Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin)

Samankaltaiset tiedostot
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin)

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2017 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2015 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat

Investointien taloustiedot

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2016 tilinpäätökset, ennakkotieto. Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2016 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Hallintovaliokunta

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2017 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO HPO.FI

Kuntien ja kuntayhtymien, konsernien vuoden 2018 tilinpäätösennakkotiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntien ja kuntayhtymien, konsernien vuoden 2018 tilinpäätöstiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Pääekonomisti vinkkaa. Vinkki 2: Kuntatalouden ennuste

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.

Kuntien tilinpäätöstiedot 2018

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

3 (3) Kuntatalouden näkymät

Lisätietoa kuntien taloudesta

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntatalouden tilannekatsaus

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Kuntatalouden tunnusluvut

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2018, talousarviot ja - suunnitelmat

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan)

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta /2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Kuntien tilinpäätöstiedot 2018

Ajankohtaista kuntataloudesta

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla Kuntatalouden näkymät

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Tilinpäätös Timo Kenakkala

RAHOITUSOSA

Kuntatalouden tila ja näkymät

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Rahoitusosa

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Onko kunnilla liikaa velkaa? Kuntamarkkinat 2019

RAHOITUSOSA

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

POISTOJEN OIKEA TASO

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Maakuntakierros syksy Valtakunnallinen diasarja

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Lausuntopyyntö STM 2015

Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2013

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kvsto

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Pääekonomistin katsaus

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Tilinpäätös Jukka Varonen

Transkriptio:

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 18 18 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14* 25.8.215

18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 21 hinnoin indeksoituna, 199=1 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Paikallishallinto Kotitaloudet 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 25.8.215, Kansantalouden tilinpito

18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 21 hinnoin indeksoituna, 2=1 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Paikallishallinto Kotitaloudet 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8, Kansantalouden tilinpito

4, Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit 1) 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 3,5 3, Vuosikate Investoinnit, netto 1) 2,5 2, 1,5 1,,5, 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14* 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 214 tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen 25.8.215

2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5-2, Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta sekä lainakannan muutos vuosina 1997-214, mrd. Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5-2, -2,5 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14* 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. -2,5 2.6.215/hp

Kuntien lainakannan muutos 2-214, milj. 16 14 12 "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14* 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2-214 syömävelkaa on otettu noin 6 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2-214 lainakannan muutoksesta. 2.6.215/hp

Kuntien lainakanta 31.12.2-214, /as. Kuntakoon mukaan 3 2 5 Alle 6 as. kunnat 6-2 as. kunnat 21-1 as. kunnat Yli 1 as. kunnat Koko maa 2 1 5 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14*

Kuntien lainakanta 31.12.214, /as. Koko maa keskimäärin 2 694 euroa/asukas Suurin: Pienin: Kökar 9 55 Karvia Hanko 7 165 Luumäki Reisjärvi 6 444 Rauma 1 Kyyjärvi 6 392 Hammarland 48 Kannonkoski 6 186 Koski Tl 123 Kokkola 5 995 Ylitornio 151 Lahti 5 857 Sysmä 198 Raahe 5 582 Pyhäjärvi 216 Vantaa 5 33 Hirvensalmi 358 Toholampi 5 224 Kauniainen 427 Kaustinen 4 98 Vieremä 447 Taivassalo 4 95 Polvijärvi 452 Kotka 4 886 Enonkoski 452 Juankoski 4 799 Merikarvia 526 Hämeenkoski 4 789 Eurajoki 571 Lainakanta, /asukas: Alle 1 (36) 1 2 5 (139) 2 51 4 (14) Yli 4 (36) ei tietoa 1) (5) Maakuntakeskus 1) Eckerön, Getan, Jomalan, Kinnulan ja Sottungan tiedot puuttuvat 2.6.215/hp Kuntarajat: MML

Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus 1) 31.12.214, % Koko maa keskimäärin 52, % Suurin: Pienin: Kökar 15, Karvia 7,9 Hanko 18,4 Luumäki 8,6 Lahti 13,9 Hammarland 12,1 Vantaa 97, Ylitornio 13,6 Raahe 96,2 Parikkala 15,1 Hämeenkoski 89,8 Sysmä 15,2 Kyyjärvi 88,7 Koski Tl 17, Kokkola 86,8 Merikarvia 17,2 Karkkila 86,1 Pyhäjärvi 17,4 Lumparland 8,7 Kauniainen 17,4 Kotka 8,1 Ranua 17,4 Laukaa 79,8 Hirvensalmi 17,5 Paimio 78,8 Enonkoski 17,7 Masku 78,7 Rauma 18,3 Kaustinen 76,7 Polvijärvi 18,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, %, 24,9 25, 49,9 5, 69,9 7, 15, (34) (152) (95) (34) ei tietoa 2) (5) Maakuntakeskus 1) Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan vuoden 214 käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot = Toimintatuotot + verotulot + käyttötalouden valtionosuudet. 2) Eckerön, Getan, Jomalan, Kinnulan ja Sottungan tiedot puuttuvat 2.6.215/hp Kuntarajat: MML

Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2-213, mrd. 2 3,8,2 8,7 12,7 21 4,1,3 9,1 13,5 22 4,5,3 9,5 14,3 23 5,2,4 9,9 15,5 24 6,2,5 1,1 16,8 25 7,1,6 1,3 18, 26 7,7,7 1,5 18,9 27 8,2,8 1,8 19,8 28 8,7,9 11,2 2,8 29 9,8 1, 11,9 22,8 21 1,5 1,2 12,9 24,6 211 11, 1,3 13,3 25,5 212 12,3 1,5 13,5 27,4 213 13,8 1,7 14,7 3,2 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 24 26 28 3 32 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt 8.4.215

Kuntakonsernien lainakanta 31.12.213, /as. Koko maa keskimäärin 5 544 euroa/asukas Suurin: Pienin: Kotka 1 514 Jomala Maarianhamina 1 164 Kumlinge Toholampi 1 6 Hammarland 66 Raahe 9 825 Brändö 766 Kökar 9 51 Valtimo 791 Kittilä 9 152 Pyhäranta 89 Vantaa 8 96 Korsnäs 898 Hartola 8 958 Merikarvia 1 6 Nivala 8 72 Eckerö 1 98 Kemijärvi 8 669 Parikkala 1 14 Kokkola 8 36 Eurajoki 1 172 Kajaani 8 217 Rauma 1 191 Kyyjärvi 7 99 Pomarkku 1 229 Jyväskylä 7 961 Geta 1 246 Lahti 7 956 Koski Tl 1 324 Lainakanta, /asukas: Alle 2 5 2 5 4 4 1 6 Yli 6 Maakuntakeskus (65) (11) (93) (52) 25.8.215 Kuntarajat: MML

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 199-219 Mrd. 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 (Vuosien 215-219 arviot painelaskelman mukaan) Mrd. %:a BKT:sta 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 % BKT:sta 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Lähde: Vuodet 199-214 Tilastokeskus, vuosien 215-219 arviot VM. 25.8.215

% 14 12 1 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 2-219, %:a BKT:sta Lainakanta, %:a BKT:sta (painelaskelma) Tavoiteura ( =n. 1 % BKT:sta) 1) BKT:n arvo indeksoituna (oikea asteikko) 24 22 2 8 6 Huomattava, että suhdelukuun vaikuttaa sekä lainakannan kasvu, että BKT:n kehitys 18 16 4 14 2 12 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 1) VM:n virkamiesten esittämä tavoite kuntatalouden velkaantumisen pysäyttämiseksi vuoteen 219 mennessä (Lähde: Talouspolitiikan lähtökohdat 215-219, 19.3.215). Vuonna 219 painelaskelman ja tavoiteuran välinen ero on 1,37 %-yksikköä = 3,2 mrd. euroa. 1 25.8.215 Lähde: Vuodet 2-214 Tilastokeskus, vuosien 215-219 arviot VM (painelaskelma).