Tutkimusklubi näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä ja implementoinnissa järjestelmällinen katsaus

Tutkimusklubi näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä ja implementoinnissa Vol. 2 (2), 204 23 Tutkimusklubi näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä ja implementoinnissa järjestelmällinen katsaus Lea-Riitta Mattila TtT lea-riitta.mattila@koti.fimnet.fi Hanna-Leena Melender TtT, yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu, hoitotyö hlm@vamk.fi Arja Häggman-Laitila TtT, professori Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta, hoitotieteen laitos arja.haggman-laitila@uef.fi Hyväksytty julkaistavaksi 23..203 TIIVISTELMÄ Tämän järjestelmällisen katsauksen tarkoituksena on kuvata vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien pohjalta tutkimusklubien käyttöä näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä ja implementoinnissa. Tutkimusartikkeleita haettiin Cinahl-, PubMed-, Cochrane- ja Medic-tietokannoista vuosilta 2008 203. Lopulliseen aineistoon saatiin kolme kvasikokeellista tutkimusta, neljä kyselytutkimusta ja neljä laadullista tutkimusta. Tekstit analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimusklubeja oli toteutettu eri hoitoyhteisöissä melko yhtenäisesti. Tutkimusklubit vaikuttivat myönteisesti taitoon tutustua tutkimuksiin. Tutkimuksia opittiin lukemaan, niiden lukeminen lisääntyi, tutkimusmenetelmiä opittiin ymmärtämään ja tutkimustietoa tiivistämään. Tutkimusklubit lisäsivät hoitotyön kehittämisintoa ja hoitotyön toteuttamisesta oppimista. Ne edistivät myös hoitotyöntekijöiden ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä. Vähiten näyttöä saatiin tutkimustiedon implementoinnista kliiniseen työhön. Tutkimusklubitoimintaa edistävät pätevä ohjaus, myönteinen ilmapiiri ja vuorovaikutus sekä yhteinen suunnittelu. Tutkimusklubeja tukevia organisatorisia ja työnjohdollisia tekijöitä tulee jatkossa kehittää ja niiden vaikuttavuutta tutkia. Tulevaisuudessa tarvitaan RCT-tutkimuksia tutkimusklubien vaikuttavuuden osoittamiseksi. Asiasanat tutkimusklubi, näyttöön perustuva toiminta, järjestelmällinen katsaus T utkitun tiedon käyttöönotto eroaa näyttöön perustuvan hoitotyön implementoinnista. Tutkitun tiedon käyttö käynnistyy julkaistujen tulosten soveltamisella käytäntöön, kun taas näyttöön perustuvan hoitotyön implementoinnin lähtökohtana on kliinisessä hoitotyössä tunnistettu kysymys tai ongelma, johon haetaan vastausta. (Newhouse 2007.) Näyttöön perustuvan hoitotyön implementointi etenee vaiheittain. Siihen kuuluvat hoitotyössä tarvittavan muutoksen tunnistaminen, tutkimustiedon haku, analyysi ja arviointi järjestelmällisin kirjallisuuskatsauksin, muun näytön arviointi ja tarpeelliseksi havaitun muutoksen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Näitä implementointivaiheita on kuvattu useissa toimintamalleissa (Häggman-Laitila 2009). Implementoinnilla tarkoitetaan tässä artikkelissa tutkitun tiedon käyttöönottoa hoitotyössä tarvittavien muutosten tunnistamiseksi, muutosten käynnistämistä ja toteutusta sekä muutoksen arviointia. Siihen sisällytetään myös uusien näyttöön perustuvien käytäntöjen juurrutus kliiniseen työhön. Näyttöön perustuvan hoitotyön implementoinnissa arvioidaan tutkimustiedon tuottaman näytön lisäksi hoitotyöntekijöiden kliinistä kokemusta ja potilaiden kokemuksia suhteessa havaittuun hoitotyön ongelmaan ja sen toteutusympäristöön. Implementointi on monivaiheinen muutosprosessi, jossa tarvitaan organisaation muutosvalmiutta ja muutoksen

24 Vol. 2 (2), 204 Lea-Riitta Mattila, Hanna-Leena Melender, Arja Häggman-Laitila johtamistaitoa (Rycroft-Malone ym. 2002) sekä usein myös sairaaloiden ja yliopiston kumppanuusohjelmia (Weeks ym. 20). Näyttöön perustuvan hoitotyön implementointiin on esitetty erilaisia strategioita kuten pyöreän pöydän tutkimuskeskustelut, tutkimusartikkeleiden lähettäminen sairaanhoitajien sähköpostiin, näyttöön perustuvan hoitotyön koulutus, työpajat sekä tutkimusklubit (Harne-Britner ja Schafer 2009, Henry ym. 200, Aitken 20). Ennen strategioiden käyttöä kartoitetaan hoitotyöntekijöiden oppimistarpeita, järjestetään tiedonhaun ohjausta ja Internet-yhteys työpaikalle (Brown ym. 2008, Eizenberg 200). TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Hoitotyön tutkimusklubi (nursing journal club) tarkoittaa hoitotyöntekijöiden suunniteltua kokoontumista työpaikalla ja keskustelua kollegoiden kesken tutkimustiedon käytöstä hoitotyössä. Keskustelu pohjautuu esiteltäväksi valittuihin tutkimuksiin, ja tutkimustiedosta etsitään vastauksia nimettyyn hoitotyön ongelmaan. Tutkimuksen tuloksia tarkastellaan kriittisesti ja käytetään hoitotyön päätöksenteossa muun muassa auttamismenetelmien valinnassa. Tutkimusklubitoimintaa ohjaavassa oppimiskäsityksessä painottuu oppijan aktiivinen rooli ja valtaannuttaminen. (Rogers 2009, Honey ja Baker 20, Patel ym. 20.) Organisaatiot pyrkivät tutkimusklubitoiminnalla edistämään potilasturvallisuutta, hoidon laatua ja innovaatiotoimintaa. Sitä pidetään myös yhtenä keskeisenä keinona henkilöstön elinikäisen oppimisen tukemisessa. (Barnsteiner ym. 200.) Tutkimusklubitoimintaa on toteutettu pitkään lääketieteessä. Ensimmäinen merkintä toiminnasta on jo vuodelta 875. (Patel ym. 20.) Hoitotyössä tutkimusklubit ovat olleet osa sairaanhoitajaopiskelijoiden opetussuunnitelmia ja myöhemmin hoitotyön käytäntöjen kehittämistä parin viime vuosikymmenen ajan. Tutkimusklubitoimintaa on kehitetty projekteina, ja niiden raportointi noudattelee kehittämistyötä. (esim. Aitken ym. 20, Berger ym. 20, Patel ym. 20.) Aiheesta on laadittu myös kaksi järjestelmällistä katsausta, joissa raportoidaan kuvailevia, pienillä otoksilla toteutettuja tutkimuksia. Katsaukset kattavat vuodet 995 2008. (Rogers 2009, Honey ja Baker 20.) Katsauksissa todettiin tutkimusklubien parantavan tutkimuksiin tutustumista ja niiden lukemisen ja arvioinnin taitoja sekä edistävän tutkimustiedon levitystä. Ne vaikuttavat myös myönteisesti tutkimustiedon käytön asenteisiin ja lisäävät itseluottamusta tutkimustiedon soveltamisessa. Tässä järjestelmällisessä katsauksessa ajantasaistetaan aikaisempien katsausten tuottamaa tutkimustietoa tutkimusklubien toteutuksesta ja vaikutuksista ja etsitään näyttöä tutkimusklubien käytöstä näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä ja implementoinnissa. TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tämän järjestelmällisen katsauksen tarkoituksena on kuvata vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien pohjalta tutkimusklubien käyttöä näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä ja implementoinnissa. Katsauksessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin:. Millä tavalla tutkimusklubeja on toteutettu? 2. Miten tutkimusklubit vaikuttavat näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen ja implementointiin? 3. Millaiset tekijät edistävät ja estävät tutkimusklubien onnistunutta toteutusta? KATSAUKSEN TOTEUTUS Tutkimusten haku, valinta ja arviointi Kaksi tutkijaa haki vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita Cinahl-, PubMed-, Cochrane- ja Medic-tietokannoista hyödyntämällä tietokantojen asiasanahakemistoja ja informaatikon asiantuntemusta (kuvio ). Tietokannat ovat terveystieteissä yleisimmin käytettyjä ja laaja-alaisia. (Kääriäinen ja Lahtinen 2006, Pölkki ym. 202.) Haku rajattiin vuosiin 2008 203, sillä tutkimusklubitoiminnasta oli raportoitu aiemmissa järjestelmällisissä katsauksissa vain yksi tutkimusartikkeli vuodelta 2008. (Rogers 2009, Honey ja Baker 20). Aiemmista katsauksista ei käynyt tarkasti selville, millaiseen ajanjaksoon vuodelta 2008 haku rajautui. Tästä syystä katsaukseen haettiin aineistoa..2008 jälkeen julkaistuista artikkeleista. Tietokantojen lisäksi selattiin Tutkiva Hoitotyö ja Hoitotiede-lehtien vuosikerrat 2008 203. Näistä ja Medic-tietokannasta ei saatu yhtään osumaa. Hakujen valinta- ja poissulkukriteerit ovat kuviossa. Harmaata kirjallisuutta haettiin käymällä läpi analyysiin valikoituneiden kokotekstien lähdeluettelot. Otsikko- ja tiivistelmätason sekä kokotekstitason valinnat teki kaksi tutkijaa, jotka tekivät ensin itsenäiset ehdotukset valinnoista. Epäselvistä tai eriävistä mielipiteistä neuvoteltiin ja päätös mukaan valittavista artikkeleista tehtiin yksimielisesti. (Kääriäinen ja Lahtinen 2006.) Kokoteksteistä valittiin 3 artikkelia, joista tehtiin laadun arviointi Giffordin ym. (2007) kriteerien mukaan. Giffordin ym. julkaisu sisältää kaikkien tähän katsaukseen valikoituneiden tutkimusasetelmien arviointikriteerit. Jokainen kriteeri arvioidaan asteikolla erinomainen (2 p), joitakin rajoituksia ( p) ja useita rajoituksia (0 p). Kvasikokeellisilla asetelmilla tehtyjä tutkimuksia arvioitiin kahdeksalla kriteerillä. Kriteerit olivat tutkimuskysymyksen ja -asetelman selkeys ja tarkoituksenmukaisuus, intervention riippumattomuus muista ajan myötä tapahtuvista muutoksista, riittävät aineistonkeruut, tilastollisten analyysien tarkoituksenmukaisuus, tulosten mittaamisen pätevyys ja luotettavuus, vinoumilta suojelun riittävyys (muun muassa aineistonkeruu samanlaista alku- ja loppumittauksessa), aineiston riittävyys

Tutkimusklubi näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä ja implementoinnissa Vol. 2 (2), 204 25 Hakusanat ja rajaukset (..2008 26.2.203) Cinahl (Boolean phrase): (MH "Research, Nursing") AND journal clubs OR (MH "Professional Practice, Research- Based") OR (MH "Nursing Practice, Research-Based") OR (MH "Nursing Practice, Evidence-Based") OR (MH "Practice Guidelines"), (MH "Quality Improvement") OR (MH "Quality Assessment") OR (MH "Quality Management, Organizational") OR (MH "Evaluation and Quality Improvement Program") OR (MH "Quality of Nursing Care"), (MH "Collaboration"), Peer Reviewed; Research Article Cochrane: '"Evidence-based nursing", Cochrane Reviews, Other Reviews, Trials, Methods Studies, Technology Assessments, Economic Evaluations, Cochrane Groups PubMed (keyword, Map Term to Subject Heading): "Evidence-Based Nursing" AND journal clubs AND ("nursing education" OR collaboration OR quality OR development* OR improvement*), Case Reports; Journal Article; Clinical Trial; Evaluation Studies; Meta-Analysis; Practice Guideline; Randomized Controlled Trial; Review Valintakriteerit englanninkielinen abstrakti saatavilla kuvaa näyttöön perustuvan toiminnan implementointia (NPT) kuvaa tutkimusklubia Otsikot: 057 Cinahl = 338 Cochrane = 47 PubMed = 672 Otsikon perusteella valitut abstraktit: 29 Cinahl = 7 Cochrane = 3 PubMed = 9 Valintakriteerit kuvaa NPT:n implementointia kuvaa tutkimusklubia hoitotyöntekijät ja/tai alaa opiskelevat tutkimus kokoteksti saatavilla Abstraktien perusteella valitut kokotekstit: 20 Cinahl = 5 Cochrane = 0 PubMed = 5 Arviointiin valitut kokotekstit: 8 Cinahl = 2 PubMed = 6 ja kokotekstien lähdeluetteloiden perusteella: 5 Laadun arvioinnin jälkeen hylättiin kaksi tutkimusta, lopulliseen analyysiin jäi kokotekstiä Poissulkukriteerit kuvaa tutkitun tiedon levitystä tai hakustrategioita kuvaa tutkimusartikkelin saatavuutta ja/tai lukutaitoa kuvaa tutkimusklubin kehittämishanketta, jota ei ole tutkimuksellisesti arvioitu päällekkäinen yleisluontoinen puheenvuoro Kuvio. Aineiston haku ja valinta tietokannoista valinta- ja poissulkukriteereineen. ja kattavuus sekä riittävän pitkä seuranta-aika vaikutuksen osoittamiseksi. Kvasikokeellisilla asetelmilla toteutetuista tutkimuksista erinomaiseksi luokiteltiin tutkimus, joka sai 2 6 pistettä ja hyväksi tutkimus, jossa oli joitakin rajoituksia ja pistemäärä 7. Tutkimus, jossa oli useita rajoituksia ja pistemäärä 0 6, hylättiin. Kyselytutkimuksia arvioitiin kuudella kriteerillä, jotka olivat tutkimuskysymyksen ja -asetelman selkeys ja tarkoituksenmukaisuus, otantakehikon riittävä laajuus ja edustavuus, instrumentin luotettavuus ja pätevyys, vastausprosentin riittävyys, tilastollisten analyysien tarkoituksenmukaisuus sekä merkitsevien ja ei-merkitsevien tulosten huomiointi. Kyselytutkimuksista erinomaiseksi luokiteltiin tutkimus, joka sai 9 2 pistettä, hyväksi joitakin rajoituksia sisältävä tutkimus, jonka pistemäärä oli 5 8, ja hylättäväksi useita rajoituksia sisältävä tutkimus, jonka pistemäärä oli 0 4. Laadullisia tutkimuksia arvioitiin kriteerillä. Nämä olivat tutkimuskysymyksen selkeys, asetelman tarkoituksenmukaisuus, kontekstin kuvauksen riittävä tarkkuus, otoskriteerien selkeys, aineistonkeruun systemaattisuus ja riittävyys,

26 Vol. 2 (2), 204 Lea-Riitta Mattila, Hanna-Leena Melender, Arja Häggman-Laitila Taulukko. Katsaukseen valikoituneet tutkimukset ja niissä todetut vaikutukset sekä tutkimusten laadun arviointi. Asetelmat, tekijät, tutkimuksen laatuarvio Tutkimusklubien vaikutusten arviointialueet, tiedonkeruu/mittari Osallistujat, vastausprosentti Vaikutukset Kvasikokeelliset Corchon ym. 20 erinomainen (3 p) Tiedot, taidot, asenteet, tutkimuksenluku-aktiivisuus, esteet ja mahdollistavat tekijät. The nursing research questionnaire, reliabiliteetti ja validiteetti testattu ja raportoitu aiemmin. The research knowledge objective test, mittarin pysyvyys 0,70, The facilitators and barriers scale, pysyvyys 0,87. T2-klubitoiminnan päätyttyä vuoden kuluttua alkumittauksesta. T0-alkumittaus ennen interventiota (kontrolliryhmälle vain nursing reserach questionnaire). T-tutkimuskurssin jälkeen interventioryhmälle. yliopistosairaalassa (eri erikoisalat) interventioryhmä n = 89 sairaanhoitajaa (vastausprosentti 64, T2-mittaus), kontrolliryhmä n = 8sairaanhoitajaa (vastausprosentti 75, T2-mittaus) Tutustumistaidot tutkimusmenetelmiin paranivat, ymmärrys tutkimuksen merkityksestä käytännön työhön syveni, klubeissa opitun soveltamistaidot ja verkottuminen vertaisten kesken paranivat, interventioryhmä koki tutkimusaktiviteetteihin osallistumismahdollisuutensa heikommaksi intervention seurantajakson päätyttyä kuin ennen interventiota, kontrolliryhmän asenteet tutkimustiedon käyttöä kohtaan paranivat merkittävästi, vaikka heidän tietotaitotasonsa pysyi samana. O Nan 20 erinomainen (3p) Tutkimustiedon hyödyntämiseen liittyvät esteet. Barriers to Research Utilization Scale alku- ja loppumittauksessa, josta Cronbachin alfa mainittiin riittäväksi. Taustatietoja kartoittava ja avokysymyksiä sisältävä kyselylomake joka klubin jälkeen. 4 sairaanhoitajaa sisätautien ja kirurgian osastoilta (vastausprosentti 00) Ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä, tutkimustiedon soveltamistaidot paranivat, käsitykset organisaatioon liittyvistä hyödyntämisen esteistä heikkenivät, tunnistettiin tutkimuksesta itsestään johtuvia esteitä sovellettavuudessa. Sciarra 20 hyvä (p) Uskomukset näyttöön perustuvan hoitotyön merkityksestä kliinisessä työssä, luottamus omiin implementointitaitoihin. EBP Beliefs Scale, Cronbachin alfa 0,90, r = 0,87, aiemmin testattu lomake. 7 teho-osaston sairaanhoitajaa yliopistosairaalasta (vastausprosentti 00) Innosti hoitotyön kehittämiseen ja kehittämisaloitteiden laadintaan, käsitykset omista taidoista ja tutkimustiedon merkityksestä kliinisessä työssä muuttuivat positiivisemmiksi. Kyselytutkimukset Duffy ym. 20 hyvä (8p) Tietoisuus johtamisen tutkimuksesta, tutkimustenarviointitaidot, päätöksentekoon vaikuttaminen. Tutkimusta varten kehitetty mittari, jossa arvioitiin klubien tavoitteiden saavuttamista ja toteutusta, opetusmenetelmiä ja tiedusteltiin kehittämisideoita. 20 hoitotyön johtajaa ja esimiestä (vastausprosentti 74) Taidot lukea ja arvioida tutkimusta paranivat, tietoisuus hoitotyön johtamisen tutkimuksesta lisääntyi ja tutkimustiedon levitys parani, verkottuminen kollegoiden kesken vahvistui ja käytännön toimintasuositusten ja kehittämissuunnitelmien laadinta lisääntyi, vaikutukset päätöksentekoon jäivät heikoksi. Mattila ym. 203 erinomainen (p) Oppiminen, tutkimusten hyödyntäminen. Aiemmin kehitetyn strukturoidun kyselyn sovellus, kaksi avokysymystä, Cronbachin alfa 0,89 0,95. 53 opiskelijaa (vastausprosentti 85,5) Taidot lukea tutkimusta paranivat, ymmärrys näyttöön perustuvasta hoitotyöstä syveni, uuden tiedon yhdistäminen aikaisempaan tietoon ja omien näkemysten perustelutaidot paranivat, ei lainkaan tai vähän opittiin ratkaisemaan hoitotyön ongelmia ja soveltamaan tutkimustietoa käytäntöön.

Tutkimusklubi näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä ja implementoinnissa Vol. 2 (2), 204 27 Taulukko. Katsaukseen valikoituneet tutkimukset ja niissä todetut vaikutukset sekä tutkimusten laadun arviointi, jatkuu. Asetelmat, tekijät, tutkimuksen laatuarvio Tutkimusklubien vaikutusten arviointialueet, tiedonkeruu/mittari Osallistujat, vastausprosentti Vaikutukset Sortedahl 202 hyvä (7p) Näyttöön perustuvan toiminnan tietotaso ja implementointiaikeet, klubien toteutus, valittujen artikkelien soveltuvuus ja verkottuminen kollegoiden kesken. Tutkimusta varten kehitetyt kyselyt (survey A/ jokainen sessio ja B/loppuarvio), Likert-asteikko, myös avoimia kysymyksiä..sessio: 5 (vastausprosentti 86), 2.sessio 7 (vastausprosentti 00), 3.sessio 5 (vastausprosentti 40) kouluterveydenhoitajat Survey A kolme kertaa, 40 86 % Survey B kerran 3,4 % Lisääntynyt ymmärrys tutkimustiedon ja käytännön yhteyksistä, parantunut taito, lukea artikkeleja, tutkitun tiedon levityksen ja hoitotyön toteutuksen arvioinnin lisääntyminen, parantunut yhteydenpito ja keskustelu kollegojen kanssa, yksikään ei ohjannut klubien jälkeen koululaisia näyttöön perustuen. O Connor ym. 2009 hyvä (8p) Tulosten sovellettavuus käytäntöön, uutuusarvo, hoitotyön kehittäminen ja lukuinto, parhaimman ja huonoimman toteutuksen näkökohdat. Tutkimusta varten kehitetyt Likert-asteikollisia ja avoimia kysymyksiä sisältävät lomakkeet. 48 sairaan- ja sielunhoitajaa sekä potilaiden henkilökohtaista avustajaa palliatiivisesta hoitoyksiköstä (vastausprosentti 88) Opittiin uutta hoitotyön toteutuksesta ja tutkimusmenetelmistä, innostuttiin kliinisen hoitotyön kehittämisestä ja luotiin uusia käytäntöjä esim. kateripotilaille, innostuttiin myös tutkimusartikkeleiden lukemisesta ja tutkimusklubeihin osallistumisesta jatkossakin. Laadulliset Lehna ym. 200 hyvä (2p) Tutkimusnäytön yhdistäminen käytännön muuttamiseen. Virtuaalisen tutkimusklubin keskustelupalstat ja blogikirjoitukset. klubeissa käsiteltyjen artikkeleiden kommentoinnit 25 lastenosaston sairaanhoitajalta (7 tekstiä, ka 35 kommenttia/teksti) Tiedot paranivat nykykäytäntöjen ajantasaisuuden, hoitotyössä käytettyjen mittareiden kehittämistarpeiden sekä henkilökunnan koulutustarpeiden arvioinnissa. Hoitotyön kehittämisehdotusten laadinta lisääntyi, laadittiin kolme ehdotusta tutkimusprojektien käynnistämiseksi. Missal ym 200 hyvä (5p) Oppiminen kliinisten hoitoyksiköiden ja yliopiston kumppanuudessa, tutkimusnäytön käyttö käytännön muuttamisessa. Tutkimusta varten laadittu palautekysely, joka toteutettiin opiskelijoilla sähköpostin välityksellä. sairaanhoitajia ja opiskelijoita, lukumäärää ei ilmoitettu Tietoisuus tutkimusnäytöstä ja näytön integrointi kliiniseen työhön lisääntyi, toteutettiin toimintakäytäntöjen muutoksia, laaditiin hoitotyön suosituksia ja käynnistettiin tutkimusprojekti, laadittiin myös ehdotukset tuloksekkaalle kumppanuustoiminnalle. Nesbitt 203 erinomainen (7p) Klubeihin osallistumisen kokemukset, vaikutus kliiniseen käytäntöön. Triangulatiivinen ote: osittain strukturoidut haastattelut, fokusryhmähaastattelut, tutkijan kenttämuistiinpanot, kokousdokumentit. 42 (kohde ), 28 (kohde 2) vaihteleva osallistujajoukko teho-osaston sairaanhoitajia ja muita ammattiryhmiä Tutkimusartikkelin luku lisääntyi ja taidot paranivat, vallitsevien hoitotyön käytäntöjen arviointi ja kyseenalaistaminen lisääntyi, mikä edisti reflektointia vaativissa hoitotyön kysymyksissä kollegoiden kesken, muutoksia yksittäisten sairaanhoitajien toimitavoissa, ei koko työyhteisössä. Ravin 202 hyvä (5p) Klubitoiminnan tavoitteiden saavuttaminen ja toteutus. Palautelomake, jossa myös mukana 4-portainen asteikko tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. sairaanhoitajia, lukumäärää ei ilmoitettu Lisääntynyt tieto aikuisten oppimisesta ja tutkimusklubista opetusmenetelmänä, ammatillisen keskustelun ja kehittymisen vahvistuminen, tarkistuksia hoitokäytäntöön.

28 Vol. 2 (2), 204 Lea-Riitta Mattila, Hanna-Leena Melender, Arja Häggman-Laitila aineiston analyysin systemaattisuus ja huolellisuus, tulosten kiinnostavuus, uutuus ja perustuminen aineistoon, johtopäätösten perustuminen aineistoon ja taustalla olevaan teoriaan, kirjoittajien aseman selkeä raportointi, eettisten näkökohtien huomiointi ja tulosten merkittävyys tieteenalan näkökulmasta. Laadullisista tutkimuksista erinomaiseksi luokiteltiin tutkimus, joka sai 6 22 pistettä, hyväksi joitakin rajoituksia sisältävä tutkimus pistemäärällä 9 5 ja hylättäväksi useiden rajoituksien vuoksi alle 8 pistettä saanut tutkimus. Arvioinnissa kaksi tutkimusta sisälsi useita rajoituksia, ja ne hylättiin heikkotasoisina. Lopulliseen analyysiin valikoitui tutkimusta. Aineiston kuvailu Suuri osa tutkimuksista oli toteutettu Yhdysvalloissa (n = 7). Lisäksi mukaan valikoitui Australiassa (n = ), Espanjassa (n = ), Kanadassa (n = ) ja Suomessa (n = ) tehdyt tutkimukset. Julkaisuaktiviteetti painottuu vuosiin 20 203 (n = 8). Vuosina 2009 200 julkaistuja tutkimuksia löytyi yhteensä kolme. Tutkimusklubeja oli toteutettu trauma-, syöpä- ja tehohoidon, sisätautien sekä kirurgian osastoilla, lastensairaaloissa ja kouluterveydenhuollossa. Tutkimukset oli toteutettu pienillä aineistoilla. Mukaan valikoitui kolme kvasikokeellista interventiotutkimusta. (Taulukko.) Useimmat tutkimusklubit (n=6) oli suunnattu sairaanhoitajille. Kaksi tutkimusklubia toteutettiin sairaanhoitajaopiskelijoille ja sairaanhoitajille. Moniammatilliseen palliatiivisen hoidon tutkimusklubiin osallistuivat sairaanhoitajien lisäksi sielunhoitajat ja potilaiden henkilökohtaiset avustajat. Yksi tutkimusklubi toteutettiin hoitotyön johtajille ja esimiehille ja yksi kouluterveydenhoitajille. (vrt. Taulukko.) Aineiston käsittely ja analyysi Artikkeleista laadittiin taulukot aineiston käsittelyn, vertailun ja analyysin helpottamiseksi. Taulukkoon merkittiin kirjoittajat, julkaisuvuosi ja julkaisu, tutkimuksen tarkoitus, Taulukko 2. Tutkimusklubien toteutus. Alakategoriat/ pelkistetyt ilmaukset Kokoontumispaikka Verkossa Kasvotusten Puhelinneuvottelu Kokoontumistiheys muutaman kerran vuodessa kuukausittain kerran viikossa Kokoontumisajanjakso 4 vk 0 vk 3 6 kk v 2 3 v 4 5 v Ohjaava teoreettinen viitekehys Ginsbergin ja Wlodkowskin motivaatioteoria Rogersin teoria innovaatioiden levittämisestä Aikuisten oppiminen Soveltavan tutkimuksen perinne Tutkimusartikkeleiden valinta Klubiin osallistuvat sairaanhoitajat ja opiskelijat Yhteistyössä osallistujat ja tutkija Tutkija ja esiteltävän artikkelin kirjoittaja Tutkija ja sairaanhoitajamentorit Tutkija Mainintojen lukumäärä n 3 7 5 4 2 3 3 2 3 4 2 Lähdeviitteet Lehna ym. 200, Sciarra 20, Sortedahl 202 O Connor ym. 2009, Duffy ym. 2009, Missal ym. 200, Corchon ym. 20, O Nan 20, Mattila ym. 203, Nesbitt 203 Ravin 202 Lehna ym. 200, Missal ym. 200, Corchon ym. 20, Sortedahl 202, Ravin 202 O Connor ym. 2009, Duffy ym. 20, Nesbitt 203, Mattila ym. 203 O`Nan 20, Sciarra 20 Sciarra 20 O Nan 20 Nesbitt 203 Duffy ym. 2009, Corchon ym. 20, Sortedahl 202 O Connor ym. 2009, Lehna ym. 200, Missal ym. 200 Ravin 202, Mattila ym. 203 Nesbitt 203 Sortedahl 202 Ravin 202 Missal ym. 200 O Connor ym. 2009, Missal ym. 200, O Nan 20, Duffy ym. 20, Ravin 202, Mattila 203, Nesbitt 203 Lehna ym. 200, Sortedahl 202 Corchon ym. 20 Sciarra 20

Tutkimusklubi näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä ja implementoinnissa Vol. 2 (2), 204 29 Taulukko 2. Tutkimusklubien toteutus, jatkuu. Alakategoriat/ pelkistetyt ilmaukset Kokoontumisten valmistelu ja sisältö Artikkelit annettiin etukäteen tutustuttavaksi Toimintaohje kokoontumisen tarkoitukseen ja/tai opetustuokio tutkimustiedon hausta, arvioinnista ja tutkimusmentelmistä Tutkimusartikkelien esittely, arviointi ja osallistujien kysymykset Keskustelu hoitotyön muutostarpeista, tutkimusten sovellettavuudesta ja käyttöönotosta Tutkimusklubin ohjaaja/vastuuhenkilö tutkija-opettaja tutkija, hoitotyön johtaja tutkijasairaanhoitaja Mainintojen lukumäärä n 9 5 8 8 4 2 5 Lähdeviitteet O Connor ym. 2009, Lehna ym. 200, Duffy ym. 20, O Nan 20, Sciarra 20, Ravin 202, Sortedahl 202, Mattila ym. 203, Nesbitt 203 O Connor ym. 2009, Duffy ym. 20, Sortedahl 202, Ravin 202, Nesbitt 203 Lehna ym. 200, Duffy ym. 20, O Nan 20, Sciarra 20, Ravin 202, Sortedahl 202, Mattila ym. 203, Nesbitt 203 O Connor ym. 2009, Lehna ym. 200, Duffy ym. 20, O Nan 20, Sciarra 20, Ravin 202, Sortedahl 202, Mattila ym. 203 O Connor ym. 2009, Missal ym. 200, Lehna ym. 200, Mattila ym. 203 Corchon ym. 20, Duffy ym. 20 O Nan 20, Sciarra 20, Ravin 202, Sortedahl 202, Nesbitt 203 tutkimuskonteksti ja osallistujat, tutkimusklubin tavoitteet, toteutustavat ja arviointimenetelmät, tutkimusklubien onnistunutta toteutusta edistävät ja estävät tekijät sekä tutkimusklubitoiminnan tulokset ja arvio artikkelin laadusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä (Elo ja Kyngäs 2008). Aineisto luettiin läpi useaan kertaan ja taulukoista koodattiin tietoa tutkimuskysymysten mukaisesti. Koodattu tieto pelkistettiin, pelkistettyjä ilmauksia vertailtiin keskenään ja ryhmiteltiin sisältöjen samankaltaisuuksien mukaan. Samansisältöisistä ilmauksista muodostettiin alakategorioita. Abstrahointia jatkettiin, kunnes alakategoriat olivat toisensa poissulkevia. Samansisältöiset alakategoriat yhdistettiin pääkategorioiksi. Pääkategoriat ovat tutkimusklubien toteutus, tutkimusklubitoiminnan vaikutukset ja tutkimusklubien toteutusta edistävät ja estävät tekijät (taulukot 2 4). Analyysitulokset varmistettiin palaamalla kokoteksteihin. TULOKSET Tutkimusklubien toteutus Tutkimusklubien toteutusta kuvaavia alakategorioita nimettiin seitsemän (taulukko 2). Tutkimusklubeista suurin osa toteutettiin neuvotteluhuoneessa tai osaston tiloissa. Kokoontumispaikan valinnassa pidettiin tärkeänä läheisyyttä osallistujien työyksikköön. Klubit oli sijoitettu hoitotyön toteutuksen kannalta sopivaan ajankohtaan, kuten iltapäivän työvuorojen vaihdon yhteyteen, jolloin osaston miehitys oli suurimmillaan. Verkon välityksellä kokoontuneissa tutkimusklubeissa tietoteknisinä sovelluksia olivat Virtual Journal Club, Elluminate Live -teknologia ja sähköposti. Verkko- tai puhelinvälitteisiä tutkimusklubeja perusteltiin osallistujien ja ohjaajien pitkillä välimatkoilla, helpolla pääsyllä mukaan klubeihin sekä vastavuoroisen vuorovaikutuksen mahdollistamisella. Yleensä tutkimusklubeihin kokoonnuttiin muutaman kerran vuodessa tai kerran kuukaudessa. Kokoontumisajanjakson perusteella voitiin todeta, että kokeiluluontoisesti ( vuosi tai alle) järjestettyjä tutkimusklubeja oli enemmän kuin vakiintuneita. Neljässä tutkimuksessa mainittiin tutkimusklubien toteutusta ohjaava teoreettinen viitekehys, joka oli jokaisessa erilainen. Tutkijoilla oli keskeinen rooli artikkeleiden valinnassa. Tutkimusklubeihin valmistautumista ja kokoontumisten sisältöä kuvattiin eritellysti kahdeksassa tutkimuksessa. Osallistujille annettiin artikkelit etukäteen tutustuttavaksi. Valitut artikkelit pohjautuivat hoitotyön kehittämistarpeeseen tai koettuun ongelmaan. Tunnin kokoontuminen sisälsi ohjaajan instruktion kokoontumiselle ja joissakin tapauksissa pienen opetustuokion tutkimuksiin tutustumisesta. Sen jälkeen seurasi tutkimusartikkelien esittely ja arviointi sekä osallistujien kysymykset tutkimuksesta. Näiden jälkeen arvioitiin yhdessä vallitsevien hoitokäytäntöjen ajantasaisuutta ja keskusteltiin tutkimuksen sovellettavuudesta ja käyttöönotosta. Kokoontumisien päättämiseen oli varattu aikaa, ja ne toteutettiin esimerkiksi tekemällä yhteenveto käsitellyn artikkelin todennäköisestä vaikutuksesta ammattikäytännön kehittämiseen. Joissakin tutkimusklubeissa tutkimusten arviointiin oli laadittu ennalta yhteinen ohje. Kahdessa tutkimuksessa artikkelin kirjoittajat esittelivät itse tutkimuksensa.

30 Vol. 2 (2), 204 Lea-Riitta Mattila, Hanna-Leena Melender, Arja Häggman-Laitila Taulukko 3. Tutkimusklubitoiminnan myönteiset vaikutukset näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen ja implementointiin. Alakategoriat / pelkistetyt ilmaukset mainintojen määrä n Lähdeviitteet Taidot tutustua tutkimuksiin kohentuivat tutkimuksen lukemisen ja arvioinnin oppiminen ja lukuaktiivisuuden lisääntyminen lisääntynyt tietoisuus hoitotyön tutkimuksesta tutkimusmenetelmien oppiminen tutkimusyhteenvedon laadinnan oppiminen tutkimusten hyödyntäminen opiskelijan opinnäytetyössä Innostuminen hoitotyön kehittämiseen käytäntöjen kyseenalaistaminen, arviointi ja muuttaminen kehittämisehdotusten ja -suunnitelmien laadinta käsitysten heikkeneminen organisatorisista esteistä tutkimustiedon levitys kollegoille verkottuminen kollegoiden kesken kehittämistyössä tutkimusprojektien käynnistäminen halu osallistua jatkossakin klubitoimintaan, klubitoiminnan leviäminen muihin hoitoyhteisöihin Ammatillinen ja henkilökohtainen kehittyminen kouluttautumistarpeiden havaitseminen kouluttautumismahdollisuus kumppanuudessa tutkinnon suorittamisen jälkeen luottamus omiin implementointitaitoihin vahvistui omien ratkaisujen perustelutaidot paranivat henkilökohtaisten toimitapojen muutokset Hoitotyön oppiminen näyttöön perustuvan hoitotyön ja tutkimustiedon merkityksen ymmärtäminen hoitotyössä reflektiotaitojen kohentuminen vaativien hoitotyön tilanteiden käsittelyssä kollegoiden näkemyksistä ja hoitotyön toteutuksesta oppiminen Tutkimusnäytön implementointi kliiniseen työhön uusien käytäntöjen käyttöönotto potilaiden hoidossa hoitotyön suositusten laadinta hoitokäytäntöjen tarkistuksia 5 O Connor ym. 2009 Missal ym. 200 Corchon ym. 20 Duffy ym. 20 O Nan 20 Ravin 202 Sortedahl 202 Mattila ym. 203 Nesbitt 203 4 O Connor ym. 2009 Lehna ym. 200 Missal ym. 200 Corchon ym. 20 Duffy ym. 20 O Nan 20 Sciarra 20 Ravin 202 Sortedahl 202 Nesbitt 203 0 Missal ym. 200 Lehna ym. 200 Corchon ym. 20 O Nan 20 Sciarra 20 Ravin 202 Mattila ym. 203 Nesbitt 203 8 O Connor ym. 2009 Corchon ym. 20 O Nan 20 Sciarra 20 Sortedahl 202 Mattila ym. 203 Nesbitt 203 4 O Connor ym. 2009 Missal ym. 200 Duffy ym. 20 Ravin 202 Lehnan työryhmä (200) raportoi tutkimusklubiin osallistuvien erittäin aktiivisesta roolista. Sairaanhoitajat valitsivat käsiteltävät tutkimukset. Artikkelin valitsijasta tuli sen käsittelyn omistaja. Omistajan tehtävänä oli postittaa artikkeli muille osallistujille, tarkastella tutkimusta kriittisesti yhteisesti sovitulla viitekehyksellä, laatia keskustelun avauskysymykset ja suunnitella tutkitun tiedon käytäntöön soveltaminen. Kolmen kuukauden kuluttua omistaja analysoi tutkimusklubien blogikirjoitukset ja keskustelupalstat ja toimitti niihin pohjautuvat havainnot tutkitun tiedon implementoinnista, koulutus- ja tutkimustarpeista sekä hoitotyön kehittämistarpeista organisaation tutkimusneuvostolle käsittelyä varten. Tutkimusklubin ohjaajalta edellytettiin hoitotyön käytännön tuntemusta. Ohjaajina toimi tutkijoita, jotka työskentelivät sairaanhoitajina klubiin osallistuvissa työyksiköissä sekä yliopiston tutkijoita, hoitotyön johtajia ja kliinisiä asiantuntijasairaanhoitajia. Tutkimusklubitoiminnan vaikutukset Tutkimusklubien vaikutuksia kuvaavia alakategorioita ja pelkistettyjä ilmauksia esitellään taulukossa 3. Mainintoja siitä, että taidot tutustua tutkimuksiin kohentuivat, esiintyi aineistossa eniten. Tutkimusta opittiin lukemaan, ja tietoisuus hoitotyön tutkimuksesta sekä lukuaktiivisuus lisääntyivät. Lisäksi opittiin tunnistamaan tutkimusmenetelmiä ja laatimaan tutkimusyhteenvetoja. Osallistujat innostuivat hoitotyön

Tutkimusklubi näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä ja implementoinnissa Vol. 2 (2), 204 3 Taulukko 4. Tutkimusklubien onnistunutta toteutusta edistävät ja estävät tekijät. Edistävät tekijät Mainintojen määrä n Estävät tekijät Mainintojen määrä n Alakategoriat / pelkistetyt ilmaukset Alakategoriat / pelkistetyt ilmaukset Kokoontumisten ohjaus: ohjaajan tutkimuksen asiantuntijuus, ohjaajan kliininen osaaminen, osallistujien aktiivisuuden tukeminen (O Connor ym, 2009, Missal ym. 200, Duffy ym. 20, Ravin 202, Mattila ym. 203, Nesbitt 203) 6 Tietoperustaan ja tutkimusten saatavuuteen liittyvät tekijät: tiedonhakua ei käytettävissä, artikkelia ei saatavilla (Corchon ym. 20, O Nan 20, Sortedahl 202) 3 Kokoontumisten ilmapiiri ja vuorovaikutus: dialogi osallistujien kesken, rentoutuminen, kaikkien, mukana olevien arvostaminen (O Connor ym. 2009, Missal ym. 200, O Nan 20, Mattila ym. 203, Nesbitt 203) 5 Kokoontumisajankohtaan liittyvät tekijät: työpäivän kiireisyys, osallistujien vähäisyys) (O Connor ym. 2009, Corchon ym. 20) 2 Tutkimusklubien yhteinen suunnittelu: osallistujien ottaminen mukaan, ohjaajan/ tutkijan asiantuntemus, (O Connor ym. 2009, Missal ym. 200, Duffy ym. 20, Mattila ym. 203, Nesbitt 203) 5 Yhteydenpidon ongelmat: verkkoyhteyden puuttuminen (Sortedahl 202) Johdon tuki: rohkaisu osallistumaan työaikana, urakehityksen mahdollisuus (O Connor ym. 2009, Corchon ym. 20, O Nan 20) Kontakti tutkijaan (Lehna ym. 200, Sortedahl 202) Tutkimusklubit osana henkilökunnan koulutusta: osa jatkuvaa koulutusta, tutkimusklubin pohjalta koulutusehdotuksia (Lehna ym. 200, O Nan 20) 3 Toimintasuunnitelman puuttuminen: epäselvyys tutkimusklubitoiminnasta (O Connor ym. 2009) 2 Osallistujien asema ja sijoittuminen organisaatiossa: sairaanhoitajilla ei valtaa muuttaa käytäntöä (O Nan 20) 2 Dialogin niukkuus: osallistujien vieraus toisilleen (Duffy ym. 20) kehittämisestä. He kertoivat kyseenalaistavansa vallitsevia käytäntöjä ja arvioivansa aiempaa systemaattisemmin hoitotyön toteutusta. Tutkimuksia opittiin tarkastelemaan käytäntöön soveltamisen näkökulmasta ja arvioimaan tutkimuksen näytön astetta sekä tunnistamaan tutkimukseen liittyviä soveltamisen esteitä. Osallistujat kertoivat myös informoineensa kollegojaan tutkimusklubeissa oppimastaan ja lukemistaan tutkimusartikkeleista. Klubitoiminnan käyttö laajeni myös muihin työyksikköihin. Klubi osoittautui toimivaksi opetusmenetelmäksi opiskelijoille ja sairaanhoitajille. Hoitotyön toteutuksen kehittäminen tarkoitti sitä, että hoitotyön käytäntöjä muutettiin esimerkiksi katetripotilaiden hoidossa ja sairaanhoitajien kiertoja lisäämällä. Tutkimusprojekteja käynnistettiin, laadittiin näyttöön perustuvaan hoitotyöhön liittyviä aloitteita ja hoitotyön suosituksia sekä toimintasuunnitelmia verkottumalla kollegojen kesken. Tutkimusklubeihin osallistuminen edisti opiskelijoiden ja sairaanhoitajien ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä, mikä ilmeni muun muassa tarpeena hakeutua koulutukseen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Klubeissa toteutui oppiminen kollegoilta. Osallistujat tarkastelivat kliiniseen työhön liittyviä ennakkokäsityksiään ja oppivat toisten esittämistä kysymyksistä. Koulutustarpeita voitiin tunnistaa muun muassa reflektoitaessa haasteellisia hoitotilanteita vertaisten kesken. Tutkimuksissa raportoitiin myös tavoitteiden heikosta toteutumisesta tai niiden toteutumattomuudesta. Hoitotyön ongelmia ei opittu ratkaisemaan tutkimustiedon avulla eikä omaa työtä osattu klubienkaan jälkeen perustaa tutkimus-

32 Vol. 2 (2), 204 Lea-Riitta Mattila, Hanna-Leena Melender, Arja Häggman-Laitila tiedolle. Myös oppimistulokset tutkimusmenetelmistä, tutkimusprosessista ja tutkimustiedon soveltamisesta jäivät niukoiksi. Toimintatapojen muutoksia tapahtui yksittäisten hoitotyöntekijöiden kohdalla, mutta harvemmin koko työ yhteisössä. Tutkimusklubeilla ei ollut päätöksentekoa vahvistavaa vaikutusta. (vrt. Taulukko.) Tutkimusklubien toteutusta edistävät ja estävät tekijät Tutkimusklubien pedagogisesti pätevä ohjaus, myönteinen ilmapiiri ja vuorovaikutus sekä yhteinen suunnittelu osallistujien kanssa mainittiin useimmin klubien onnistumista edistävinä tekijöinä (taulukko 4). Pätevä ohjaus tarkoitti ohjaajien pedagogista ja kliinistä kokemusta, tutkimusosaamista sekä klubikokoontumisten keskeytymättömyyttä sekä selkeää rakennetta ja etenemistä. Myönteinen ilmapiiri ja vuorovaikutus tarkoittivat niiden epämuodollisuutta, vapautta, kaikkien osallistujien läsnäolon arvostamista, dialogia osallistujien kesken ja osallistujien aktiivista roolia. Nämä edistivät keskustelua kokoontumisissa. Tutkimusklubien yhteinen suunnittelu, kuten aiheiden ja artikkeleiden valinta sekä toteutusaikataulusta sopiminen, edistivät klubien onnistunutta toteutusta. Tutkimusklubeihin osallistuminen oli osa henkilökunnan koulutusta. Siitä myönnettiin opintopisteitä ja sitä pidettiin yhtenä urakehityksen näyttönä. Nämä edistivät osallistumisaktiivisuutta. Hoitotyön johtajien tuki oli tärkeä, koska he saattoivat resursoida klubiin osallistumisen työaikana. Tutkimusklubeihin osallistuminen oli sairaalan tutkimusohjelman mukaista toimintaa. Tutkimusklubin onnistumista estäviä tekijöitä (taulukko 4) tunnistettiin vähemmän kuin edistäviä. Esteitä olivat verkkoyhteyden tekniset ongelmat, klubitoiminnan suunnittelemattomuus ja tavoitteiden ja ohjauksen puute. Esteiksi mainittiin myös kokoontumisajankohtaan liittyvät ongelmat, jos artikkeleihin ei ehditty tutustua työkuormituksen vuoksi, sekä keskittymisvaikeudet, jos työvuoro oli vasta alkamassa klubin jälkeen. Lisäksi mainittiin vaikeudet saada artikkeleja tai tutkimusten puuttuminen, sairaanhoitajalta puuttuvat valtuudet muuttaa vallitsevia käytäntöjä sekä vähäinen vuorovaikutus kollegoiden kesken. Myös epäonnistumiset tutkimusartikkeleiden valinnassa, kuten tulosten soveltamisongelmat käytännön hoitotyöhön, todettiin esteiksi. Dialogi osallistujien kesken jäi niukaksi klubeissa, joissa osallistujat eivät tunteneet toisiaan ja arastelivat tutkimuksen arvioivaa keskustelua. Myös osallistujien pieni määrä ja jatkuva vaihtuminen heikensivät dialogia ja toisilta oppimisen mahdollisuutta. POHDINTA Luotettavuus ja eettiset kysymykset Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen luotettavuus perustuu sen toistettavuuteen, jota on pyritty mahdollistamaan kuvaamalla yksityiskohtaisesti haut eri tietokannoista valinta- ja poissulkukriteereineen. Hakuprosessin systemaattisuus ja kattavuus varmistettiin tekemällä hakusanavalinnat ja haut informaatikon kanssa ja asiasanahakemistoja hyödyntämällä. Haut kansainvälisistä tietokannoista rajattiin englanninkielisiin julkaisuihin. Tämä voi lisätä kieliharhan merkitystä. Katsauksen rajoituksena voidaan pitää sen kohdistumista vain neljään tietokantaan ja harmaan kirjallisuuden kattavan analyysin poisjääntiä. (Kääriäinen ja Lahtinen 2006, Pölkki ym. 202.) Luotettavuutta lisättiin kahden tutkijan osallistumisella valintaprosessin joka vaiheeseen ja tutkimusartikkelien sisällön huolellisella taulukoinnilla. Aineiston pienestä määrästä johtuen ei voida olla varmoja siitä, että analyysissa tavoitettiin ilmiötä kuvaavat olennaiset käsitekategoriat. Aineiston pienuus vahvistaa kuitenkin analyysin tarkkuutta. Muodostettuihin luokkiin kertyvissä havainnoissa todettiin saturoitumista, mikä lisää tulosten luotettavuutta. Yksi tutkija koodasi koko aineiston ja teki luokittelun, kaksi muuta tutkijaa tarkastelivat kriittisesti tehtyä analyysia sen eri vaiheissa. Luokitteluista keskusteltiin, kunnes kategorioista oltiin yksimielisiä. Katsauksen tekijöiden arvion mukaan lopulliseen aineistoon valituista artikkeleista neljä oli erinomaisia ja seitsemän hyvätasoisia (taulukko ). Tutkimuksiin osallistujien määrät olivat kauttaaltaan pieniä, mikä lisää tulosten sattumanvaraisuutta. Tutkimusklubeja oli toteutettu kuitenkin melko samankaltaisesti, mikä lisää aineiston homogeenisuutta. Tämän katsauksen eettiset näkökohdat liittyvät alkuperäisjulkaisujen tuottaman tiedon kattavaan raportointiin, mikä toteutui tässä tutkimuksessa. Katsauksen tulokset vääristyvät, jos aineistoa analysoidaan vain huomioimalla onnistunut ja tuloksekas klubitoiminta tai jos kirjallisuus antaa aiheesta yksipuolista tai puutteellista tietoa (Halila ja Autti-Rämö 2007). Katsauksen sisältämien alkuperäistutkimusten eettisistä kysymyksistä vastaavat näiden tutkimusten tekijät itse. Katsauksen tulosten tarkastelu Tämän katsauksen tulokset tukevat aiempien katsausten (Rogers 2009, Honey ja Baker 20) tuloksia, jotka kattavat vuodet 995 2008. Tulosten samansuuntaisuus lähes parin vuosikymmenen ajalta vahvistaa näyttöä tutkimusklubien myönteisistä tuloksista ja merkittävyydestä. Tähän katsaukseen valikoituneissa tutkimuksissa eniten raportoitiin näyttöön perustuvan hoitotyön edistymisestä, kuten kohentumisesta taidoissa tutustua tutkimuksiin, innostumisesta hoitotyön kehittämiseen, hoitotyöntekijöiden ammatillisesta ja henkilökohtaisesta kehittymisestä ja hoitotyön oppimisesta. Vain muutamassa raportoitiin näyttöön perustuvan hoitotyön implementoinnista. Myös aiemmissa katsauksissa on todettu, että vaikka tutkimusklubit edistävät näyttöön perustuvaa hoitotyötä, ne eivät sinänsä vahvista näyttöön perustuvan hoitotyön implementointia Näyttöön perustuvan hoitotyön implementointi on monimutkainen prosessi, jossa on huomioitava ja tuettava useita samanaikaisesti vaikuttavia

Tutkimusklubi näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä ja implementoinnissa Vol. 2 (2), 204 33 tekijöitä. Nämä tekijät liittyvät hoitotyöntekijöihin, johtamiskäytäntöihin, organisaatiokulttuuriin ja tutkimustiedon saatavuuteen ja sovellettavuuteen sekä sen käyttöä tukevaan infrastruktuuriin. (Carlson ja Plonczynski 2008, Gerrish ym. 20.) Tutkimusklubitoiminta tulisi integroida vakiintuneeksi osaksi työyhteisöjen näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisprosessia, jossa huomioidaan edellä mainitut eri tekijät. Toisaalta tulosten puute näyttöön perustuvan hoitotyön implementoinnista voi johtua myös siitä, että klubien arviointi oli tutkimuksissa kohdennettu muihin seikkoihin. Tässäkin katsauksessa arviointi pääsääntöisesti kohdistettiin osallistujien omiin kokemuksiin eikä työyhteisön kehittämisprosessien ja niiden tulosten arviointiin. Tähän katsaukseen valikoituneista tutkimuksista vain kolme oli kvasikokeellisia. Muut tutkimukset olivat kuvailevia ja laadullisia tutkimuksia, jotka perustuvat pieniin ja yhtä hoitoyhteisöä koskeviin aineistoihin ja osallistujien itsearviointeihin. Saatua tutkimusnäyttöä voidaan pitää siten vaatimattomana. Rogersin (2009) ja Honeyn ja Bakerin (20) katsauksessa kaikki analysoidut tutkimukset olivat kuvailevia, pienillä otoksilla toteutettuja tutkimuksia. Tulevaisuuden haasteiksi voidaankin asettaa RCT-tutkimukset tutkimusklubien vaikuttavuuden osoittamiseksi. Tutkimusklubitoimintaan tarvitaan mittareita, jotka huomioivat niistä koituvat hyödyt osallistujien kokemusten lisäksi myös hoitotyön kehittymisessä näyttöön perustuvaksi ja organisaatiokulttuurissa. Osallistujien itsearvioinnin lisäksi tarvitaan myös muita mittaamistapoja. Tutkimusklubien toteutusta tulisi myös arvioida niitä ohjaavien näkökulmasta, jotta menetelmän kehittämiseen saataisiin uusia näkökulmia. Tämän katsauksen tulokset tutkimusklubien toteutusta edistävistä ja estävistä tekijöistä saavat tukea myös aiemmista katsauksista (Deenadayalen ym. 2008, Rogers 2009, Honey ja Baker 20) sekä kehittämisprojektien raportoinneista (esim. Aitken ym. 20, Berger ym. 20, Patel ym. 20). Tutkimusklubien onnistumista edistävät tekijät liittyivät tässä katsauksessa klubien ohjaukseen, ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen. Tutkimusklubeja tukeviin organisatorisiin ja työnjohdollisiin tekijöihin oli kiinnitetty vähän ja pinnallisesti huomiota. Tämä on tutkimusalue, johon tulee jatkossa suuntautua. Tässä katsauksessa tutkimusklubeista voitiin tunnistaa yhteneväisiä piirteitä niissä tutkimuksissa, joissa toteutusta eriteltiin. Myös kehittämisprojektien (esim. Aitken ym. 20, Berger ym. 20, Patel ym. 20) raportoinnit sisältävät samanlaisia kuvauksia tutkimusklubien toteutuksesta. Tulosten samansuuntaisuus tässä suhteessa osoittaa, että tutkimusklubit ovat löytäneet suhteellisen vakiintuneen muotonsa. Tosin merkillepantavaa tässäkin katsauksessa oli, että valtaosa arvioinneista koski kokeiluluontoisesti toteutettuja tutkimusklubeja. Tutkimukset oli toteutettu pääasiassa Yhdysvalloissa, mikä on huomioitava tulosten soveltamisessa. Tutkimusklubien ammattitaitoisen ja systemaattiseen toteutukseen oli kiinnitetty huomiota. Tätä osoittavat muun muassa tutkimusten arviointia ja ohjaajia koskevat kuvaukset. Tutkimusartikkelien arviointi perustettiin ennalta laadittuun ohjeeseen, joka noudatti yleensä tutkimusprosessin vaiheita. Osallistujat saattoivat vertailla eri tutkimusten tuloksia ja niiden tuottamaa näyttöä. Tutkimusklubien ohjaajina toimi käytännön hoitotyötä hyvin tuntevia henkilöitä, joilla oli akateeminen koulutus ja tutkimusosaamista. (Rogers 2009, Aitken ym. 20, Patel ym. 20.) Tutkimusklubien suunnittelussa ohjaaja voi tukea osallistujia käsiteltävien tutkimusartikkeleiden valinnassa, jotta ne vastaavat lähtökohtana olevaan hoitotyön ongelmaan tai kehittämistarpeeseen. Tutkimusklubeista on raportoitu niukasti oppimisteoreettisia ratkaisuja (vrt. myös Rogers 2009). Tämä on osa-alue, johon myös jatkossa tulee kiinnittää huomioita. Oppimisteoreettisten ratkaisujen tunnistaminen ja käyttö lisää menetelmän hallintaa, osallistujien oppimista, tutkimusklubien vaikuttavuutta ja arvioinnin tarkoituksenmukaista kohdentamista. Osallistujat vaihtuivat joissakin tutkimusklubeissa kokoontumiskertojen välillä. Tämän voi olettaa vaikeuttaneen tulosten saavuttamista ja turvallisen ilmapiirin rakentumista sekä vähentäneen keskustelun vilkkautta. Tutkimusklubeihin osallistuvan ryhmän tulisi pysyä samana ja sitoutua klubitoimintaan. Osallistujien tutkimustiedon tasoeroja voidaan tasoittaa järjestämällä ennen klubitoimintaa tai niiden yhteydessä tutkimusmenetelmäkursseja (Duffy ym., 20, Corchon ym. 202). Vain yhdessä (O Connor ym. 2009) tähän katsaukseen valikoituneessa tutkimuksessa raportoitiin tutkimusklubiin osallistuneen moniammatillisia toimijoita. Tämä kannattaa myös tulevaisuudessa huomioida, sillä tutkimusklubi, johon osallistui moniammatillisia toimijoita, saavutti useita myönteisiä tuloksia. Päätelmät ja suositukset hoitotyön käytännön ja tutkimuksen kehittämiseksi Tutkimusklubitoiminnan toteutusta oli kuvattu suurimmassa osassa julkaisuja tarkasti, ja sitä oli toteutettu eri hoitoyhteisöissä melko yhtenäisesti. Tämä mahdollistaa tutkimusklubitoiminnan käyttöönoton muissakin kuin tutkituissa hoitoyhteisöissä. Tutkimusklubeista hoitotyössä on raportoitu tutkimustuloksia parin vuosikymmenen ajalta, ja se on vakiintumassa yhdeksi näyttöön perustuvan hoitotyön tukimuodoksi. Tutkimusklubeista on saatu useita hyviä tuloksia. Myös Suomessa tutkimusklubitoiminta on käynnistynyt, ja sen toiminnan jatkamista voidaan suositella. Tässä katsauksessa raportoituja tuloksia voidaan hyödyntää Suomessa klubien toteutuksessa ja niiden arvioinnin suuntaamisessa. Katsauksen perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset:. Hoitotyössä toteutettujen tutkimusklubien vaikutuksista näyttöön perustuvan hoitotyön implementointiin ei ole saatu vielä vahvaa näyttöä.

34 Vol. 2 (2), 204 Lea-Riitta Mattila, Hanna-Leena Melender, Arja Häggman-Laitila 2. Tutkimusklubitoiminnan onnistumista edistävät pätevä ohjaus sekä myönteinen ilmapiiri ja vuorovaikutus. 3. Tutkimusklubitoiminta tulee integroida vakiintuneeksi osaksi työyhteisöjen näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisprosessia. 4. Tutkimusklubien toimintaa tukevia organisatorisia, hallinnollisia ja työnjohdollisia tekijöitä tulee jatkossa kehittää ja niiden vaikuttavuutta tutkia. 5. Tulevaisuudessa tarvitaan RCT-tutkimuksia tutkimusklubien vaikuttavuuden osoittamiseksi. LÄHTEET (*merkityt kuuluvat katsausaineistoon) Aitken LM, Hackwood B, Crouch S, Clayton S, West N, Carney D, Leanne J. 20. Creating an environment to implement and sustain evidence based practice: A developmental process. Australian Critical Care 24(4), 244 254. Barnsteiner JH, Reeder VC, Palma WH, Preston AM, Walton MK. 200. Promoting Evidence-Based Practice and Translational Research. Nursing Administration Quarterly 34(3), 27 225. Berger J, Hardin HK, Topp R. 20. Implementing a Virtual Journal Club in a Clinical Nursing Setting. Journal for Nurses in Staff Development 27(3), 6 20. Brown CE, Wickline MA, Ecoff L, Glaser D. 2008. Nursing practice, knowledge, attitudes and perceived barriers to evidence-based practice at an academic medical center. Journal of Advanced Nursing 65(2), 37 38. Carlson C. L, Plonczynski D. J. 2008. Has the BARRIERS Scale changed nursing practice? An integrative review. Journal of Advanced Nursing 63(4), 322 333. *Corchon S, Portillo MC, Watson R, Saracibar M. 20. Nursing research capacity building in a Spanish hospital: an intervention study. Journal of Clinical Nursing 20 (7 8), 2479 2489. Deenadayalan Y, Grimmer-Somers Prior M, Kumar S. 2008. How to run an effective journal club: a systematic review. Journal of Evaluation of Clinical Practice 4(5), 898 9. *Duffy JR, Thompson D, Hobbs T, Niemeyer-Hackett NL, Elpers S. 20. Evidence-based nursing leadership: Evaluation of a Joint Academic-Service Journal Club. The Journal of Nursing Administration 4(0), 422 427. Eizenberg MM. 200. Implementation of evidence-based nursing practice: nurses personal and professional factors? Journal of Advanced Nursing 67(), 33 42. Elo S, Kyngäs H. 2008.The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62(), 07 5. Gerrish K, Guillaume L, Kirshbaum M, McDonnell A, Tod A, Nolan M. 20. Factors influencing the contribution of advanced practice nurses to promoting evidence-based practice among front-line nurses: findings from a crosssectional survey. Journal of Advanced Nursing 67(5), 079 090. Gifford W, Davies B, Edwards N, Griffin P, Lybanon V. 2007. Managerial Leadership for Nurses Use of Research Evidence: An Integrative Review of the Literature. Worldviews on Evidence-Based Nursing Third Quarter, 26 45. Halila R, Autti-Rämö I. 2007. Eettiset, sosiaaliset ja juridiset näkökulmat. Teoksessa Mäkelä M,Kaila M, Lampe K, Teikari M. (toim.). Menetelmien arviointi terveydenhuollossa. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna, 6 23. Harne-Britner S, Schafer DJ. 2009. Clinical Nurse Specialists Driving Research and Practice Through Research Roundtables. Clinical Nurse Specialist 23(6), 305 308. Henry BJ, Bucher L, Mackley A, Eckman T. 200. A Novel Approach to Improving Current Research Awareness. Journal for Nurses in Staff Development 26(5), 208 24. Honey CP, Baker JA. 20. Exploring the impact of journal clubs: A systematic review. Nurse Education Today 3(8), 825 83. Häggman-Laitila A. 2009. Näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen systemoitus katsaus toimintamalleihin. Tutkiva Hoitotyö 7(3), 20 27. Kääriäinen M, Lahtinen M. 2006. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 8(), 37 45. *Lehna C, Berger J, Truman A, Goldman M, Topp R. 200. Vir tual journal club connects evidence to practice: an analysis of participant responses. The Journal of Nursing Administration 40(2), 522 8. *Mattila L-R, Rekola L, Koponen L, Eriksson E. 203. Journal club intervention in promoting evidence-based nursing: Perceptions of nursing students Nurse Education in Practice 3(5), 423 428. *Missal B, Kaiser Schafer B, Halm MA, Schaffer MA. 200. A University and Health Care Organization Partnership to Prepare Nurses for Evidence-Based Practice. Journal of Nursing Education 49(8), 456 46. *Nesbitt J. 203. Journal clubs: A two-site case study of nurses continuing professional development. Nurse Education Today 8(3), 896 900. Newhouse RP. 2007. Creating infrastructure supportive of evidence-based nursing practice: leadership strategies. Worldviews on Evidence-Based Nursing, first quarter, 2 29. *O Connor L. Bennett P, Gardner A, Hawkins MT, Wellman D. 2009. Implementing a journal club in a palliative care setting: a link in the chain of evidence-based practice. Collegian 6(3), 47 52. *O Nan C L. 20. The Effect of a Journal Club on Perceived Barriers to the Utilization of Nursing Research in a Practice Setting. Journal for Nurses in Staff Development 27 (4), 60 64. Patel PC, DeNigris J, Chabot J, Panzera A, Dunn R, Conners S. 20. Evidence-Based Practice and a Nursing Journal Club. An Equation for Positive Patient Outcomes and Nursing Empowerment. Journal for Nurses in Staff Development 27(5), 227 230.

Tutkimusklubi näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä ja implementoinnissa Vol. 2 (2), 204 35 Pölkki T, Kanste O, Elo S, Kääriäinen M, Kyngäs H. 202. Järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten metodologinen laatu: katsaus kansainvälisiin ja kansallisiin hoitotieteen julkaisuihin. Hoitotiede 24(4), 335 348. *Ravin RC. 202. Implementation of a Journal Club on Adult Learning and Nursing Professional Development. The Journal of Continuing Education in Nursing 43(0), 45 455. Rogers JL. 2009. Transferring Research Into Practice. An Integrative Review. Clinical Nurse Specialist 23(4), 92 99. Rycroft-Malone J, Kitson A, Harvey G, McCormack B, Seers K, Titchen A, Estabrooks C. 2002. Ingredients for change: revisiting a conceptual framework. Quality and Safety in Health Care (2), 74 80. *Sciarra E. 20. Does journal club membership empower practice? Nursing Management 42(), 7 8. *Sortedahl C.202. Effect of online journal club on evidence-based practice knowledge, intent, and utilization in school nurses. Worldviews on Evidence-Based Nursing 9(2), 7 25. Weeks SM, Moore P, Allender M. 20. A Regional Evidence- Based Practice Fellowship. Collaborative Competitors. The Journal of Nursing Administration 4(), 0 4. ABSTRACT Journal clubs in the advancement and implementation of evidence based nursing a systematic review Lea-Riitta Mattila PhD, Hanna-Leena Melender PhD, Arja Häggman-Laitila PhD. The aim of this systematic review is to describe journal clubs in advancing and implementing of evidence based nursing based on peer reviewed scientific articles. Research articles were searched from Cinahl-, PubMed-, Cochrane- and Medic-databases from years 2008 203. Final data consisted of three quasi-experimental, four survey and four qualitative studies. Articles were analysed by content analysis. The realization of journal clubs was rather common in different nursing contexts. Journal clubs enhanced nurses capabilities to read and evaluate studies, to understand research methods and to condense research knowledge. Journal clubs also motivated nurses to read more research articles than before and enhanced nurses professional and personal development. They increased willingness to improve nursing and to learn more of nursing practices. The studies reported less success in implementation of evidence based nursing. Journal clubs are promoted by competent supervision, positive atmosphere and interaction between participants. The future developmental goals for the promotion of journal clubs are the organizational and leadership support. We also need research on these supportive factors and RCT-studies to show the effectiveness of journal clubs. Key words journal club, evidence based nursing, systematic review