Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus VIP-nuoren tutkimusperusteinen palvelupolku OT-tutkimuskoordinaattori, kehittämispäällikkö Laura Yliruka Socca Socca 25.3.2019 1
2.4.2019 Socca 2
Tulossa! Julkaistaan 3-4/2019 2.4.2019 Socca 3
OT-keskukset Tulevien OT-keskusten tehtävänä on mm. rakentaa tutkimusperusteisia integratiivisia (sisote) palvelupolkuja -ja toimintamalleja lastensuojeluun. Asiakasryhmäksi OT-valmistelussa on tunnistettu mm. lapset ja nuoret, joiden perhe ei ole tullut autetuksi erityistason palveluja tehostamalla tai joilla huono-osaisuus on muodostunut ylisukupolviseksi kierteeksi. Etelä-Suomen OT-keskuksen tutkimukselliseksi tehtäväalueeksi on esitetty mm. ylisukupolvisen huonoosaisuuden katkaisua. (Lasten, nuorten ja perheiden osaamistukikeskukset STM 2019:30) Etelä-Suomen OT-keskustoiminnan kokeilua vuonna 2019 ennen varsinaista toiminnan käynnistämistä. 4
Taustaa hankkeelle Ylisukupolvisten ketjujen katkaiseminen edellytta a suojaavien tekijo iden vahvistamista (esim. Nousiainen, Petrelius & Yliruka 2016). Ylisukupolvisesti asioiville tulisi olla oma suuren huolen kaistansa, jonka voisi kuitenkin nimeta voimavarakeskeisimmin, eli VIP-asiakkuus, kuten opetustoimen kutsutaan erityista tukea tarvitsevia nuoria. Ylisukupolvisesti asioiville tulisikin suunnitella oma systeeminen, huolenpidon etiikkaan pohjaava toimintamallinsa, jossa tiettyjen kriteerien ta yttyessa nuoret ja myo s heida n la heisensa saisivat erityisen vahvaa tukea. Ta ma malli pita isi rakentaa kokemusasiantuntijoiden kanssa yhteistyo ssa, jotta va lta mme toiseutta vahvistavaa puhetta, kategorisointeja ja ka yta nto ja (Krumer- Nevo 2015; Bu tzov & Yliruka 2016, 22) Lähde: Monimutkaiset ja erityista osaamista edellytta va t asiakastilanteet sosiaalityössä. Valtakunnallisen kyselyn tuloksia. THL(2017) 5
Taustaa: Helsingin jälkihuoltotutkimus Tutkimustulokset antavat kattavan kuvauksen Helsingin ja lkihuoltonuorista vuosina 2013-15. Taustoiltaan ja lkihuoltonuorista yli puolet oli kasvanut yhden vanhemman (61%) perheessa. Sijoitus tapahtui yleisimmin nuoren ollessa yla asteika inen (44%). Nuorten koulutustaso oli heikko, silla vain 14% nuorista oli valmistunut ammattiin ja lkihuollon pa a tyttya. Eniten haasteita nuorilla oli pa iva rytmin (40%), rahanka yto n (51%) ja pa ihteiden (25%) ka yto n osalta. Myo s ympa rilla olevat luonnolliset sosiaaliset verkostot puuttuivat monelta. Yhteistyo ja lkihuoltonuorten ja viranomaisten va lilla toimi kuitenkin kokonaisuutena hyvin. Ja lkihuoltonuoret ka yttiva t runsaimmin ja lkihuoltoyksiko n palveluja (92%) ja terveyspalveluja (68%). Pa ihdepalvelujen (13%) ja psykiatristen palvelujen (23%) ka ytto oli va ha ista, vaikka ja lkihuoltonuorista nelja sosalla pa ihteiden ka ytto oli pa ivitta ista ja psyykkisia ongelmia oli 38%:lla. Asiakirjojen kirjausten osalta huomioitavaa oli dokumentoinnin tason vaihtelu tyo ntekija kohtaisesti seka puuttuvien tietojen osuus. (Eriksson & Karppinen 2016). 6
Koulunkäynnin haasteet jälkihuollossa Perusopetuksen suorittaminen on useimpien koulukotiin sijoitettujen lasten yhtena sijoitukselle asetettuna tavoitteena. Ta ma syrja ytymisen ehka isyn kannalta keskeinen tavoite saavutetaankin pa a sa a nto isesti kaikkien sijoitettujen kohdalla. Edelleen suurena haasteena kuitenkin on riitta va n tuen saaminen sijoituksen ja lkeen toisen asteen opintojen aikana ta ssa on selkea palveluja rjestelma n kehitta misen paikka. (OKM 2017,60). 7
Kehittämis- ja tutkimushanke (2019->) Luonnos! Tavoitteet: Luodaan VIP-nuorten palvelupolku, joka perustuu sekä tutkimukseen perustuviin toimintakäytäntöihin että nuorten ja ammattilaisten kokemustietoon. Testataan kehitettyä palvelupolkua. Yhteistyössä: Mukana laitoshoito, jälkihuolto ja aikuissosiaalityö. Erityisesti koulun käynnin turvaamisen ja nuoren siirtymien näkökulma (miten esim. nuorten aikuisten sosiaalityössä tunnistetaan VIP-nuoret) Yhteistyökumppanit: kiinnostuneet kunnat, HUS, THL, Osallisuuden aika, VIP-verkosto, järjestöt. 8
VIP-nuoren tutkimusperusteinen Miten sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityössä voidaan tukea nuorta ja erityisesti koulunkäyntiä? palvelupolku Miten VIP-nuori tunnistetaan, jotta hän saa tarvittavan tuen? (1.4. lukien jälkihuolto 25v. saakka) Luottamuksen rakentaminen systeemisenä haasteena (yhteistyö ja kommunikaatio) Miten tuetaan VIP-nuorten vanhemmuutta? Ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisun tehtävä Yliruka 2019 9
Vaihe 1: 2019 Tarkastellaan siirtymien kitkakohtia kahdessa systeemisen lastensuojelun työnohjauspilotissa (Keravan avo- ja sijaishuollon tiimi keväällä 2019) ja Helsingin jälkihuollossa(?) Järjestetään 2 yhteiskehittämispäivää: 13.5.2019 ja syksyllä toinen. Tehdään kirjallisuuskatsaus (yliopistoyhteistyö) syksy 2019? Luodaan systeeminen, sektorit ylittävä tutkimusperusteinen toimintamalli/mallinnus, jonka yhteiskehittämisessä mukana laitoshoito, jälkihuolto ja aikuissosiaalityöntekijät, sekä lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Esitellään työn edistymistä VIP-verkostossa, jonka teemana laitosnuorten koulun käyntipulmat syksyllä 2019. 10
Vaihe 2: mallinnuksen pilotointi (jos rahoitusta, vuonna 2020) Kartoitetaan VIP-nuorten määrä Uudellamaalla/OT-alueella Valitaan pilottiyksiköt (laitoshoitoyksiköt sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta) Koulutetaan laitoshoidon työntekijöitä koulunkäyntiongelmissa (tai järjestetään kehittävää työnohjausta) Varmistetaan, että jokaiselle lapselle on laadittu yhteinen suunnitelma yhdessä koulun kanssa. Varmistetaan, että laitoshoidossa ja jälkihuollossa olevien oppimisvaikeudet on selvitetty. Työskennellään konkreettisesti nuorten kanssa kehitetyn toimintamallin mukaisesti ja kerätään seuranta- ja vaikuttavuustietoa (2020-) Arvioidaan tuloksia ja evitetään sosiaalialan osaamiskeskusverkoston ja THL:n kanssa kehitettyä toimintamallia yhteiskehittämispäivien avulla (2021). 11
Mikä VIP-nuori? Ylisukupolvisesti lastensuojelussa asioiva nuori? Vai kapeammin: huostaanotettu nuori? Käsite ei ole valmis. Sitä pitäisi kriittisesti arvioida ja jäsentää. 12
OKM:n VIP-verkosto Kytkeytyminen HYKS-alueen VIP-verkoston työhön. Very Important Person (VIP) viittaa OKM:n VIPverkostossa oppilaisiin, jotka oppimisensa ja koulunkäyntinsä tueksi tarvitsevat aikuisten yhteistä monialaista osaamista. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria arvioidaan olevan Suomessa noin 10 000. Heillä voi olla esimerkiksi vakavaa psyykkistä oireilua, autismikirjon häiriöitä, kehitysvamma-diagnoosi tai vaikea- ja monivammaisuutta. Palvelupolun painotus erityisesti koulun käynnin kysymyksiin. 13
Miksi tutkimusperusteisen palvelupolun kehittäminen tärkeää? Lapsen ja nuoren näkökulma instituutioiden listaamisen ohella. Lapsen ja nuoren näkökulman kautta ammattilainen saa välineitä omaan toimintaansa osana systeemiä. Siirtymät palvelusta toiseen koettu hankaliksi. Palvelupolku auttaa luomaan luottamusta nuoren ja ammattilaisten välille ja ammattilaisten kesken, koska yhdessä rakennettu ymmärrys? Palvelupolku mahdollistaa vaikuttavuuden seurannan. Palvelupolulla luodaan tietty toiminnallinen perusta, joka tukee lapsen ja nuoren yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Kohti tutkimusperusteisia käytäntöjä: millaista tutkimusperustaa löydettävissä ammattilaisten tueksi. Käytäntötutkimuksen näkökulma: moninäkökulmainen tieto käyttöön: tutkimustieto, ammattilaisten näkemykset, kokemusasiantuntijoiden tieto. 14
Palvelupolku Palvelupolku on visuaalinen kuvaus asiakkaan toiminnan eri vaiheista. Palvelupolulla kuvataan hetket (kontaktipisteet), tapahtumat ja toimenpiteet (palvelutuokiot) asiakkaan näkökulmasta. 15
Mikä on palvelupolku? Palvelupolku on työkalu, jolla voi kuvata asiakkaan matkan helposti ja nopeasti. Lapsen ja nuoren matka voidaan yksinkertaistaa kolmeen eri vaiheeseen: ennen, aikana ja jälkeen. Eli mistä lapsi tai nuori tulee, mitä tapahtuu kun hän on palveluiden vaikutuspiirissä ja minne asiakas menee sen jälkeen. 16
Väätäinen 2015 17
Palvelupolun rakenne Palvelupolku toimii palvelun sateenvarjona. Sen alla palvelua kuvataan visuaalisesti ja tutkitaan järjestelmällisesti monin menetelmin. Jokainen palvelu rakentuu jaksojen tai episodien sarjasta tai joukosta osapalveluja, jotka yhdessä muodostavat asiakkaalle arvoa tuottavan palvelun kokonaisuuden. Yksittäistä episodia kutsutaan palvelutuokioksi. Palvelutuokio on siis yksittäinen tapahtuma asiakkaan kokemasta palvelusta. 18
Tutkimusperusteinen palvelupolku? Mitkä ovat olennaisia ilmiöitä palvelupolun rakentamisen näkökulmasta -tärkeiden elementtien tunnistaminen. Olemassa olevan tutkimusperustan (tutkimukset ja selvitykset) tunnistaminen ja kokoaminen. Mitä hyviä käytäntöjä on sijoitettavaksi polulle? Palvelupolusta tulee tutkimusperusteinen, kun sen käyttöönottoa tutkitaan? 19
Yhteiskehittämispäivä VIP-nuoren tutkimusperusteinen palvelupolku Laita kalenteriin: 13.5. klo 12-16, THL (HUOM! 8.4. OT-tutkimushautomo siirtyy) 20