21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1



Samankaltaiset tiedostot
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Korpien luontainen uudistaminen

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Taimikonhoidon omavalvontaohje

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Taimikonhoidon perusteet.

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Pienaukkojen uudistuminen

Muokkausmenetelmän valinta

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Metsään ABC -päivä

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

TAMPEREEN KAUPUNGIN METSIEN METSÄNHOIDON OPETUSKÄYTTÖÖN SOVELTUVAT KOHTEET VUOSINA

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Uudistamistuloksen varmistaminen

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

näin saat hyvän taimikon

Tervetuloa Kolmisoppisen metsäpolulle

Metsän uudistaminen.

Transkriptio:

21.10.2014, Joensuu 1

Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun valinta Uudistamistyöt sekä valmistelutyöt ja jälkihoito 2

Lehtipuusekoituksen ja sekapuustoisuuden ylläpitäminen Riistatiheikön säilyttäminen Lahopuuston, erityisesti järeiden runkojen ja pökkelöiden, kiertäminen Monimuotoisuudelle tai maisemalle arvokkaan puun säästäminen Pesän tai muun erityiskohteen kiertäminen Säästöpuuryhmän rajaaminen käsittelyn ulkopuolelle Kaivukatkojen ja lietekuoppien tekeminen ojien kaivuussa Pintavalutuksen hyödyntäminen vesien johtamisessa Suojakaistan rajaaminen vesistöön tai pienveteen Maisemahoidollinen näkymien avaaminen ja säilyttäminen Juha Varhi 3

Metsän uudistaminen 1. Pääpuulaji jota tavoitellaan 2. Menetelmä, jolla uudistetaan» istutus, kylvö, luontainen» muokkausmenetelmä Uudistamisvaihe päättyy viimeiseen taimikonhoitoon Koko uudistamisketjusta on huolehdittava 4

Metsänuudistamisen tavoite Uusi tuottoisa puusukupolvi» nopeasti» pienin kustannuksin Otetaan huomioon metsäluonnon monimuotoisuus! 5

Metsän uudistaminen Ei hakkuupakkoa» Yli 0,3 ha aukko > lakisääteinen uudistamisvelvoite» Hakkuusta metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukseen > uudistamisketju mainittava ilmoituksessa Metsää älköön hävitettäkö 6

Uudistamisen ajankohta luo järkiperäisiä käsittelyalueita Pienialaisten kasvatusmetsiköiden yhdistäminen uudistusalaan Metsänkasvatuksen kustannustehokkuus jatkossa» maanmuokkaus» viljely» taimikonhoito» harvennukset 7

UUDISTAMISKYPSYYS 8

Uudistuskypsyys Metsikön uudistaminen on ajankohtaista silloin, kun metsänomistaja saa enemmän hyötyä sen uudistamisesta kuin sen edelleen kasvattamisesta. - metsänhoitosuositukset Ei enää laissa määritelty - suositukset Uudistuskypsyys vaihtelee:» puulajin» maantieteellisen sijainnin» kasvupaikkatyypin mukaan 9

Uudistuskypsyyden määrittely Järeys» ikä ja kasvu (epätasainen, pitkään harventamatta ollut, heikosti kasvanut, hieskoivikko) Muita uudistamisen ajankohtaan vaikuttavia tekijöitä» metsän monimuotoisuus» maisema» virkistyskäyttö» terveydelliset syyt» huonolaatuiset metsät» erityiskäyttöön perustetut metsät (erikoispuut, meluntorjunta ) 10

Mänty Uudistuskypsyyden suositukset, Etelä-Suomi Tuore kangas tai parempi Ppa:lla painotettu keskiläpimitta, cm Ikä, vuotta 26-32 70+ Kuivahko kangas 25-30 80+ Kuiva kangas 22-26 90+ Kuusi Lehtomainen kangas < 28-32 60+ Tuore kangas 26-30 70+ Rauduskoivu Lehtomainen kangas < 28-32 60+ Tuore kangas 27-30 60+ Hieskoivu Turvemaat 50-60 11

Mänty Uudistuskypsyyden suositukset, Väli-Suomi Tuore kangas tai parempi Ppa:lla painotettu keskiläpimitta, cm Ikä, vuotta 24-28 80+ Kuivahko kangas 23-27 90+ Kuiva kangas 22-25 100+ Kuusi Lehtomainen kangas < 26-30 70+ Tuore kangas 25-28 80+ Rauduskoivu Lehtomainen kangas < 27-30 60+ Tuore kangas 26-28 60+ Hieskoivu Turvemaat 50-60 12

UUDISTAMISKETJUN VALINTA 13

Uudistamismenetelmä Kokonaiskustannuksiltaan edullisin, riittävän nopeasti ja hyvälaatuiseen taimettumiseen johtava menetelmä. Metsäviljely» Kylvö» Istutus Luontainen uudistaminen 14

Metsän uudistamismenetelmät Metsänuudistaminen 1965-2012 Lähde: Metla Metsätilastollinen vuosikirja 2005 15

Metsän uudistamistamisen menetelmät ja puulajit 250 200 Istutus, muu (lähinnä koivu) 1000 ha 150 100 Istutus, kuusi Istutus, mänty Kylvö (lähinnä mänty) 50 0 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 Luont. Uudistaminen (lähinnä mänty) 16

Uudistamismenetelmän valinta kasvuolosuhteet puulaji elinvoima terveys kuvion sijainti korjuutekniikka työvoima kustannusten hallinta riskit tuottotavoite arvostukset monikäyttö lakikohteet maisema tuhojen ennaltaehkäisy Tuottava, terve taimikko 17

Männyn uudistushakkuun esimerkki Juha Varhi 18

Kuusikon uudistushakkuun esimerkki Juha Varhi 19

Kasvupaikkatyyppi Maalaji Mänty, istutus Mänty, kylvö Mänty, siemenpuu Kuusi 1, siemenpuu Kuusi 1, kaistale Kuusi 1, suojuspuu Rauduskoivu, istutus Rauduskoivu, kylvö Rauduskoivu, siemenpuu 1. Kuuselle uudistamista tulisi välttää kuivumiselle alttiilla paikoilla. 2. Vain alueet, joilla erittäin suuri hirvituhojen riski. Uudistamismenetelmät Kivennäismaat, eteläinen ja keskinen Suomi P = maata paljastava muokkaus, K = kohoumia muodostava muokkaus, 0 = ei muokkausta Vihreä = suositellaan, keltainen = suositellaan varauksin Lehtomainen kangas tai sitä viljavampi Tuore kangas Kuivahko kangas 3. Taimettumisen merkit oltava selvästi nähtävissä. 4. Epäonnistumisen riskit ovat isommat kuin istutuksessa. Kuiva kangas tai sitä karumpi 20

UUDISTAMISEEN LIITTYVIÄ TÖITÄ Maanmuokkaus Risujen ja oksien poisto 21

Uudistamiseen liittyviä töitä Uudistusalan raivaus on tarpeen monissa kohteissa» Taimiryhmien säästäminen Hakkuutähteiden keruu» helpottaa maanmuokkausta viljelyä» vähentää taimikon aukkoisuutta» kohteina isot kuusikot» n. 30 prosenttia hakkuutähteistä jätetään» Latvusmassasta saadaan metsähaketta Uusiutuvaa energiaa 22

Metsämaan muokkaus Maan pinnan valmistaminen metsänviljelyä varten» Maata paljastava muokkaus (äestys, laikutus)» Mättäitä muodostava muokkaus (laikku-, kääntö- ja naveromätästys)» Kulotus Muokkauksen vaikutus:» maaperän» lämpötila, ilmavuus, kosteus» hakkutähteet ja humus hajoaa nopeammin» muun kasvuston kilpailu ja tukkimiehentäin tuhot vähenevät» viljelykausi pitenee ja viljelytyöt helpottuvat 23

Maanmuokkaus, maata paljastava Istutusta varten muokkausjälki puhdas humuksesta» Tukkimiehentäin suoja» Sopii vettä läpäiseville, routimattomille maille Juha Varhi 24

Maanmuokkaus, kohoumia muodostava Mättäiden koko n. 50x60 cm, navero ja ojitus 60 80 cm Laakeat mättäät, paakku ylettyy humukseen Taimen ympärille vähintään 15 cm paljastettua maanpintaa Juha Varhi 25

Maanmuokkaus Juha Varhi Esimerkki eri maanmuokkausmenetelmien käytöstä tuoreella kankaalla 26

UUDISTAMISKEINOT Luontainen uudistaminen Viljely Kylvö 27

Luontainen uudistaminen Hakkuualan taimikko syntyy edellisen sukupolven siemenaineksesta Taimikon syntyminen edellyttää:» sopivaa maaperää» riittävästi hyvälaatuisia siemeniä peräkkäisinä vuosina» riittävästi valmistavia töitä 28

Luontainen uudistaminen Menetelmät:» Siemenpuuhakkuu» mänty ja koivu» Kaistalehakkuu» mänty ja kuusi» Suojuspuuhakkuu» kuusi 29

Metsikkö uudistetaan istuttaen tai kylväen, kun:» halutaan saada aikaan tasainen taimikko kerralla ja nopeasti» luontaisen uudistamisen edellytykset puuttuvat» halutaan hyödyntää metsänjalostuksen edut» halutaan valitaan puulaji itse» metsitetään ennestään aukea ala 30

Taimikon tiheyden mittaus Juha Varhi 31

Istutus Putkella (tai koneellisesti) Paakkutaimet 1600-2000 tainta / hehtaari Kaikki puulajit Rehevät kasvupaikat Keväällä (jatkuen koko kasvukauden) Kannattavuutta voi parantaa tekemällä itse Vuosittainen seuranta istutusta seuraavina vuosina 32

Istutus Istutusväli Lähde: Metsänviljelyopas Metsäteho Oy, 2001 33

Männyn kylvö Koneella yhdessä maanmuokkaukseen (käsin) Hyvä alkuperä ja itävyys Menekki 300-500 g/ha Kylvökohtia 4000-5000 kpl/ha EI sovellu» heinittyville aloille» ilman ennakkoraivausta» muokkaamattomaan maahan 34

TAIMIKON VARHAISHOITO Heinääminen Kemiallinen torjunta 35

Taimikon varhaishoito Tavoite:» auttaa pieniä taimia selviytymään kilpailussa muun kasvillisuuden kanssa» säästää myöhemmissä metsänhoitokustannuksissa» nopeuttaa taimikon järeytymistä ja arvokasvua Tarve:» vaihtelee maapohjan ravinteisuuden ja kosteuden mukaan» n. 5 vuotta viljelystä 1-2 krt. kasvukaudessa

Heinääminen Poistetaan taimia haittaava kasvusto taimien ympäriltä Mekaaninen tai kemiallinen torjunta

Menetelmät Mekaaninen heinääminen esim. polkemalla tai viikatteella Kemiallinen heinääminen ruiskulla, taimi suojattava» Hyvin rehevät kohteet mm. pellonmetsitys Ajankohta:» 2-3 vuotta metsänviljelyn jälkeen» Mekaaninen keskikesällä» Kemiallinen alkusyksystä

Vesakontorjunta Taimen kasvua haittaava lehtipuusto pois Kasvatettava taimikko1-2 metristä Mekaaninen alkukesällä vesoo vähemmän Kemiallinen torjunta kantokäsittelynä kesällä ja syksyllä aine imeytyy Männiköstä haavanvesat pois männynversoruoste-tautiriskin vuoksi

Kemikaalidia Tutustu ja noudata aineen käyttöohjeita! Ammattimainen levitystyö vaatii tutkinnon suorittamisen Pintakasvillisuuden torjunta» Maanmuokkauksen yhteydessä (vaikuttava aine etikkahappo)» Heinäntorjunta uudistusaloilla ja pienissä taimikoissa (glyfosaatti) Vesakontorjunta» Kantokäsittelynä perkauksen yhteydessä (glyfosaatti)» Taskukäsittelynä ennen uudistamista (glyfosaatti) Lista hyväksytyistä aineista www.tukes.fi 40

TAIMIKONHOITO 41

Taimikonhoitotyöt Perkaus» Pääpuulajin kehitystä haittaavan toisen puulajin poistamista» Tavallisesti havupuutaimien vapauttamista lehtipuiden alta Taimikonhoito» Valitaan ensiharvennukseen asti kasvatettavat puut» Puulajisuhteiden ohjaaminen haluttuun suuntaan» Puiden latvusten ja tuottokyvyn säilyttäminen ja kehittäminen» Puuston terveyden ylläpitäminen ja / tai palauttaminen» Laadukkaan puuston kasvatus

Huomioi taimikonhoidossa Tarve puuston kunnon perusteella» Mänty ja koivu tarvitsevat valoa ja tilaa» Kuusi sietää varjostusta, muttei piiskausta» Harvennuksista tutut latvusosuudet (mä ja ko) Hallanaroilla paikoilla kuusi tarvitsee suojaa Ongelmatilanteissa käänny ammattimetsurin puoleen» Hallitsee kokonaisuuden

Hoidon jälkeinen tiheys Kuusi 3-4 m 1800-2000 kpl / ha Raudus 4-5 m 1600 kpl / ha Hies 4 7 m 2000 2500 kpl / ha Mänty 3-7 m 2000-2200 kpl / ha» Tiheiden ja karujen kasvupaikkojen taimikot harvennetaan rehevien kasvupaikkojen taimikoita lyhyempinä Tarvetta määrittäessä pituutta oleellisempi on latvojen kunto

ILLAN PÄÄPOINTIT Päätös metsän uudistamisesta on sitoumus huolehtia uuden puusukupolven kasvattamiseksi seuraavat vähintään 5-10 vuotta Uudistamisketjun päätökset perustuvat kasvupaikkaan ja haluttuun puulajin Maanmuokkaus parantaa ratkaisevasti uudistumisen onnistumista Ravinnerikkailla mailla pienissä taimikoissa hoitamattomuus ei ole vaihtoehto 45