Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT
NYKYERVA TERVEYDENHUOLLON KÄSITE Erikoissairaanhoitolaki 1.12.1989/1062 9 : maa jaettu erityisvastuualueisiin Tontti, maantieteellinen alue, ei oikeushenkilö
Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24 kuntaa Etelä-Karjala 132 355 9 kuntaa Kymenlaakso 174 466 6 kuntaa KYS erva 817 782 as. 68 kuntaa Pohjois-Savo 248 233 20 kuntaa Etelä-Savo 104 803 9 kuntaa Itä-Savo 44 881 4 kuntaa Keski-Suomi 250 369 21 kuntaa Pohjois-Karjala 169 496 14 kuntaa OYS erva 739 475 as. 68 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa 400 959 29 kuntaa Kainuu 77 435 8 kuntaa Keski-Pohjanmaa 78 237 10 kuntaa Lapin 118 189 15 kuntaa Länsi-Pohja 64 655 6 kuntaa TAYS erva 1 106 115 as. 67 kuntaa Pirkanmaa 518 157 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaa 198 944 19 kuntaa Kanta-Häme 175 472 11 kuntaa Päijät-Häme 213 542 14 kuntaa TYKS erva 865 184 as. 62 kuntaa Varsinais-Suomi 472 139 29 kuntaa Satakunta 224 934 20 kuntaa Vaasa 168 111 13 kuntaa Ahvenanmaa 28 501 as. 16 kuntaa 27.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 3 Aluerajat MML, 2013
NYKYERVA TONTTI Erikoissairaanhoitolaki 1.12.1989/1062 9 : maa jaettu erityisvastuualueisiin Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 42-46 42 : erityisvastuualueen tehtävät 43 : erikoissairaanhoidon järjestämissopimus
42 Erityisvastuualueen tehtävät Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, jonka hallinnassa on yliopistollinen sairaala, on järjestettävä erityistason sairaanhoito erikoissairaanhoitolain 9 :ssä tarkoitetulla vastuualueellaan. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä suunniteltava ja sovitettava yhteen alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut, lääkinnällinen kuntoutus ja erilaiset hankinnat. Lisäksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on sovitettava yhteen koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa terveydenhuollon henkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa.
43 Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen.
NYKYERVAN (TOIMI)VALTA ERITYISTASON SAIRAANHOITO VASTATTAVANA ERIKOISSAIRAANHOITO KOHTEENA YHDESSÄ + KOORDINOI JÄRJESTÄMISSOPIMUS: EI VIELÄ JUURI KOKEMUSTA TOIMIVUUDESTA (hyvä yhteistyö OYServassa) Pirstaleinen; ei kokonaisjohdettu (kunnat, yt- alueet, shp:t, ehp:t), tuhlaa tehokkuutta
Laki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 12 Järjestämispäätös Sosiaali- ja terveysalueen on laadittava joka neljäs vuosi tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella järjestämispäätös siitä, miten sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan. Päätöksen tulee perustua alueen väestön hyvinvointi- ja terveysseurantatietoihin, palvelutarpeeseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa ja taloutta koskeviin seurantatietoihin. Järjestämispäätöstä laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon alueen asukkaiden näkemykset.
Järjestämispäätöksessä on määriteltävä seuraavat asiat: 1) miten alueen sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan siten, että asiakaslähtöinen integraatio toteutuu; 2) miten lähipalvelujen saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan; 3) miten alueella toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset strategiset tavoitteet sekä valtakunnalliset kehittämisohjelmat; 4) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja vastuutahot sekä yhteistyö alueen kuntien ja muiden tahojen kanssa; 5) sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt; 6) väestön kielellisten oikeuksien toteuttaminen; 7) tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät; 8) kunnat ja kuntayhtymät, joilla on tuottamisvastuu sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kattavasta ympärivuorokautisesta päivystyksestä;
9) sosiaali- ja terveysalueen omaan tuottamisvastuuseen kuuluvat tukipalvelut sekä 15 :n 1 momentin perusteella alueen omaan tuottamisvastuuseen otetut palvelut; 10) rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille; 11) keskeiset periaatteet muilta kuin kunnilta ja kuntayhtymiltä hankittaville palveluille ja palvelusetelien käytölle, hankittavien palvelujen laajuus sekä hankintojen toteutuksen jakautuminen sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kesken; 12) tarkoituksenmukaisen, kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen varmistaminen sekä miten järjestämispäätöksen mukaisesti kunnallisesti tuotetut palvelut ja muualta hankittavat palvelut sovitetaan yhteen, ja 13) miten 1 12 kohtien toteutumista seurataan ja arvioidaan.
Järjestämispäätöksen hyväksyy sosiaali- ja terveysalueen ylin päättävä toimielin. Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy järjestämispäätöksen osaltaan 28 :ssä tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä. Järjestämispäätöksen toteutumista on seurattava ja arvioitava vuosittain. Päätöstä on tarvittaessa muutettava. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä järjestämispäätöksessä määriteltävistä asioista.
VASTAA SOTE- ALUEEN ROOLI Järjestämisestä Järjestämispäätöksestä=miten sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle kuuluvat sote- palvelut toteutetaan Miten alueen sote- palvelut toteutetaan siten, että asiakaslähtöinen integraatio toteutuu Tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien ja niiden tehtävien määrittely
SOTE- ALUEEN ROOLI Määrittelee kunnat ja kuntayhtymät, joilla on tuottamisvastuu sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kattavasta ympärivuorokautisesta päivystyksestä; Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille; Tarkoituksenmukaisen, kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen varmistaminen sekä miten järjestämispäätöksen mukaisesti kunnallisesti tuotetut palvelut ja muualta hankittavat palvelut sovitetaan yhteen
SOTE-ALUEELLA ON MELKOMOISEN TOPAKAT HENKSELIT!!! Päättää + Vastaa Järkevät alueet + oikeat tehtävät kullekin + oikea resurssien kohdennus = Kokonaisjohdettu, kattava, kustannustehokas = onnistunut integraatio Tuottajaorganisaatioissa tapahtuu varsinainen integraatio palvelujen toteutuksessa (työmuodot, toimintatavat)
INTEGRAATIO-KÄSITE MUUTTUNUT Horisontaalinen Vertikaalinen Sekä että Sekä että (myös yos)
MISTÄ TEHOKKUUS SYNTYY JA KUINKA KUSTANNUKSIA HALLITAAN 1. Sote alue analysoi - soten kustannukset - palvelujen käytön - palvelujen käytön suhteessa tarpeeseen - palvelujen käytön suhteessa kustannuksiin - tilat - kalliit laitteet - henkilöstön ja sen määrän sekä osaamisen - henkilöstökustannukset + ostot
2. Sote alue luo tavoitteellisen palvelurakenteen 3. Neuvottelee omistajakuntien kanssa tavoitteellisen palvelurakenteen ja talouskehyksen 4. Määrittää tuottajakohtaisesti palveluiden tarpeen 5. Antaa tuottajille könttäsumman käyttöön tarpeen pohjalta 6. Ei maksa tuottajille erikseen tiloista, henkilöstöstä ym. fasiliteeteistä 7. Ei välitä tuottajien aiemmin tekemistä sopimuksista. 8. Sopeutustuska siirretään tuottajalle ja näin ehkäistään valmisteluvaiheen innoittamat irtiotot (uudet rakennukset, tilat, henkilöstö)
OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2013 UTSJOKI Vaasa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pirkanmaa TAYS Länsi- Pohja HYKS Lappi Päijät- Häme OYS Pohjois- Savo KYS Etelä- Savo Kainuu Itä- Savo Kanta- Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Pohjois- Karjala Etelä-Karjala Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu 739475 henkeä (31.12.2012, noin 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % 118 189 16,0 64 655 8,7 400 959 54,2 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu 77 435 10,5 5. K-Pohjanmaa 78 237 10,6 YHTEENSÄ 739 475 100,0 ENONTEKIÖ Länsi-Pohjan keskussairaala MUONIO KOLARI PELLO KITTILÄ YLITORNIO 2 TERVOLA TORNIO KEMINMAA KEMI ROVANIEMI SIMO INARI 1 SODANKYLÄ RANUA PELKOSENNIEMI PUDASJÄRVI SAVUKOSKI TAIVALKOSKI KUUSAMO Oulun yliopistollinen HAILUOTO OULU sairaala SUOMUSSALMI KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA LUMIJOKI 3 LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI 4 JOKI RAAHE RISTIJÄRVI VAALA PYHÄJOKI PALTAMO MERIJÄRVI SIIKALATVA KALAJOKI OULAINEN Keski-Pohjanmaan keskussairaala KANNUS KOKKOLA ALAVIESKA YLIVIESKA SIEVI HAAPAVESI NIVALA KÄRSÄMÄKI 5 TOHO- HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUA JÄRVI VETELI PERHO II PYHÄNTÄ KEMIJÄRVI POSIO SALLA Lapin keskussairaala KAJAANI Pasi Parkkila 2013 KUHMO Kainuun keskussairaala SOTKAMO
VUOROVAIKUTUSTILANTEITA JA-MUOTOJA u k n t 6 8 i a V Sote-alue ta ta ta ta ta ta OYS
SOTE ALUE OHJAAJANA u k n 6 8 t i a V RAHOITUS Sote- alue TUOTANTOALUEET TAVOITTEET EHDOT, LINJAUKSET ta o ta ta ta Ta y s LAATUMÄÄRITYKSET,SAATAVUUS, TUTKIMUS, KOULUTUS,keh.