VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2. SÄÄOLOT... 7 Säätila... 7 Virtaamat ja vesivarat... 10 3. KUORMITUSASEMAT... 12 Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät... 12 Sijainti... 14 KIRKKOSUO PVK1... 16 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013... 16 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2013... 16 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 16 Veden laatu... 17 Kuormitus... 18 Pintavalutuskentän teho... 18 KIRKKOSUO PVK2... 19 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013... 19 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2013... 19 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 19 Virtaama mittapadolla... 19 Veden laatu... 20 Kuormitus... 22 Pintavalutuskentän teho... 24 LINNANSUO PVK1... 25 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013... 25 Sijainti... 25 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 25 Virtaama mittapadolla... 25 Veden laatu... 26 Kuormitus... 28 Pintavalutuskentän teho... 30 MEKRIJÄRVENSUO PVK1... 31 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013... 31 Sijainti... 31 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 31 Virtaama mittapadolla... 31 Veden laatu... 32 Kuormitus... 34 Pintavalutuskentän teho... 36 MEKRIJÄRVENSUO PVK2... 37 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013... 37 Sijainti... 37 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 37 Virtaama mittapadolla... 37 Veden laatu... 38 Kuormitus... 40 Pintavalutuskentän teho... 42 2

PUOHTIINSUO PVK... 43 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013... 43 Sijainti... 43 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 43 Virtaama mittapadolla... 43 Veden laatu... 44 Kuormitus... 46 Pintavalutuskentän teho... 48 TUOHTAANSUO PVK4... 49 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013... 49 Sijainti... 49 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 49 Virtaama mittapadolla... 49 Veden laatu... 50 Kuormitus... 52 Pintavalutuskentän teho... 54 POHJOIS-SAVON KUORMITUSASEMAT... 54 Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla 2013... 55 4. PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU 2013... 57 Rauansuo imeytyskenttä... 57 Suurisuo PVK... 57 Teyrisuo PVK... 58 Tuohtaansuo PVK3... 59 Tuohtaansuo PVK5... 60 Tuohtaansuo PVK6... 61 Tuohtaansuo kosteikko... 62 Valkeasuo PVK4, PVK6 ja ruokohelpikenttä... 63 5.VIRTAVESITARKKAILU... 65 KIRKKOSUO... 65 Sijainti... 65 Tuotanto ja pinta-alat... 67 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 67 Veden laatu... 68 Kirkkosuon kuormituksen osuus Ukonojan ja Humalajoen ainemäärissä... 74 Kirkkosuon osuus Humalajoen yläosan valuma-alueen (2.024) ja Humalajoen keskiosan alueen (2.023) kuormituksesta... 75 KYYRÖNSUO... 77 Tuotanto ja pinta-alat... 79 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 79 Veden laatu... 80 Kyyrönsuo kuormituksen osuus Siilaisenpuron ainemäärissä... 86 Kyyrönsuon osuus Siilaisenpuron aseman 46 ainemääristä VEMALA-mallin perusteella... 87 LINNANSUO... 88 Sijainti... 88 Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen... 90 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 90 Veden laatu, kuormitusasemat... 91 Veden laatu, virtavedet... 95 Linnansuon kuormituksen osuus Koskutjoen ja Jänisjoen asemien ainemäärissä... 99 Linnansuon osuus Koskutjoen alueelta (1.032) lähtevästä ainemäärästä... 99 3

LINNUNSUO 2013... 101 Sijainti... 101 Tuotanto ja pinta-alat... 103 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 103 Veden laatu... 104 Linnunsuon kuormituksen osuus Jukajoen ja Papulanpuron ainemäärissä... 110 MEKRIJÄRVENSUO JA PUOHTIINSUO... 111 Sijainti... 111 Mekrijärvensuo: Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen... 113 Puohtiinsuo: Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen... 113 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 113 Veden laatu, kuormitusasemat... 115 Veden laatu, virtavedet... 119 Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon kuormituksen osuus Kelsimänjoen ja Koitajoen asemien ainemäärissä... 124 Mekrijärvensuon osuus Kelsimänjoen valuma-alueelta (4.923) lähtevästä ainemäärästä... 125 Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon osuus Nuorajärven alueelta (vesistöalue 4.922) ja Kelsimänjoen valuma-alueelta (vesistöalue 4.923) lähtevästä ainemäärästä... 126 PÄRNÄNSUO-RAUANSUO... 127 Sijainti... 127 Tuotantopinta-alat ja vesien johtaminen... 129 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 129 Veden laatu... 131 Rauansuon kuormituksen osuus Lotokanjoen ainemäärissä... 136 Rauansuon osuus Rauvanjoen valuma-alueen (vesistöalue 4.374) ainemääristä SYKE:n VEMALA-mallin laskelmilla arvioituna... 137 TUOHTAANSUO... 138 Sijainti... 138 Tuotantoalat ja kuivatusvesien johtaminen... 140 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 140 Veden laatu, kuormitusasemat... 142 Veden laatu, virtavedet... 149 Tuohtaansuon kuormituksen osuus Piimäjoen ainemäärissä... 154 Tuohtaansuon osuus Piimäjoen aseman 15 ainemääristä VEMALA-mallin perusteella... 155 VALKEASUO... 156 Sijainti... 156 Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen... 158 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 158 Veden laatu, Suonpäänjoki... 159 Veden laatu, Saarekkeenpuro-Luosojoki... 165 Veden laatu, Viesimonjoki... 169 Valkeasuon kuormituksen osuus Suonpäänjoen; Viesimonjoen ja Luosojoen asemien ainemäärissä... 172 Valkeasuon osuus Valkeasuon valuma-alueelta (1.053) lähtevästä ainemäärästä... 172 Valkeasuon osuus koko Suonpäänjoen valuma-alueelta (1.05) lähtevästä ainemäärästä... 173 Valkeasuon osuus Luosojoen valuma-alueelta (2.014) lähtevästä ainemäärästä... 173 Valkeasuon osuus Viesimonjoen keskiosan alueelta (1.062) lähtevästä ainemäärästä... 174 4

6. JÄRVIASEMIEN LAUSUNNOT 2013... 175 Kirkkosuo... 175 Kyyrönsuo... 175 Linnansuo... 175 Suurisuo... 176 Tuohtaansuo... 177 Valkeasuo... 178 LIITTEET 5

1. JOHDANTO Vuonna 2013 Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevien tuotantoalueiden tarkkailuohjelmaan liittyvä kuormitustarkkailu toteutettiin Kirkkosuolla, Linnansuolla, Mekrijärvensuolla, Puohtiinsuolla sekä Tuohtaansuolla. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua tehtiin lisäksi Rauansuolla, Teyrisuolla, Suurisuolla, Valkeasuolla ja Tuohtaansuolla. Vuoden 2013 kuormituslaskennassa on käytetty hyödyksi lisäksi Pohjois- Savon turvetuotanto-ohjelman kuormitusasemia. Tarkkailuohjelmaan kuuluva vesistötarkkailu sisältää sekä virtavesi- että järvitarkkailun. Alkuperäisen ohjelman mukaan virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet joka kolmas vuosi neljänä havaintokertana: kevättulvan aikaan (huhti-toukokuussa), kesä-lokakuussa kolme näytettä eri virtaamatilanteissa (tavoitteena ali-, keski-ja ylivirtaamatilanne). Suot on ryhmitelty kolmeen ryhmään vesistöalueiden perusteella. Vuonna 2013 virtavesinäytteet otettiin tämän kolmen vuoden rotaation perusteella Jänisjoen valuma-alueella sijaitsevilta Linnansuolta ja Valkeasuolta (osa tuotantoalueesta Jänisjoen puolella) sekä Kiteenjoen- Tohmajoen alueen Kirkkosuolta ja Valkeasuolta (loppuosa). Näiden lisäksi virtavesinäytteet otettiin Mekrijärvensuo-Puohtiinsuolta, Kyyrönsuolta, Linnunsuolta, Pärnäsuo-Rauansuolta sekä Tuohtaansuolta. Näiden tuotantoalueiden osalta vesistötarkkailu on uusien ympäristölupapäätösten mukaisesti jokavuotista, osalla vuoteen 2015 asti. Järvihavaintoasemilta näytteet otetaan vanhan ohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa (lopputalvi ja loppukesä) ja kolmen vuoden välein neljä kertaa vuodessa eli lopputalvella ja kesä-, heinä- ja elokuussa. Vuonna 2013 järvinäytteet otettiin kaksi kertaa. Edellinen intensiivivuosi oli 2011. Vuoden 2013 tarkkailusta sovittiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Vapo Oy:n sekä tarkkailua suorittavan konsultin kanssa yhteisessä palaverissa Joensuussa 7.6.2013 (Neuvottelumuistio 7.6.2013/Antero Koikkalainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Tarkkailun sisältö noudattaa kunkin tuotantoalueen ympäristölupapäätöksissä asetettuja periaatteita kuormitus- ja vesistötarkkailusta. Näiden perusteella on laadittu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma vuosille 2013-2015 (Savo-Karjalan Ympäristötutkimus 8.7.2013). 6

2. SÄÄOLOT Säätila Tarkkailuvuoden 2013 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella. Vuosi 2013 oli lämpötiloiltaan muuten normaali mutta maaliskuu oli tavanomaista selvästi kylmempi ja helmi- touko-, kesä-, marras- ja joulukuut olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. C Keskilämpötila Joensuussa 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 20 15 10 5 0-5 -10-15 2013 x 1981-2010 I/13 II/13 III/13 IV/1 V/13 VI/13 VII/13 VIII/13 IX/13 X/13 XI/13 XII/13 Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. mm/kk 90 80 Sadanta Joensuussa 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 2013 x 1981-2010 70 60 50 40 30 20 10 0 I/13 II/13 III/13 IV/1 V/13 VI/13 VII/13 VIII/13 IX/13 X/13 XI/13 XII/13 Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 7

C Keskilämpötila Lieksan Lampelassa 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 20 15 10 5 0-5 -10-15 2013 x 1981-2010 I/13 II/13 III/13 IV/1 V/13 VI/13 VII/13 VIII/13 IX/13 X/13 XI/13 XII/13 Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 160 140 mm/kk Sadanta Lieksan Lampelassa 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 2013 x 1981-2010 120 100 80 60 40 20 0 I/13 II/13 III/13 IV/1 V/13 VI/13 VII/13 VIII/13 IX/13 X/13 XI/13 XII/13 Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin 34 mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 51 mm. Kuukauden lopussa lunta oli 40-65 cm, kun sitä normaalisti on reilut 50 cm. Lumikuorma (kg/m²) vaihteli maakunnassamme 64 84, kun se tavallisesti on noin 102 kg/m². Helmikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa vajaat -5,5 C. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lukema oli yli viisi astetta lämpimämpi. Lumen paksuus oli helmikuun lopussa maakunnan pohjois- ja länsiosassa hieman alle puoli metriä ja muualla 50 60 cm. Lumipeite pysyi maaliskuussa lähes samana ja oli kuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa hieman yli puoli metriä. 8

Huhtikuussa keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Vesisateiden ja lämpimien päivien ansiosta lumipeite hupeni huhtikuun loppupuolella nopeasti. Kuun lopussa lunta oli enää lähinnä suojaisissa notkopaikoissa. Toukokuussa sademäärä oli noin neljänneksen tavanomaista pienempi. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa 2013. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli 16 18 C. Tavallisesti kesäkuussa on noin 3 3,5 astetta viileämpää. Lämpimintä oli kuun ensimmäisellä ja toisella viikolla, jolloin lämpötila kohosi useampana päivänä hellelukemiin. Kesäkuun sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja. Keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 65 mm. Määrä vastaa pitkänajan (vuosien 1931 2010) keskiarvoa. Suurimmat sateet ajoittuivat kuukauden toiselle viikolle. Heinäkuun keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna suurimmassa osassa maata hieman tavanomaista alempi. Poikkeama jäi kuitenkin alle asteeseen. Heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 63 mm, kun tavallisesti sataa 77 mm. Sateet olivat kuuroluonteisia, mistä johtuen sademäärissä oli paikkakohtaisia eroja. Koko maan elokuun keskilämpötila oli vaihteli 13-17 välillä, mikä oli pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Elokuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnan alueella noin kolmanneksen tavanomaista suurempi. Sademäärissä oli paikkakuntakohtaisia eroja. Syyskuun sademäärä Pohjois-Karjalassa oli tavanomaista pienempi. Lokakuu oli tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan maakunnan lokakuun keskilämpötila oli asteen verran tavanomaista lämpimämpi. Lokakuun alkupuoli oli lämmintä. Kuukauden puolivälissä sää kylmeni huomattavasti jolloin satoi myös ensilumi. Kuukauden lopussa sää lämpeni uudelleen ja lumet sulivat pois. Marraskuu oli 3 3,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden keskilämpötila vaihteli +2-0 asteeseen. Marraskuussa satoi Pohjois-Karjalassa lähes puolitoistakertaisesti. Kuukauden sademäärä oli 83 mm, kun tavallisesti sataa 56 mm. Sateet tulivat vetenä ja räntänä sekä lumena. Marraskuun lopussa lunta oli noin 10 cm. Joulukuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi. Pakkaset olivat vähissä ja päivät mentiin 0-5 asteen välillä. Räntä- ja vesisateita tuli runsaasti, eikä lumi pysynyt maassa kerralla kovinkaan pitkään. Sateita saatiin selvästi tavanomaista enemmän, joka nostatti virtaamia joissa ja pintoja järvissä. 9

Lumen esiintyminen marras-joulukuussa 2013. Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi normaalia enemmän. Selvästi sateisin kuukausi oli Lieksassa elokuu ja Joensuussa kesä- syys- loka- ja marraskuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi selvästi keskimääräistä enemmän. Vähiten normaaliin verrattuna satoi maaliskuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella selvästi normaalia runsaampi. Myös joulukuu oli hyvin sateinen. Tammikuun lopussa ja helmikuussa järvien vedenkorkeudet olivat normaaliin ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeammalla, vaihdellen muutamista senteistä aina puoleen metriin saakka. Samanlainen trendi jatkui myös maaliskuussa. Lumen sulaminen käänsi huhtikuussa järvien vedenkorkeudet nousuun. Maakunnan järvien vedenpinnat vaihtelivat toukokesäkuussa keskimääräisen molemmin puolin. Maakunnan järvien vedenkorkeudet laskivat heinäkuun viimeiseen päivään mennessä keskitason alapuolelle. Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat ehtivät nousta hieman elokuun puolivälissä, mutta kääntyivät laskusuuntaan loppukuuta kohti. Syyskuun päättyessä suurempien järvien vedenpinnat olivat ajankohdan keskiarvoja alempana. Lokakuussa pinnat laskivat aluksi ja kuun loppua kohden lähtivät taas nousuun, mutta kuun lopussa vedenkorkeudet olivat keskiarvoa alempana. Järvien vedenpinnat nousivat marraskuun aikana mm. Pielisen vedenpinta kohosi 43 cm marraskuussa. Järvien vedenpinnat nousivat selvästi joulukuun aikana runsaiden vesi- ja räntäsateiden johdosta. Jokien virtaamat vaihtelivat tammikuussa keskimääräisen molemmin puolin. Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli tammikuussa viidenneksen normaalia suurempi. Koitajoessa virtasi vettä lähes tavanomainen määrä. Saimaannorpan suojelemiseksi Pielisen luonnontilaista juoksutusta suurennettiin väliaikaisesti lähes koko helmikuun ajan. Em. syystä Pielisjoen keskivirtaama oli helmikuussa yli kolmanneksen tavanomaista suurempi. Myös muissa suuremmista uomissa virtasi helmikuussa vettä tavallista runsaammin. Pienempien jokien virtaamat olivat lähellä ajankohdan tyypillisimpiä lukemia. Saimaan norpan suojelemiseksi suurennettu Pielisen juoksutus lisäsi Pielisjoen maaliskuun keskivirtaamaa lähes viidenneksen tavanomaista suuremmaksi. Muiden suurempien uomien virtaamat olivat maaliskuussa keskimäärin 90 prosenttia normaalista. Pienempien jokien virtaamat maaliskuussa olivat tavanomaiset. Huhtikuussa Pielisjoen keskivirtaama oli noin kuudenneksen ja Koitajoen noin neljänneksen tavallista pienempi. Joidenkin pienempien jokien virtaamat olivat lähes puolitoistakertaisia normaaliin verrattuna vesisateista ja lumien sulamisesta johtuen. Suurempien jokien keskivirtaamat olivat tavanomaista pienempiä toukokuun aikana. Trendi jatkui myös kesä-heinäkuussa ja elo-lokakuussa virtaamat olivat selvästi keskiarvoa pienemmät. Marraskuussa virtaamat kääntyivät kasvuun ja Pielisjoen 10

keskivirtaama oli marraskuussa 11 %, Lieksanjoen 23 % ja Koitajoen 60 % tavanomaista suurempi. Joulukuussa jokien keskivirtaamat olivat selvästi normaalia suuremmat runsaiden sateiden johdosta. Pohjavedenkorkeudet olivat tammikuun lopussa 15-65 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Pinnat pysyivät lähes samoissa arvoissa myös helmi-, maalis- ja huhtikuun ajan. Toukokuussa ainoastaan Ilomantsin Kuuksenvaaran mittauspisteessä pohjaveden pinnankorkeus oli tavanomaista matalampana, muissa mittauspisteissä normaalia korkeammalla. Kesäkuussa alkanut pohjavesipintojen lasku jatkui myös heinäkuussa ja pinnat vaihtelivat keskiarvon molemmin puolin eri mittauspisteissä. Pohjavesipintojen taso vaihteli havaintopisteittäin myös elo- lokakuussa. Marraskuussa pohjaveden pinnat olivat yleisesti ottaen korkeammalla kuin keskimäärin, vain Nurmeksen Juutilankankaan pisteellä pohjaveden pinta oli normaalia alempana. Routaa ei vielä vuoden lopussa ollut kerinyt muodostua lauhoista keleistä johtuen. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 5-10 cm. Tammikuun päättyessä jään-paksuus oli yleisesti ottaen noin 40 cm. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 50 cm. Myös maaliskuun päättyessä jäiden paksuudet olivat yleisesti noin 50 cm. Huhtikuun lopussa järvien jäät olivat paikoin ohentuneet jo niin heikoiksi, ettei niiden paksuutta voitu mitata. Kuukauden 24. päivä Koitereella oli hyvin haurasta jäätä 33 cm. Pyhäselän Roukalahdella oli 20. päivä jäätä vielä 39 cm, Pielisellä Nurmeksen sataman edustalla 40 cm ja Ilomantsinjärvellä 37 cm. Pyhäselkä vapautui jäistä 6.5.2013 koko selkäveden osalta. Pyhäselällä jäidenlähtö ajoittuu keskimääräiseen ajankohtaan. 11

3. KUORMITUSASEMAT Vuonna 2013 ympärivuotinen virtaamanmittaus sekä kuormitustarkkailu onnistui Kirkkosuon pintavalutuskentällä 2, Linnansuon pintavalutuskentällä 1, Mekrijärvensuon pintavalutuskentillä 1 ja 2, Puohtiinsuon pintavalutuskentällä 1 sekä Tuohtaansuon pintavalutuskentällä 4. Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan turvetuotantoalueiden kuormituslaskennassa hyödynnetty myös Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman kuuluvien kuormitusasemien tuloksia Ahmonsuolta, Kevatussuolta, Koivusuolta, Konttimäenalussuolta, Korholansuolta, Kuivastensuolta, Rikkasuolta, Multaharjunsuolta ja Vilponsuota. Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Kunkin kuormitusaseman alla on kuormitustaulukot, joissa on esitetty viikkokuormituksia, tuotantokauden kuormituksia ja vuosikuormituksia. Ne on laskettu alla esitetyillä tavoilla. Viikkokuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine ja COD Mn ), C*q*0,00086 (ravinteet ja rauta). C = aineen pitoisuus ko. viikolle ajoittuneessa näytteessä (kiintoaine ja COD Mn mg/l, ravinteet ja rauta µg/l). Mikäli ko viikolla ei ole otettu näytettä, käytetään edellisen viikon näytteen pitoisuutta. Mikäli ko. viikolla on otettu kaksi tai useampia näytteitä (mm. tulvanäytteet), käytetään ainepitoisuuksien virtaamapainotteista keskiarvoa. ((Q 1 *C 1 )+(Q 2 *C 2 ))/(Q 1 +Q 2 ). Q 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 virtaama (l/s), C 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 ainepitoisuus (mg/l tai µg/l). q = ko. viikon keskivaluma (l/s*km 2 ) = Q/(A*0,01). Q = viikon keskivirtaama (l/s), joka on viikon kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo. A = kuormitusaseman valuma-alueen pinta-ala (ha). Koska näytteenottoväli on kesä-lokakuussa kaksi viikkoa, edustaa yksi näyte tätä ajanjaksoa. Riippuen näytteenottohetken virtaamaolosuhteista suhteessa koko kahden viikon laskentajaksoon, sisältää tämä laskentatapa suuren virhelähteen. Jos näytteenottohetkellä on tulvatilanne ja muu jakso on kuivaa, yliarvioi saatu ainemäärä kahden viikon kuormitusta. Toisaalta, jos näyte otetaan kuivana ajankohtana ja loppujakso on sateinen, tulee kuormitus aliarvioitua. Molemmissa tapauksissa virhettä pienentää kuitenkin se, että virtaamatieto perustuu todelliseen tilanteeseen eli se huomioi koko kahden viikon jakson tulva- tai kuivakaudet. Tuotantokausi brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = n Brutto ominaiskuormitus viikottaisten brutto-ominaiskuormitusten keskiarvo= i, missä bruttoominaiskuormitus i = viikon i brutto-ominaiskuormitus ja n=viikkojen n i 1 kokonaislukumäärä. Linnansuolla padotuksen takia virtaama saatiin mitattua vain viikoilla 1-48. Pohjois-Savon kuormitustarkkailuasemilla tuotannonaikaista tarkkailua tehtiin Ahmonsuolla (viikot 20-45), Kevatussuolla (32-50) ja Rikkasuolla (viikot 32-50). 12

tausta ominaiskuormitus= (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine), C*q*0,00086 (kokonaistyppi ja fosfori). C kiintoaine = 2 mg/l, C kokonaistyppi = 500 µg/l, C kokonaisfosfori = 20 µg/l, q = kuormitusaseman toukolokakuun (viikot 18-43) keskivaluma (l/s*km 2 ). netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus. Koko vuoden kuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = 1. Niillä tuotantoalueilla, missä kuormitustarkkailu on olut ympärivuotinen, koko vuoden kuormitus on laskettu viikkokuormitusten summana. Kuormitustarkkailujakson osuus koko vuoden kuormituksesta edellä mainituilla tuotannonaikaisen kuormitustarkkailun piirissä olleilla soilla arvioitiin vuonna 2013 Pohjois-Savossa sijaitsevien Koivusuon, Konttimäenalussuon, Korholansuon, Multaharjunsuon, Tiirinsuon ja Vilposuon ympärivuotisten kuormitusasemien avulla. 2. n Brutto ominaiskuormitus i i 1 n, missä brutto-ominaiskuormitus i on kuormitustarkkailuviikkojen Brutto ominaiskuormitus j j 1 ominaiskuormitusten summa ja brutto-ominaiskuormitus j on viikkojen 1-52 (koko vuosi) ominaiskuormitusten summa. Osuudet eri tuotantosoille on alla olevassa taulukossa. Alue Pintavalutuskenttä Viikot kiintoaine cod totn totp Pohjois-Karjala Linnansuo 1-48 89 88 87 89 Pohjois-Savo Ahmonsuo 20-45 43 48 42 43 Kevatussuo, Rikkasuo 32-50 36 47 44 35 3. Brutto-ominaiskuormitus koko vuosi = brutto ominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituksesta 365 Brutto-ominaiskuormitus touko-lokakuu = Touko-lokakuun (viikot 18-43) brutto-ominaiskuormitus, touko-lokakuun osuus koko vuoden kuormituksesta = yllä olevan taulukon osuudet, 183 = viikot 18-43, 365 = koko vuosi. Kaikki jaksot laskettiin vastaavalla tavalla. tausta ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = taustaominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituks estasta 365 Taustaominaiskuormituksen kaava touko-lokakuulle on esitetty edellisellä sivulla ja touko-lokakuun kuormituksen osuus koko vuoden kuormituksesta ylempänä tällä sivulla. netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus 13

Sijainti Pohjois-Karjala Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä ja tehon tarkkailussa olleet asemat sinisellä neliöllä. 14

Pohjois-Savo Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä, tuotannonaikaiset kuormitusasemat sinisellä neliöllä sekä pintavalutuskentän tehon tarkkailussa olevat suot ruskealla kolmiolla. 15

KIRKKOSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamamittaus epäonnistui Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2013 Vesistöalue: 2.023 Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: 4232 02 Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuonna 2011 Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdettiin kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 16

Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 21 21 min 3,7 2,8 10 4 4 25 5 5 50/mediaani 9 7 75 14 9 90 21 21 maks 43 42 keskiarvo 11 10 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 12 12 10 18 19 25 23 25 50/mediaani 25 28 75 33 39 90 48 44 maks 57 63 keskiarvo 30 32 µg/l tuleva lähtevä min 700 700 10 860 870 25 1300 1100 50/mediaani 1500 1400 75 2100 1700 90 2700 2200 maks 3000 2400 keskiarvo 1681 1452 µg/l tuleva lähtevä min 23 25 10 52 32 25 60 50 50/mediaani 72 63 75 82 74 90 96 83 maks 130 110 keskiarvo 73 63 17

Kuormitus Kuormitusta ei voitu laskea luotettavan virtaamatiedon puuttumisen takia. Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2013 havaintokerroilla kohtalaisesti ammoniumtyppeä. Kokonaisravinteiden, kiintoaineen ja raudan osalta pitoisuusreduktio oli melko vähäinen. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo -11-10 10-58 38 12-13 14 pit.red 1) 12-8 14-55 30 14 4 14 8.1.2013 0-12 -6 8 15 12.2.2013-25 -10-8 6 10 20.3.2013 5-6 7 5 4 17.4.2013 2 0 0-3 7 19 0 23 25.4.2013 33-27 0-67 41-39 -220-19 7.5.2013 56-8 24-189 48 31 0 37 16.5.2013 6 2 20-100 38 16-9 29 29.5.2013 58-24 27-69 40 47 8 10 11.6.2013 20-19 3-11 40 6 18 18 25.6.2013-46 -18 7-33 11 10.7.2013-31 -14 3-15 51 14-19 -4 24.7.2013 21 0 17-31 27 37 12 13 5.8.2013-192 -23-6 -38 18 7 19-5 20.8.2013 43-15 19 0 33 24 25 19 3.9.2013 36 16 25-127 55 19-47 16 16.9.2013 5 0 0-40 70 16 33 13 1.10.2013-389 -48-14 -30-17 15.10.2013-1 -13 6-67 28-10 13 11 29.10.2013 84 8 27 44 43 20.11.2013 53 2 44 48 51 11.12.2013 23 4 11 12 15 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 18

KIRKKOSUO PVK2 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamamittaus ja näytteenotto tarkkailuohjelman mukainen Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2013 Vesistöalue: 2.023 Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: 4232 02 Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Kuormittava ala: 133 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuonna 2011 Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdettiin kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 19

Virtaama mittapadolla Mittausjakso: 1.1.-31.12.13 keskivirtaama 33,6 l/s keskivaluma 25,3 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevään ja syksyn tulvahuippuja, mutta keskikesän lyhytaikainen virtaamahuippu jäi tavoittamatta. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm 8.1.2013 13 11,9 Skyt -1,1 12.2. 14 11,5 Skyt -2,5 20.03. 16 11,6 Skyt -4,4 17.4. 40 50,3 Skyt 10,3 25.4. 30 29,6 Skyt -0,4 7.5. 25 22,6 Skyt -2,4 16.5. 27,0 24,4 Skyt -2,6 29.5. 7,0 4,8 Skyt -2,3 11.6. 17,0 10,3 Skyt -6,7 25.6. 8,0 5,8 Skyt -2,3 10.7. 6,0 3,3 Skyt -2,7 24.7. 16,0 14,8 Skyt -1,2 5.8. 4,0 1,9 Skyt -2,1 20.8. 25,0 21,5 Skyt -3,5 3.9. 10,0 8,4 Skyt -1,6 16.9. 3,0 1,4 Skyt -1,6 1.10. 9,0 7,9 Skyt -1,1 15.10. 9,0 7,1 Skyt -1,9 29.10. 37,0 33,8 Skyt -3,3 20.11. 29,0 26,9 Skyt -2,1 11.12. 12,0 9,2 Skyt -2,8 l/s l/s*km 2 Tammikuu 10,9 8,2 Helmikuu 13,2 10,0 Maaliskuu 16,6 12,5 Huhtikuu 67,5 50,8 Toukokuu 46,8 35,2 Kesäkuu 11,8 8,9 Heinäkuu 6,3 4,7 Elokuu 37,4 28,1 Syyskuu 3,8 2,8 Lokakuu 43,4 32,6 Marraskuu 65,2 49,0 Joulukuu 76,1 57,2 20 viikot l/s l/s*km 2 1 9,0 6,8 2 11,3 8,5 3 11,6 8,7 4 11,0 8,3 5 11,3 8,5 6 12,5 9,4 7 12,9 9,7 8 13,8 10,4 9 15,3 11,5 10 16,1 12,1 11 16,9 12,7 12 17,2 13,0 13 16,7 12,6 14 16,7 12,6 15 18,7 14,1 16 174,8 131,4 17 70,8 53,3 18 36,3 27,3 19 86,2 64,8 20 72,9 54,8 21 15,9 12,0 22 2,3 1,7 23 5,0 3,8 24 22,8 17,1 25 19,9 15,0 26 2,7 2,1 27 8,5 6,4 28 1,8 1,3 29 6,2 4,6 30 10,7 8,1 31 0,8 0,6 32 4,0 3,0 33 129,1 97,1 34 30,2 22,7 35 1,9 1,4 36 1,0 0,7 37 1,0 0,7 38 3,0 2,2 39 11,1 8,4 40 2,8 2,1 41 6,9 5,2 42 18,7 14,0 43 103,3 77,7 44 100,4 75,5 45 68,4 51,5 46 80,5 60,5 47 71,4 53,7 48 23,0 17,3 49 12,4 9,3 50 32,3 24,3 51 56,6 42,5 52 210,3 158,1

Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 21 21 min 1,9 0,5 10 3 1 25 5 2 50/mediaani 7 3 75 11 5 90 17 8 maks 30 8,3 keskiarvo 9 3,5 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 9,5 22 10 37 37 25 54 59 50/mediaani 69 67 75 78 77 90 90 94 maks 130 110 keskiarvo 66 66 µg/l tuleva lähtevä min 970 1000 10 1800 1100 25 2300 1200 50/mediaani 2800 1400 75 3100 1900 90 3300 2100 maks 3900 2700 keskiarvo 2646 1605 µg/l tuleva lähtevä min 23 21 10 61 30 25 70 32 50/mediaani 120 40 75 140 86 90 280 130 maks 350 140 keskiarvo 139 59 21

Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 6,8 5,9 328 12 0,30 2 8,5 7,4 434 15 0,38 3 8,7 7,5 444 16 0,39 4 8,3 7,1 421 15 0,37 5 8,5 7,3 432 15 0,38 6 9,4 33 423 20 0,18 12 0,70 0,41 13 7 9,7 34 436 20 0,18 13 0,72 0,43 13 8 10,4 36 467 22 0,20 13 0,77 0,46 14 9 11,5 40 515 24 0,22 15 0,85 0,51 16 10 12,1 42 545 25 0,23 16 0,90 0,53 17 11 12,7 44 572 26 0,24 16 0,95 0,56 18 12 13,0 56 515 30 0,34 20 1,5 0,86 26 13 12,6 54 500 29 0,33 20 1,4 0,84 25 14 12,6 54 499 29 0,33 20 1,4 0,84 25 15 14,1 61 559 33 0,36 22 1,6 0,94 28 16 131,4 942 2498 114 24 35 3,5 0,91 27 17 53,3 129 1426 51 3,1 16 1,7 0,37 23 18 27,3 66 731 26 1,6 8,2 0,90 0,19 12 19 64,8 101 2071 62 1,9 12 1,8 0,56 36 20 54,8 76 3171 80 2,6 25 1,9 0,71 42 21 12,0 17 693 18 0,56 5,4 0,41 0,16 9,2 22 1,7 2,7 111 2,1 0,07 23 3,8 5,8 240 4,5 0,14 24 17,1 111 1140 21 0,27 0,61 2,1 0,96 24 25 15,0 97 997 18 0,23 0,53 1,8 0,84 21 26 2,1 8,7 137 3,0 0,20 27 6,4 27 425 9,4 0,61 28 1,3 8,4 108 2,1 0,03 0,00 0,15 0,05 3,3 29 4,6 29 377 7,2 0,11 0,01 0,52 0,17 12 30 8,1 26 586 10 0,11 0,45 0,32 0,07 13 31 0,6 2,1 46 0,77 0,01 0,04 0,03 0,01 1,0 32 3,0 21 259 3,7 0,06 0,14 0,24 0,04 7,6 33 97,1 671 8302 117 2,0 4,5 7,8 1,4 243 34 22,7 31 2156 27 0,33 5,1 0,59 0,18 37 35 1,4 2,0 137 1,7 0,02 0,32 0,04 0,01 2,4 36 0,7 1,8 49 0,74 0,01 0,01 0,02 0,01 1,2 37 0,7 1,8 49 0,75 0,01 0,01 0,02 0,01 1,2 38 2,2 5,2 139 2,1 0,03 0,03 0,07 0,02 2,9 39 8,4 20 521 8,0 0,12 0,13 0,28 0,07 11 40 2,1 0,9 109 2,0 0,04 41 5,2 2,3 271 5,0 0,09 42 14,0 56 715 21 0,56 7,6 0,57 0,19 16 43 77,7 309 3961 114 3,1 42 3,2 1,1 87 44 75,5 33 4369 137 2,0 45 51,5 22 2979 93 1,4 46 60,5 26 3502 110 1,6 47 53,7 23 2782 93 1,1 48 17,3 7,5 896 30 0,36 49 9,3 4,0 481 16 0,19 50 24,3 38 1321 40 0,80 51 42,5 66 2315 70 1,4 52 158,1 246 8605 260 5,2 22

Tarkkailukauden viikkojen 18-43 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 17,5 65 1058 22 0,68 5,6 0,92 0,34 29 tausta 17,5 30 7,6 0,30 netto 35 14 0,62 koko vuosi g/ha*vrk brutto 24,8 72 1265 37 1,1 tausta 43 10,7 0,43 netto 29 26 0,64 kg/ha*v brutto 26 462 13 0,39 tausta 16 3,9 0,16 netto 10 9,5 0,24 23

Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV2-kenttä vähensi vuoden 2013 havaintokerroilla tehokkaasti kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta mitattuja ainepitoisuuksia. Kokonaistypen ja raudan osalta reduktio oli kohtalainen. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo 46-8 37 46 69 51 53 31 pit.red 1) 62 0 39 52 69 58 50 48 8.1.2013 80-9 28 60 12.2.2013 64-11 -4 31 21 34 30 59 20.3.2013 30-24 0 25 10 7 13 47 17.4.2013-246 -132-3 28 9-35 38-100 25.4.2013-4 3 27 51 47 7 56 6 7.5.2013 74 0 39 42 74 50 33 59 16.5.2013 52 26 43 68 65 53 69 32 29.5.2013 94-21 50 87 11.6.2013 46-38 39 31 97 53 21 66 25.6.2013 51 13 47 59 10.7.2013 57-34 36 21 100 54 35 48 24.7.2013 24 24 59 88 96 65 75 33 5.8.2013 53-36 55 33 96 61 72 55 20.8.2013 67 15 58 88 86 75 88 0 3.9.2013 61 7 54 48 99 66 74 24 16.9.2013 64-16 42 47 98 68 72 63 1.10.2013 74 15 48 70 15.10.2013 69 21 47 49 67 51 59 46 29.10.2013 95 14 46 51 20.11.2013 88 13 31 61 11.12.2013 75-7 34 62 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 24

LINNANSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Kevättulvan aikaan ja koko joulukuun mittapadolla padotusta -> virtaamat arvioitu Sijainti Vesistöalue: 1.032 Koskutjoen alue (117 km 2 ) Kunta: Joensuu Peruskarttalehti: 4241 08 Vesienkäsittelyjärjestelmä Linnansuon kuivatusvedet johdettiin pääosin kolmelle pintavalutuskentälle, joiden takana oli vuonna 2013 412 ha kuormittavaa alaa. Laskeutusaltaiden kautta johdettiin vedet 80 ha kuormittavalta alalta. 25

Virtaama mittapadolla Mittausjakso: 1.1.-31.12.13 keskivirtaama 48,4 l/s keskivaluma 14,8 l/s*km 2 Linnansuon PVK1:n tarkkailu tavoitti hyvin kevään ja syksyn virtaamahuiput, mutta kesäajan lyhytkestoiset virtaamapiikit eivät ajoittuneet näytteenottoajankohtiin. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero pysyi melko tasaisena vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm 7.1.2013 12 12,3 Skyt 0,3 11.2. 11 11,7 Skyt 0,7 19.3. 10 10,3 Skyt 0,3 18.4. 36 36,6 Skyt 0,6 24.4. 51 51,2 Skyt 0,2 2.5. 35 35,8 Skyt 0,8 15.5. 32,0 33,0 Skyt 1,0 28.5. 8,0 8,7 Skyt 0,7 10.6. 5,0 5,5 Skyt 0,5 24.6. 10,0 9,0 Skyt -1,0 11.7. 6,0 5,3-0,7 23.7. 12,0 11,0 Skyt -1,0 6.8. 6,0 4,2 Skyt -1,8 19.8. 17,0 17,1 Skyt 0,1 2.9. 7,0 8,7 Skyt 1,7 18.09. 7,0 7,8 Skyt 0,8 30.9. 10,0 12,4 Skyt 2,4 15.10. 11,0 10,7 Skyt -0,3 28.10. 28,0 28,8 Skyt 0,8 18.11. 21,0 22,8 Skyt 1,8 10.12. 31,0 32,2 Skyt 1,2 l/s l/s*km 2 Tammikuu 8,4 12,0 Helmikuu 7,2 10,2 Maaliskuu 6,0 8,6 Huhtikuu 86,4 123,5 Toukokuu 62,2 88,8 Kesäkuu 9,1 12,9 Heinäkuu 4,3 6,1 Elokuu 13,6 19,4 Syyskuu 5,1 7,2 Lokakuu 24,6 35,2 Marraskuu 38,9 55,6 Joulukuu 26 viikot l/s l/s*km 2 1 8,5 12,2 2 9,2 13,2 3 8,5 12,1 4 7,7 11,0 5 7,6 10,8 6 7,3 10,4 7 7,2 10,3 8 6,9 9,8 9 7,0 10,0 10 6,6 9,4 11 6,3 9,0 12 5,5 7,9 13 5,1 7,2 14 5,0 7,1 15 7,0 10,1 16 155,6 222,3 17 187,9 268,5 18 111,3 159,0 19 104,4 149,1 20 57,8 82,6 21 14,4 20,6 22 2,7 3,9 23 1,4 2,0 24 16,4 23,5 25 15,7 22,5 26 4,6 6,5 27 3,9 5,5 28 1,9 2,7 29 3,6 5,1 30 8,4 12,0 31 2,5 3,5 32 2,5 3,6 33 41,4 59,2 34 12,6 18,0 35 2,3 3,3 36 4,5 6,5 37 2,2 3,2 38 2,5 3,5 39 12,0 17,1 40 5,1 7,3 41 8,5 12,2 42 12,1 17,3 43 55,5 79,3 44 46,9 67,0 45 27,0 38,5 46 48,6 69,4 47 54,5 77,8 48 23,4 33,4 49 50 51 52

Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 21 21 min 0,5 0,5 10 1 1 25 4 1 50/mediaani 6 1 75 9 4 90 14 5 maks 18 17 keskiarvo 7 3 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 5,1 7,2 10 8 9 25 13 12 50/mediaani 15 14 75 23 20 90 30 36 maks 30 42 keskiarvo 18 18 µg/l tuleva lähtevä min 440 230 10 610 290 25 690 420 50/mediaani 820 640 75 1000 850 90 1300 1100 maks 1600 1300 keskiarvo 889 674 µg/l tuleva lähtevä min 6 5 10 9 6 25 14 8 50/mediaani 20 12 75 31 20 90 39 33 maks 41 86 keskiarvo 22 19 27

Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 12,2 5,3 589 6,4 0,15 14 2 13,2 5,7 136 6,9 0,16 15 3 12,1 5,2 126 6,4 0,15 14 4 11,0 4,7 114 5,8 0,13 12 5 10,8 4,7 112 5,7 0,13 0,00 12 6 10,4 9,0 108 5,7 0,82 2,1 0,30 0,10 12 7 10,3 8,9 107 5,7 0,82 2,0 0,29 0,10 12 8 9,8 8,5 102 5,4 0,78 2,0 0,28 0,09 11 9 10,0 8,6 103 5,5 0,79 2,0 0,28 0,09 11 10 9,4 8,1 97 5,2 0,75 1,9 0,27 0,09 11 11 9,0 7,8 93 5,0 0,71 1,8 0,26 0,09 10 12 7,9 15 89 4,4 0,55 2,0 0,10 0,07 11 13 7,2 14 81 4,0 0,51 1,8 0,09 0,06 10 14 7,1 13 80 3,9 0,50 1,8 0,09 0,06 10 15 10,1 19 113 5,6 0,70 2,5 0,13 0,09 14 16 222,3 2688 3841 192 42 52 6,0 0,48 346 17 268,5 1067 3480 302 63 100 4,6 0,58 130 18 159,0 508 1923 165 32 62 12 0,34 45 19 149,1 477 1804 155 30 58 11 0,32 43 20 82,6 100 1427 58 7,9 15 0,86 0,18 40 21 20,6 25 356 14 2,0 3,7 0,21 0,04 10 22 3,9 1,7 85 2,2 0,04 3,0 23 2,0 0,8 42 1,1 0,02 1,5 24 23,5 345 852 17 0,32 0,05 0,75 0,05 95 25 22,5 330 816 17 0,31 0,05 0,72 0,05 91 26 6,5 7,4 96 2,4 0,07 27 5,5 6,2 81 2,0 0,06 28 2,7 10,0 77 1,4 0,02 0,04 0,06 0,01 4,6 29 5,1 19 146 2,6 0,04 0,07 0,12 0,01 8,9 30 12,0 5,2 372 6,0 0,12 9,7 31 3,5 1,5 110 1,8 0,04 2,9 32 3,6 15 116 2,0 0,05 0,01 0,06 0,01 5,7 33 59,2 245 1892 33 0,82 0,13 1,0 0,13 92 34 18,0 7,8 143 5,1 0,04 0,48 0,12 0,04 5,5 35 3,3 1,4 27 1,0 0,01 0,09 0,02 0,01 1,0 36 6,5 6,1 61 1,7 0,01 0,04 0,06 0,03 3,3 37 3,2 3,0 30 0,9 0,01 0,02 0,03 0,02 1,6 38 3,5 1,5 29 0,7 0,02 0,01 0,02 0,02 2,0 39 17,1 7,4 139 3,4 0,09 0,04 0,09 0,10 9,6 40 7,3 3,1 48 1,6 0,04 41 12,2 5,3 81 2,7 0,06 42 17,3 7,5 107 4,3 0,49 0,84 0,07 0,18 5,2 43 79,3 34 494 20 2,3 3,8 0,34 0,82 24 44 67,0 87 695 64 0,46 45 38,5 50 400 37 0,27 46 69,4 90 720 66 0,48 47 77,8 34 941 67 0,47 48 33,4 14 404 29 0,20 49 50 51 52 28

Tarkkailukauden viikkojen 18-43 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Linnansuo PVK1 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 34,5 132 498 28 6,2 10,5 0,90 0,14 30 tausta 34,5 60 15 0,60 netto 73 13 0,30 koko vuosi g/ha*vrk brutto 145 526 31 0,90 tausta 113 23 0,58 netto 18,3 32 7,9 0,32 kg/ha*v brutto 53 192 11 0,33 tausta 12 2,9 0,12 netto 41 8,3 0,21 29

Pintavalutuskentän teho Linnansuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2013 havaintokerroilla tehokkaasti kiintoaineen, ammoniumtypen sekä raudan pitoisuuksia. Myös kokonaistypen pitoisuusreduktio oli hyvä, mutta kokonaisfosforin osalta vain kohtalainen. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo 72-9 35 40 77 15 43 60 pit.red 1) 67-4 35 28 71 20 46 58 2.5.2013 49 7 8 0 13-330 0 30 15.5.2013 71 33 33 15 45 52 0 60 28.5.2013 89-9 21 41 63 10.6.2013 6-40 -16 11 89 10 50-9 24.6.2013 84 41 42 68 70 11.7.2013 71-10 34 86 78 33 93 66 23.7.2013 95-100 30 48 55 6.8.2013 30-54 10 0 86 49 72 51 19.8.2013 96 34 75 96 96 58 64 81 2.9.2013 73-116 46 81 98 23 45 63 18.9.2013 94 33 48 45 97 67 42 72 30.9.2013 87 1 70 0 90 15.10.2013 91 4 63 23 89 44 20 85 28.10.2013 78 45 31 50 68 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 30

MEKRIJÄRVENSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Kesä-heinäkuun havaintokertoina lähtevän veden näytteenottopaikka väärä -> vedenlaatutulokset puuttuvat Sijainti Vesistöalue: 4.923 Kelsimänjoen valuma-alue (178 km 2 ) Kunta: Ilomantsi Peruskarttalehti: 4244 05 Vesienkäsittelyjärjestelmä Mekrijärvensuon kuivatusvedet johdettiin pääosin kahdelle pintavalutuskentälle, joiden takana oli vuonna 2013 436 ha kuormittavaa alaa. Laskeutusaltaiden kautta johdettiin vedet 58 ha kuormittavalta alalta. 31

31.12. 31.1. 28.2. 31.3. 30.4. 31.5. 30.6. 31.7. 31.8. 30.9. 31.10. 30.11. 31.12. l/s Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Virtaama mittapadolla 250 200 150 100 50 0 Mekrijärvi pvk1 2013 Pvm Mekrijärvensuon PVK1:n tarkkailu tavoitti hyvin kevään ja syksyn virtaamahuiput, mutta kesäajan lyhytkestoiset virtaamapiikit eivät ajoittuneet näytteenottoajankohtiin. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm 7.1.2013 16 14,7 Skyt -1,3 11.2. 16 15,1 Skyt -0,9 19.3. 15 15,9 Skyt 0,9 18.4. 21 22,3 Skyt 1,3 24.4. 45 44,1 Skyt -0,9 2.5. 43 44,0 Skyt 1,0 15.5. 43,0 42,5 Skyt -0,5 28.5. 24,0 25,3 Skyt 1,3 10.6. 10,0 11,7 Skyt 1,7 24.6. 12,0 12,9 Skyt 0,9 9.7. 12,0 11,4 Skyt -0,6 22.7. 19,0 20,9 Skyt 1,9 6.8. 7,0 8,0 Skyt 1,0 19.8. 27,0 23,9 Skyt -3,2 17.9. 14,0 15,7 Skyt 1,7 2.9. 14,0 13,3 Skyt -0,7 30.9. 19,0 22,1 Skyt 3,1 14.10. 18,0 20,5 Skyt 2,5 28.10. 41,0 42,5 Skyt 1,5 18.11. 30,0 35,2 Skyt 5,2 9.12. 4,0 4,9 Skyt 0,9 l/s l/s*km 2 Tammikuu 15,8 4,8 Helmikuu 12,2 3,7 Maaliskuu 7,1 2,2 Huhtikuu 74,2 22,7 Toukokuu 164,5 50,3 Kesäkuu 27,9 8,5 Heinäkuu 17,3 5,3 Elokuu 40,8 12,5 Syyskuu 22,4 6,8 Lokakuu 55,3 16,9 Marraskuu 92,2 28,2 Joulukuu 42,9 13,1 32 Mittausjakso: 1.1.-31.12.13 keskivirtaama 48,4 l/s keskivaluma 14,8 l/s*km 2 viikot l/s l/s*km 2 1 17,3 5,3 2 19,1 5,8 3 14,8 4,5 4 13,6 4,1 5 14,1 4,3 6 16,0 4,9 7 16,3 5,0 8 7,5 2,3 9 4,9 1,5 10 6,8 2,1 11 7,0 2,1 12 10,3 3,1 13 6,7 2,0 14 4,2 1,3 15 8,4 2,6 16 67,4 20,6 17 208,6 63,7 18 193,3 59,1 19 194,8 59,5 20 192,9 58,9 21 154,1 47,1 22 32,7 10,0 23 9,5 2,9 24 54,6 16,7 25 31,8 9,7 26 20,6 6,3 27 27,1 8,3 28 10,7 3,3 29 15,0 4,6 30 14,5 4,4 31 5,0 1,5 32 15,4 4,7 33 114,4 35,0 34 38,9 11,9 35 10,6 3,2 36 6,6 2,0 37 9,9 3,0 38 13,4 4,1 39 63,8 19,5 40 19,5 5,9 41 26,8 8,2 42 26,8 8,2 43 104,0 31,8 44 153,2 46,8 45 100,7 30,8 46 97,3 29,7 47 92,4 28,2 48 24,0 7,3 49 19,3 5,9 50 0,7 0,2 51 80,2 24,5 52 62,0 19,0

Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 21 17 min 5 1,6 10 6 2 25 6 3 50/mediaani 8 3 75 14 5 90 20 6 maks 40 8,8 keskiarvo 12 4 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 10 12 10 11 13 25 14 15 50/mediaani 21 22 75 27 31 90 30 34 maks 38 35 keskiarvo 21 23 µg/l tuleva lähtevä min 550 510 10 580 792 25 910 900 50/mediaani 1100 1100 75 1400 1300 90 1700 1700 maks 2300 2200 keskiarvo 1191 1166 µg/l tuleva lähtevä min 17 16 10 20 17 25 24 20 50/mediaani 29 21 75 32 26 90 35 32 maks 43 53 keskiarvo 28 24 33

Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 5,3 13,7 256 4,5 2,6 0,50 0,09 0,06 4,2 2 5,8 15,1 65 4,9 2,8 0,55 0,10 0,07 4,6 3 4,5 11,7 51 3,8 2,2 0,43 0,08 0,05 3,6 4 4,1 10,7 47 3,5 2,0 0,39 0,07 0,05 3,3 5 4,3 11,2 48 3,7 2,1 0,41 0,07 0,05 3,4 6 4,9 8,4 51 4,2 1,9 0,89 0,07 0,07 3,5 7 5,0 8,6 52 4,3 1,9 0,90 0,07 0,07 3,6 8 2,3 3,9 24 1,9 0,89 0,41 0,03 0,03 1,7 9 1,5 2,6 16 1,3 0,58 0,27 0,02 0,02 1,1 10 2,1 3,6 22 1,8 0,81 0,38 0,03 0,03 1,5 11 2,1 3,7 22 1,8 0,83 0,39 0,03 0,03 1,5 12 3,1 4,3 41 2,4 0,95 0,57 0,06 0,04 2,3 13 2,0 2,8 27 1,6 0,62 0,37 0,04 0,02 1,5 14 1,3 1,8 17 1,0 0,39 0,23 0,02 0,02 0,9 15 2,6 3,6 33 2,0 0,78 0,47 0,05 0,03 1,9 16 20,6 46 231 20 7,8 3,6 0,36 0,04 7,1 17 63,7 485 936 77 22 21 1,7 0,14 42 18 59,1 163 1123 66 22 8,7 1,1 0,13 29 19 59,5 165 1132 67 23 8,7 1,1 0,13 29 20 58,9 132 1324 76 21 4,2 0,81 0,13 28 21 47,1 106 1058 61 17 3,4 0,65 0,10 22 22 10,0 26 268 7,4 0,62 0,13 0,18 0,02 8,5 23 2,9 7,5 78 2,2 0,18 0,04 0,05 0,01 2,5 24 16,7 25 9,7 26 6,3 27 8,3 28 3,3 29 4,6 30 4,4 31 1,5 32 4,7 24 138 3 0,08 0,31 0,21 0,06 8,5 33 35,0 178 1027 24 0,60 2,3 1,6 0,42 63 34 11,9 60 328 12 2,7 1,8 0,27 0,06 12 35 3,2 16 90 3,4 0,73 0,50 0,07 0,02 3,4 36 2,0 6,1 37 1,4 0,23 0,09 0,05 0,02 2,1 37 3,0 9,2 55 2,0 0,34 0,14 0,08 0,03 3,1 38 4,1 12 53 1,8 0,39 0,11 0,07 0,04 3,2 39 19,5 57 253 8,6 1,9 0,52 0,34 0,17 15 40 5,9 12 123 6,2 0,08 41 8,2 17 170 8,5 0,11 42 8,2 35 142 7,1 2,5 1,3 0,14 0,08 7,1 43 31,8 134 549 27 9,9 4,9 0,55 0,33 27 44 46,8 255 1416 89 0,89 45 30,8 168 931 59 0,59 46 29,7 162 899 57 0,57 47 28,2 112 854 49 0,46 48 7,3 29 222 13 0,12 49 5,9 23 178 10 0,10 50 0,2 0,34 4,5 0,20 0,01 51 24,5 40 530 23 0,72 52 19,0 31 409 18 0,56 34

Tarkkailukauden viikkojen 18-43 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Mekrijärvi PVK1 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 16,5 64 441 21 6,4 2,3 0,42 0,11 17 tausta 16,5 29 7,1 0,29 netto 36 14 0,13 koko vuosi g/ha*vrk brutto 14,6 59 348 19 0,33 tausta 25 6,3 0,25 netto 34 13 0,08 kg/ha*v brutto 22 127 7,0 0,12 tausta 9,2 2,3 0,09 netto 13 4,7 0,03 35

Pintavalutuskentän teho Mekrijärvensuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2013 havaintokerroilla tehokkaasti kiintoaineen, ammoniumtypen sekä raudan pitoisuuksia. Kokonaisravinteiden pitoisuusreduktio oli vähäinen. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo 56-16 5-131 65 6-5 35 pit.red 1) 70-10 8-107 68 13-4 43 7.1.2013 93-18 11-300 84 53 0 67 11.2.2013 88-20 1-275 66 47 6 65 19.3.2013 85-15 18-192 70 25 0 67 18.4.2013 91-30 -18-33 35 38 0 23 24.4.2013 56 6 0-25 17 6 0 14 2.5.2013 59 4 7-76 63 8 0 25 15.5.2013 66 13 12-141 86 41 0 37 28.5.2013 84-19 28 35 96 36 0 48 10.6.2013 näytteenottopaikka eri 24.6.2013 näytteenottopaikka eri 9.7.2013 näytteenottopaikka eri 22.7.2013 näytteenottopaikka eri 6.8.2013 9-100 -38-5 49-83 -75 0 19.8.2013-2 -10 20-44 69 10 25 29 2.9.2013 36-50 -13-251 75-55 -11 33 17.9.2013 35-25 7-340 85-18 -11 43 30.9.2013 66 11 20 16 14.10.2013 36 5 9-227 67 17 8 33 28.10.2013 48 8 4 27 18.11.2013 67 5 5 37 9.12.2013 68-32 15-62 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 36

MEKRIJÄRVENSUO PVK2 Kuormitustarkkailun toimivuus 2013 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamanmittaus ja näytteenotto tarkkailuohjelman mukaisesti Sijainti Vesistöalue: 4.923 Kelsimänjoen valuma-alue (178 km 2 ) Kunta: Ilomantsi Peruskarttalehti: 4244 05 Vesienkäsittelyjärjestelmä Mekrijärvensuon kuivatusvedet johdettiin pääosin kahdelle pintavalutuskentälle, joiden takana oli vuonna 2013 436 ha kuormittavaa alaa. Laskeutusaltaiden kautta johdettiin vedet 58 ha kuormittavalta alalta. 37

31.12. 31.1. 28.2. 31.3. 30.4. 31.5. 30.6. 31.7. 31.8. 30.9. 31.10. 30.11. 31.12. l/s Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Virtaama mittapadolla 300 Mekrijärvi pvk2 2013 Mittausjakso: 1.1.-31.12.13 200 100 keskivirtaama 35,9 l/s keskivaluma 16,5 l/s*km 2 0 Pvm Mekrijärvensuon PVK2:n tarkkailu tavoitti hyvin kevään ja syksyn virtaamahuiput, mutta suurin kesäajan lyhytkestoinen virtaamapiikki ei ajoittunut näytteenottoajankohtiin. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero pysyi pääosin melko tasaisena vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm 7.1.2013 8 5,9 Skyt -2,1 11.2. 11 7,3 Skyt -3,7 19.3. 10 6,4 Skyt -3,6 18.4. 41 39,3 Skyt -1,7 24.4. 48 45,7 Skyt -2,3 2.5. 38 36,5 Skyt -1,6 15.5. 29,0 26,5 Skyt -2,6 28.5. 10,0 8,0 Skyt -2,0 10.6. 5,0 3,0 Skyt -2,0 24.6. 9,0 7,0 Skyt -2,1 9.7. 10,0 7,7 Skyt -2,3 22.7. 15,0 13,2 Skyt -1,8 6.8. 5,0 3,5 Skyt -1,6 19.8. 20,0 14,6 Skyt -5,4 2.9. 5,0 6,0 Skyt 1,0 17.9. 12,0 9,6 Skyt -2,4 30.9. 16,0 14,8 Skyt -1,2 14.10. 12,0 11,4 Skyt -0,6 28.10. 37,0 34,6 Skyt -2,4 18.11. 27,0 26,3 Skyt -0,7 9.12. 17,0 14,6 Skyt -2,4 l/s l/s*km 2 Tammikuu 4,0 1,8 Helmikuu 7,2 3,3 Maaliskuu 6,3 2,9 Huhtikuu 112,3 51,5 Toukokuu 81,1 37,2 Kesäkuu 10,5 4,8 Heinäkuu 8,6 4,0 Elokuu 19,0 8,7 Syyskuu 11,0 5,1 Lokakuu 41,9 19,2 Marraskuu 62,8 28,8 Joulukuu 60,4 27,7 38 viikot l/s l/s*km 2 1 3,2 1,5 2 3,6 1,7 3 3,7 1,7 4 4,6 2,1 5 5,4 2,5 6 6,9 3,1 7 7,3 3,3 8 7,5 3,4 9 7,5 3,4 10 7,3 3,3 11 6,5 3,0 12 5,5 2,5 13 5,1 2,3 14 4,8 2,2 15 6,2 2,9 16 190,8 87,5 17 248,0 113,8 18 192,3 88,2 19 140,8 64,6 20 43,5 20,0 21 10,6 4,9 22 3,9 1,8 23 1,7 0,8 24 22,3 10,2 25 14,2 6,5 26 7,1 3,3 27 9,5 4,4 28 4,7 2,2 29 9,0 4,1 30 12,6 5,8 31 2,1 1,0 32 6,8 3,1 33 56,0 25,7 34 17,1 7,9 35 3,4 1,5 36 1,5 0,7 37 3,4 1,6 38 6,4 2,9 39 35,4 16,3 40 12,0 5,5 41 13,1 6,0 42 19,6 9,0 43 84,4 38,7 44 104,7 48,0 45 56,4 25,9 46 75,2 34,5 47 65,7 30,2 48 30,6 14,0 49 27,8 12,8 50 36,2 16,6 51 51,9 23,8 52 121,0 55,5

Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 21 21 min 8 1,8 10 11 2 25 13 4 50/mediaani 21 6 75 36 8 90 72 11 maks 160 18 keskiarvo 37 7 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 9,6 11 10 20 25 25 24 30 50/mediaani 32 38 75 36 58 90 45 70 maks 45 75 keskiarvo 31 42 µg/l tuleva lähtevä min 1100 840 10 1400 1300 25 1800 1600 50/mediaani 2200 1800 75 2800 2400 90 3200 2600 maks 3900 3000 keskiarvo 2295 1902 µg/l tuleva lähtevä min 31 22 10 32 24 25 46 30 50/mediaani 59 55 75 76 85 90 130 160 maks 140 260 keskiarvo 67 74 39

Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 1,5 6,4 72 3,0 0,11 2 1,7 7,2 43 3,3 0,12 3 1,7 7,4 44 3,4 0,13 4 2,1 9,2 55 4,2 0,16 5 2,5 11 65 5,0 0,18 6 3,1 22 73 6,5 1,1 3,0 0,19 0,13 8,7 7 3,3 23 78 6,9 1,2 3,2 0,21 0,13 9,3 8 3,4 24 80 7,1 1,2 3,3 0,21 0,14 9,5 9 3,4 24 80 7,1 1,2 3,3 0,21 0,14 9,5 10 3,3 23 78 6,9 1,2 3,2 0,20 0,13 9,2 11 3,0 21 70 6,2 1,1 2,9 0,18 0,12 8,3 12 2,5 17 70 5,2 0,52 3,3 0,17 0,11 8,5 13 2,3 16 64 4,8 0,48 3,0 0,16 0,10 7,8 14 2,2 15 60 4,5 0,45 2,8 0,15 0,09 7,4 15 2,9 19 79 5,9 0,59 3,7 0,19 0,12 9,6 16 87,5 552 832 64 19 14 2,3 0,68 27 17 113,8 1769 1868 157 46 40 5,4 0,79 167 18 88,2 168 1906 130 50 18 2,3 0,76 54 19 64,6 123 1395 95 37 13 1,7 0,56 40 20 20,0 50 690 29 7,9 2,2 0,7 0,24 19 21 4,9 12 169 7,2 1,9 0,55 0,18 0,06 4,6 22 1,8 8,2 91 2,9 0,15 23 0,8 3,5 39 1,3 0,07 24 10,2 150 617 23 0,18 3,5 2,3 0,32 34 25 6,5 96 395 15 0,11 2,3 1,5 0,20 21 26 3,3 31 203 6,8 0,45 27 4,4 41 271 9,0 0,60 28 2,2 11 141 3,9 0,07 0,53 0,30 0,11 7,3 29 4,1 21 267 7,5 0,12 1,00 0,57 0,21 14 30 5,8 42 289 7,0 0,35 0,27 0,33 0,07 11 31 1,0 7,0 48 1,2 0,06 0,05 0,06 0,01 1,9 32 3,1 27 152 4,9 0,05 0,09 0,38 0,08 10,3 33 25,7 222 1243 40 0,44 0,73 3,1 0,62 84 34 7,9 47 401 12 1,4 0,88 0,37 0,10 15 35 1,5 9,2 79 2,3 0,27 0,17 0,07 0,02 2,9 36 0,7 2,5 28 0,78 0,06 0,03 0,03 0,01 1,4 37 1,6 5,5 62 1,8 0,13 0,06 0,07 0,02 3,2 38 2,9 14 104 3,0 0,36 0,10 0,12 0,03 5,3 39 16,3 79 576 17 2,0 0,56 0,65 0,15 29 40 5,5 8,6 171 7,6 0,11 41 6,0 9,3 187 8,3 0,12 42 9,0 24 271 10,1 2,9 0,75 0,21 0,12 10,1 43 38,7 104 1171 43 13 3,2 0,90 0,50 43 44 48,0 154 1411 124 0,91 45 25,9 83 760 67 0,49 46 34,5 110 1014 89 0,66 47 30,2 201 990 73 0,57 48 14,0 93 461 34 0,27 49 12,8 85 419 31 0,24 50 16,6 32 373 27 0,36 51 23,8 45 535 39 0,51 52 55,5 106 1247 91 1,2 40

Tarkkailukauden viikkojen 18-43 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Mekrijärvi PVK2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 12,9 51 422 19 5,9 2,4 0,67 0,21 21 tausta 12,9 22 5,6 0,22 netto 28 13 0,44 koko vuosi g/ha*vrk brutto 16,1 92 421 26 0,63 tausta 28 7,0 0,28 netto 64 19 0,35 kg/ha*v brutto 34 154 9,6 0,23 tausta 10,2 2,5 0,10 netto 23 7,0 0,13 41

Pintavalutuskentän teho Mekrijärvensuon PV2-kenttä vähensi vuoden 2013 havaintokerroilla tehokkaasti kiintoaineen, ammoniumtypen sekä raudan pitoisuuksia. Kokonaistypen pitoisuusreduktio oli kohtalainen, mutta kokonaisfosforin osalta pitoisuus keskimäärin nousi hieman. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo 81-37 17-67 67-10 -37 46 pit.red 1) 66-37 13-143 66-19 -84 36 7.1.2013 97-58 18 35 11.2.2013 89-35 14-1135 42 45 10 66 19.3.2013 74-33 4-500 21 28 22 60 18.4.2013 75-15 24 19 53 33 18 10 24.4.2013 50 5 11-9 28 2-33 -31 2.5.2013 73 4 23-106 70 27-300 29 15.5.2013 86 7 43-171 91 19-75 52 28.5.2013 56-64 -6-67 10.6.2013 0-94 -53 43 11-319 -300 42 24.6.2013 8-89 -20-171 9.7.2013 45-67 0 44 66-111 -287 39 22.7.2013 84-81 30-29 94 16-50 49 6.8.2013 23-65 -29 41 73-133 -133 14 19.8.2013 81-31 47 17 93 13-36 45 2.9.2013 76-59 19-27 92-4 -25 40 17.9.2013 41-95 0-100 92-48 -10 32 30.9.2013 88-3 47 25 14.10.2013 86-17 43-90 94 39 21 64 28.10.2013 72-3 23 31 18.11.2013 95 16 20 84 9.12.2013 93 0 17 54 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 42