TARVESELVITYS METSOKANKAAN ALUEEN PERUSOPETUKSEN TILAONGELMIEN RATKAISEMISEKSI JA HANKESELVITYS METSOKANKAAN KOULUN LISÄTILOISTA

TARVESELVITYS METSOKANKAAN ALUEEN PERUSOPETUKSEN TILAONGELMIEN RATKAISEMISEKSI JA HANKESELVITYS METSOKANKAAN KOULUN LISÄTILOISTA Tarveselvitystyöryhmä 31.1.2014 Rami Tuominen (pj) Johanna Leipälä (siht.) Harri Kauppinen Markku Niskavaara Jenni-Maria Heikkinen Virva Särkelä

TARVESELVITYS METSOKANKAAN ALUEEN PERUSOPETUKSEN TILAONGELMIEN RATKAISEMISEKSI JA HANKESELVITYS METSOKANKAAN KOULUN LISÄTILOISTA Tiivistelmä Apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen asetti 12.9.2013 11 tarveselvitystyöryhmän Metsokankaan alueen perusopetuksen tilaongelmien ratkaisemiseksi. Työryhmän työssä tuli ottaa huomioon uudet väestöennusteluonnokset, palvelumalli2020 päätökset sekä Sivistysja kulttuuripalvelujen selvitystyö perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi Maikkulan suuralueella. Kaakkurin suuralueen oppilasmäärät ovat kasvussa. Väestösuunnitteiden vuosille 2018 ja 2023 sekä yleiskaavaluonnos 2030 mukaisesti Kaakkurin suuralueen perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä ylittää lähivuosina suuralueen koulujen teoreettisen kokonaiskapasiteetin. Lisäksi työryhmä on olettanut että Kaakkurin suuralueen 7-12 vuotiaiden lasten määrän toteutuma voi olla väestösuunnitteen arviota isompi. Tämä on otettu huomioon työryhmän toimenpide-esityksissä. Ympäröivä muu palveluverkko tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ja käytettävissä on myös erilaisia muita opetuksen järjestämisen tapoja. Kaikkia em. mahdollisuuksia on käytettävä mutta tämän lisäksi suuralueelle tarvitaan myös lisätiloja. Tarve on jatkossa taittuva ja pidemmällä aikavälillä taittuva, mutta kuitenkin pitkäkestoinen. Tarveselvitystyöryhmä esittää, että Metsokankaan alueen perusopetuksen ongelmia ratkaistaan tarveselvityksen kohdassa 3 esitetyn ratkaisumallin mukaisesti. Ratkaisumalli sisältää useita eri toimenpide-esityksiä eri talousarviovuosille jaoteltuina. Osa toimenpideesityksistä on luonteeltaan toiminnallisiaa, osa sivistys- ja kulttuuripalvelujen alueelliseen järjestämiseen liittyviä ja osa lisätilaratkaisuja. Toimenpide-esityksen 7 (määräaikainen rakennus) osalta tarveselvitys on luonteeltaan (kv:n kokouksen 27.1.2014 asialistalla olevan uuden erillisinvestointien hankeohjeen mukainen) hankeselvitys. Tarveselvitystyöryhmän ratkaisumalli on kokonaispaketti, jolla pyritään vastaamaan Kaakkurin suuralueen perusopetuksen tulevien vuosien tarpeisiin. Ratkaisumalli on tiukka, se on sopeutettu kaupungin vakavaan taloudelliseen tilanteeseen. Tilojen käyttöönotto esitetyssä aikataulussa edellyttää, että kaupunginhallitus tekee toimenpiteen 7 (määräaikainen rakennus) osalta tarvittavat päätökset keväällä 2014. 2

TARVESELVITYS METSOKANKAAN ALUEEN PERUSOPETUKSEN TILAONGELMIEN RATKAISEMISEKSI JA HANKESELVITYS METSOKANKAAN KOULUN LISÄTILOISTA Sisällys Tiivistelmä... 2 1 JOHDANTO... 4 1.1 Työryhmän toimeksianto... 4 1.2 Työryhmän toiminnasta... 4 2 LÄHTÖTIEDOT... 5 2.1 Taustaa... 5 2.2 Sivistys- ja kulttuuripalveluiden selvitystyö perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi Maikkulan suuralueella... 6 2.3 Erilaisia tarpeita ja mahdollisuuksia... 6 3 ESITETTÄVÄ RATKAISUMALLI... 11 3.1 Yleistä... 11 3.2 Uudenlaiset opetuksen järjestämisen tavat... 12 3.3 Talousarviovuosille jaotellut toimenpide-esitykset... 12 3.3.1 TA 2014... 12 3.3.2 TA 2015... 12 3.3.3 TTS 2016 17... 13 3.3.3 Pidemmän aikavälin ratkaisut... 14 4 KUSTANNUSARVIOT... 14 4.1 Kertaluonteiset kustannukset... 14 4.2 Pysyvät vuosittaiset käyttötalousmenot... 14 5 RISKIARVIO... 14 6 TARVESELVITYSTYÖRYHMÄN ESITYS... 15 LIITTEET Liite 1: Kartta suuralueet ja koulualueet. Liite 2: Kartta koulut ja etäisyyksiä. Liite 3-3.1: Kaakkurin suuralueen koulujen oppilasmäärät 1990-2013. Liite 4: Maikkulan suuralueen koulujen oppilasmäärät 1990-2013. Liite 5.0-5.2: Kaakkurin ja Maikkulan suuralueiden koulujen kapasiteetit ja oppilasmäärät 1990 2023(2030). Liite 6: Kempeleen Linnakankaan osa-alueen asemakaavaluonnos Liite 7: Reunaehdot porrastetun opetuksen järjestämiseen. Liite 8: Metsokankaan lisätilaratkaisuja. Liite 9: Lisätilojen viitesuunnitelmat VE1, tilaohjelma, tontin käyttöluonnos ja plaanikaavio Liite 10: Lisätilojen viitesuunnitelmat VE2, tilaohjelma, tontin käyttöluonnos ja plaanikaavio Liite 11 : Lisätilojen tarkennetut viitesuunnitelmat Liite 12-12.1 VE-1 Kustannusarviot, kertaluonteiset kustannukset ja pysyvät vuosittaiset käyttötalousmenot Liite 13.1 13.2:Toimenpide-esitysten vaikutukset oppilasmääriin ja kapasiteetteihin. Liite 14 Pedagoginen suunnitelma 3

1 JOHDANTO 1.1 Työryhmän toimeksianto Apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhosen 12.9.2013 11 asettaman tarveselvitystyöryhmän tehtävänä oli laatia tarveselvitys Metsokankaan alueen perusopetuksen tilaongelmien ratkaisemiseksi. Työryhmän jäsenet: Suunnittelija Rami Tuominen, Konsernipalvelut, kehittämisen palvelualue (pj) Suunnittelija Johanna Leipälä, Sivistys- ja kulttuuripalvelut /asiantuntijapalvelut (siht.) Aluerehtori Harri Kauppinen, Sivistys- ja kulttuuripalvelut / perusopetus Rehtori Markku Niskavaara, Metsokankaan koulu, Sivistys- ja kulttuuripalvelut / perusopetus Controller Jenni-Maria Heikkinen, konsernipalvelut/ talous ja omistajaohjaus Vuokraussuunnittelija Virva Särkelä, Liikelaitos Oulun Tilakeskus Työryhmällä oli oikeus käyttää työssään asiantuntijoita. Työssä tuli ottaa huomioon uudet väestösuunniteluonnokset, palvelumalli 2020 päätökset sekä Sivistys- ja kulttuuripalveluiden selvitystyö perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi Maikkulan suuralueella. Toimeksiannon kesto oli 31.12.2013 mennessä. Työryhmä pyysi toimeksiantajaltaan lisäaikaa 31.1.2014 asti yhden keskeisen toimenpideesityksen tarkempaa kustannusarviointia varten. Työstä palautettiin muilta osin valmis väliraportti 31.12.2013 ja myös em. toimenpide-esityksen osalta täydennetty lopullinen raportti 31.1.2014. 1.2 Työryhmän toiminnasta Tarveselvitystyöryhmä kokoontui väliraporttivaiheessa yhteensä 6 kertaa ja jatkoajalla vielä kaksi kertaa. Lisäksi pidettiin tarvittaessa erillispalavereja. Työryhmän työskentelyyn on varsinaisten jäsenten lisäksi osallistunut asiantuntijana työsuojeluvaltuutettu Jaakko Sohlo. Tarveselvitystyön aikana on Sivistys- ja kulttuuripalveluiden, koulun ja vanhempainyhdistyksen kesken on oltu aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja tiedotettu avoimesti asioiden etenemisestä. Tilakeskuksen valitsemana viitesuunnittelijoina toimivat arkkitehdit Timo Koljonen ja Meeri Rasivirta Linja Arkkitehdit Oy:stä. Työryhmä on kuullut työn aikana: - Kaavoitusarkkitehti Virpi Rajala yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen asemakaavoituksesta, kokouksessa 16.10.2013 - Koordinaattori Kati Niskala, kokouksessa 16.10., sivistys- ja kulttuuripalvelut - Suunnittelija Kimmo Kääriäinen, kokouksessa 16.10., sivistys- ja kulttuuripalvelut - Projektipäällikkö Pauliina Värttö, kokouksessa 4.11., konsernipalvelut - Vararehtori Anna-Kaarina Jääskeläinen Metsokankaan koulu, kokouksessa 18.11.2013 Lisäksi työryhmä on saanut tietoja seuraavilta tahoilta: - Pääluottamusmies, Katariina Kattelus, OAJ (Tiedonanto 30.10.2013; Reunaehdot porrastetun opetuksen järjestämiseksi) - Luottamusmies, Timo Kettunen, OAJ (Tiedonanto 30.10.2013; Reunaehdot porrastetun opetuksen järjestämiseksi) - Johtaja Jouko Leskinen, Liikelaitos Oulun Tilakeskus, erillispalaveri 25.11.2013 - Rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala, Liikelaitos Oulun Tilakeskus, erillispalaveri 25.11.2013 - Controller Kari Räisänen, konsernipalvelut, erillispalaveri 25.11.2013 - Kempeleen va. sivistysjohtaja Jari Pitkänen ja rehtori Timo Kalermo, erillispalaveri 3.12.2013. - Ylitarkastaja Kimmo Koskinen, Opetushallitus (s-posti 22.11.2013) 4

- Rakennusvalvonnan johtaja Tapani Mäkikyrö, tarkastuspäällikkö Tapio Klemettilä, Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut - Suunnittelija Satu Kiipeli, Sivistys-ja kulttuuripalvelut - hankearkkitehti Ville Laitinen, Liikelaitos Oulun Tilakeskus - tarkastusarkkitehti Aila Asikainen, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut - tarkastusarkkitehti Reijo Lammasniemi, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 Taustaa Metsokankaan uusi asuinalue sijaitsee Kaakkurin suuralueella, joka puolestaan sijaitsee eteläisellä perusopetusalueella (Liite 1). Eteläisen alueen koulut sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan (Liite 2). Kaakkurin suuralue on ollut yksi kaupungin pääkasvusuunta. Uusien pientalovaltaisten asuinalueiden myötä on varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen kysyntä suuralueella kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Parhaillaan eletään palvelukysyntähuippua mutta käänne kohti vähenevää kehitystä on jo näkyvillä. Metsokangas on Kaakkurin suuralueen uusin pientalovaltainen asuinaluekokonaisuus, joka sekin alkaa olla jo valmistumassa. Suuralueen palvelukysyntäpaine kohdistuu tällä hetkellä erityisesti Metsokankaalle. Metsokankaan monitoimitalon uudisrakennuksen I vaihe valmistui ja otettiin käyttöön elokuussa 2008 ja II vaihe tammikuussa 2009. Monitoimitaloa ei ollut mitoitettu yksittäisen asuinalueen palvelukysyntähuipun, vaan koko Kaakkurin suuralueen pidemmän aikavälin keskimääräisen kysynnän mukaan, ottaen huomioon myös muiden koulujen (Kaakkuri ja Oulunlahti ml. Sarasuo) ja muun palveluverkon tarjoamat mahdollisuudet. Monitoimitalon tarveselvitys valmistui 3.12.2004 ja kaupunginhallitus hyväksyi sen 15.2.2005 109. Hankesuunnitelma valmistui 30.11.2005 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen 20.2.2006 16. Mitoitus perustui tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheissa käytettävissä olleisiin silloisiin väestösuunnitteisiin. Jo Metsokankaan alueen kaavoitusvaiheessa oli monitoimitalon tontille tehty tilavaraus mahdolliselle palvelukysyntähuipun aikaiselle väliaikaiselle tilaelementille. Tilavaraus otettiin huomioon myös Metsokankaan monitoimitalon suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Väliaikainen tilaelementti otettiin peruskoulun ja päiväkodin käyttöön elokuussa 2013 perustuen kaupunginhallituksen 30.1.2012 55 hyväksymään tarveselvitykseen (Kaakkurin suuralueen perusopetuspalvelujen tarveselvitys, valmistui 21.10.2011) ja 20.3.2012 129 hyväksymään hankesuunnitelmaan (Kaakkurin suuralueen perusopetuspalvelujen hankesuunnitelma, valmistui 5.3.2012). Metsokankaan asuntotuotanto-ohjelmaan ja sen seurauksena myös Kaakkurin suuralueen varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten lasten määrän kehityksen toteumaan ja arvioihin on tullut useita muutoksia Metsokankaan monitoimitalon tarveselvityksen valmistumisen (2004) jälkeen. Ne johtuvat pitkälti siitä, että Hiukkavaaran uuden ison asuinaluekokonaisuuden käyttöönottoa on lykätty useaan otteeseen, jolloin kaupungin vuosittaista asuntotuotantoa on jouduttu suuntaamaan suunniteltua voimakkaammin muualle, mm. Metsokankaalle. Tämän johdosta Metsokankaan asuntotuotanto ja edelleen palvelukysynnän kasvu on toteutunut aiemmin suunniteltua voimakkaammin ja lyhyemmällä aikavälillä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelukysynnän kasvuun uusilla asuinalueilla vaikuttaa erityisesti lapsiperhevaltaisten omakotitalojen (AO) tuotanto. Vuonna 2008 Metsokankaalle valmistui 112 omakotitaloa (AO), 45 % koko kaupungin AO-tuotannosta. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 180/60 % ja vuonna 2010 puolestaan 132/53 %. 5

Asiaa on käsitelty laajemmin mm. Y&Y-, Siku- ja Hyve-lautakuntien maankäytön toteuttamisohjelmaa (MATO) käsittelevässä yhteisseminaarissa 19.8.2013. 2.2 Sivistys- ja kulttuuripalveluiden selvitystyö perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi Maikkulan suuralueella Lukuvuoden 2012 13 aikana kävi ilmeiseksi, että Kaakkurin suuralueen perusopetuspalvelujen kysyntä kasvoi nopeammin ja voimakkaammin kuin aiemmassa väestösuunnitteessa oli arvioitu. Huoli kohdistui erityisesti Metsokankaaseen. Keväällä 2013 tehtiin sivistys- ja kulttuuripalvelujen sisäinen selvitystyö perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi Maikkulan suuralueella. Maikkulan suuralueen lisäksi työssä tutkittiin myös viereisten Oulunsuun ja Kaakkurin suuralueiden näkymiä. Keväällä 2013 saadut uudet väestötiedot ja loppukeväästä 2013 saatu uusi väestösuunniteluonnos vuosille 2018 ja 2023 vahvistivat perusopetuksen havainnot Kaakkurin suuraluetta koskien. Uutta väestösuunniteluonnosta käytettiin Sivistys- ja kulttuuripalveluiden selvitystyön lähtötietoina. Sivistys-ja kulttuuripalveluiden selvitystyö valmistui 31.5.2013. Siinä keskityttiin lähinnä Maikkulan suuralueeseen, mutta myös Kaakkurin suuraluetta koskien esitettiin erilaisia toimenpiteitä Metsokankaan oppilaspaineiden helpottamiseksi. Suuri osa niistä liittyi ympäröivän palveluverkon tarjoamien mahdollisuuksien nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Osa em. toimenpide-esityksistä talousarviovuosille 2013 ja 2014 on jo toteutettu ja toteutetaan sivistys- ja kulttuuripalveluiden normaalina sisäisinä toimina. Osa toimenpide-esityksistä talousarviovuosille 2014 ja 2015 sisältyy sivistys- ja kulttuurilautakunnan TA 2014-esitykseen. Lisäksi työryhmä esitti, että asetettaisiin erillinen tarveselvitystyöryhmä, jonka tehtävänä olisi tarkistaa Kaakkurin suuralueen perusopetuspalvelujen tilatarpeet sekä tarvittaessa tutkia vaihtoehtoiset keinot mahdollisiin lisätarpeisiin vastaamiseksi. Selvitystyöryhmän näkemyksen mukaan Kaakkurin suuralueelle tarvitaan Metsokankaan va. tilaelementin lisäksi vielä muita lisätilaratkaisuja. Oulun palvelumalli 2020 Kaupunginvaltuusto päätti linjauksissaan uuden Oulun palvelumallista 2020 Metsokankaan osalta seuraavaa: Laaditaan koulutilojen tarveselvitys, mm Metsokankaan tilaongelmiin 2.3 Erilaisia tarpeita ja mahdollisuuksia Tilannekatsaus väestösuunnitteeseen ja asuntotuotantoon Väestösuunniteluonnos on tuore, maankäytön toteutusohjelma (MATO 2014-2018) on valmistunut kesäkuussa ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.11.2013. Väestösuunnitteen mukaan voidaan varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten lasten määrän kehittymistä Kaakkurin suuralueella arvioida seuraavasti vuoteen 2023 saakka. Tämän lisäksi voidaan kehitystä arvioida alustavalla tasolla vuoteen 2030 saakka valmisteilla olevan Oulun yleiskaavan 2030 mukaisen väestösuunnitteen pohjalta: 0-6 v. 7-12 v. 13 15 v. 2013 2 261 1 390 566 2015 2 241 1 516 651 2023 1 982 1 339 700 (2030) (1 505) (1 253) (559) 6

Varhaiskasvatukselta saatujen tietojen mukaan on varhaiskasvatusikäisten lasten (0-6 v.) määrän kasvu Kaakkurin suuralueella jo pysähtymässä, määrä ei ole kasvanut merkittävästi enää vuonna 2013. Alaluokkaikäisten lasten osalta käänne kohti vähenevää kehitystä tulee muutama vuosi myöhemmin, yläluokkaikäisten määrän vähenevä kehittyminen seuraa vastaavasti siitä muutaman vuoden kuluttua, arviolta 2025 jälkeen. Oulun taloustilanne on keväästä 2013 edelleen heikentynyt. Tämän mahdolliset vaikutukset Kaakkurin suuralueen asuntotuotantoon ja edelleen varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten väestösuunnitteeseen ovat kuitenkin vähäiset, koska suuralue (ml. Metsokangas) alkaa asuntotuotantonsa (erityisesti AO-tuotannon) osalta olla jo valmis. Oppilasmääräkehitys ja koulujen tilakapasiteetit Tarveselvityksen liitteenä on taulukko, jossa tarkastellaan Kaakkurin suuralueen peruskoulujen vuosittaisten tilastoitujen oppilasmäärien kehitystä vuodesta 1990-2013. Kaakkurin suuralueen peruskoulujen oppilasmäärät ovat viimeisen 10 vuoden aikana kasvaneet yhteensä noin 1200 lapsen verran (Liitteet 3 ja 3.1) Toisessa terveselvityksen liitteenä olevassa taulukossa tarkastellaan puolestaan Kaakkurin suuralueen koulujen oppilasmääriä vuosina 1990-2023 (2030) suhteessa väestösuunnitteisiin, yleiskaavaluonnoksen 2030 väestökehitysarvoihin sekä koulutilojen teoreettiseen oppilasmääräkapasiteettiin (Liite 4). Väestösuunnitteen arvioiden perusteella alaluokkaikäisten (7-12 v.) oppilashuippu olisi lähivuosina taittumassa ja kääntymässä vähenevään kehitykseen kun tarkastellaan koko suuraluetta yhtenä kokonaisuutena. Tätä ennakoi myös arvio varhaiskasvatusikäisten (0-6 v.) määrän kehityksestä. Yläluokkalaisten osalta käänne tapahtuisi myöhemmin, noin 10 vuoden päästä nykytilanteesta. Huipussaan suuralueella asuisi noin 110 perusopetusikäistä lasta enemmän kuin lv 2013-2014. Alaluokkalaisten osalta suuralueen oppilasmäärät näyttäisivät pahimman oppilashuipun eli seuraavan 10 vuoden aikana ylittävän suuralueen koulutilojen teoreettisen oppilasmääräkapasiteetin, vaikka siihen sisältyvät myös Metsokankaan koulun nykyisen va. tilaelementin tilat. Yleiskaavaluonnos 2030 väestösuunniteluonnoksen mukaisesti perusopetusikäisten määrän väheneminen näyttäisi edelleen jatkuvan mutta hidastuvan selvästi vuoden 2023 jälkeen. Tämän johdosta erityisesti alaluokkalaisten oppilasmäärät näyttäisivät ylittävän suuralueen koulujen teoreettisen oppilasmääräkapasiteetin myös vuoden 2023 jälkeen, mikäli Metsokankaan nykyisestä va. tilaelementistä luovutaan 10 vuoden vuokrausajan jälkeen, (Liite 5). Jos tarkasteltaisiin pelkästään Metsokankaan asuinaluetta ja Metsokankaan koulua, olisi oppilasmäärän ja koulutilojen teoreettisen oppilasmääräkapasiteetin välinen ero huomattavasti suurempi, koska Kaakkurin suuralueen lapsimäärien kasvu painottuu voimakkaasti Metsokankaan alueelle. Tällöin voitaisiin Metsokankaalle arvioida tarvittavan erittäin runsaasti lisätiloja. Samaan aikaan kuitenkin vähenisivät suuralueen muiden koulujen oppilasmäärät, mikä ei olisi kestävää kehitystä. Ratkaisuja mietittäessä tuleekin tarkastella laajempaa aluetta ja hyödyntää ympäröivän palveluverkon tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa perusopetuksen osalta oppilasmäärien tasaamista Kaakkurin alueen eri koulujen välillä mahdollisuuksien mukaan niin että Metsokankaan oppilaspainetta puretaan tarvittaessa myös muille kouluille. Lisäksi on otettava huomioon Metsokankaan lasten ikäjakauman voimakkaasta painottumisesta ja sen muutoksista tulevina vuosina aiheutuvat haasteet. Tällä hetkellä Metsokankaan oppilasaines on vahvasti alkuopetuspainotteista (lk. 1-2). 7

Ympäröivä muu kouluverkko Perusopetuksen eteläisen alueen (mm. Kaakkurin ja Maikkulan suuralueiden) koulut sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan (Liite 1). Tarveselvityksen liitteenä on taulukko, jossa tarkastellaan Maikkulan suuralueen peruskoulujen vuosittaisten tilastoitujen oppilasmäärien kehitystä vuodesta 1990-2013. Maikkulan suuralueen peruskoulujen oppilasmäärät ovat viimeisen 10 vuoden aikana vähentyneet yhteensä 220 lapsen verran (Liite 3). Maikkulan suuralueen alaluokkien koulutiloissa on ylimääräistä kapasiteettia. Tämän johdosta voi Maikkulan koulu tehostaa jatkossa toimintaansa ja tilankäyttöään niin, että Patamäen sivukoulun tilat vapautuvat muuhun käyttöön 8/2014 lähtien (Sivistys- ja kulttuurilautakunta 19.12.2013 206). Lv. 2013-14 järjestetään Knuutilankankaan päiväkodin peruskorjauksen aikainen evakko Patamäen koulukiinteistössä. Lv. 2014-15 on Patamäen tiloissa puolestaan peruskorjauksen aikaisessa evakossa Knuutilankankaan koulu. Lv. 2015-16 lähtien Patamäkeä voidaan hyödyntää toistaiseksi perusopetuksen ja/tai varhaiskasvatuksen muihin väliaikaisiin tai pidempiaikaisempiin tarpeisiin. (Liite 5.1). Kun tarkastellaan Kaakkurin ja Maikkulan suuralueiden oppilasmäärien ja koulujen teoreettisten tilakapasiteettien kehitystä yhtenä suurempana kokonaisuutena, voisi teoreettisten tilakapasiteettien arvioida riittävän alaluokkalaisille mutta ylittyvän yläluokkalaisten osalta seur. 10 vuoden sisällä (Liite 5). Käytännössä tarkastelualueen oppilaita ei luonnollisesti voi kuitenkaan jakaa tasaisesti eri kouluille, eri luokka-asteille ja eri opetusryhmiin, mutta Maikkulan suuralue voi tarjota ainakin väliaikaisia ratkaisumahdollisuuksia Kaakkurin suuralueen ongelmiin. Samalla Kaakkurin suuralueen koulujen oppilaaksiottorajoja pitää rehtoreiden tarkastella tarkemmin 1.luokkalaisten osalta, näin voitaisiin vähentää Metsokankaan koulun painetta. Aluemallin avulla voidaan tarkastella oppilaiden tarkoituksenmukaista oppilaaksi ohjautumista ja opetusryhmien tehokasta muodostamista. Kempele Kaakkurin suuralueen ja Kempeleen kunnan asuinalueet kasvavat jatkossa kiinni toisiinsa kun Metsokankaan viereen rakentuu Linnakankaan uusi asuinalue. Kempeleen kunta järjestää perusopetus- ja muut palvelunsa itsenäisesti. Yhteistyömahdollisuuksia raja-alueen perusopetuspalvelujen järjestämisessä tutkailtiin viimeksi vuonna 2004, tarveselvityksen Metsokankaan uuden asuinalueen koulupalvelujen järjestämiseksi (valm. 3.12.2004, kh 15.2.2005 109, vrt. kohta 2.1) yhteydessä. Vuonna 2004 ei yhteistyömahdollisuuksia arvioitu löytyvän ihan lähivuosina, koska Kempeleen puolen asuinalueen arvioitiin toteutuvan Metsokangasta myöhemmin. Mahdollisuuksia erilaisten palvelujen järjestämisen yhteistyölle arvioitiin syntyvän lähinnä vasta kauempana tulevaisuudessa, Kaakkurin suuralueen oman palvelukysyntätarvehuipun jo mentyä ohi. Em. Kaakkurin suuralueen väestösuunnitteiden mukaan oppilasruuhka Kaakkurin suuralueen kouluissa näyttäisi jatkuvan ainakin vuoteen 2030, joten em. mahdollisuuksia ei toistaiseksi ole näköpiirissä perusopetuspalvelujen osalta. Linnakankaan asuinalue on rakentumassa aiempien suunnitelmien mukaisesti. Tarveselvityksen liitteenä on ote osayleiskaavaluonnoksesta sekä Linnakankaan osa-alueen asemakaavaluonnoksesta (Liite 6). Linnakangas-talossa on päiväkoti ja lk. 1-4 koulu, joka on Kempeleen va.sivistystoimenjohtaja Jari Pitkäsen ja Linnakankaan koulun rehtori Timo Kalervon mukaan täynnä. Koululle on tarvittaessa mahdollista tehdä neljän luokkatilan laajennus. Linnakangas-talo on n. 2 km päässä nykyisestä kunnanrajasta. Kempeleellä ei ollut vielä 3.12.2013 suunnitelmia siitä, miten Linnakankaan alueen palvelut jatkossa järjestetään. Kunnassa on alkamassa selvitystyö siitä, miten olevien koulutilojen käyttöä voisi tehostaa. 8

Kempeleen puolelta ei liene odotettavissa apuja Metsokankaan tilaongelmien ratkaisuun. Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet Kaakkurin suuralueen varhaiskasvatusikäisten lasten (0-6 v.) määrän kasvu näyttäisi olevan hidastumassa ja vähenevä kehitys olisi väestösuunnitteen mukaan alkamassa, (Liite 4). On mahdollista, että varhaiskasvatus voisi luopua Metsokankaan va. tilaelementin tiloistaan arviolta 8/2017 lähtien. Ajankohtaan sisältyy kuitenkin epävarmuuksia - mikäli lapsimäärien vähenevä kehitys toteutuu syystä tai toisesta väestösuunnitteen arviota hitaammalla aikavälillä - mikäli varhaiskasvatuksen palvelukysyntä (%-osuus alueella asuvista lapsista) kasvaisi esim. taloudellisen tilanteen muutosten vuoksi nykyisestä. Porrastetun opetuksen järjestämisen mahdollisuudet Sivistys- ja kulttuurilautakunta käsitteli 18.9.2013 kuntalaisaloitetta porrastetun opetuksen järjestämiseen liittyen. Ohessa ote perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuoren selvityksestä: Ajatus joustavasta, kokonaisesta koulupäivästä lukujärjestyksiä porrastaen on selvittämisen arvoinen. Opetusta voidaan jaksottaa koulupäivän sisällä oppilaiden ikätason mukaisesti. Tarkastelussa tulee huomioida ikäkauden mukainen koulupäivän rytmittäminen siten, että kaikki eivät ole paikalla samanaikaisesti, vaan hyödynnetään mm. etäyhteyksiä ja tauotetaan koulupäivää erilaisin toiminnallisin tuokioin. Järjestelyt saattavat vaikuttaa myös muuhun palvelutarpeeseen, esimerkiksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan, koulukuljetuksiin sekä koulujen kerhotoimintaan. Aloitteessa mainittuun vuorolukuun ei tule siirtyä järjestelmällisesti, vaan tämän järjestelmän mahdollisuuksia voidaan tarkastella yhtenä vaihtoehtona eri yksiköiden tilaselvitysten yhteydessä. Kyseessä olisi uusi asiakaslähtöinen järjestely aluksi käytännön pilotin muodossa, joka toisi kouluille uutta tilakapasiteettia. Se voisi sopia joidenkin perheiden elämäntilanteeseen. Järjestelyä voisi soveltaa esim. alkuopetukseen (lk. 1-2), jossa viikoittainen ja päivittäinen opetustuntimäärä (koulupäivän pituus) on vielä pieni. Järjestely mahdollistaisi sen, että mahdollisimman moni Metsokankaalla asuva lapsi pääsisi oman asuinalueensa kouluun. Järjestelylle ei ole lakisääteistä estettä, mutta sen käyttöönottoon liittyy erilaisia harkittavia seikkoja. Tarveselvityksen liitteenä ovat ammattijärjestö OAJ:n paikallisen järjestön näkökulman mukaiset reunaehdot porrastetun opetuksen järjestämiseksi (Liite 7). Tarveselvitystyöryhmä esittää, että pilottia ei lähdetä tässä vaiheessa kokeilemaan Metsokankaan koulussa. Sen sijaan Ritaharjussa on valmius toteuttaa porrastetun opetuksen pilotointi. Mahdollisen pilotoinnin toteutumista seurataan, minkä jälkeen arvioidaan toimintatavan siirtämisedellytykset muihin toimintaympäristöihin. 9

Muut palvelujen järjestämisen mahdollisuudet Oppimista ja opetusta voi tapahtua monella eri tavalla. Erilaisia vaihtoehtoisia ja joustavia menetelmiä erilaisten oppisisältöjen omaksumiseksi on olemassa jo nykyisin ja lisää kehitetään jatkuvasti. Erityisesti teknologinen ja sähköinen kehitys on tällä sektorilla nopeaa. Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden yleistyminen, osaamisen kehittyminen ja sähköiset oppimisalustat antavat mahdollisuuden käyttää erilaisia oppimisympäristöjä entistä monipuolisemmin. Pedagoginen toiminta ei ole tulevaisuudessa nykyisessä määrin aikaan ja paikkaan sidottuja, millä puolestaan on vaikutusta opetustilojen suunnittelua ja käyttöä koskeviin ratkaisuihin. Lisätilojen sijoitus- ja hankkimismahdollisuuksia Työryhmä kävi läpi asemakaavan puitteissa erilaisia mahdollisuuksia lisäkoulutilojen sijoittamiselle. Synergiaedut pääkoulun kanssa pidettiin niin tärkeänä ja kustannustehokkaana seikkana, että työryhmä esittää lisätilojen sijoittamista Metsokankaan monitoimitalon tontille. Tontilla on vielä käyttämätöntä rakennusoikeutta jäljellä. Lisätilojen rakentamisessa on monia mahdollisuuksia. Kaupunki voi halutessaan vuokrata lisätiloja tai rakennuttaa niitä itse. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna vuokraus soveltuu erityisesti väliaikaisiin tilatarpeisiin ja omien tilojen rakennuttaminen, esim. erillisinvestointina, puolestaan useita vuosikymmeniä kestävään pysyvään käyttöön. Omien tilojen suunnittelu- ja toteutusprosessi on hidas. Tarveselvityksen hyväksymisestä valmiiden tilojen käyttöönottoon kuluu parhaimmillaankin useita vuosia. Tilavuokrat ovat kohtuullisia mutta investointeja tehdään tällä hetkellä pitkälti velkarahalla. Mikäli käyttötarve tulevina vuosikymmeninä vähenee, on tiloista luopuminen usein vaikeaa ja niiden käyttötalousmenot jäävät rasittamaan kaupungin taloutta. Kaakkurin suuralueella ei ole tarjolla koulutiloiksi sellaisenaan soveltuvia vuokratiloja, mutta käyttötarkoitukseen soveltuvien väliaikaisten tilaelementtien vuokraus on teknisesti helppoa. Toimitus on nopea, tilat ovat käytettävissä noin 18 kuukauden sisällä vuokrauspäätöksestä. Tilat voidaan toimittaa mille tahansa soveltuvalle tontille. Korkeasta vuokrasta johtuen va. tilaelementin vuokraus soveltuu alle 15 vuoden käyttötarpeisiin. Tiloista luopuminen on helppoa vuokrasopimuksen päättyessä. Sitä pidempiin, noin 20 25 vuoden vuokraustarpeisiin, on puolestaan vuokrattu tiloja esim. Oulun Sivakalta, ja rakennutettu ne haluttuun käyttötarkoitukseen. Vuokrat ovat pysyneet edullisina. Tilat ovat käytettävissä 1,5 vuoden kuluttua vuokrauspäätöksestä. Vuokrasopimus on pitkä ja edellyttää sitoutumista. Tiloista luopuminen on helppoa vuokrasopimuksen päättyessä. Sivakka toteuttaa parhaillaan kahta päiväkotirakennusta varhaiskasvatuksen käyttöön. Uutena nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen sopivana tapana on Tilakeskus yhteistyössä konsernipalveluiden kanssa loppuvuodesta 2013 kehittänyt määräaikaisen rakennuksen rakennuttamistavan. Yksinkertainen puurakenteinen, nykyiset rakennusmääräykset täyttävä rakennus rakennetaan määräajaksi, jonka jälkeen se puretaan. Vuokra on edullinen ja tilat on käytettävissä 1,5 vuoden kuluttua vuokrauspäätöksestä. 10

3 ESITETTÄVÄ RATKAISUMALLI Väestösuunnitteiden vuosille 2018 ja 2023 sekä yleiskaavaluonnos 2030 väestösuunniteluonnoksen vuodelle 2030 mukaisesti Kaakkurin suuralueen perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä ylittää erityisesti lähivuosina huomattavasti suuralueen koulujen teoreettisen kokonaiskapasiteetin. Lisäksi työryhmä on olettanut että Kaakkurin suuralueen 7-12 vuotiaiden lasten määrän toteutuma voi olla väestösuunnitteen arviota isompi. Tämä on otettu huomioon työryhmän toimenpide-esityksissä. Ympäröivä muu palveluverkko tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ja käytettävissä on myös erilaisia muita opetuksen järjestämisen tapoja. Kaikkia em. mahdollisuuksia on käytettävä mutta tämän lisäksi suuralueelle tarvitaan myös lisätiloja. Tarve on jatkossa taittuva ja pidemmällä aikavälillä vähenevä, mutta kuitenkin pitkäkestoinen. Metsokankaan eteläpuolella sijaitsevalla Kempeleen kunnalla ei ole tarjota apua Kaakkurin suuralueen perusopetuksen järjestämisessä. Mahdollinen kuntaliitos Kempeleen kanssa ei vähennä perusopetuksen tilatarpeita Kaakkurin suuralueella. Työryhmä on tutkinut erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja päätynyt niiden perusteella yhteen esitettävään ratkaisumalliin. Se koostuu erilaisista toimenpide-esityksistä, jotka on jaoteltu eri talousarviovuosille. Osa toimenpiteistä on toiminnallisia, sivistys- ja kulttuuripalvelujen alueelliseen järjestämiseen liittyviä ja osa lisätilaratkaisuja. Eri toimenpiteet edellyttävät eriasteista päätöksentekoa, mitä työryhmä on myös pyrkinyt tarvittavin osin arvioimaan. Toimenpide-esitysten vaikutuksia Kaakkurin suuralueen oppilasmääriin ja koulutilakapasiteetteihin eri vuosina on arvioitu tarveselvityksen liitteissä (ks. Liitteet 13.1 ja 13.2). Liitteen 12.1 oppilasmääräkehitysarviot ovat väestösuunnitteen mukaisia. Liitteen 12.2 arviot ovat 7-12 vuotiaiden lasten osalta vähän väestösuunnitteen arviota korkeammat. Taloudellisia vaikutuksia on arvioitu tarveselvityksen kohdassa 4. Riskiarviointia on tehty tarveselvityksen kohdassa 5. Tarveselvityksen ratkaisumalli on kokonaispaketti, jolla pyritään vastaamaan Kaakkurin suuralueen perusopetuksen tulevien vuosien tarpeisiin. Ratkaisumalli on tiukka, se on sopeutettu kaupungin vakavaan taloudelliseen tilanteeseen. 3.1 Yleistä Toimenpide-esitys 1: Kaakkurin suuralueella muodostetaan mahdollisimman tehokkaat opetusryhmät yksiköiden kesken opetuslautakunnan päätöstä (12.12.2012 254) ja aluemallia soveltaen. Kaakkurin suuralueen kouluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Metsokankaan kasvupaineisiin vastataan koulujen yhteistyöllä hyödyntäen Kaakkurin ja Oulunlahden kouluille (ml. Sarasuon sivukoulu) syntyvää kapasiteettia. Tulevina vuosina Kaakkurin suuralueen vanhempien asuinalueiden lapsimäärä tulee vähenemään, jolloin Kaakkurin suuralueen tilakapasiteettia voidaan hyödyntää Metsokankaan tilatarpeisiin. Pedagogiikan sekä oppimisen ja kasvun näkökulmasta oppilaalle pitää turvata mahdollisimman yhtenäinen opinpolku. Pitkän aikavälin tarkastelu ja jatkuvuus tulee huomioida oppilaaksiohjaamisessa. Lasten vanhempien kannalta merkityksellistä on lapsen psykofyysisten valmiuksien huomioiminen, jolloin korostuu mm. koulumatkan pituus ja turvallisuus. Pienten lasten toivotaan pääsevän mahdollisimman lähelle kouluun kun taas vanhempien lasten nähdään tarvittaessa voivan kulkea kauemmaksikin. Tämän näkökulman mukaan lapsia ohjataan kasvualueilta toisille mielellään vasta vähän vanhempina. 11

Oulun kaupungissa oppilaaksioton periaatteista on päättänyt opetuslautakunta (12.12.2012 254). Päätöksessä määritellään mm. oppilaan lähikoulu, mikä on jokin oppilasalueen kouluista, mutta voi olla muukin kuin maantieteellisesti lähin koulu. Toimenpide-esityksen 1 toimenpiteet toteutetaan Sivistys- ja kulttuuripalveluiden sisäisinä toimenpiteinä. 3.2 Uudenlaiset opetuksen järjestämisen tavat Toimenpide-esitys 2: Opetuksen porrastettua aikataulua on mahdollista selvittää pilotoimalla toimintamallia yhdessä kaupungin kouluista. Kokemusten perusteella arvioidaan toimintamallin käyttöönoton mahdollisuuksia Metsokankaan toimintaympäristössä. Toimenpide-esityksessä 2 päätösvalta on rehtorilla ja Sivistys-ja kulttuurilautakunnalla työsuunnitelman osalta. Toimenpide-esitys 3: Opetuksessa voidaan hyödyntää erilaisia vaihtoehtoisia tapoja ja opetusmenetelmiä sekä sähköisiä oppimateriaaleja. Lisäksi teknisen kehityksen myötä käytettävissä on uusia opetusteknologian suomia mahdollisuuksia. Niiden hyödyntämisellä pedagogisessa toiminnassa on vaikutuksia tulevaisuuden oppimisympäristöihin ja tilojen käyttöön. Toimenpide-esityksessä 3 toimeenpanovalta on rehtorilla ja opetushenkilöstöllä. 3.3 Talousarviovuosille jaotellut toimenpide-esitykset 3.3.1 TA 2014 Toimenpide-esitys 4: Metsokankaan alueen oppilaita ohjataan Kaakkurin koululle lv. 2014 15 lähtien tiivistämällä ja tehostamalla Kaakkurin koulun toimintaa ja tilankäyttöä. Oppilaista tulee Kaakkurin koulun oppilaita. Vaikutus yhteensä 3-4 opetusryhmää / 90 oppilasta. Mahdollisissa toimenpiteissä päätösvalta on rehtorilla ja aluerehtorilla. 3.3.2 TA 2015 Toimenpide-esitys 5: Metsokankaan alueen oppilaita kuljetetaan väliaikaisesti lv. 2015 16 ajan Patamäen koulukiinteistöön, joka otetaan 8/2014 lähtien kokonaan erilaisiin väliaikaisiin käyttötarkoituksiin tiivistämällä ja tehostamalla Maikkulan koulun toimintaa ja tilankäyttöä (sivistys- ja kulttuurilautakunta 19.12.2013 206). Oppilaat säilyvät Metsokankaan koulun oppilaina. Metsokankaan koulu määrittelee kyseeseen tulevat opetusryhmät myöhemmin erikseen; alustavasti arvioiden järjestely sopinee parhaiten 3-6 lk:n oppilaille. Väliaikainen vaikutus tilakapasiteettiin yhteensä 7-8 opetusryhmää / 170 oppilasta. Toimenpiteestä 5 päätösvalta on perusopetus- ja nuorisojohtajalla ja talousarvioasiana sivistys- ja kulttuurilautakunnalla. 12

3.3.3 TTS 2016 17 Toimenpide-esitys 6: Varaudutaan tarvittaessa jatkamaan Metsokankaan alueen oppilaiden kuljetuksia Patamäen koulukiinteistöön vielä lv. 2016 17, mikäli palvelukysynnän toteuma niin edellyttää. Toimenpide-esityksessä 6 päätösvalta on perusopetus- ja nuorisojohtajalla sekä sivistys- ja kulttuurilautakunnalla. Toimenpide-esitys 7: Kaakkurin suuralueelle vuokrataan Tilakeskuksen määräaikainen rakennus lisätiloiksi ja sivupisteeksi Metsokankaan koululle 8/2016 lähtien 20 vuodeksi sillä optiolla, että vuokraaikaa voi palvelukysynnän niin vaatiessa tarvittaessa jatkaa vielä jonkin aikaa. Lisätilat sijoitetaan Metsokankaan monitoimitalon tontille, muun koulun yhteyteen. Vaikutus tilakapasiteettiin yhteensä 16 opetusryhmää / 400 oppilasta. Lisätilat suunnitellaan bruttoalaltaan ja tilaohjelmaltaan mahdollisimman tehokkaiksi ja monikäyttöisiksi. Erillisten aineopetustilojen ja aputilojen määrä ja koko minimoidaan. Rakennukseen tarvitaan pieni kuumennuskeittiö ja ruokasali. Työryhmä on laatinut tilaohjelman ja tutkinut kaksi erilaista vaihtoehtoa sen toteuttamiseksi. Toisessa vaihtoehdossa tilaatkaisu on toteutettu 1-kerroksisena (Liite 9) ja toisessa 1-2 kerroksisena. (Liite 10) 1-kerrosratkaisussa tilat voidaan toteuttaa yhtenä rakennuksena ja 1-2 kerrosratkaisussa tilat voidaan kolmena erillisenä rakennuksena. Työryhmä esittää toteutettavaksi vaihtoehdon jossa tilaratkaisu on toteutettu 1-kerroksisena (VE 1). Vaihtoehto on laajuudeltaan pienempi, (noin 280 brm2), kustannuksiltaan edullisempi ja toiminnallisesti parempi. Laajuuden lisäksi kustannukset nousevat 1-2 kerroksisessa ratkaisussa esteettömyystarpeiden ja teknisten tilojen lisääntymisen vuoksi. Em. syistä johtuen on työryhmä valinnut vaihtoehdon VE-1 tarkemman jatkosuunnittelun pohjaksi (Liite9).Vaihtoehtoon VE-1 liittyvät kustannukset on esitetty liitteissä (Liite 12-12.1.). Tarveselvityksen liitteenä on tilaohjelma ja viitesuunnitelmat, joita on tarkennettu (Liite 11). Ratkaisun mitoitusoppilasmäärän mukainen laskennallinen oppilaskohtainen tilankäyttö on 6,0 hum2/oppilas. Jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota välituntialuejärjestelyihin. Vaihtoehtoon liittyvät kustannukset on esitetty liitteessä 12. Lisätilojen pedagoginen suunnitelma on liitteenä (Liite 14). Toimenpide-esityksessä 7 päätösvalta on on toimenpiteen osalta Oulun kaupunginhallituksella ja budjettirahoituksen osalta kaupunginvaltuustolla. Toimenpide-esitys 8: Metsokankaan va. tilaelementin nykyiset päiväkotitilat muutetaan perusopetuksen käyttöön 8/2017 lähtien. Vaikutus tilakapasiteettiin yhteensä 4 opetusryhmää / 90 oppilasta. Ratkaisuun sisältyy aikatauluriski (ks. kohta 5). Muutostyöt lisäävät vuosittaisia vuokrakustannuksia (Liite 12.1). Toimenpide-esityksessä 8 päätösvalta on sivistys- ja kulttuurijohtajalla. 13

3.3.3 Pidemmän aikavälin ratkaisut Pidemmällä aikavälillä Metsokankaan lasten ikäjakauma muuttuu yläkoulupainotteiseksi, jolloin Kaakkurin suuralueen koulujen yläluokkakapasiteetti voi ylittyä. Tällöin tulee perusopetuksen järjestämisen tarkastelualuetta tarvittaessa laajentaa ympäröiville alueille. 4 KUSTANNUSARVIOT Tarveselvityksessä on alustavalla tasolla arvioitu toimenpide-esitysten kustannusvaikutuksia eri talousarviovuosille jaotellen. Ne on jaoteltu kertaluonteisiin kustannuksiin ja pysyviin vuosittaisiin käyttötalousmenoihin. Kustannusarviot sisältävät ratkaisuesityksistä aiheutuvat keskeiset lisäkustannukset tai kustannusten vähenemiset nykyiseen nähden. Kustannusarviot eivät sisällä perusopetuksen oppilasmäärämuutoksista aiheutuvia muutoksia varsinaisiin toiminnan (opetuksen) kustannuksiin. Ne otetaan huomioon kaupunkitasolla vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä. (Liitteet 12-12.1) Hankkeen toteuttamiseksi esitetään osoitettavaksi erillinen määrärahoitus Tilakeskukselle. 4.1 Kertaluonteiset kustannukset Esitettävän toimenpide-esityksen vaikutuksia kertaluonteisiin kustannuksiin on arvioitu tarveselvityksen liitteessä (Liite 12). Toimenpiteen 7 (määräaikainen rakennus) toteuttamiseksi esitetään osoitettavaksi erillinen määräraha Tilakeskukselle ko. vuosien talousarvioihin. Toimenpiteen 7 (määräaikainen rakennus) ja 8 ( tilaelementin päiväkotitilojen ottaminen koulukäyttöön) irtaimistohankintoihin (irt/inv ja irt/kt) sekä muihin kertaluonteisiin käyttötalousmenoihin esitetään määrärahavarauksia ko. vuosien talousarvioihin. 4.2 Pysyvät vuosittaiset käyttötalousmenot Esitettävän ratkaisumallin vaikutuksia pysyviin vuosittaisiin käyttötalousmenoihin on arvioitu tarveselvityksen liitteessä (Liite 12.1). Toimenpiteiden 5 ( kuljetukset Patamäkeen ), 7 (määräaikainen rakennus) ja 8 ( tilaelementin päiväkotitilojen ottaminen koulukäyttöön) aiheuttamiin tilavuokriin ja muihin käyttötalousmenoihin esitetään osoitettavaksi tarvittavat määrärahat sivistys- ja kulttuuripalveluiden ko. vuosien talousarvioihin. 5 RISKIARVIO Metsokankaan koulu on täynnä ja alueen lapsimäärät kasvavat vuosi vuodelta. Ellei tarveselvityksessä esitettävän ratkaisumallin mukaisia toiminnallisia ja tilaratkaisuja toteuteta, ei perusopetus kykene jatkossa järjestämään kaikille Kaakkurin suuralueen lapsille oppilaspaikkaa. Metsokankaan va. tilaelementin nykyisen päiväkotitilojen peruskoulukäyttöön ottamiseen (toimenpide-esitys 8) sisältyy aikatauluriski; varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä voi suuresti vaihdella mm. taloustilanteen muutosten vuoksi, jolloin päiväkotitiloja voidaankin tarvita 14

tarveselvityksen arviota pidempään. Ratkaisun ajoitus on tarkistettava varhaiskasvatuksen palvelukysynnän toteuman mukaan. Toimenpide-esitykseen 7, määräaikainen rakennus, sisältyy riski väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta. Tilakeskus tulee hakemaan vapautusta velvoitteesta valtiolta (Etelä- Suomen AVI). Ellei vapautusta myönnetä, nousevat hankkeen rakentamiskustannukset ja vuosittaiset tilakustannukset merkittävästi. 6 TARVESELVITYSTYÖRYHMÄN ESITYS Tarveselvitystyöryhmä esittää, että Metsokankaan alueen perusopetuksen ongelmia ratkaistaan tarveselvityksen kohdassa 3 esitetyn ratkaisumallin mukaisesti. Ratkaisumalli sisältää useita eri toimenpide-esityksiä eri talousarviovuosille jaoteltuilta. Osa toimenpideesityksistä on luonteeltaan toiminnallisia ja osa lisätilaratkaisuja. Toimenpide-esityksen 7, määräaikainen rakennus, osalta tarveselvitys on luonteeltaan (kv:n kokouksen 27.1.2014 asialistalla olevan uuden erillisinvestointien hankeohjeen mukainen) hankeselvitys. Tilojen käyttöönotto esitetyssä aikataulussa edellyttää, että kaupunginhallitus tekee toimenpiteen 7 (määräaikainen rakennus) osalta tarvittavat päätökset keväällä 2014. 15

Liite 1, Kartta Kaakkurin ja mm. Maikkulan suuralueet sekä eteläinen peruskoulualue (8/2014 lähtien) (RT 22.10.2013) Oulunsalon suuralue Pitkäkangas, 1 9 Tuiran suuralue KESKINEN PERUSKOULUALUE Kirkonkylä, 1 6 Nuottasaaren suuralue Kempeleenlahti Keskustan suuralue Höyhtyän suuralue Oulunsuun suuralue Lintulampi, Kaukovainio, 1 6 1 9 Kaukovainion suuralue Oulunlahti, 1 6 Kaakkurin suuralue Myllyojan suuralue Kastelli, 1 9 Knnut.k /Lämsänjärvi, 1 4 Oulunl./Sarasuo, 1 2 Kaakkuri, 1 9 Myllyoja, 1 6 Oulujoki, 1 6 Knuutilankangas, 1 6 Maikkula, 1 9 Maikkulan suuralue ETELÄINEN PERUSKOULUALUE Metsokangas, 1 9 K E M P E L E Ouluj./Saarela, 1 2 (Hiukkavaara, 1 9) Maikkula /Patamäki, 1 6 Madek. /Heikkilänkangas, 1 2 Hiukkavaaran suuralue (Puolukkakangas, 1 9) Sanginsuun suuralue Madekoski, 1 6 Myllyoja/Sanginsuu, 1 6 ITÄINEN PERUSKOULUALUE Pikkarala, 1 6 0 km 2,5 km 5 km 10 km M U H O S

Liite 2, Kartta Kaakkurin ja mm. Maikkulan suuralueiden koulut ja etäisyyksiä (8/2014 lähtien) RT 22.10.2013 Kastelli, 1 9 Pohjankartano, 7 9 Lintulampi, 1 6 Kaukovainio, 1 9 Oulujoki, 1 6 Knuut.k./ Lämsänjärvi, 1 4 Maikkula, 1 9 Oulunj./ Saarela, 1 2 Knuutilankangas, 1 6 (Hiukkavaara, 1 9, arv. 201? lähtien) Maikkula/Patamäki, 1 6 (Puolukkakangas, 1 9, arv. 2021? lähtien) Oulunlahti, 1 6 Oulunl./Sarasuo, 1 2 Kaakkuri, 1 9 Kempeleenlahti Madek./Heikkilänkangas, 1 2 Madekoski, 1 6 Myllyoja /Sanginsuu, 1 6 Asuntotuotanto 2014 18 (MATO 2014 18). Metsokangas, 1 9 n. 3 km Pikkarala, 1 6

Liite 3, Maikkulan suuralueen peruskoulujen oppilasmääräkehitys 1990-2013 s.1 koonnut RT / 29.11.2013 Lähteet: Oppilasmäärät vuosittain / AM 30.11.2012; Oppilasmäärät 20.9.2013, 20.9.2012, 20.9.2011, 20.9.2010, 20.9.2009, 20.9.2008, 20.9.2007, 20.9.2006 / AM 1 Oppilasmäärät numerotaulukkoina Maikkulan suuralue, luokat 1-6 90-91 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-00 `00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 Knuutilankangas 235 240 267 263 238 222 197 210 213 204 190 193 216 205 191 193 276 291 267 277 264 260 255 265 Madekoski 116 115 107 105 112 119 113 109 113 142 197 213 233 257 278 278 257 273 248 230 246 240 247 239 Maikkula 346 387 378 375 375 372 335 295 285 277 283 282 295 276 265 256 249 212 203 181 311 300 292 288 Patamäki 173 188 177 179 169 167 181 169 149 138 148 145 133 137 147 145 141 141 146 145 Pikkarala 55 57 58 53 45 42 48 50 52 54 60 56 70 60 55 49 42 48 42 37 46 48 43 44 yhteensä 925 987 987 975 939 922 874 833 812 815 878 889 947 935 936 921 965 965 906 870 867 848 837 836 1) sis. Lämsänjärven s/2006 lähtien 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) Maikkulan suuralue, luokat 1-6 90-91 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-00 `00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 yhteensä 925 987 987 975 939 922 874 833 812 815 878 889 947 935 936 921 870 863 817 775 770 756 738 736 1) ei sis. Lämsänjärveä s/2006 lähtien 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) Knuutilankankaan koulu eriteltynä 90-91 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-00 `00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 Knuutilankankaan pääkoulu 235 240 267 263 238 222 197 210 213 204 190 193 216 205 191 193 181 189 178 182 167 168 156 165 Lämsänjärven sivukoulu 95 102 89 95 97 92 99 100 yhteensä 235 240 267 263 238 222 197 210 213 204 190 193 216 205 191 193 276 291 267 277 264 260 255 265 Knuut. ja Läms. yksiköt yhteensä 90-91 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-00 `00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 Knuutilankangas 235 240 267 263 238 222 197 210 213 204 190 193 216 205 191 193 181 189 178 182 167 168 156 165 Lämsänjärvi 69 72 68 86 99 72 80 79 81 81 109 105 97 105 100 102 95 102 89 95 97 92 99 100 yhteensä 304 312 335 349 337 294 277 289 294 285 299 298 313 310 291 295 276 291 267 277 264 260 255 265 Madekosken koulu eriteltynä 90-91 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-00 `00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 Madekosken pääkoulu 116 115 107 105 112 119 113 109 113 142 197 213 233 183 193 172 152 167 160 165 140 Heikkilänkankaan sivukoulu 74 80 76 78 79 80 82 99 yhteensä 116 115 107 105 112 119 113 109 113 142 197 213 233 257 278 278 257 273 248 230 246 240 247 239 1) Näiltä lukuvuosilta ei oppilasmäärätilastoissa ole toimipaikoittain eriteltynä tietoa. 1) 1) 1) Maikkulan koulu eriteltynä 90-91 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-00 `00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 Maikkulan pääkoulu 346 387 378 375 375 372 335 295 285 277 283 282 295 276 265 256 249 212 203 181 172 164 149 140 Patamäen sivukoulu 139 136 143 148 yhteensä 346 387 378 375 375 372 335 295 285 277 283 282 295 276 265 256 249 212 203 181 311 300 292 288 Maikk. ja Patam. yksiköt yhteensä 90-91 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-00 `00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 Maikkula 346 387 378 375 375 372 335 295 285 277 283 282 295 276 265 256 249 212 203 181 172 164 149 140 Patamäki 173 188 177 179 169 167 181 169 149 138 148 145 133 137 147 145 141 141 146 145 139 136 143 148 yhteensä 519 575 555 554 544 539 516 464 434 415 431 427 428 413 412 401 390 353 349 326 311 300 292 288 Maikkulan suuralue, luokat 7-9 90-91 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-00 `00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 Maikkula 0 268 346 367 362 350 373 392 369 366 340 326 306 306 314 327 347 339 358 348 360 308 295 281 Maikkulan suuralue, luokat 1-9 yht. 90-91 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-00 `00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 sis. Lämsänjärven s/2006 lähtien 925 1255 1333 1342 1301 1272 1247 1225 1181 1181 1218 1215 1253 1241 1250 1248 1312 1304 1264 1218 1227 1156 1132 1117 ei sis. Lämsänjärveä s/2006 lähtien 925 1255 1333 1342 1301 1272 1247 1225 1181 1181 1218 1215 1253 1241 1250 1248 1217 1202 1175 1123 1130 1064 1033 1017

Liite 3.1, Maikkulan suuralueen peruskoulujen oppilasmääräkehitys 1990-2013 koonnut RT / 29.11.2013 2 Oppilasmäärät graafisina esityksinä Maikkulan suuralue, luokat 1-6 (sis. Lämsänjärven 6/2012 lähtien) Maikkulan suuralue, luokat 1-6 (ei sis. Lämsänjärveä 6/2012 lähtien) 1400 1400 1200 1200 1000 Knuutilankangas 1000 800 Madekoski 800 600 400 200 Maikkula Patamäki Pikkarala yhteensä 600 400 200 yhteensä 0 0 Knuutilankankaan koulu eriteltynä 1400 1200 1000 1400 1200 1000 Knuutilankankaan ja Lämsänjärven yksiköt yhteensä 800 600 400 Knuutilankankaan pääkoulu Lämsänjärven sivukoulu yhteensä 800 600 400 Knuutilankangas Lämsänjärvi yhteensä 200 200 0 0 Maikkulan koulu eriteltynä Maikkulan ja Patamäen yksiköt yhteensä 1400 1400 1200 1200 1000 1000 800 600 Maikkulan pääkoulu Patamäen sivukoulu 800 600 Maikkula Patamäki 400 yhteensä 400 yhteensä 200 200 0 0 Madekosken koulu eriteltynä Maikkulan suuralue, luokat 7-9 1400 1400 1200 1200 1000 1000 800 600 Madekosken pääkoulu Heikkilänkankaan sivukoulu 800 600 Maikkula 400 yhteensä 400 200 200 0 0 Maikkulan suuralueen koulut, luokat 1-9 yhteensä 1400 1200 1000 800 600 400 sis. Lämsänjärven s/2006 lähtien 1400 1200 1000 800 600 400 ei sis. Lämsänjärveä s/2006 lähtien 200 200 0 0

Liite 4, Kaakkurin suuralueen koulujen oppilasmäärät 1990-2013 koonnut RT 19.11.2013 Lähde: Oppilastilastot. Lk. 1-6 1990-91 1991-92 1992-93 1993-94 1994-95 1995-96 1996-97 1997-98 1998-99 1999-00 2000-01 2001-02 2002-03 2003-04 2004-05 2005-06 2006-07 2007-08 2008-09 2009-10 2010-11 2011-12 2012-13 2013-14 139 363 457 489 541 537 504 492 464 436 438 Kaakkuri Metsokangas 60 199 290 419 559 705 Oulunlahti 136 186 225 259 243 315 300 399 503 527 557 581 628 580 440 413 390 385 362 357 334 336 326 329 lk. 1-6 yht. 136 186 225 259 243 315 300 399 503 527 557 581 628 719 803 870 879 926 959 1060 1116 1219 1321 1472 Lk. 7-9 Kaakkuri 286 334 369 373 378 361 373 373 375 358 Metsokangas 35 67 64 85 101 lk. 7-9 yht. 286 334 369 373 378 396 440 437 460 459 Lk. 1-9 yht. Kaakkuri 139 649 791 858 914 915 865 865 837 811 796 Metsokangas 60 234 357 483 644 806 Oulunlahti 136 186 225 259 243 315 300 399 503 527 557 581 628 580 440 413 390 385 362 357 334 336 326 329 lk. 1-9 yht. 136 186 225 259 243 315 300 399 503 527 557 581 628 719 1089 1204 1248 1299 1337 1456 1556 1656 1781 1931 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kaakkuri Metsokangas Oulunlahti lk. 1 6 yht. Taulukko 1, Oppilasmäärän kehitys kouluittain v. 1990-2013 / lk. 1-6. 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Taulukko 2, Oppilasmäärän kehitys kouluittain v. 1990-2013 / lk. 7-9. Kaakkuri Metsokangas lk. 7 9 yht. Selostus: Luokkien 7-9 opetus Kaakkurin suuralueella alkoi lv 2004-05 lähtien, Kaakkurin koulun valmistuttua, mikä näkyy myös taulukossa 2. Sitä ennen suuralueen lk. 7-9 oppilaat kulkivat silloiselle Kuusiluodon yläasteelle. 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Taulukko 3, Oppilasmäärän kehitys Kaakkurin suuralueella kouluittain v. 1990-2013 / lk. 1-9 yhteensä. Kaakkuri Metsokangas Oulunlahti lk. 1 9 yht. Selostus: Luokkien 7-9 opetus Kaakkurin suuralueella alkoi lv 2004-05 lähtien, Kaakkurin koulun valmistuttua, mikä näkyy myös taulukossa 3 (harppaus Kaakkurin koulun oppilasmäärässä ja Kaakkurin suuralueen koulujen koulujen kokonaisoppilasmäärissä). 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Taulukko 4, Oppilasmäärän kehitys Kaakkurin suuralueella yhteensä v. 1990-2013 / lk. 1-6, lk. 7-9 ja lk. 1-9 yhteensä. lk. 1 6 yht. lk. 7 9 yht. lk. 1 9 yht. Selostus: Luokkien 7-9 opetus Kaakkurin suuralueella alkoi lv 2004-05 lähtien, Kaakkurin koulun valmistuttua, mikä näkyy myös taulukossa 4 (harppaus Kaakkurin suuralueen koulujen kokonaisoppilasmäärissä).

Liite 5, Kaakkurin suuralueen koulujen oppilasmäärät ja kapasiteetit 1990-2023(2030), yhteenveto koonnut RT / luonnos 22.10.2013 Lähteet: Sikun selvitystyö perusop. ja varhaiskasv.palv. järjestämiseksi Maikkulan suuralueella 31.5.2013 (koulutilojen oppilasmääräkapasiteetit), oppilasmäärätilastot 1990-2013, MATO 2014-2018:n väestösuunnite vuoteen 2023 sekä yleiskaavaluonnoksen 2030 väestösuunniteluonnos vuoteen 2023. VÄESTÖSUUNNITTEEN MUKAINEN VUOTEEN 2023 YLEISKAAVALUONNOKSEN VÄESTÖSUUNN. Lk. 1-6 OPPILASMÄÄRÄTILASTOT VUOTEEN 2013 OPPILASMÄÄRÄENNUSTE VUOTEEN 2023 MUKAINEN OPP.M.ENN. VUOTEEN 2030 90-91 91-92 92-93 93-94 94-95 95-96 96-97 97-98 98-99 99-00 00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 19-20 20-21 21-22 22-23 23-24 24-25 25-26 26-27 27-28 28-29 29-30 30-31 Kaakkuri 139 363 457 489 541 537 504 492 464 436 438 Metsokangas 60 199 290 419 559 705 Oulunlahti 136 186 225 259 243 315 300 399 503 527 557 581 628 580 440 413 390 385 362 357 334 336 326 329 lk. 1-6 yht. 136 186 225 259 243 315 300 399 503 527 557 581 628 719 803 870 879 926 959 1060 1116 1219 1321 1472 1501 1326 1253 Lk. 7-9 Kaakkuri 286 334 369 373 378 361 373 373 375 358 Metsokangas 35 67 64 85 101 lk. 7-9 yht. 286 334 369 373 378 396 440 437 460 459 540 595 559 Lk. 1-9 yht. Kaakkuri 139 649 791 858 914 915 865 865 837 811 796 Metsokangas 60 234 357 483 644 806 Oulunlahti 136 186 225 259 243 315 300 399 503 527 557 581 628 580 440 413 390 385 362 357 334 336 326 329 lk. 1-9 yht. 136 186 225 259 243 315 300 399 503 527 557 581 628 719 1089 1204 1248 1299 1337 1456 1556 1656 1781 1931 2041 1921 1812 (Oppilasmäärät suhteessa väestösuunnitteen ikäluokkaennusteisiin; käytetyt kertoimet) 0,924 0,936 0,942 0,968 0,963 0,984 0,99 0,99 1 0,827 0,844 0,841 0,818 0,82 0,814 0,83 0,85 0,87 1) OukaDW, suuralueella asuvat 7-12 v. ja 13-15 v. ikäiset lapset kunkin vuoden syyskuun tilanteessa. Metsok. va. tilaelementti 8/2013 lähtien. Metsok. va. tilaelementin mahd. poisto? Kaakkurin suuralueen peruskoulutilojen oppilasmääräkapasiteetit 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 19-20 20-21 21-22 22-23 23-24 24-25 25-26 26-27 27-28 28-29 29-30 30-31 lk. 1-6, kapasiteetit 1095 1095 1095 1095 1295 1295 1295 1295 1295 1295 1295 1295 1295 1295 1095 1095 1095 1095 1095 1095 1095 1095 lk. 7-9, kapasiteetit 580 580 580 580 580 580 580 580 580 580 580 580 580 580 580 580 580 580 580 580 580 580 lk. 1-9 yht., kapasiteetit 1675 1675 1675 1675 1875 1875 1875 1875 1875 1875 1875 1875 1875 1875 1675 1675 1675 1675 1675 1675 1675 1675 Oppilasmäärien erotus kapasiteetteihin nähden lk. 1-6, erotus 226 177 205,8 230,6 158 lk. 7-9, erotus -120-121 -39,67 15-20,59 lk. 1-9 yht., erotus 106 56 166,2 245,6 137,4 vrt. Kaakkurin suuralueen varhaiskasvatusikäiset lapset 2013 2018 2023 2030 (0-6 v. yht) 2261 2241 1982 1505 2500 lk. 1 6 yht. 2000 lk. 7 9 yht. 1500 lk. 1 9 yht. lk. 1 6, kapasiteetit 1000 lk. 7 9, kapasiteetit 500 lk. 1 9 yht., kapasiteetit (0 6 v. yht) 0 Graafi, Oppilasmäärän kehitys Kaakkurin suuralueella yhteensä v. 1990-2012 sekä ennuste vuoteen 2023 (2030) / lk. 1-6, lk. 7-9 ja lk. 1-9 yhteensä; suhteessa tilakapasiteetteihin. Lisäksi väestösuunnitteen arvio Kaakkurin suuralueen varhaiskasvatusikäisten lasten määrän kehityksestä vuoteen 2023 (2030).