12 2011
Sisältö 12 / 2011 60 Armi Knaapila ja Sirpa Mahlamäki viihtyvät Seinäjoen Koskikodissa. 24 Kunnon ruoka tuoksuu, näyttää ja maistuu hyvältä. 8 Ministeri Gustafssonin mielestä päivähoitolaki on jo aikansa elänyt. 44 Lord Justus ja muut lukijoiden lemmikit esittäytyvät. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Kunta-alalle kohtuullinen neuvottelutulos 7 Uusi opas oppisopimuskoulutuksesta 8 Vaihtuuko leikki oppivelvollisuudeksi? 10 Joulukuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: lääkekaappi 14 Päivi Grönroos on kokopäiväinen tupakastavieroittaja 19 Osteoporoosia myös lapsilla 20 Erilaista kiusataan 24 Ei mössöä vaan hyvää ruokaa 2 super 12 2011 28 Ajankohtaista työmarkkinapäiviltä 30 Lukijalta 31 SuPerMehi koolla 32 Kaija Mukkala koki rintasyövän 34 Dieetit 5/5: terveydenhuolto 36 Luontaistuotteet, osa 27 37 Palasia sieltä täältä 38 Nuorten sivu 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Vaaleista juuri nyt! 41 Opinnäytetyö jaksamisesta 42 Hot joogaa 44 Lukijoiden lemmikit 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen 59 Paras juttu vastaa kyselyyn! 60 Nainen, joka rakastaa työtään 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Kokemäeltä 20 Kiusattu tuntee, että ei kykene puolustautumaan.
Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Fax (09) 2727 9120 Rohkeus vaatii rohkeutta! päätoimittaja Leena Lindroos (09) 2727 9174 taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) 2727 9176 toimittajat Marjo Sajantola (09) 2727 9173 Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Minna Lyhty, Katja Myllymäki ja Veera Nieminen, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Ingimage ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos 82 700 kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140 Tilatut: toimitus (09) 2727 9298 kirjapaino ISSN 0784 6975 SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Perushoitaja Kaija Mukkala kertoo tässä lehdessä kokemuksia sairastamastaan rintasyövästä. Sairauden mukana terveestä hoitajasta tuli hoidettava. Hoitojakso oli pitkä ja vei voimia. Vielä melko tuoreen kokemuksen muisteleminenkaan ei ole helppoa. Yksi sen tärkeistä sanomista meille lukijoille on muistutus siitä, että sairastunutta työtoveria ei pidä unohtaa eikä jättää yksin. Kaija Mukkalan työtoverit eivät karttaneet häntä eivätkä unohtaneet pitää yhteyttä. Tapaamisissa sairautta sivuttiin sen verran kuin sairastunut itse halusi. Mukkala arvostaakin ennen kaikkea kollegoiden tukea ja rohkaisua oman vaikean kokemuksensa aikana. Onko meissä rohkeutta olla rohkeita? Itselleni on sitä hankalampaa ottaa vaikea asia esiin mitä arempi asia on tai mitä epävarmemmaksi itseni tunnen aiheen käsittelyssä. Näin varmaan useimmille meistä. Vaikka kuinka rohkaistaan puhumaan ja tarttumaan härkää sarvista, ei aina vain löydy omasta mielestä oikeita sanoja tai mieltä painaa pelko siitä, että viesti vastaanotetaan aivan eri taajuudella kuin millä se on lähetetty. Harvoin kuitenkin sitten kun lopulta rohkaistuu nolaantuu tai joutuu pettymään. Yleensä vastapuolen vastaantulo kannattelee ja vie asiaa eteenpäin. Siis se, mitä etukäteen eniten pelkää. Vakavasta asiasta kevyempiin. Marraskuun kysymyksemme ennakoi joulun taikaa ja käsitteli jäsentemme uskoa Joulupukkiin. Koska olen samaa mieltä kuin 73 prosenttia vastanneista, oli hauska löytää myös oma perustelu vastausten joukosta: uskon Joulupukkiin, koska olen nähnyt sen! Lehden ilmestyessä jouluvalmisteluissa on alkamassa itsenäisyyspäivän mittainen tauko, mutta siitä ne sitten taas jatkuvat ja huipentuvat kenellä sen Joulupukin tapaamiseen ja kenellä sitten toisenlaisen saamamme vastauksen tunnelmiin: me itse sen joulun teemme, annetaan hyvän kiertää. Joulun pyhien varalle olemme varanneet kevyttä lukemista kuuden sivun verran. Esittelemme persoonallisen joukon superilaisten lemmikkejä pupujusseista iguaaniin. Toivottavasti tarinat ilahduttavat teitä yhtä paljon kuin meitä täällä toimituksessa! Seuraava SuPer-lehti ilmestyy ensi vuoden puolella. Hyvää uutta vuotta kaikille.. super 12 2011 3
Ajankohtaista Joulukuu 6.12. Itsenäisyyspäivä 10.12. Ihmisoikeuksien päivä 14. 15.12. Luottamusmiesten peruskoulutuksen 2. jakso, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki 18.12. Kansainvälinen siirtolaisten päivä 22.12. Talvipäivänseisaus 24.12. Jouluaatto 28.12. Viattomien lasten päivä Tammikuu 6.1. Loppiainen 9. 12.1. Lääkäripäivät 2012, Helsingin Messukeskus, Suomen Lääkäriliitto 19. 22.1. Matkamessut, Helsingin Messukeskus 23. 27.1. Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Oulu, SuPer 25.1. Duuniin.net 2012 -messut, Helsingin Messukeskus 27.1. Kansallinen lähihoitajapäivä Toimisto on kiinni joulunajan SuPerin toimisto pidetään suljettuna 23.12.2011 8.1.2012. Edunvalvontayksikkö ja jäsenyksikkö päivystävät 27.12.2011 5.1.2012 seuraavasti: edunvalvontayksikkö päivystää 9.00 11.00 ja 12.00 14.00 numerossa (09) 2727 9160 ja jäsenyksikkö 9.00 11.00 numerossa (09) 2727 9140. Työttömyyskassa päivystää seuraavasti: 19.12. 25.12. kassalla on puhelinpalvelua vain maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina 9.00 13.00. Puhelinpalvelua on saatavilla 26.12. 31.12. keskiviikkona ja perjantaina 9.00 13.00.. Nuoret lukijat arvostavat lehteä Nuoret superilaiset ovat kiinnostuneita liiton jäsenlehdestä. Kaksi kolmesta alle 36-vuotiaasta lukee lehteä tai vähintään selailee sitä. Keskimäärin yhden numeron lukemiseen käytetään aikaa 34 minuuttia. Niin lehden sisältöön, kuvitukseen kuin ulkoasuunkin ollaan varsin tyytyväisiä. Lehti antaa nuorten lukijoiden mielestä hyvän kuvan liitosta. Yli 60 prosentille vastanneista lehdellä on merkitystä SuPeriin liittymisen ja jäsenyyden säilyttämisen kannalta. Lehden artikkeleita pidetään asiantuntevina, sisältöä ajankohtaisena ja monipuolisena. Lehti on nuorten mielestä hyödyllinen ammatillisen kehittymisen kannalta, ennen kaikkea lehden tarjoamat käytännön vinkit ja ammattiin liittyvät lisätiedot palvelevat tätä lukijaryhmää. Lisää juttuja toivotaan työhyvinvointiin, sairauksiin ja niiden hoitoon sekä hyviin työkäytäntöihin liittyvistä aiheista. Taloustutkimus teki alle 36-vuotiaille SuPerin jäsenille ja opiskelijajäsenille suunnatun tutkimuksen syyskuun liittolehdestä. Tutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin palkintoja seuraavasti: älypuhelimen voittivat Heta Airas Turusta, Jaana Ahokas Suonenjoelta ja Mia Kesälä Masalasta. SuPerin tuotepalkinnon saivat Stefan Volotin Vantaalta, Reetta Kangasmuukko Lappeenrannasta, Sari Ahlroos Helsingistä, Juulia Lampinen Kouvolasta, Sarah Salminen Helsingistä, Anne Harju Iisalmesta, Jenni Kaskinen Kerimäeltä, Paulo Roberto Ferreira Brandâo Taavetista, Johanna Honkilahti Tampereelta, Sini Hämeenkorpi Porista, Piia Tuomisto Kurikasta, Anna Silvennoinen Ilmajoelta, Laura Suominen Liedosta, Heidi Kinnunen Jyväskylästä, Katja Sulin- Saaristo Laukkavirralta, Paula Anttila Oulunsalosta, Katriina Juvani Ylitorniolta, Katja Lindqvist Helsingistä, Mia Tanskanen Kuuslahdesta ja Lilli Nieminen Valkeakoskelta. Palkinnot on toimitettu voittajille.. Nyt on aika: valmistuvien opiskelijoiden liittyä SuPerin varsinaisiksi jäseniksi ja osallistua matkalahjakorttien arvontaan. myös onnitella ammattiin valmistuvia. tarkistaa omista jäsentiedoista myös sähköposti ja puhelinnumerot. hakea SuPerin omaa lomatukea. ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville 14. 15.2. Helsingissä. päivittää ensi vuoden tapahtumat uuteen kalenteriin. onnitella yksityissektorille valittuja työsuojeluvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. kertoa työkavereille, miten hyvä liitto SuPer on. pitää huolta ystävistä, omaisista ja työkavereista. Pienikin huomion ele tuo valoa ja iloa näin pimeänä vuodenaikana. tarkastaa palovaroittimet. varmistaa glögimantelien ja rusinoiden tuoreus. 4 super 12 2011
Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki SuPer jatkaa pääsopijajärjestönä Olen ollut mukana superilaisissa luottamustoimissa 36 vuoden ajan ja nyt käynnissä olevat kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut ovat viimeiseni. Tätä tekstiä kirjoitettaessa neuvottelut ovat loppusuoralla. Neuvotteluaikataulu on marraskuun aikana entisestään kiihtynyt. On keskusteltu muun muassa sopimuksen kestosta ja palkankorotusten tasosta sekä palkkarakenteesta, eli siitä miten paljon tulee yleiskorotuksena, paljonko järjestelyvarana ja mitä maksavia tekstejä tulee mukaan uuteen sopimukseen. Keskustelun pohjalla on ollut työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus, jossa määritellään muun muassa palkankorotusten taso, vuorotteluvapaan säilyminen ennallaan, määräaikaisten aseman parantaminen, työttömyysturvaan liittyvät uudistukset sekä 150 euron suuruisena maksettava kertakorvaus tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä. Raamisopimuksen sisältö olisi meille kohtuullinen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Sen lisäksi meille superilaisille jaksotyön uudistaminen on ollut erittäin tärkeä asia. Tämä koskee pääasiassa kolmivuorotyötä tekeviä jäseniämme. Onhan jaksotyön ongelmia yritetty ratkaista jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Nyt palkkaustyöryhmä ja jaksotyöaikatyöryhmä ovat keskustelleet asiasta tiiviisti. SuPer on pitänyt keskeisenä tavoitteena, että seuraavan sopimuskauden aikana saadaan aikaan kokeilu uusista jaksotyöaikamääräyksistä, jotka kohtelisivat kuntasektorilla työskenteleviä jäseniämme oikeudenmukaisesti. Yksi näkyvä piirre neuvotteluissa on ollut naapurijärjestömme asema. Tehy on neljän vuoden ajan ollut ulkona neuvottelujärjestelmän ytimestä eli ei ole ollut päättämässä yhteisistä ja samalla myös jäsenistönsä asioista. Heille on tarjottu mahdollisuutta liittyä mukaan kunta-alan neuvottelupöytään, mutta siitä he kieltäytyivät. Asiasta on punnerrettu pitkään. Julkisuudessa on annettu kuva, että koko tässä prosessissa olisi ollut kova kiire. Kyse ei kuitenkaan ole ollut kiireestä. Tehyn mukaan saamiseksi on viimeisen neljän vuoden ajan pidetty useita tapaamisia ja nyt elokuusta lähtien kymmenkunta. Kiirettä ei ole ollut, mutta yhteisymmärrystä ei silti ole syntynyt. Valitettavasti! Mielestäni liiton yksi tärkeimmistä tehtävistä on vaikuttaa jäsentensä palkkoihin ja työehtoihin. Tällä hetkellä se onnistuu vain olemalla neuvottelupöydässä. Jättäytymällä pois neuvottelupöydästä ei voi vaikuttaa jäsentensä edunvalvontaan. Haluan tässä tilanteessa korostaa, että SuPer kuitenkin työskentelee kaikkien koulutettujen hoitajien edunvalvonnan hyväksi. Yksityisellä sektorilla neuvottelut hoitaa SuPerin, Tehyn ja Erton yhteinen neu- vottelujärjestö TSN. Sillä on aikaa tammikuun loppuun asti allekirjoittaa sopimukset, joiden pohjana halutaan myös käyttää raamisopimusta. Neuvottelijamme joutuvat taistelemaan, jotta työnantajien esittämiä heikennyksiä ei yksityissektorin sopimuksissa toteutettaisi.. SuPer työskentelee kaikkien koulutettujen hoitajien edunvalvonnan hyväksi. super 12 2011 5
Uutiset Esillä juuri nyt SuPerin edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno ja puheenjohtaja Juhani Palomäki perehtyivät tuoreen kunta-alan neuvottelutuloksen yksityiskohtiin liiton hallituksen kokouksen yhteydessä. Neuvottelutulos tyydytti teksti ja kuva jukka järvelä SuPerissa ollaan tyytyväisiä kuntaalalla syntyneeseen neuvottelutulokseen. Puheenjohtaja Juhani Palomäki kutsuu syntynyttä kokonaisuutta kohtuulliseksi paketiksi nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Neuvottelutulos raamisopimuksen soveltamisesta allekirjoitettiin 24. marraskuuta. Sopimuskausi alkaa ensi vuoden alussa ja päättyy 28.2.2014. Ensimmäisen 13 kuukauden aikana kuntatyöntekijät saavat 1,7 prosentin yleiskorotuksen sekä 0,7 prosentin järjestelyerän. Järjestelyerä kohdennetaan virka- ja työehtosopimuskirjauksiin ja työelämän laatukysymyksiin eli tekstimuutosten rahoittamiseen. Näitä muutoksia ovat muun muassa kuuden päivän palkallinen isyysvapaa, vuosilomien B-taulukon poistaminen, luottamusmiespalkkioiden nostaminen 20 prosentilla sekä KVTES:n palkkausluvun laaja uudistus. Palkan yleiskorotus 1.2.2013 lukien on 1,46 prosenttia ja paikallisena eränä 0,6 prosenttia. SuPerissa ollaan tyytyväisiä siihen, että ensimmäisen sopimusvuoteen ei tullut lainkaan paikallista erää. Heti sopimuskauden alussa eli tammikuun 2012 palkanmaksussa kuntaalalla maksetaan 150 euron kertaerä. Raha maksetaan niille, joiden palvelussuhde on alkanut viimeistään 16.9.2011 ja se on jatkunut keskeytyksettä vähintään 16.12.2011 saakka. Lisäksi palvelussuhteen samaan kuntaan tai kuntayhtymään on oltava voimassa 10.1.2012. Kertaerää ei makseta niille, joille ei makseta palkkaa tammikuussa 2012. Ikälisiä peruspalkkoihin Superilaisten kannalta suuri asia on palkkarakenteessa tehtävä muutos, kun henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa muuttuu työkokemuslisäksi. Työkokemuksesta kertyvästä henkilökohtaisesta lisästä siirretään kaksi prosenttia peruspalkkoihin ja tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Tehtäväkohtaisia palkkoja ja peruspalkkoja korotetaan ensi vuoden alusta lähtien kahdella prosentilla. Näin ollen kaikkien palkka nousee vuoden alusta 3,7 prosenttia. Ensi vuoden alusta lähtien muuttuvat myös työkokemuksesta maksettavat lisäprosentit. Viiden vuoden palvelun jälkeen lisää maksetaan kolme prosenttia ja kymmenen vuoden palvelun jälkeen kahdeksan prosenttia työn vaativuuden arvioinnin perusteella maksettavasta palkasta. SuPerin pitkäaikaisena tavoitteena ollut jaksotyöaikakokeilu pääsee alkuun. Sopijaosapuolet valmistelevat jaksotyöaikaa koskevat määräykset kokeilua varten ensi maaliskuun loppuun mennessä. Kokeilu toteutetaan halukkaissa kunnissa ja kuntayhtymissä syksystä 2012 alkaen. Yksityispuolen sopimukset olivat viimeistelyä vaille valmiit lehtemme painoonmenohetkellä. Lisätietoa seuraavassa numerossa ja www.superliitto.fi.. 6 super 12 2011
SuPer päivitti oppaan oppisopimuskoulutuksesta Potilastiedon sähköinen arkistointi koekäyttöön Kuopiossa teksti jukka järvelä SuPer on mukana oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä julkaisemalla uuden oppaan työpaikoille, opiskelijoille ja koulutuksen järjestäjille. SuPerin kehittämisyksikön julkaisema Oppisopimuksella lähihoitajaksi Opas työpaikoille on tärkeä paketti kaikille oppisopimuksen kanssa tekemisissä oleville. Opas tehtiin, koska edellinen oli vanhentunut. Koko koulutusprosessille on nyt annettu selkeämmät ohjeet, kun sosiaali- ja terveysministeriö teki pitkään selvitystyötä ja julkaisi oman raporttinsa aiheesta aiemmin tänä vuonna, SuPerin suunnittelija Soili Nevala kertoo. Nevalan mukaan oppisopimusasioista kysellään jatkuvasti ja paljon. Viime vuonna lähihoitajan oppisopimuskoulutukseen osallistui 5490 opiskelijaa. Ennakkotyö ja vastuuasiat Oppisopimuskoulutuksessa tulee Soili Nevalan mukaan korostaa ennakkotyötä. Ennakkotyön avulla kartoitetaan työpaikan edellytykset toimia oppisopimuspaikkana. Henkilökohtainen opetussuunnitelma on valmistettava ensin ja vasta sitten on sopimuksen solmimisen vuoro. Toinen parannusta kaipaava asia on monella eri työpaikalla työskentely oppisopimuksen aikana. Toistaiseksi palkkauskysymykset ovat näissä tapauksissa usein koituneet ongelmaksi etenkin yksityispuolella. Vanhainkodissahan ei voi opiskella päivähoitoa. Hallitusohjelmassa valmistellaan monityönantajaista oppisopimuskoulutusta, mikä on lähihoitajien kannalta hyvä asia. Myös vastuukysymykset ovat nousseet esiin. Kuuluuko vastuu koulutuksesta työnantajalle, koululle vai oppisopimustoimistolle? Normaalisti vastuu on oppisopimustoimistoilla. Niistä on aiemmin saatettu kertoa opiskelijalle, että ongelmatilanteissa vastuu on muualla. Oppisopimustoimistolla kuitenkin on vastuu opiskelujen kokonaisuuden koordinoinnista. Työnantajat ovat saattaneet pitää oppisopimustyöntekijää vain halpana työvoimana. Nevala penää parempaa asennetta. Kyse on työsuhteesta, mutta myös opiskelijasta. Opiskelijaa ei lasketa mukaan työpaikan mitoituksiin eikä häntä esimerkiksi saa sijoittaa yksin yövuoroon. Oppisopimuskoulutettujen määrä on hieman pienentynyt. Nevalan mukaan koulutuksen määrää voisi lisätä esimerkiksi siten, että työnantajat perustavat pysyvän oppisopimuspaikan. Työnantaja hyötyy oppisopimuksesta, sillä usein koulutettu jää töihin oppisopimuspaikkansa. Työnantaja voi näin vaikuttaa siihen, millaisen työntekijän haluaa ja saa. 80-prosenttisesti työpaikalla Oppisopimuskoulutus sopii niille, jotka eivät pidä koulun penkillä istumisesta, mutta motiivia alalle löytyy. Ajasta vietetään työpaikalla 80 prosenttia, loppu on oppilaitoksen johtamaa teoreettista opiskelua. Koulutus kestää kahdesta kolmeen vuotta. Opiskelemaan pääsee jo 15-vuotiaana mutta useimmat ovat iäkkäämpiä. Oppisopimusopiskelijalla on oikeus työpaikkakouluttajaan ja työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan oppisopimuksen ajalta. Esimerkiksi kunnalla lähihoitajaksi opiskelevan palkka voi olla enintään 10 prosenttia pienempi kuin pätevän lähihoitajan palkka.. uutta opasta voi kysellä superin kehittämisyksiköstä kerä@superliitto.fi tai omalta ammattiosastolta. opas löytyy myös liiton verkkosivulta www.superliitto.fi. Sähköisen potilastiedon arkiston eli earkiston käyttöä kokeillaan ensimmäisenä Suomessa Kuopiossa. Kokeiluyksiköitä ovat perusturvan ja terveydenhuollon vastaanottoyksikön läntinen alue ja astmavastaanotto, sairaalapalvelujen Harjulan osasto 1 ja diabetespoliklinikka sekä kotihoito- ja hoivayksikön Puijonlaakson tiimi. Kuopion kokeilussa henkilökunta tallentaa earkistoon ensimmäisessä vaiheessa potilaan henkilötietojen lisäksi potilaskertomustekstin ja diagnoosit, hoitotyön yhteenvedon, laboratoriotutkimukset, radiologin pyynnöt ja lausunnot sekä riskitiedot ja lääkitystiedot. Tallennetut tiedot ovat potilaan ja hoitavan henkilöstön käytössä Kuopion kaupungin terveydenhuollon yksiköissä. Erillisellä suostumuksella potilas voi myöhemmin antaa luvan tietojen käyttöön kaikissa potilasta hoitavissa toimintayksiköissä. Sähköiset kirjaamistavat eivät ole yhtenäisiä Jotta sähköinen kirjaaminen onnistuisi potilaskertomuksiin, tulisi yhteensopivan tekniikan lisäksi myös käytettävien tietojen olla yhteneviä. Kirjaamistavat eivät kuitenkaan ole olleet yhteneväisiä, osoittaa Kristiina Häyrisen väitöstutkimus. Lääkärit ja fysioterapeutit kirjasivat pääasiassa vapaamuotoista tekstiä. Hoitajien dokumentaatio perustui hoidon prosessimalliin, ja hoitajat hyödynsivät kirjaamisessaan suomalaisia hoitotyön luokituksia. Luokitusten käyttö oli kuitenkin epäyhtenäistä. Häyrinen kehitti tutkimustulosten pohjalta moniammatillisen hoitoprosessin tietomallin. i n g i m a g e super 12 2011 7
Uutiset Esillä juuri nyt Opetusministeri Jukka Gustafsson lupaa: Lapsi saa olla lapsi teksti marjo sajantola kuva jukka järvelä Varhaiskasvatuksen uudistussuunnitelmissa päivähoitoon vaaditaan enenevässä määrin pedagogista osaamista. Vaihtuuko leikki oppivelvollisuudeksi ja mikä on superilaisten asema muuttuvassa päivähoidossa? Miten opetusministeri turvaa laadukkaan koulutuksen sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle? Varhaiskasvatuksen uudistamista on kymmenkunta vuotta sekä odotettu että vaadittu. Hallitus tuleekin tarttumaan asiaan tällä hallituskaudella ja säätämään varhaiskasvatuslain. Opetusja kulttuuriministeriöstä kerrotaan, että tavoitteena on laadukkaan ja saavutettavissa olevan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen takaaminen koko ikäluokalle. Varhaiskasvatuksen lainsäädännön valmistelun sekä hallinnon ja ohjauksen siirtäminen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle ei muuta päivähoidon ja varhaiskasvatuksen luonnetta, opetusministeri Jukka Gustafsson sanoo. Hän jatkaa, että varhaiskasvatuksella luodaan edelleen perustaa lapsen elinikäiselle oppimiselle, tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Se rakentuu siis jatkossakin hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää lastentarhanopettajakoulutuksen vuosittaisen keskimääräisen tavoitteen korottamista aiemmasta 370:stä viiteensataan. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen edellyttää myös koulutustarpeiden ennakointia. Sen tulee perustua ajantasaisiin tietoihin henkilöstön ikärakenteesta, kelpoisuustilanteesta ja alueellisesta saatavuudesta. Ministeriö valmistelee näitä kysymyksiä koskevaa tiedonkeruuta koulutustarve-ennakoinnin perustaksi. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto on esittänyt kannanottonaan huolen lähihoitajien työllistymisestä jatkossakin lasten päivähoitoon, sillä kelpoisuusehtojen liian tiukat tulkinnat ovat rajoittaneet tätä jo nykyisinkin. Työnantajat ovat vaatineet lähihoitajilta lasten ja nuorten koulutusohjelman suorittamista. Työnantajan tehtävä on arvioida työtehtävän ja työpaikan tarvitsema osaaminen ja rekrytoida henkilökuntansa laissa säädettyjen reunaehtojen puitteissa. Työnantaja voi määritellä virallisten kelpoisuuksien täyttymisen jälkeen, mitä osaamista he toivovat henkilökunnaltaan, Gustafsson vastaa. Varhaiskasvatus on myös hoivaa Valtiosihteeri Tapio Kosunen Valtiosihteeri Tapio Kosusen tehtäviin kuuluu ministerin apuna toimiminen poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä asioissa. Valtiosihteeri edistää ja seuraa ministerin toimialalla hallitusohjelman toteuttamista, huolehtii Myös päivähoidon siirtyminen opetustoimen alle nähdään SuPerissa uhkana, jos koulumaisuus ja opettajakeskeisyys eivät muutu toimivaksi, moniammatilliseksi yhteistyöksi. Kuitenkin liitto kannattaa varhaiskasvatuslain valmistelua siten, että työssä otetaan huomioon uuden sosiaalihuoltolain valmistelu. Suomessakin kehityssuunta tulee olemaan kohti kansainvälistä käytäntöä, jossa päivähoito ja kouluopetus muodostavat eheän jatkumon. Opetusministeri Gustafsson kertoo, että hallinnonalan siirto on tarkoitus toteuttaa siten, että päivähoitopalveluiden asiakkaille ei aiheudu muutoksia ja että nykyinen päivähoitojärjestelmä toimii. Hän näkee myös, että varhaiskasvatusta koskevan uuden lainsäädännön valmistelu on tarkoituksenmukaista aloittaa laaja-alaisemmassa työryhmässä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, varhaiskasvatuksen sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Varhaiskasvatus on alle kouluikäisten lasten hoivaa ja kasvatusta, joten sen merkitys lapsen kehitykselle on poikkeuksellisen suuri. Sillä on tärkeä merkitys lapsen sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien ta- osaltaan ministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyöstä sekä avustaa ministeriä kansainvälisten tehtävien ja etenkin EU-asioiden valmistelussa. Valtiosihteeri edustaa ministeriä ja hoitaa tehtäviä, jotka ministeri antaa valtiosihteerille. Valtiosihteeri voi edustaa ministeriä ministerityöryhmissä. 8 super 12 2011
da estää kaikkia ongelmia tai vääriä valintoja. Opiskelijoille voi ilmaantua vaikeuksia ja ongelmia myös koulutuksen aikana, hän jatkaa. Uusien säännösten tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Säännöksillä pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Opetusministeri Jukka Gustafsson tapasi Suomen nuorten ammattitaitomaajoukkueen Säätytalossa. Hän onnitteli Lontoon WordSkills-kilpailussa hyvin menestynyttä joukkuetta. Lokakuussa järjestetyssä kilpailussa lähihoitajat Noora Jänkälä ja Mari Kurula saavuttivat hopeaa. soittajana. Ministeri Jukka Gustafsson lupaa, että uudistuksen jälkeenkin lapset saavat olla edelleen lapsia. Yhteiskunnan järjestämissä varhaiskasvatuksen palveluissa yhdistyy lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka. Eri nivelvaiheiden välinen yhteistyö luo eheää kasvatuksellista jatkumoa sekä tukee lasten ja nuorten siirtymävaiheita varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Varhaiskasvatukseen osallistuu myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia. Heille laaditaan kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien ja tarpeen mukaan kunnan muun sosiaalihuollon, terveydenhuollon sekä koulutoimen kanssa. Lapsen mahdolliset pitkäkestoiset sairaudet sekä muut henkilökohtaiset rajoitteet ja niiden mahdollinen vaikutus lapsen toimintakykyyn selvitetään silloin, kun lapsi otetaan päivähoitoon. Lapsen allergiat ja muut sairaudet, vammat ja niiden hoito-ohjeet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Nämä tiedot annetaan tarvittavilta osiltaan päivähoitohenkilökunnalle. Riittääkö opiskelijoiden motivaatio? Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena lisätä sosiaalija terveydenhoitoalan aloituspaikkoja. Työvoimatarve-ennakoinneissa on todettu lisätarpeen kohdistuvan erityisesti hoivaaviin, hoitaviin ja auttaviin tehtäviin valmistaviin toisen asteen ammatillisiin koulutuksiin, mutta jossain määrin myös ammattikorkeakoulutukseen. Yliopistoasteen koulutuksessa aloituspaikkojen määrällisen lisäyksen tarve on selvästi pienempi. Tuoko lisääntynyt rekrytointi alalle huonosti motivoituneita opiskelijoita ja työntekijöitä? Jos tarve työntekijöistä on suuri, madalletaanko rimaa liikaa? Pääsy- ja soveltuvuuskokeet, psykologiset testit ja opettajien haastattelut karsivat jo alalle hakijoita. Toisaalta näyttötutkintoon valmistavassa aikuiskoulutuksessa ja työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa soveltuvuuskokeita järjestetään huomattavasti vähemmän, Gustafsson vastaa. Pääsy- ja soveltuvuuskokeilla ei voi- Riittääkö ammattitaitoisia kouluttajia? Sosiaali- ja terveysalan opettajakelpoisuudet muuttuivat elokuun alusta. Kelpoisuuden tuottaa uusien säännösten mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi myös soveltuva ammattikorkeakoulututkinto. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sillä on riittävä määrä opettajia. Opettajatarve-ennakoinnit osoittavat selkeästi, että sosiaali- ja terveysalalla opettajakoulutusta tulee lisätä. Uudet kelpoisuusvaatimukset helpottanevat osaltaan alan opettajien rekrytointia, Gustafsson korostaa. Hän jatkaa, että koulutuksen laatu, opetuksen ja ohjauksen määrä voivat vaihdella perustellusta syystä. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä jokaiselle opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jonka avulla mahdollistetaan jokaisen yksilöllinen eteneminen ja oppiminen. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on myös huolehtia siitä, että opetusta on tarjolla riittävästi tutkinnon tavoitteiden saavuttamiseksi. Työpaikkaohjaajien merkitys ammattiin oppimisessa on suuri ja heidän kuten myös näyttöjen arvioijien arviointiosaaminen on keskeinen osa näyttöjen laadukasta toteutusta. Koulutuksen järjestäjät ovat voineet hakea ESRrahoitusta työpaikkaohjaajien kouluttamiseen. Lisäksi Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon ja työssäoppimisen tueksi.. super 12 2011 9
Joulukuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä i n g i m a g e Tupakointi yksityistyy Tupakointi on muuttumassa henkilökohtaisemmaksi ja yksityisemmäksi asiaksi ja siihen liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen merkitys on pienenemässä. Tupakkalain kehitys on lisännyt ihmisten tietoisuutta savuttomuuden myönteisyydestä ja suurin muutos on tapahtunut päivittäin tupakoivien joukossa. Tupakoinnista on tullut suuren yleisön keskuudessa eitoivottu ilmiö ja sen suhteen lähestytään Savuton Suomi -tavoitetta. Sekä lähipiirin ja erilaisten yhteiskunnallisten auktoriteettien antama esimerkki koetaan tehokkaimmaksi tavaksi vaikuttaa nuorten tupakointiin tai aloitusaikeisiin, toteaa asiaa tutkinut Martti Puohiniemi suomen ash Vaalea kasvis estää aivohalvauksia Omena päivässä voi pitää lääkärin loitolla ainakin, kun kyse on aivohalvauksista. Vaikutus ei kuitenkaan rajoitu omeniin, vaan saman hyödyn saa päärynöistä, banaaneista sekä vaaleista vihanneksista kuten kurkusta. Kasvien sisällön ei siis kuoren värejä voi käyttää suurpiirteisenä merkkinä siitä mitä flavonoideja ja muita terveydelle suotuisia aineksia ne sisältävät ja miten ne estävät aivohalvauksia. Vaaleita hedelmiä ja vihanneksia runsaimmin eli yli 170 grammaa päivittäin syövät säästyvät tutkimuksen mukaan aivohalvauksilta noin puolet todennäköisemmin kuin keskimäärin alle 80 grammaa syövät. duodecim Tehokas sokerivero tiesitkö: Joka vuosi noin 90 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta sairastuu influenssaan. Tutkijoiden mukaan sokeriverolla olisi tuntuvia terveysvaikutuksia. Sokeriveron avulla voitaisiin tulosten perusteella ehkäistä jopa kuusi prosenttia uusista diabetestapauksista ja noin puolitoista prosenttia sepelvaltimotautitapauksista. Tutkijoiden mukaan nykyisen makeisveron vaikutukset olisivat noin puolet heidän tarkastelemastaan sokeriveron vaikutuksista. Testosteronivajetta? Suomalaiset miehet eivät tunnista kaikkia testosteronivajeen oireita. Etenkin vyötärölihavuuden ja apean mielialan yhteys vajeeseen on suurimmalle osalle tuntematon. Muita ikääntyvän miehen testosteronivajeen aiheuttamia ongelmia ovat esimerkiksi seksuaalisen halun heikkeneminen, erektiohäiriöt ja unihäiriöt. hill & knowlton Koulujen limukiellot eivät tehoa Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan koululaiset eivät vähennä sokerilimujen juomista, vaikka niiden myyminen kielletään kouluissa. Myyntikiellot purevatkin vain siihen, mitä lapset tekevät koulun aikana. Vapaa-ajalla limuja juodaan kuten ennenkin. duodecim edilex 10 super 12 2011
marraskuun kysymys oli: Uskotko Joulupukkiin? kyllä 73 % en 27 % Kyllä, koska Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. pukki käy meillä vuosittain. olen suomalainen. joulun aika on taikaa! kuka muuten joululahjat tuo? se suuri joulun salaisuus on juuri tämä herra Joulupukki. pakkohan sitä on johonkin uskoa. hyväntekijöitä ei ole koskaan liikaa. lapsenmieltä pitää aina olla. ihmisten käytös muuttuu jouluna. se on niin perinteistä ja Joulupukkiin uskova saa lahjoja. olen nähnyt sen. En, koska hän tuo aina niin huonon työlistan. se ei ole uskon asia. ei löydy enää sen vertaa lapsenmieltä. me ihmiset sen joulun teemme. Annetaan hyvän kiertää! höpö höpö. näin lapsena setäni riisuvan Joulupukin naamion. monta vuotta olen ollut kiltti, mutta olen aina joutunut maksupuolelle joululahjojen suhteen. se ihana satu kuuluu jo kauas menneisyyteen kohdallani. nykyaikana ei näy enää Joulupukkia. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 18. joulukuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. marraskuussa arpa suosi marjut sundbergia tampereelta. onnittelut! muut lehdet Kaikki lasten kanssa työskentelevät nostavat esiin, että nykypäivän lapsi tarvitsee lähellä olevan aikuisen, jolla on aikaa kuunnella häntä. Kuinka vastaamme tähän? Aikuisten keskinäisillä projekteilla ja tehostamisella. Yhtälö ei toimi. thl:n erikoistutkija liisa heinämäki lastentarha 4/2011 Haluaisin maksaa jonkinlaista moraaliseettistä hyvitystä yhteiskunnalle tästä lahjasta, jonka olen saanut. Olen ajatellut vapaaehtoistyötä vanhusten parissa. keuhkonsiirron saanut kari koljonen husari 5/2011 Eristyshuonetta, johon minut lukittiin, käytettiin viimeksi kaksi vuotta sitten. Silloin eristettynä oli vanhuspotilas." eristyskopissa koemielessä vuorokauden viettänyt terveystieteiden tohtori lauri kuosmanen sairaanhoitaja 11/2011 30 vuotta sitten Liiton organisaatiorakenne uudistui Espoon Korpilammella pidetyissä hallituksen ja valtuuston kokouksissa. Uudet rekisteröidyt ammattiosastot hyväksyttiin virallisesti Apuhoitajaliiton jäseniksi. Kaiken kaikkiaan jäsenosastoja oli 170, ja 20 ammattiosaston rekisteröinti oli vielä kesken. Liittovaltuusto antoi kokouksessa julkilausuman: Suomen Apuhoitajaliitto suhtautuu varauksella kuntiin ja kuntainliittoihin suunniteltavaan ns. kannustavaan palkkapolitiikkaan. apuhoitajalehti 12 / 1981 super 12 2011 11
Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Lääkekaappi teksti ja kuva marjo sajantola Vanha lääkekaappi on Noora Hinkkasen antiikkilöytöjä. Korkealle seinään kiinnitetty lukittava kaappi on koristeellisuutensa lisäksi myös tarpeellinen tavara lapsiperheessä. Koska opiskelijalla on harvoin suuria summia käytettäväksi kodin sisustamiseen, Noora Hinkkanen hankki lähihoitajaopintojensa aikana kodintarvikkeita myös ostoja myyntiliikkeestä. Hän tekikin monenlaisia löytöjä, jotka sitten kuljetti pyöränsä tavaratelineellä kotiin. Voikirnu sopi sateenvarjotelineeksi, perunakappa kukkapurkiksi ja lääkekaappiahan aina tarvitaan. Pidän vanhoista tavaroista, mutta meidän suvussamme ei ole säilynyt mitään muuta kuin äidin mummon vanha sänky, Noora huokaa. Hänen kolmesta lapsestaan vanhimmat, kahdeksanvuotias Eemeli ja viisivuotias Elsa eivät ole koskaan edes yrittäneet tutkia lääkekaapin sisältöä, koska heille on opetettu kaapin kuuluvan aikuisten juttuihin. Nuorimmainen, alle puolitoistavuotias Elli ei vielä yletä lähellekään kaappia, mutta Nooran mielestä on varminta pitää lääkkeet kaukana lasten ulottuvilta samoin kuin kodin siivousaineetkin. Hankin myös aina sellaisia tuotteita, joissa on lapsiturvallinen korkki. Se on jotenkin ihan alitajuista. Tämä nuorimmaiseni on melkoinen touhutiina ja tuntuu pääsevän jo ihan minne haluaa, Noora kertoo. Vesikriisin opetus Noora toteaa, että hoitoalan ammattilaiseksi hänellä on melko vaatimattomasti varustettu lääkekaappi. Siellä on pääasiassa lasten särky- ja yskänlääkettä, haavanhoitotarvikkeita ja kyypakkaus. Ripuliin ja oksenteluun tarkoitettua ripulijuomaa hän on pitänyt kaapissa Nokian vesikriisin jälkeen aina varalla. Emme tienneet silloin mitään veden saastumisesta, joten ehdimme käyttää pilaantunutta vettä juomiseen ja ruuanvalmistukseen yli vuorokauden. Perjantaina alkoi ensimmäisenä oksentaa Elsa ja sitten kohta koko perhe oli kipeänä. Myös minä, mutta jouduin huolehtimaan muistakin. Elsa joutui sairaalahoitoon ja hänelle annettiin nenämahaletkulla ripulijuomaa. Tyttö oli tuolloin vasta alle kaksivuotias ja sairasti pitkään, yli kolme kuukautta. Vesikriisi oli totaalinen katastrofi. Vettä ei saanut käyttää edes pyykinpesuun, vaan jouduin hakemaan sitä pulkalla urheilukentän jakelupisteestä. Joka paikka oli oksennuksessa ja lapset ripuloivat, Noora muistelee painajaismaista aikaa. Perhe lähti ensin evakkoon Nooran äidin luo Helsinkiin ja sen jälkeen he asuivat vielä jonkin aikaa miehen vanhempien luona, sillä vesikriisi kesti puolisentoista kuukautta. Kun sitten luvattiin, että vesi on puhdasta, sitä ei kuitenkaan ihan heti uskaltanut juoda, niin tuoreessa muistissa oksentelu oli. Päätin sitten ajatella, että Nokialla oli nyt Suomen tutkituinta vesijohtovettä. Sen jälkeen puhdasta vettä on osannutkin arvostaa aivan uudella tavalla. Noora jatkaa, että onni onnettomuudessa oli, että hän oli juuri silloin hoitovapaalla, sillä töihin menosta ei olisi tullut mitään. Nytkin hän on hoitovapaalla ja hoitaa Elsan ja Ellin kotona, Eemelihän on jo koululainen. Silloin tällöin Noora tekee keikkaa, sillä lapsiperheessä rahaa tarvitaan aina. Valmistuttuani 1996 sain Koukkuniemestä töitä ja jatkoin siellä siihen asti, kunnes muutimme tänne Nokialle. Työmatkan takia hain täältä töitä ja ensin tein sijaisuuksia ja sitten pääsin vakituiseksi Nokian Vihnuskotiin. Noora aikoo pitää täyspitkän hoitovapaan, sillä siten hän voi olla kotona, kun Elsa aloittaa esikoulun. Hän on huomannut, että hoitovapaallakin kolmen lapsen äidillä on kädet täynnä töitä. Eemeli aloitti koulun, kun Elli syntyi ja ensiluokkalaisilla on jo paljon harjoitustehtäviä. Olihan siinä touhua, kun oli vauva, leikki-ikäinen ja koululainen, jonka kanssa piti olla aikaa harjoitella kaikenlaista. Ajattelin silloin, että jos olisin nyt kolmivuorotyössä, olisi tämä elämä aika rokkia!. sarja lempiesineistä alkoi vuonna 2009. tämä artikkeli on sarjan 33. tarina. sarja päättyy tähän. 12 super 12 2011
Pienet lapset tarvitsevat hellää hoivaa ja lämmintä syliä. Koulun ei tarvitse alkaa yhtään aikaisemmin kuin se nykyisin alkaa, lähihoitaja, kolmen lapsen äiti Noora Hinkkanen toteaa. super 12 2011 13
14 super 12 2011
Päivi Grönroosin työpäivä on täynnä Asiaa tupakasta teksti ja kuvat sonja kähkönen Tupakastavieroitushoitaja Päivi Grönroos ei säikähdä, vaikka potilas kertoisi polttavansa 60 savuketta päivässä. Yksikin sätkä vähemmän on aina suunta parempaan, hän kannustaa. Lopeta tupakointi jo tänään. Tupakointi tulee kalliiksi lompakolle ja omalle terveydelle. Perushoitaja Päivi Grönroosin vastaanoton seinäjulisteet menevät suoraan asian ytimeen. Ihan näin suorasanaisesti ei tupakastavieroitushoitaja potilailleen aiheesta paasaa. Hän tietää, että lempeämpi lähestymistapa ja asioiden myönteisten puolien esittäminen motivoivat ihmisiä enemmän. Turun yliopistollinen sairaala heräilee marraskuiseen aamuun. Sälekaihtimien raoista pilkottaa vielä tumma taivas, kun puoli kahdeksalta työvuoronsa aloittanut Grönroos ohjaa päivän ensimmäisen potilaan huoneeseensa. Ennestään tuttu asiakas on tullut vastaanotolle suoraan yövuorosta, mutta jaksaa silti hymyillä. Päivi kysyy kuulumiset. Potilas kertoo sinnitelleensä muutaman päivän sauhuitta, mutta stressi lisää kiusausta pistää tupakaksi. Kuinka paljon poltat enemmän yö- kuin päivävuorossa, Päivi kysyy ja tekee muistiinpanoja. Keskustelun edetessä potilas kertoo miettineensä, olisiko sähkötupakasta apua. Päivi ei innostu asiasta. Sähkötupakan todellisia terveysvaikutuksia ei vielä tiedetä. Se on Suomessa laiton myyntituote ja siinä käytettävät maut voivat allergisoida. Makuja on banaanista sardiiniin, mutta kuka haluaa oikeasti polttaa aamulla sardiinin makuista tupakkaa. Voi olla, että vetäessäsi vesihöyryä keuhkoista sisään, menet ojasta allikkoon. Asiaa tupakasta vuodesta 1994 Tyksin keuhko- ja allergiayksikössä työskentelevä Päivi Grönroos on tiettävästi Suomen ainoa kokopäiväinen tupakastavieroitushoitaja. Ennen nykyistä tehtäväänsä Päivi työskenteli syöpäklinikalla, jonka silloinen ylilääkäri oli innokas tupakan haitoista puhuja. Kerran kahvipöydässä ylilääkäri tokaisi, että jonkun pitäisi perehtyä aiheeseen ja aloittaa vieroitustyö potilaiden kanssa. Päivi ilmoittautui vapaaehtoiseksi. Parin viikon päästä tämä professorirouva tuli luokseni paksu kirjapino sylissään ja minä aloin opiskella. Grönroosin ensimmäinen kohderyhmä oli pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat, myöhemmin myös rintasyöpäpotilaat, joita hän vieroitti muun työnsä ohella neljän vuoden ajan. Vuonna 1998 perushoitaja siirtyi keuhkoklinikalle, jonne perustettiin Suomen ensimmäinen sairastuneille potilaille suunnattu tupakastavieroitusyksikkö. Grönroos järjestää sekä yksilö- että ryhmäohjausta. Hänen vastaanotollaan käy yksilöohjauspäivinä noin kuusi potilasta, ryhmäohjauspäivinä yksittäisiä potilaita on vähemmän. Käyntikertoja on kolmesta kahdeksaan. Vastaanotolleni voi tulla kuka tahansa Tyksissä asioiva henkilö tai talon työntekijä. Useimmiten potilaat tulevat lääkärin lähetteellä, Päivi kertoo, vilkaisee kelloa ja klikkaa koneeltaan potilastietojärjestelmän auki. Pimeys taittuu aamupäivän harmaudeksi. Ensimmäistä kertaa vastaanotolle tulevan nuoren miehen pitäisi olla jo paikalla. Käyn katsomassa, näkyykö häntä käytävällä. Kaikki eivät aina muista ilmoittautua kansliassa ja sitten he seikkailevat osastolla, Päivi astelee valkoisessa takissaan ulos huoneesta. Potilasta ei kuitenkaan näy. Onpas harmi, jos hän ei tule, Grönroos toteaa ja palaa työpöytänsä ääreen. Hetken odoteltuaan Päivi kirjaa tilanteen sairaskertomukseen. Hän varaa asiakkaalle uuden ajan, tulostaa tiedot paperille ja laittaa kirjeen postiin. Joskus ihmiset unohtavat saapua paikalle. Sitten he jälkikäteen soittelevat ja pahoittelevat. Jos potilas jättää tulematta seuraavallakin kerralla, lähetämme sakkomaksun. Päivi avaa sähköpostin ja lähettää valmiiksi laatimansa koulutuspäivän ohjelman Tyksin koulutussuunnittelijalle. Muun työnsä ohella hän huolehtii koulutusten järjestämisestä ja neuvotteluhuoneen varauskirjan päivittämisestä. Päi- super 12 2011 15
1 2 1. Päivi Grönroos konsultoi usein naapurihuoneessaan työskentelevää ravitsemusterapeuttia Mari Salmista. Mari käy myös puhumassa painonhallinnasta Päivin ryhmänohjaustunneilla. Huoneiden välinen ovi avataan silloin, kun työ käy liian yksinäiseksi. 2. Grönroos pitää hyvänä, että tupakkatuotteet ovat yhä vähemmän näkyvillä kaupoissa. Sen sijaan parveketupakoinnin kieltämisellä voisi olla huonoja seurauksia tupakoivat siirtyvät polttamaan sisätiloihin ja passiivinen tupakointi lisääntyy. 3. Uudet, vieroituksessa käytettävät korvaus- vi ehtii viilata myös astma- ja allergiahoitajille suunnittelemaansa esitystä. Hän käy usein puhumassa vieroitushoidosta eri tilaisuuksissa. Puhelin on tänään kummallisen hiljainen. Yleensä se soi lähes tauotta, kun potilaat haluavat sopia aikoja tai talon toiselta osastolta kysellään korvausvalmisteista. Mikään ei yllätä Päivi Grönroosilla ei ole juuri omakohtaista kokemusta tupakasta. Sauhuttelu jäi muutamaksi kokeiluksi viisitoistakesäisenä. Meitä oli yhdeksän tytön porukka, jonka kanssa pyörin paljon. Kukaan meistä ei polttanut, eikä siihen ollut paineita. Joidenkin ihmisten mielestä Päivi ei voi puhua tupakoinnin lopettamisesta, koska hän ei ole itse polttanut. Ajattelutapa on perushoitajan mielestä hassu. Eiväthän lääkäritkään ole aina sairastaneet niitä sairauksia, joita he hoitavat. Seitsemäntoista vuoden aikana potilasaineistoa on kertynyt paljon. Grönroos törmää enää harvoin sellaiseen, mitä hän ei olisi aiemmin nähnyt. Kokemuksesta hän tietää, että tupakanhimo ja retkahdusvaara ovat usein pahimmillaan kolmen viikon tai kolmen kuukauden taitteessa. Hän tietää myös, että moni tupakoiva kokee itsensä kakkosluokan kansalaiseksi. Mikä tahansa vaiva heillä on, aina syytetään tupakkaa. Nykyään en myöskään pelkää kyseenalaistaa potilaiden sanomisia. Joskus potilaan väistellessä kysymystä voin todeta, että kerro nyt minulle vain se tarkka, päivittäinen tupakkamäärä. Potilaat tarkkailevat sitten tiiviisti ilmettäni, kun he paljastavat polttavansa kolmekin askia päivässä. Kai he pelkäävät, että räjähdän järkytyksestä. Totean kuitenkin tyynenä, että aika paljon poltat, mutta tästä on hyvä lähteä vähentämään, Grönroos nauraa. Puhelin soi ensimmäistä kertaa aamupäivän aikana. Potilas haluaa siirtää tapaamisaikaa. Mitä sinulle muuten kuuluu? Mitä se tarkoittaa, että poltit välillä, Grönroos huolehtii ja jatkaa: Jos sinulla on tupakka koko ajan mielessä, kannattaa miettiä laastarin vaihtamista vahvempaan. Sitä kautta saisit hengähdystauon ja voimia jaksamiseen. Tupakan tilalle liikuntaa Ennen puolta päivää Päivin huoneen lasioven taakse ilmestyy nuori nainen. Grönroos ohjaa hänet sisään. Mitä lääkäri kertoi sinulle, kun hän kirjoitti lähetteen tänne, Päivi aloittaa tunnin kestävän tapaamisen ja tekee lyijykynällä merkintöjä paperille. Potilas kertoo menevänsä leikkaukseen, mutta tupakoinnin lopettaminen on ollut muutenkin mielessä. Hän on lopettanut myös ongelmaksi muodostuneen alkoholin käytön ja on ollut nyt muutaman päivän polttamatta. Potilas on vastaanotolla ensimmäistä kertaa, joten Päivi tekee hänelle Fagerströmin nikotiiniriippuvuustestin. Asiakas vastaa kuuteen kysymykseen. Tulokseksi tulee kahdeksan, mikä merkitsee suurta nikotiiniriippuvuutta, Grönroos laskee pisteet yhteen. Riippuvuudesta kielivät etenkin päivittäinen savukemäärä ja aamupalan korvaaminen tupakalla alle viiden minuutin kuluessa heräämisestä. Tupakoivan aamupala on usein juuri tupakka ja kahvi. Ennen töihin lähtöä voi palaa kolme tai viisikin tupakkaa. Kun potilaat sitten muuttavat tapojaan ja alkavat syödä heti herättyään, voi aamutupakointi vähentyä puolella. Olet- 16 super 12 2011
3 5 valmisteet ovat Päivi Grönroosin mukaan aina tervetulleita. Jokainen uusi tuote kannustaa uusia ihmisiä lopettamaan tupakoinnin. 4. Päivi Grönroos kertoo potilaalle, mihin nikotiinilaastari kannattaa kiinnittää. Grönroos suosittelee yleensä kahta korvausvalmistetta, koska silloin vieroituksen onnistumismahdollisuudet ovat suuremmat. ko miettinyt, mitä uutta otat elämääsi näiden pois jättämiesi asioiden tilalle? Potilaan huolena on mahdollinen painon nousu tupakoinnin lopettamisen myötä. Hän haluaa liikkua enemmän. Nyt on perusteellisen elämäntaparemontin aika. Potilaita moneen lähtöön Päivi Grönroos kokee, ettei tupakasta vieroitusta nähdä vielä riittävän usein osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Mitä kuuluu, miten on mennyt sitten viime näkemän, Päivi Grönroos kysyy ohjattuaan vanhemman rouvan sisälle huoneeseen. Potilas on hiljainen, mutta kertoo sitten hieman hymyillen, että päivässä palaa edelleen kaksitoista tupakkaa. Mutta määrä ei ole siitä noussut, se on todella hyvä asia, Päivi kannustaa ja pureutuu potilaan polttamistapoihin. Miksi ulkona polttaminen tuntuu niin vaikealta? Onko se tietty aika päivästä, kun annat helpommin periksi ja poltat sisällä? Päivi ja potilas käyvät keskustelua passiivisen tupakoinnin haitoista. Kun tärkeimmät asiat on käyty läpi, Grönroos haluaa vielä tietää, mikä on potilaan tavoite seuraavaksi tapaamiskerraksi. Olisiko se sitten kahdeksan tupakkaa päivässä, rouva arvelee. Se on tosi hyvä tavoite, Päivi toteaa, kirjoittaa luvun muistiin ja toivottaa potilaalleen mukavaa joulun odotusta. Tupakastavieroitushoitajan nuorimmat potilaat ovat 13-vuotiaita, vanhimmat kahdeksankymppisiä. Asiakkaina on niitä, jotka lopettavat polttamisen kertalaakista ja sitten on niitä, jotka löytävät motivaationsa hitaammin. Usein tupakasta vieroitus aloitetaan vähitellen tottumuksia muuttamalla ja etsimällä savuttomuuden hyviä puolia. Mitä enemmän hyvää potilas löytää tupakoinnin lopettamisesta, sitä nopeammin hän pääsee irti riippuvuudesta. Potilas huomaa pian itsekin, että hengittäminen helpottuu, haju- ja makuaisti paranevat, hiukset ja iho voivat paremmin ja flunssat vähenevät. Myös verenpaine laskee ja sairastumisriski pienenee. Tupakan tuska Päivi Grönroos lastaa ruokalassa tarjottimelleen salaattia, makkaraa ja perunamuusia. Lautanen tyhjenee puolessa tunnissa ja samalla Grönroos päivittää kuulumiset työkavereidensa kanssa. Seuraava potilas tulee vastaanotolle ajallaan heti alkuiltapäivästä. Mikä on motivaatiosi tupakoinnin lopettamisen suhteen, Päivi aloittaa keskustelun. Potilas on ollut polttamatta muutaman viikon ja kertoo motivaationsa olevan todella suuri. Onko sinulla ollut läheltä piti -tilannetta sinä aikana, kun olet ollut tupakoimatta? Potilaan mukaan työpaineet lisäävät tupakan tuskaa. Joskus tuntuu siltä, että päähän kasvaa sarvet, hän kuvailee. Päivi suosittelee asiakkaalleen nikotiinilaastaria ja imeskelytabletteja. Niil- super 12 2011 17
lä vältetään pahempi tuska. Tupakastavieroitushoitaja toivoo näkevänsä potilaan uudestaan ennen vuoden vaihdetta, jotta tilanne voidaan päivittää ennen kuin tupakan himo kasvaa liian suureksi. Grönroos on antanut uusille asiakkaille aikoja vasta helmikuulle, mutta on tarkoituksella jättänyt aikatauluun aukkoja kiireellisiä tapaamisia varten. Pidän sinulle peukkuja ja varpaita pystyssä. Muista, että minulle voi aina soittaa, jos eteen tulee jotain mieltä painavaa, Päivi huikkaa ennen kuin potilas jatkaa matkaansa. Joka kolmas lopettaa Päivän viimeistä potilasta ei kuulu. Päivi Grönroos ottaa luurin käteen ja näppäilee potilaan numeron, mutta linja on varattu. Sähköpostiin on kuitenkin ilmestynyt viesti. Työesteitä, Päivi toteaa, varaa potilaalle uuden ajan ja syventyy seuraavan päivän aikatauluun. Ulkona alkaa taas hämärtää. Grönroos kertoo vaihtavansa työvaatteensa siviiliasuun puoli neljältä. Minulla on tänään harrastusilta. Käyn nopeasti kotona syömässä. Sen jälkeen riennän viittomakielen tunnille, josta livahdan hieman etuajassa salsatunnille. Tänään perushoitaja ei ole yhtä väsynyt kuin niinä päivinä, jolloin hänellä on tupakastavieroituspotilaiden ryhmätapaaminen. Grönroos pitääkin ryhmäohjaukset aamuisin ja ottaa heti niiden perään vastaan vain aiemmin tapaamiaan potilaita. Uusien potilaiden kanssa on annettava itsestään 110 prosenttia, jotta he todella motivoituvat tupakoinnin lopettamisesta. Väsynyt ei voi olla. Grönroos on toiveikas, vaikka hän tietää, että kaikki potilaat eivät lopeta polttamista. Uskon, että retkahtaneillakin on yhä eväitä, joiden avulla he innostuvat lopettamisprosessista uudelleen. Muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että yksilöohjauksessa käyneistä potilaista 37 prosenttia oli polttamatta vielä kahden vuoden seurantajakson jälkeen. Tulos on kansainvälisessä vertailussa hyvä. Grönroos kokee, ettei tupakasta vieroitusta nähdä vielä riittävän usein osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Moni terveydenhuollon työntekijä ajattelee, ettei vaikeasti sairaalle kannata puhua tupakoinnin lopettamisesta, tai että tupakointi on potilaan henkilökohtainen valinta. Päivi toivoo asennemuutosta. Potilas voi kokea myönteiseksi sen, että hän saa savuttomuudella edes yhden elinpäivän lisää. Jokaiselle pitäisi ainakin tarjota mahdollisuus tupakastavieroitukseen. Se on tärkeä osa terveyden edistämistä.. Tänään töissä Kuka: Turkulainen Päivi Grönroos, 50, valmistui perushoitajaksi vuonna 1983 Turun terveydenhuollon oppilaitoksesta. Työ ja työura: Työskenteli valmistuttuaan Kaupunginsairaalan sisätautien poliklinikalla, sittemmin Turun yliopistollisen sairaalan sisätauti- ja röntgen-osastoilla sekä syöpätautien klinikan vuodeosastolla ja sädehoitoosastolla. Tupakasta vieroitushoitajana keuhkosairauksien poliklinikalla vuodesta 1998. Parasta työssä: Itsenäinen työ, jossa työn tulos näkyy. Työkaverit ja potilaat ovat mukavia. Työssä ikävintä: Työ on myös yksinäistä. Joskus on sellainen olo, ettei tupakasta vieroitusta arvosteta riittävästi. Jono vastaanotolle on pitkä ja on kurjaa sanoa potilaalle, että tämä pääsee vastaanotolle vasta parin, kolmen kuukauden päästä. Perhe: Perheeseen kuuluvat mies, 21-vuotias poika ja 19-vuotias tytär sekä lemmikkipupu. Harrastukset: Harrastanut viittomakieltä yli 15 vuotta. Tanssii lattareita pari kertaa viikossa, jonka lisäksi käy satunnaisesti paikkaamassa poikapulaa vakiotansseja harrastavan tyttären tanssitunneilla. 18 super 12 2011
Osteoporoosi on jo lastenkin sairaus teksti marjo sajantola Lasten lihavuus ja siihen liittyvät liitännäissairaudet ovat yleistyneet nopeasti. Myös luuston hyvinvointi on jo uhattuna, sillä lasten merkittävät murtumat ovat lisääntyneet. Lapsuusiässä luun aineenvaihdunta on kiihkeimmillään. Luusto kasvaa pituutta, paksuutta ja vahvuutta. Luumassan lisääntyminen on nopeimmillaan murrosiän aikana, jolloin luun määrä jopa kaksinkertaistuu. Mikä tahansa tekijä, joka estää normaalin luun huippumassan saavuttamisen, voi johtaa osteoporoosiin jo lapsuuden aikana. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lasten liikunta- ja ravintotottumukset ovat muuttuneet epäterveempään suuntaan. Pihaleikkien sijaan kaverit kohdataan netissä. Vesi, mehu tai limonadi on syrjäyttänyt maidon ruokajuomana tai maitotuotteita vältellään muista syistä. Näin maitotuotteissa oleva D-vitamiini jää saamatta. Dosentti Outi Mäkitie kertoo, että lapsilla ja nuorilla on suurten murtumien, kuten kyynärvarren ja olkavarren murtumien, määrä lisääntynyt. Kymmenen vuoden seuranta-aikana ovat kyynärvarren leikkaushoitoa vaativat murtumat lisääntyneet jopa 62 prosenttia. Helsingin Lastenklinikalla kerättiin yhden vuoden aikana tiedot helsinkiläisten lasten murtumista. Skeittailun tai muun urheilun seurauksena saadut vammat olivat niistä vain hyvin pieni osa. Viidennes murtumista tuli lapsen vain kävellessä tai kompastuessa ja 14 prosenttia raajan vääntymisen tai nyrjähdyksen seurauksena, Mäkitie jatkaa. Tutkimuksessa selvitettiin myös elintavat silloin, kun lapsella oli ollut jo pari murtumaa. Joukossa oli paljon lapsia, jotka eivät juurikaan harrastaneet liikuntaa. Yli puolella oli myös D-vitamiinin puutos ja kalsiumin saanti niukkaa. Luuston pääasiallisten rakennusaineiden, kalsiumin ja fosfaatin, imeytyminen ja hyväksikäyttö on riippuvaista D-vitamiinista. Lukuisat suomalaistutkimukset osoittavat, että D-vitamiinin saanti on kaikissa väestöryhmissä liian vähäistä. Helsinkiläisistä lapsista noin puolella on D-vitamiinipuutos jo vastasyntyneenä. Kouluikäisillä ja etenkin murrosikäisillä D-vitamiinipuutos on tätäkin yleisempää. Luuston haurastumisesta aiheutuvat murtumat tulevat esiin usein jo lapsuusiän aikana. On kuitenkin odotettavissa, että maahamme on kasvamassa yhä suurempi joukko nuoria aikuisia, joilla on merkittävä riski sairastua osteoporoosiin jo ennen keski-ikää, Mäkitie painottaa. Aasialaisilla ja afrikkalaisilla D-vitamiininpuutosta Helsingin yliopiston professori Christel Lamberg-Allardt kertoo, että muun muassa Iso-Britanniassa, Tanskassa, Alankomaissa ja Norjassa on tutkimuksin selvitetty, että aasialaista ja afrikkalaista syntyperää olevilla henkilöillä on usein vakava D-vitamiinin puute. Syitä tähän ovat tumma iho, suojaava vaatetus ja ruokavalio, joka ei perinteisesti sisällä D-vitamiinilähteitä. Myös geeneillä voi olla vaikutusta. Helsingin yliopiston tutkimuksessa osoitettiin, että Suomessa asuvilla noin 30-vuotiailla bangladeshilaisilla ja somalinaisilla oli merkittävästi alhaisempi kalsidiolin pitoisuus veressä kuin valtaväestön naisilla. Lähes 90 prosentilla somalinaisista ja 70 prosentilla bangladeshilaisnaisista oli arvoja, jotka osoittivat riittämätöntä D-vitamiinitilannetta. Vaikka tutkimukseen osallistuvien naisten määrä oli verraten pieni, niin arvioimme, että se kuvastaa hyvin tilannetta laajemminkin. Lasten ja miesten D-vitamiinitilanteesta ei ole tutkittua tietoa, Lamberg-Allardt kertoo. D-vitamiinilisää koko kasvuiän Koska D-vitamiinin saanti on havaittu riittämättömäksi jo vuoden ikäisillä lapsilla, on aikaisemmat suositukset päivitetty yksinkertaisemmiksi. Nyt D- vitamiinivalmisteiden käyttöä suositellaan säännöllisesti vuoden ympäri aina 18-vuotiaaksi asti. Raskaana olevien ja imettävien äitien suositus muuttui myös ympärivuotiseksi ja heille suositellaan 10 mikrogramman vuorokausiannostusta. Alle kaksivuotiaiden lasten tulisi saada kahden viikon iästä lähtien 10 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta ympäri vuoden riippumatta siitä mitä ravintoa lapsi saa. Kahden vuoden iästä aina kahdeksaantoista asti pitäisi ottaa vitamiinivalmistetta 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden. D-vitamiinivalmisteena suositellaan ensisijaisesti D3-muotoa, joka on ihmisen elimistölle luontainen D-vitamiinimuoto ja on teholtaan parempi kuin D2- vitamiini. hyks:n lasten ja nuortensairaalan apulaisylilääkäri, dosentti outi mäkitie ja helsingin yliopiston professori christel lamberg-allardt luennoivat lokakuussa suomen osteoporoosiyhdistyksen tilaisuudessa helsingissä. super 12 2011 19
20 super 12 2011