ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi



Samankaltaiset tiedostot
ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Kansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen

Sirkka-Liisa Kolehmainen OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

EU:n rakennerahastokausi

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari Outi Kallioinen, LAMK

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laatua laivalla Riitta Paasivuori

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

Viestintä- strategia

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Tervetuloa Kareliaan!

Aluekehityspäätös Kuntamarkkinat Outi Ryyppö, TEM

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa


Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Alueellinen Maaseutuverkostopäivä

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Porin yliopistokeskus Jari Multisilta, johtaja, professori

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Lapin korkeakoulukonserni

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU

Vaikuttava terveydenhuolto

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus

SAMKin laadunkehittämistyö

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

Alueelliset kehitysnäkymät -tutkimuksen valossa

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

Hyvää huomenta ja tervetuloa

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Arvoisa vastaanottaja,

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW Seinäjoella

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta Mervi Varja

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

TRAFI sidosryhmätapaaminen

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

KOHDATAAN Uutta työotetta kehittämässä Elisa Maukku, projektipäällikkö

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa Juha Valaja

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

SKOL, toimintasuunnitelma Esitys hallitukselle

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy

Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Transkriptio:

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ARVIOINNIN TAUSTA

ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan Arvioitsija: Professor Ellen Hazelkorn, Vice President Research and Enterprise, and Dean of the Graduate Research School, Dublin Institute of Technology, Ireland Arvioinnista on julkaistu englanninkielinen raportti joka julkaistaan Karelian ja Savonian www-sivuilla maaliskuun aikana

ARVIOINNIN TAUSTA Ulkoinen arviointi toteutettiin syys-lokakuussa 2013: Arvioinnissa hyödynnettiin valmista ISAT-materiaalia (strategia, toimintasuunnitelmat ja -kertomukset, raportit) sekä arviointihaastatteluja (ISAT-johtoryhmä, molempien amkien johtoryhmät, painoalojen asiantuntijatoimijat, sidosryhmät ja opiskelijat). Tausta-aineistona käytettiin myös julkaisuja ja tietoja suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä. Syyskuu: tausta-aineiston kokoaminen ja toimittaminen arvioitsijalle. Arvioitsija perehtyi olemassa olevaan materiaaliin Lokakuu: arvioitsijan tutustuminen arviointikohteisiin paikan päällä 7.-8.10. Joensuussa ja Kuopiossa, sekä arviointihaastattelut (yhteensä 7 ryhmähaastattelua)

ARVIOINNIN TAVOITE

ARVIOINNIN TAVOITE Tuottaa ulkoisen arvioinnin näkökulmasta strategista näkemystä ISAT-painoalojen (uusiutuva energia, ikäosaaminen, Venäjäosaaminen) onnistumisista, haasteista ja kehittämistarpeista sekä painoalojen toiminnan strategisesta suuntaamisesta.

ARVIOINNIN TULOKSET JA KESKEISET HUOMIOT

Yleiset huomiot Vahvuudet ISAT on mahdollistanut erityisesti koulutustarjontaan uusia mahdollisuuksia TKI-toiminnan osalta painoalat vaativat terävöittämistä (mitä painoalojen TK- työssä tavoitellaan) yhteisesti tunnistetut ISAT painoalat ovat perustellut ja hyvin valitut koulutustarjonnan lisääminen yhteisesti (mm. kesälukukausi) Mahdollisuudet Heikkoudet, uhat halutessaan ISAT voi toimia vahvana linkkinä tutkimustiedon ja yritys-/elinkeinoelämän välillä esim. EU:n Horisontti 2020 -ohjelmassa alueellinen erikoistuminen (väljästi asuttu alue) tarjoaa mahdollisuuksia kehittää hajautettuja malleja kumppanuuksien hyödyntäminen tärkeää valittujen painoalojen täysimääräinen kehittäminen ja hyödyntäminen vaatii riittävän määrän kriittistä massaa, tutkijapooleja ja painoarvoa, jotta niiden profiili nousisi merkittäväksi (kumppanit, asiakkaat, rahoittajat, opiskelijat) > vielä sellaista asemaa tai tutkimusyhteisöä ei ole syntynyt/havaittavissa Painoalojen selkeiden (TKI) vahvuuksien/asiantuntemuksen vähäisyys/puute tekee ISATista tällä hetkellä haavoittuvan, asiantuntemus on yksittäisten henkilöiden varassa TKI-toiminnan määrittely vaatisi tarkennusta ja yhteisen ymmärryksen sekä tuen TKI-toiminta tulisi nähdä keskeisenä ISATin kehittämistavoitteena ja kansallisena sekä kansainvälisenä vetovoimatekijänä henkilöstön tukeminen tutkimustoiminnassa (tutkimukset, julkaisut, työaika, rahoitus) maantieteellinen välimatka molemmissa organisaatioissa TKI-toiminnan kulttuurin kehittäminen (sen tulisi näkyä vahvemmin kaikilla tasoilla)

PAINOALAKOHTAISET KESKEISET HUOMIOT Väljästi asutun alueen ikäosaaminen yhteistä koulutustarjontaa, yhteisiä projekteja ja julkaisuja aktiivinen ja toimiva pieni porukka vaatisi laajempaa verkostoitumista mm. UEF:n kanssa

PAINOALAKOHTAISET KESKEISET HUOMIOT Uusiutuva energia koulutustarjontaa, TKI-projekteja ja julkaisuja (usein yksittäisten henkilöiden) hyvin verkostoitunut alueellisesti ja kansallisesti, selkeää kansainvälistä potentiaalia, edellyttää kuitenkin vielä vahvaa strategista verkostoitumista toiminta keskittynyt (rutiini) testaukseen ja tiedonjakoon, ei juurikaan uuden tutkimustiedon tuottamiseen ja käyttöönottoon molemmilla em. painoaloilla puutteena tietotaidon kokoaminen hyödyntämään laajempaa aluetta

PAINOALAKOHTAISET KESKEISET HUOMIOT Venäjä-osaaminen hajanainen käsitys siitä, mitä tällä painoalalla tarkoitetaan ja tavoitellaan tulisiko Venäjä-osaaminen käsittää ennemminkin läpileikkaavana teemana? tuloksia pääasiassa koulutuksessa, ei selkeitä yhteyksiä TKI-toimintaan koulutusta kehitetty myös Tempus -projekteissa (Suomi-Venäjä)

ARVIOINNIN HAVAINNOT JA SUOSITUKSET

ARVIOINNIN HAVAINNOT JA SUOSITUKSET päätös ISAT-strategisesta yhteistyöstä on merkittävä yhteistyön avaus amk-kentässä ISAT-painoalojen valinta on looginen ISAT-painoalat ovat tällä hetkellä kehityksen eri vaiheissa erityisesti koulutuksessa (mm. kesäopintotarjonta, yhteiset opinto-ohjelmat) ja kansainvälistymisessä yhteistyössä on nähtävissä näyttöjä ja edistymistä, mutta useat strategiset menestystekijät vaativat selkeämpiä ja mitattavampia tavoitteita, jotta niitä voitaisiin arvioida

ARVIOINNIN HAVAINNOT JA SUOSITUKSET ISATilla on mahdollisuus tuottaa lisäarvoa molemmille organisaatioille ja alueille, erityisesti yhteisellä TKI-toiminnalla voidaan saavuttaa lisäarvoa. Tämä edellyttää sitä, että tunnistetaan vahvuusalueet ja keskitytään niihin (hyvään suuntaan menossa) tarvetta TKI-toiminnan määrittelylle ja tehokkaammalle hyödyntämiselle hyvää työtä tehty, näkyvyyttä toiminnalle tulisi saada lisää

ARVIOINNIN HAVAINNOT JA SUOSITUKSET ISAT painoaloille tulisi saada selkeämpi visio ja tavoitteet, joita tavoitellaan. Tällöin toimenpiteiden suuntaaminen tapahtuisi tavoitteiden mukaan tulospohjainen toiminnan arviointi edellyttää toiminnan ohjaamista mitattavien tavoitteiden suuntaan ja jatkuvaa arviointia. Tämä edellyttää myös henkilöstön toiminnan tukemista haluttuun suuntaan opiskelijoiden osallistuminen TKI-toimintaan