Puolustushallinnon rakennuslaitos HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS 2018

Puolustushallinnon rakennuslaitos HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖS 2018

Puolustushallinnon rakennuslaitos Isoympyräkatu 10, 49400 Hamina PL 1, 49401 Hamina Ilme: Hahmo Taitto ja painatus: Grano www.rakennuslaitos.fi

SISÄLLYSLUETTELO Hallintojohtajan katsaus 2 Puolustushallinnon rakennuslaitos 6 Toiminta-ajatus 6 Toimiala ja tehtävät 6 Palvelukyvyn kehittäminen 8 Osaava henkilöstö 8 Hyvä johtaminen ja esimiestyö 10 Ulkoinen ja sisäinen viestintä 16 Rakennuslaitoksen strategia 2025 17 Henkilöstöstrategian päämäärät ja keinot 18 I Nykyiset henkilöstöpanokset 20 A. Määrä ja rakenne 20 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 20 2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä 21 3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti 21 4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan 22 5. Henkilöstön ikärakenne 22 6. Henkilöstön koulutusrakenne 22 B. Työajan käyttö 23 C. Työvoimakustannukset 24 II Henkilöstövoimavarojen kehittäminen 26 A. Henkilöstön motivaatio ja työkunto 26 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma 26 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa 26 3. Sairauspoissaolot 27 4. Tapaturmapoissaolot 27 B. Henkilöstöinvestoinnit 28 1. Työterveyshuollon kustannukset 28 2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset 29 III Tuotto- ja kululaskelma 2018 30 IV Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja 2018 31

HALLINTOJOHTAJAN KATSAUS kotiuttamalla erityisosaamista markkinaehtoisesta alihankinnasta Rakennuslaitoksen omaksi palvelutuotannoksi kustannusneutraalisti. R akennuslaitoksen strategian päivittäminen aloitettiin kesäkuussa 2017 ja työ saatiin valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Strategiatyössä korostui Rakennuslaitoksen toiminnan kehittäminen valmiusorganisaationa. Keskeisenä keinona tavoitteisiin pääsemiseksi nähdään henkilöstön strategisen osaamisen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen valituilla painopistealueilla. Rakennuslaitoksen strategia 2025 voidaan kiteyttää kolmeen elementtiin: valmiuden kehittämiseen, toiminnan kehittämiseen ja osaamisen kehittämisen. Rakennuslaitoksessa henkilöstön asiantuntijuus ja erityisesti puolustushallinnon tilahallinnan tarpeisiin perustuva erikoisosaaminen ovat toiminnan ydinasioita. Rakennuslaitoksessa on otettu käyttöön ennakoivan henkilöstösuunnittelun toimintamalli, jonka tavoitteena on varmistaa oikeanlaisen osaamisen riittäminen nyt ja tulevaisuudessa. Poikkeusoloissa tarvittava osaaminen varmistetaan normaalioloissa henkilöstön kouluttamisella, urakierrolla ja tarvittaessa Organisaation kehittämiseen liittyen jatkettiin vuonna 2018 tehtävien keskittä - mistä. Rakennuslaitoksen palveluyksiköiden talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät organisoitiin siten, että Rakennuslaitokseen perustettiin palveluyksiköiden taloushallinnon tehtäviä hoitava taloustiimi ja henkilöstöhallinnon tehtäviä hoitava henkilöstötiimi. Kirjaamotoiminnan keskittäminen yhteen kirjaamoon toteutettiin vuoden 2019 alusta lukien. Lisäksi vuoden 2018 aikana valmisteltiin energianhallintaan liittyvien tehtävien keskittäminen keskusyksikköön ylläpidon toimialan energiapalvelut tehtäväalueelle. Muutos tulee voimaan 1.5.2019 lukien. Rakennuslaitoksen ulkoiseen viestintään liittyen julkaistiin uudistuneet verkkosivut 1.2.2018. Sisäinen viestintä painottui strategiatyöhön liittyvään viestintään eri muodoissaan. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2018 oli 673 ja Rakennuslaitoksen palveluksessa työskenteli vuoden 2018 lopussa yhteensä 690 henkilöä. Rakennuslaitoksen työtyytyväisyysindeksi oli 3,6 (3,5) asteikolla 1 5 eli Rakennuslaitos saavutti työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,6. Tyytyväisimpiä Rakennuslaitoksessa oltiin työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin (3,98) sekä työnantajakuvaan ja arvoihin (3,96). Maanpuolustustahto saa perinteisesti myös korkean arvosanan (4,55). Kehitettävää on palkkauksessa (2,99), vuorovaikutuksessa ja viestinnässä (3,19) sekä johtamisessa (3,4). Kun tuloksia verrataan valtion virastojen keskiarvoon, Rakennuslaitoksen tulos ylittää valtion virasto- 2

jen keskiarvon kysymyksissä työn sisältö ja vaikutusmahdollisuudet, palkkaus, työ- ja toimintaympäristö sekä työnantajakuva ja arvot. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna naiset olivat hieman tyytyväisempiä kuin miehet. Henkilöstön tilaa koskevien vuoden 2018 tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että henkilöstön keski-ikä nousi hieman ja oli 51 vuotta 6 kuukautta (51 v 5 kk). Henkilöstörakenne pysyi samana. Henkilöstöstä naisten osuus oli 36 % (36) miesten 64 % (64). Henkilöstön terveydentilaa seurataan yhteistyössä työterveyspalveluja tuottavien toimijoiden kanssa. Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohti nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomusvuonna se oli 13,2 (13,1) päivää. Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto, jonka painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan Rakennuslaitoksen keskusyksikössä ja palveluyksiköissä sopimuksen mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen. Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2018 Rakennuslaitokselle asetetut tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin. Tuloksista on raportoitu erikseen julkaistavassa Rakennuslaitoksen tilinpäätösasiakirjassa. Kiitos hyvistä tuloksista kuuluu koko Rakennuslaitoksen henkilöstölle. Ritva Peura Hallintojohtaja 3

VISIO: TUOTAMME PARASTA KIINTEISTÖ- ALAN VALMIUTTA Rakennuslaitos: Kiinteä osa puolustusvoimien valmius- ja turvallisuusjärjestelmää Suorituskyky perustuu erityisasiantuntijuuteen ja omaan palvelutuotantoon strategisesti tärkeissä kohteissa Suorituskyvyllä varmistetaan strategisten kohteiden toiminnan jatkuvuus ja toimintavarmuus Henkilöstön osaaminen on muuttuvien turvallisuustilanteiden edellyttämällä huipputasolla Markkinoiden palvelut on sidottu sotilaalliseen maanpuolustukseen jo normaaliolojen aikana Toiminta on taloudellista, tehokasta ja laadullisesti korkeatasoista Kiinteistötiedonhallinta on tehokasta ja tarjoaa ajantasaisen tilannekuvan tilahallinnasta YLIVOIMATEKIJÄT Sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Rakennuslaitos tuntee puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Erityisvaatimukset perustuvat puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä sodankäyntitapojen, aseteknologian ja sotilaallisen toiminnan ympäristövaatimusten kehittymiseen ja muutoksiin. Puolustuskiinteistöihin soveltuvat palvelut ja erityisosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti optimoidut palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo normaaliolojen aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Omalla palvelutuotannolla ja erityisosaamisella varmistetaan valmiuden ja turvallisuuden edellyttämä osaaminen ja toiminnan jatkuvuus strategisesti tärkeissä kohteissa. Valmiuden ja turvallisuuden ylläpito Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitoksella on sotataloussopimus, turvallisuussopimus ja poikkeusolojen palvelusopimus puolustusvoimien kanssa. Valmiutta yllä pidetään vuosittaisella harjoittelulla yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa yhdessä kiinteistönomistajien kanssa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. 4

kuva: Marika Valve ARVOT Sitoutuneisuus puolustushallinnon yhteisiin päämääriin Rakennuslaitos ja sen koko henkilöstö on sitoutunut työhön puolustushallinnon yhteisten päämäärien hyväksi. Tuemme puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämistä ja ylläpitämistä sekä normaaliettä poikkeusolojen aikana. Vastuullisuus palvelutuotannossa Rakennuslaitos vastaa palvelutuotantonsa kilpailukykyisyydestä ja tehokkuudesta. Palvelut tuotetaan puolustusvoimien hyväksymien laatutavoitteiden mukaisesti noudattaen vastuullisen palvelutoiminnan ja ympäristövastuullisuuden periaatteita. Rakennuslaitos ja sen koko henkilöstö toimii puolustusvoimien edun mukaisesti ja pitää kiinni lainmukaisista ja sovituista velvoitteistaan. Hyvän työnantajan henkilöstöpolitiikka Tavoitteenamme on kaikille yhteinen Rakennuslaitos. Noudatamme oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja avointa henkilöstöpolitiikkaa. Kehitämme henkilöstömme ammattitaitoa, monitaitoisuutta ja erityisosaamista jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Kannustamme yhdessä tekemiseen. Avoimuus toiminnassa Rakennuslaitos on läpinäkyvä ja avoin kaikessa julkisessa toiminnassaan. Toimimme avoimesti organisaation sisällä ja suhteissamme asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Kehityshakuisuus palvelutoiminnassa Seuraamme kiinteistö- ja ympäristöalan kehitystä. Panostamme tutkimukseen ja kehitykseen. Arvioimme uusien innovaatioiden soveltuvuutta puolustus- ja turvallisuusympäristöön. Kehitämme aktiivisesti toimintaamme yksilö- ja organisaatiotasolla. 5

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon rakennuslaitos on vuonna 1994 perustettu nettobudjetoidusti toimiva puolustusministeriön alainen laitos. Rakennuslaitoksen toimialoja ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamispalvelut, ympäristöpalvelut ja hallintopalvelut. Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2018 oli 154,5 milj. euroa. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2018 oli 673. Luku sisältää 16 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kausityöntekijöitä ja harjoittelijoita. Rakennuslaitoksessa työskenteli vuoden 2018 lopussa yhteensä 690 henkilöä. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1876 henkilötyövuodella eli 74 %. Toiminta-ajatus Rakennuslaitos on puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka tukee puolustusvoimia ja sotilaallista maanpuolustusta kaikissa oloissa. Toimiala ja tehtävät Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti puolustuskiinteistöjen asiantuntijateh- Organisaatio 1.1.2019 Kouvola Helsinki Turku Säkylä Johtokunta Johtaja Keskusyksikkö Hamina Hallinto Ylläpito Rakennuttaminen Ympäristö Hämeenlinna Tampere Jyväskylä Kajaani Sodankylä 6

täviin, tutkimus- ja kehitystoimintaan, tarveselvityksiin, hankesuunnitteluun, puolustusvoimien työ- ja oppimisympäristökonseptin suunnitteluun ja toteutukseen, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, kriisinhallintaoperaatioiden tukikohtien suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille hankesuunnittelu-, rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. 3,6% (3,7%, 3,6%) 11,1% (11,4%, 11,6% Henkilöstö toimialoittain 31.12.2018 (suluissa vuodet 2017, 2016) 2,6% (2,6%, 2,7%) 11,6% (11,4%, 11,0%) Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut 0,9% (1,1%,0,9%) 23,5% (24,2%, 25,4%) 46,7% (45,6%, 44,7%) Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Henkilöstö palveluyksiköittäin, lkm (690 henkilöä) 200 150 2017 2018 100 50 0 HTV 3000 2500 2000 1500 1000 500 1993 Helsinki Hämeenlinna Turku Jyväskylä Kouvola Kajaani Sodankylä Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993-2018 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Tampere Säkylä Keskusyksikkö 2017 7

Palvelukyvyn kehittäminen Puolustusministeriö on määrittänyt strategiset linjaukset Rakennuslaitoksen kehittämiseksi. Rakennuslaitoksen oma palvelutuotanto mitoitetaan siten, että se vastaa valmiuden, varautumisen tai turvallisuuden tarpeisiin. Sellaiset toiminnot, joihin ei liity valmiuden, varautumisen tai turvallisuuden erityispiirteitä, toteutetaan markkinaehtoisesti kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus huomioiden. Tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky tukea puolustusvoimia ja sotilaallista maanpuolustusta kaikissa olosuhteissa. Oman palveluntuotannon ja markkinaehtoisen alihankinnan jakaumaa tarkastellaan kustannustehokkuuden ja poikkeusolojen palvelutuotannon näkökulmasta. Poikkeusoloissa tarvittava osaaminen varmistetaan normaalioloissa henkilöstön kouluttamisella, urakierrolla ja tarvittaessa kotiuttamalla erityisosaamista markkinaehtoisesta alihankinnasta Rakennuslaitoksen omaksi palveluntuotannoksi. TVJ- ja räjähdevarastoalueilla tarvittavien palveluiden ja osaamisen hankinnassa vältetään hallinnonalan henkilöstöresurssien päällekkäistä käyttöä kotiuttamalla näissä tiloissa tarvittavaa osaamista. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstömäärän arvioidaan tulevaisuudessa nousevan hieman hallitun kotiuttamisen johdosta hyväksytyssä henkilöstömääräkehyksessä ja kustannusneutraalisti. LVISA-tehtäväalalle kuuluvien työtehtävien kotiuttamista Rakennuslaitokseen jatketaan vuoden 2019 aikana. Henkilöstörakennetta kehitetään ennakoivan henkilöstösuunnittelun avulla normaalija poikkeusolojen suorituskykyvaatimusten perusteella. Henkilöstön asiantuntijuus ja erityisesti puolustushallinnon tarpeisiin perustuva erikoisosaaminen ovat toiminnan ydinasioita. Henkilöstörakenteen suunnitelmallista kehittämistä on lähdetty toteuttamaan koulutusorganisaatio Amiedun Osaamis- Luotsi -palvelun avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa ennakoivaa henkilöstösuunnittelua siten, että ensin kartoitetaan toiminnan kriittiset menestystekijät ja eri tehtävien tärkeimmät osaamistarpeet. Sen jälkeen tarkastellaan osaamisrakennetta: pitääkö henkilöstön osaamista muuttaa, tarvitaanko uusia ihmisiä ja millaista osaamista halutaan rekrytoida. Tavoitteena on koko organisaation osaamiseen liittyvien toimintatapojen yhtenäistäminen, koulutuksen kohdistaminen entistä paremmin palvelutuotannon kannalta oikeisiin asioihin ja tehtäviin sekä rekrytointiprosessin helpottuminen. Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen väliseen vuoden 2018 tulossopimukseen sisältyi tulostavoite selvittää yhdessä puolustusvoimien kanssa palvelutuotannon ulkoistamismahdollisuudet ja ottaa valmiuden ja turvallisuuden vaatimukset huomioon oman palvelutuotannon mitoituksessa ja ulkopuolisia palveluja kilpailutettaessa. Rakennuslaitos käynnisti vuonna 2018 siivouspalvelujen ulkoistamiskartoituksen yhdessä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa. Hankkeessa varmistetaan puolustusvoimien kanta siivouspalvelujen ulkoistamiseen rakennuskohtaisesti. Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonaisuuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpailuttamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuksen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjestelyt, valmiuden huomioimisen hankkeissa ja hankinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hallinnan. Osaava henkilöstö Rakennuslaitoksen organisaation osaaminen muodostuu pääasiassa asiantuntija-, hankinta- ja palvelutuotanto-osaamisesta. Koko henkilöstön erityisosaamisalueeseen kuuluu tehtävien edellyttämässä laajuudessa valmius-, turvallisuus- ja riskienhallintaosaaminen. Rakennuslaitos tukeutuu ammatillisen koulutuksen osalta yleiseen koulutusjärjestelmään ja strategisen osaamisen osalta puolustusvoimien koulutukseen, palo- ja pelastusalan koulutukseen sekä yleiseen turvallisuusalan koulutukseen. Erityistä osaamista vaativissa tehtävissä, kuten suojarakenta- 8

misen erityistehtävissä, hankitaan tietoa ja osaamista kansainvälisen tietojenvaihdon ja yhteistyön kautta. Työnantaja ja työntekijä vastaavat yhdessä osaamisen kehittämisestä. Osaaminen kehittyy työssä oppimisen, osaamisen jakamisen ja koulutuksen avulla. Osaamisen kehittämisen keinojen valinta tapahtuu joko ryhmäkohtaisesti työnantajan toimesta tai yksilökohtaisesti kehityskeskusteluprosessin yhteydessä. Osaamisen johtaminen ja hallinta on keskeinen menestystekijä Rakennuslaitokselle. Osaamisen johtaminen vaikuttaa merkittävästi myös laitoksen palvelukykyyn, tuloksellisuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Rakennuslaitos panostaa henkilöstökoulutukseen, tukee oppisopimuskoulutusta sekä omaehtoista opiskelua. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää osaamistaan myös osallistumalla kiinteistöja ympäristöalan kansainväliseen ja yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön. Osallistumisen taso ja tavoitteet on sovittu vuosittain puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Ammattitaidon kehittäminen Omaehtoinen ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus on yksi tapa tukea Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittymistä. Tätä tarkoittavia sopimuksia on tehty työntekijöiden ja työnantajan välillä esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista varten. Nykyiset aikuiskoulutusjärjestelmät antavat mahdollisuuden yhdistää työ ja opiskelu toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Yhteistoiminta asiakkaiden kanssa syvenee entisestään ja se edellyttää henkilöstöltä lisääntyvää maanpuolustusosaamista. Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta asettaa uusia vaatimuksia myös Rakennuslaitoksen henkilöstön kehittämiselle. Oman henkilöstön osaamiskartoitus päivitetään kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstön halukkuutta kansainvälisiin tehtäviin kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on työskennellyt muutamia Rakennuslaitoksen asiantuntijoita. Asiantuntijana toimiminen edellyttää jokaiselta Rakennuslaitoksessa työskentelevältä hyvää oman ammattialan hallintaa, joustavuutta ja kykyä palvella asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä kykyä ja halua kehittää itseään ja omaa työtehtäväänsä. Rakennuslaitoksessa oli vuonna 2018 yhteensä 1484 (2010) koulutuspäivää. Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,5 miljoonaa euroa (0,5). Koulutuspäivien määrä oli 2,2 (2,9) yhtä henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien 2000 2018 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut oppisopimuskoulutuksena yhteensä 319 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa. Vuonna 2016 käynnistettiin yhteistyössä Amiedun kanssa palveluyksikön johtajille ja toimialapäälliköille suunnattu JET-koulutus (johtamisen erikoisammattitutkinto) sekä lähiesimiehille tarkoitettu Lähiesimiestyön ammattitutkintokoulutus. Koulutukset jatkuivat vielä vuonna 2018. Amiedun ja Rakennuslaitoksen yhdessä järjestämiin eri tilaisuuksiin osallistui 120 henkilöä vuonna 2018. 40 30 20 10 Oppisopimuskoulutuksella suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut 2016 2017 2018 Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 9

Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä varmistetaan esimiestaitojen kehittäminen, tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden omaksuminen, muutostilanteiden hallinta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä työhyvinvoinnin, työsuojelun, yhteistoimintamenettelyn ja motivoivien palvelussuhteen ehtojen kehittäminen. Henkilöstövoimavarojen johtaminen on keskeinen osa Rakennuslaitoksen johtamista. Rakennuslaitoksen toiminnan tehokkuuden ja toiminnan laadun parantaminen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittäminen ovat asettaneet erityisiä vaatimuksia henkilöstöjohtamiselle. Päämääränä on aina ollut hyvä johtaminen, mikä on nähty edellytyksenä laitoksen tulevalle kehittymiselle, arvioitiinpa asiaa tuottavuuden, tehokkuuden, taloudellisuuden, henkilöstön työhyvinvoinnin tai asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Tehtävien uudelleen organisointi Talous- ja henkilöstöhallinto Rakennuslaitoksessa käynnistettiin vuoden 2017 alussa hallintotoimen kehittämishanke. Rakennuslaitoksen palveluyksiköiden talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät organisoitiin siten, että Rakennuslaitokseen perustettiin 1.2.2018 lukien palveluyksiköiden taloushallinnon tehtäviä hoitava taloustiimi ja henkilöstöhallinnon tehtäviä hoitava henkilöstötiimi. Henkilöt työskentelevät edelleen omissa toimipisteissään eri puolilla maata ja tiimien vetäjät vastaavat yhteydenpidosta palveluyksiköihin. Tiimien perustaminen tehostaa Rakennuslaitoksen hallintoresurssien käyttöä ja yhtenäistää toimintatapoja. Tehtävien uudelleen organisointi liittyi lakimuutokseen, jolla kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävät keskitetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) lakisääteiseksi tehtäväksi. Lakimuutoksen myötä Valtiokonttori määrää keskitetysti hoidettavista taloushallintotehtävistä. Lisäksi Valtiokonttori määrää keskitetyistä palkanlaskenta- ja matkakustannusten korvausten tarkistustehtävistä. Muista kuin Valtiokonttorin keskitettäviksi määräämistä tehtävistä vastaa edelleen kirjanpitoyksikkö. Valtiokonttori on 9.1.2017 antanut määräyksen Taloushallinnon tehtävien ja vastuiden jaosta palvelukeskuksen ja kirjanpitoyksiköiden välillä sekä määräyksen palkanlaskennan tehtävien ja vastuiden jaosta palvelukeskuksen ja kirjanpitoyksiköiden välillä. Kirjaamotoiminta Vuonna 2018 Rakennuslaitos valmistautui asiakirjojen kirjaamotoiminnan keskittämiseen vuoden 2019 alusta lukien. Projektissa suunniteltiin ja yhtenäistettiin asiakirjahallinnon toimintatapoja sekä koulutettiin henkilökuntaa asiakirjahallintaan. Energiapalvelut Vuonna 2018 käynnistettiin Rakennuslaitoksen energiapalvelut toimialan uudistamishanke, jonka yhteydessä energianhallintaan ja toiminnan suunnitteluun sekä ohjaukseen liittyviä tehtäviä keskitetään keskusyksikköön ylläpidon toimialan energiapalvelut tehtäväalueelle. Tuotantoon liittyvät tehtävät jäävät palveluyksiköihin kiinteistöpalvelut toimialalle. Organisaatiomuutoksen tavoitteena on parantaa energiapalvelut toimialan toiminnallista tehokkuutta yhtenäistämällä maanlaajuisia toimintatapoja niin, että Rakennuslaitoksen yhteiset tavoitteet saavutetaan nykyistä paremmin energiatehokkuuteen, energian toimitusvarmuuteen, toiminnan ennakoitavuuteen ja raportointiin liittyen. Muutos tulee voimaan 1.5.2019 lukien. Työhyvinvoinnin kehittäminen Rakennuslaitoksen yksi keskeisiä kehittämisalueita on työhyvinvointi. Organisaation työhyvinvoinnin syntyminen on monitahoinen prosessi. Tutkimusten mukaan keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat hyvä työnhallinta, arvostava ja oikeudenmukainen johtaminen sekä hyvä työilmapiiri. Työhyvinvointi syntyy töissä, töitä tekemällä. Työhyvinvoinnin ylläpitämisen merkitystä korostaa Rakennuslaitoksen henkilöstön ikääntyminen ja muutostilanteet. Rakennuslaitoksessa työskentelevien keski-ikä on 10

Työkyvyttömyyseläkkeet 2000-2018 27 22 24 23 17 12 7 2 18 17 17 15 13 13 13 10 10 8 10 6 3 3 5 2-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 -15-16 -17 4-18 20000 Sairauspäivät 2001-2018 18000 16000 14000 12000 10000 8000-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 -16-17 51 v 6 kk ja seniori-ikäisiä, yli 45-vuotiaita, on 75 % (76,5 %) koko laitoksen henkilöstöstä. Vuonna 2018 sairauspoissaoloja oli 8904 (9022) työpäivää. Henkilötyövuotta kohti se on 13,2 (13,1) työpäivää vuodessa. Vuonna 2018 myönnettiin 4 (6) työkyvyttömyyseläkettä ja 5 (6) osatyökyvyttömyyseläkettä Rakennuslaitoksen palveluksessa oleville henkilöille. Kertomusvuonna keskimääräinen eläkkeellelähtöikä oli 63 v 9 kk (63 v 8 kk). Tulostavoitteeksi oli asetettu 64 vuotta. Työterveyshuolto Rakennuslaitoksella on yhtenäinen työterveyshuolto ja palveluiden pääasiallinen tuottaja on Suomen Terveystalo Oy. Muita toimijoita ovat Mehiläinen Oy, Tullinkulman työterveys liikelaitos, Turun Työterveys ry, Etelä-Savon Työterveys, Pihlajalinna, Haapajärven Lääkäritalo, Kainuun Työterveys, Dextra ja Medinari Oy. Näiden lisäksi paikallisten terveyskeskusten palveluja käytetään Turun saaristossa. Työterveyshuoltojärjestelyjen tavoitteena on Rakennuslaitoksen yhtenäinen, oikeudenmukainen ja korkeatasoinen henkilöstöjohtamista tukeva työterveyshuoltojärjestelmä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Toiminta -18 11

Työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä Tyhy-toiminta on vakiintunut Rakennuslaitoksessa ja sen painopiste on työhyvinvointia lisäävässä ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa koko henkilöstölle. Palveluyksiköillä on omat tyhy-toimikuntansa. Toiminnan tukemiseksi järjestetään vuosittain Rakennuslaitoksen yhteinen Työhyvinvointipäivä, joka kertomusvuonna järjestettiin maaliskuussa. Keskeisiä asioita päivässä oli työterveyshuollon ravitsemusterapeutin luento terveellisistä ruokailutottumuksista sekä ulkopuolisen luennoitsijan esitys psykologisesta turvallisuudesta. Päivän päätperustuu työterveyslakiin ja valtiovarainministeriön määräyksiin ja ohjeisiin hyvistä työterveyshuoltokäytännöistä. Työterveyshuollon yleisenä tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveystoiminnan henkilöstötavoite on henkilöstön terveydentilan ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito, edistäminen ja parantaminen. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien, työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuollon tavoite on työterveyden keinoin tukea Rakennuslaitosta menestymään henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä parantamalla. Rakennuslaitoksella on yksi yhtenäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jota noudatetaan maanlaajuisesti sopimuksen mukaisesti. Tavoitteiksi koko Rakennuslaitoksessa on asetettu pitkien sairauspoissaolojen vähentäminen, työfysioterapeutin ohjantakäyntien hyödyntäminen tuki- ja liikuntaelinoireileville, työhyvinvoinnin ylläpitäminen muutoksessa sekä työtapaturmien vähentäminen. Rakennuslaitoksessa on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli, jossa yhteistoiminnassa työterveyshenkilöstön kanssa puututaan työkykyä uhkaaviin riskeihin. Mallissa on määritelty eri toimijoiden tehtävät ja vastuut. Vuonna 2012 uudistettu varhaisen välittämisen malli sisältää mm. työterveyslain muutoksen sairauspoissaolojen ilmoittamisesta, päivärahaetuuksien hakemisesta sekä työkyvynarvioinnista (30-60-90 malli). Työterveyshuolto tuottaa täsmällistä tilastotietoa Rakennuslaitoksen henkilöstön terveydentilasta. Työterveyshuollon raportoinnissa seurataan lääkärissä käyntien yhteyttä työhön, vastaanottokäyntien syitä, terveystarkastuksien löydöksiä sekä sairauspoissaoloja. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin yksittäinen sairauspoissaolojen aiheuttaja Rakennuslaitoksessa. Raportoinnin perusteella voi havaita, että tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet entisestään vuonna 2018. Rakennuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista n. 42 % käytettiin v. 2018 ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon ja n. 58 % sairaudenhoitoon. Työnantajan kustantamat vapaaehtoiset terveyden seurantatarkastukset muodostavat suurimman menoerän ennalta ehkäisevässä työterveyshoidossa. Tarkastukseen kutsutaan ikäryhmittäin seuraavasti: ikäkausille 35 40 5 vuoden välein ikäkausille 41 57 3 vuoden välein ikäkausille 58 1 vuoden välein Tavoitteena on käyttää Terveystalon tarkastuksissa uutta terveystarkastusmallia, jossa käytetään esitietolomakkeena Terveystalon sähköistä terveyskyselyä. Terveyskyselyn perusteella suunnitellaan tarkastukset yksilöllisemmin. Terveystarkastuksen yhteydessä otetaan yleistä terveydentilaa kuvaavat yleisimmät laboratoriokokeet, arvioidaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijät sekä diabetesriski ja pyritään tunnistamaan alkoholin riskikäyttäjät. Työnantajan kustantamia, vapaaehtoisia ja lakisääteisiä terveystarkastuksia tehtiin toimintakertomusvuonna yhteensä 669 (633). Tarkastusten perusteella löydettiin lähinnä sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen kohdistuvia terveysriskejä. Tarkastuksen yhteydessä on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta kaikissa terveydentilaan ja työkykyyn liittyvissä kysymyksissä. 12

teeksi kartoitettiin palveluyksikön toiveita seuraavan vuoden työhyvinvointipäivään. Syyskuun viimeisellä viikolla järjestettiin Rakennuslaitoksen työhyvinvointiviikko. Viikko käynnistyi työfysioterapeutti Päivi Kinnusen luennolla Työ kuntoon vai työkunnossa? Fyysisen toimintakyvyn merkitys elämässä. Luentoa kokoonnuttiin seuraamaan videon tai skypen välityksellä ympäri Suomen. Viikon aikana mm. taukojumpattiin, pelattiin frisbeegolfia ja mölkkyä, vietettiin Sporttispurtti-liikuntahetkeä, herkuteltiin Fazerilassa, käytiin Tartossa, luontoretkeiltiin upeissa maisemissa sekä käytiin kuntosalilla. Työhyvinvointiviikko järjestetään myös vuonna 2019. Vuonna 2017 valmistuneessa, Rakennuslaitoksen arvoihin ja strategiaan perustuvassa Työhyvinvointiohjelmassa, muistutetaan, että vastuu työhyvinvoinnista on työyhteisön jokaisella työntekijällä. Varsinainen huolehtimisvelvoite on esimiehellä, jonka on varhaisessa vaiheessa otettava häiriötekijät puheeksi ja toimittava tilanteen korjaamiseksi. Rakennuslaitoksen työhyvinvoinnin seurantamittareita ovat mm. sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrä, sairauspoissaoloihin liittyvät kustannukset, työtyytyväisyyskyselyn indeksi, kehityskeskusteluiden määrä, keskimääräinen eläköitymisikä ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puolustusministeriö ohjaa hallinnonalan tasa-arvotyötä toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän avulla. Rakennuslaitoksella on edustus tässä ryhmässä. Ryhmässä käsiteltäviä asioita ovat mm. työtyytyväisyyskyselyn tulokset, henkilöstötilastot tasa-arvo näkökulmasta tarkasteltuna sekä lainsäädäntöhankkeet. Rakennuslaitoksen tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään vuonna 2019. Työtyytyväisyyskysely Puolustushallinnon rakennuslaitos tekee työtyytyväisyyskyselyn vuosittain. Kyselyn tuloksesta laskettua indeksiä käytetään laitoksen vaikuttavuutta ja henkilöstön tilaa kuvaavana tärkeänä mittarina. Vuonna 2018 kysely toteutettiin toista kertaa valtiolla yleisesti käytössä olevalla VMBaro-kyselyllä. Kysely antaa hyvää vertailupohjaa ja tietoa valtion työtyytyväisyyden tilasta. Kyselyn vastausprosentti oli 65 % (63 %). Rakennuslaitoksen kokonaistyytyväisyysindeksi oli 3,55 (3,53) eli Rakennuslaitos saavutti työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,6. Palveluyksiköittäin tarkasteltuna paras tulos oli keskusyksikössä 3,74 (3,71). Tulostaan paransi edelliseen kyselyyn verrattuna merkittävimmin Kouvolan ja Sodankylän palveluyksiköt. Kajaanissa tulos laski selvimmin. Tyytyväisimpiä Rakennuslaitoksessa oltiin kertomusvuonna työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin (3,98) sekä työnantajakuvaan ja arvoihin (3,96). Maanpuolustustahto saa perinteisesti myös korkean arvosanan (4,55). Kehitettävää oli palkkauksessa (2,99), vuorovaikutuksessa ja viestinnässä (3,19) sekä johtamisessa (3,40). Kysely koostuu kahdeksasta työhyvinvointiin vaikuttavasta osa-alueesta: johtaminen työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet palkkaus osaaminen, oppiminen ja uudistuminen työyhteisön toimintakulttuuri työ- ja toimintaympäristö vuorovaikutus ja viestintä työnantajakuva ja arvot Kun Rakennuslaitoksen tulosta verrataan valtion virastojen keskiarvoon, Rakennuslaitoksen tulos ylittää valtion virastojen keskiarvon kysymyksissä työn sisältö ja vaikutusmahdollisuudet, palkkaus, työ- ja toimintaympäristö sekä työnantajakuva ja arvot. Työn sisältöön liittyvät seikat ovat laitoksen vahvuus, jonka osoittaa vastausten korkeat arviot työn mielenkiintoisuudesta ja haasteellisuudesta. Myös oman työn tavoitteista ollaan hyvin selvillä. Arvio maanpuolustustahdosta ja sitoutumisesta on aina ollut korkealla tasolla. Tasa-arvonäkökulmasta tarkasteltuna mitään suuria eroja ei ole havaittavissa miesten ja naisten tyytyväisyyden välillä. Naiset ovat yleisesti ottaen hieman tyytyväisempiä kuin miehet. Kun tuloksia tarkastellaan aseman perusteella, johtavassa asemassa olevat ovat tyytyväisempiä kuin muihin työnte- 13

VMBaro avainluvut 2018 Johtaminen Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet Palkkaus Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen Työyhteisön toimintakulttuuri Työ- ja toimintaympäristö Vuorovaikutus ja viestintä Työnantajakuva ja arvot Kokonaistyytyväisyys 2,99 2,86 3,4 3,45 3,44 3,56 3,71 3,68 3,19 3,4 3,55 3,59 3,98 3,96 3,67 3,86 3,96 3,76 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 PHRAKL Valtio kijäryhmiin kuuluvat. Iän mukaan tarkasteluna tyytyväisimpiä ovat yli 60-vuotiaat. 34 % henkilöstöstä on havainnut ympärillään epäasiallista käytöstä ja 19 % ilmoittaa kokeneensa epäasiallista käytöstä. Tämä on huolestuttavaa, sillä Rakennuslaitoksessa on 0-toleranssi kaiken häirinnän ja epäasiallisen kohtelun suhteen. Kyselystä esiin nousseita vahvuuksia: työnantajakuva ja arvot on korkeammalla tasolla kuin valtiolla keskimäärin tyytyväisyys työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin on hyvällä tasolla työtehtävät Rakennuslaitoksessa koetaan mielenkiintoisiksi ja haastaviksi henkilöstö osoittaa sitoutuneisuutta Rakennuslaitokseen ja sen tavoitteisiin Kehittämiskohteita ja huomioita: kehityskeskustelut työn tekemisen ja osaamisen kehittämisen tukena saa heikon arvosanan vuorovaikutuksessa ja viestinnässä on parannettavaa tyytyväisyys palkkaukseen on laskenut edellisestä vuodesta epäasiallista kohtelua on koettu työyhteisössä vastausprosenttia tulisi nostaa Tulosten käsittelemisestä on sovittu, että palveluyksikön johtajat sekä keskusyksikön toimialajohtajat käsittelevät kyselyn tuloksia ensin toimialapäälliköiden kanssa ja keskusyksikössä. Tämän jälkeen edellä mainittujen tulee huolehtia siitä, että epäasiallisen käyttäytymisen ja häirinnän poistaminen jalkautetaan koko rakennuslaitokseen sekä käsitellään kaikissa rakennuslaitoksen toimielimissä ja työyksikkökokouksissa. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset on koko henkilöstön luettavana Muurissa. 4 3 2 1 0 3,60 3,59 3,57 Helsinki Hämeenlinna Kokonaistyytyväisyysluvut palveluyksiköittäin 2018 Turku 3,44 Jyväskylä 3,59 Kouvola 3,28 Kajaani 3,60 3,54 3,33 Sodankylä Tampere Säkylä 3,74 3,55 Keskusyksikkö PHRAKL 14

Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin portaat 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 PHRAKL strategia 2025 JET-koulutus LEAT-koulutus Matkustusohje Etätyön käytön laajentaminen Joustava työaika viikkotyöaikaa tekeville JET-koulutus LEAT-koulutus Organisaatiouudistuksen toteuttaminen Esimiesvalmennus Organisaatiouudistuksen toteuttaminen Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Muuri-intranet Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Sisäisen viestinnän kehittäminen Kehityskeskusteluvalmennus uusille esimiehille Henkilöstöjärjestelyt pv-uudistuksessa Osaamisen kehittämisen tehostaminen Henkilöstö-toimintamallin päivitys Varhaisen välittämisen malli Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Henkilöstöjärjestelyt keskusyksikön alueellistamisessa Johtoryhmävalmennus Henkilöstöjärjestelyt siivouspalvelujen ulkoistamisessa Henkilöstön ja esimiesten tuki RATU-projeketissa 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Henkilöstön ja esimiesten muutostuki Henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat Henkilöstöstrategia ja viestintästrategia LOIKKA-kehityskeskusteluvalmennus Työterveyshuollon yhtenäistäminen Esimieskoulutus JET-koulutus Uusi palkkausjärjestelmä ASLAK-koulutus TYK-kuntokoulutukset KAIKU-hanke Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen ASKEL-valmennus 2 JET-koulutus Terveenä eläkkeelle -hanke Kannustusleirit ASKEL-valmennus 1 Kehityskeskustelukoulutus 2 ASLAK = Esimiesten kuntoutus ASKEL = Asiakas Keskeinen Laatu Henkilöstötuki = Toimintastrategian muutoksista ja varuskuntien lakkauttamisesta johtuvat henkilöstöjärjestelyt JET = Johtamisen erikoisammattitutkinto KAIKU = Valtiokonttorin ohjaama työhyvinvointiin liittyvä hanke LEAT = Lähiesimiestyön ammattitutkinto LOIKKA = Kehityskeskusteluvalmennus TYKY = Työkykyä ylläpitävä toiminta TYK = Työkykyä ylläpitävä kuntoutus 15

Ulkoinen ja sisäinen viestintä Rakennuslaitos vastaa toimialaansa kuuluvien viestintätehtävien toteuttamisesta hallinnonalan yhdessä sopimien linjausten mukaisesti. Rakennuslaitoksen viestintästrategiassa on kuvattu viestinnän vastuut, jotka jakautuvat laitoksen johdolle ja asianomistajille. Ulkoiseen viestintään liittyen kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriankkuri -sidosryhmälehteä. Lehden tarkoituksena on kertoa ja tiedottaa puolustushallinnon kiinteistötoimen erityispiirteistä, toimia hallinnonalan eri kumppanien yhteisenä foorumina sekä esitellä laajemminkin kiinteistöalan yleisiä kehitysnäkymiä. Kertomusvuonna julkaistiin kaksi Muuriset -julkaisua. Muuriset -julkaisun tavoitteena on kertoa lyhyesti Rakennuslaitosta koskevista ajankohtaisista asioista. Rakennuslaitoksen Internet-sivuilta löytyy perustietoa Rakennuslaitoksesta. Rakennuslaitoksen uudistuneet verkkosivut julkaistiin 1.2.2018. Verkkosivut tarjoavat nyt selkeämmässä muodossa tietoa Rakennuslaitoksen palveluista ja toiminnasta. Sivuston rakenne on pyritty tekemään käyttäjäystävälliseksi ja Rakennuslaitoksen toimintaan liittyvää tietoa on tarjolla aiempaa enemmän. Verkkosivujen uusimisen myötä otettiin käyttöön Google Analytics -sovellus, joka tarjoaa reaaliaikaista tilastotietoa sivuston kävijämääristä ja siitä, millä sivuilla on käyty. Sisäisen viestinnän tehostamisen painopisteenä on ollut Rakennuslaitoksen strategia 2025 työhön liittyvä viestintä etukäteen laaditun viestintäsuunnitelman mukaisesti. Strategiatyöhön liittyen Rakennuslaitoksen johtaja toteutti keväällä 2018 johtajan kierroksen, jonka yhteydessä sekä kerrottiin valmisteilla olevasta strategiatyöstä että osallistutettiin henkilöstö strategiatyöhön. Samassa yhteydessä kerättiin myös palautetta osastrategialuonnoksista ja viestinnän toimivuudesta. Kerätty palaute hyödynnettiin strategian viimeistelyssä syksyn 2018 aikana. Syksyllä järjestettiin palveluyksikön johtajien johdolla strategiapäivät, joissa tavoitteena oli varmistaa: Toimintaympäristön muutokset Yhteinen käsitys toimintaympäristön muutosten vaikutuksesta Rakennuslaitoksen toimintaan tulevina vuosina. Toiminta-ajatus ja visio Yhteinen käsitys Rakennuslaitoksen pysyväistehtävästä (toiminta-ajatus, missio) ja laitoksen tavoitetilasta vuonna 2025 (visio). Arvot Miten arvot näkyvät arjessamme? Millainen toiminta on arvojen mukaista ja millainen toiminta on arvojen vastaista? Osastrategiat Miten osastrategiat toimeenpannaan strategiasta johdettujen projektien kautta. Lisäksi strategiatyön etenemisestä kerrottiin intranetissä, sidosryhmäjulkaisuissa, työyksikkökokouksissa ja johtajan vartissa. Strategiatyöhön liittyen päätettiin uudistaa Rakennuslaitoksen graafinen ilme. Rakennuslaitoksen virallinen nimi on edelleen Puolustushallinnon rakennuslaitos, mutta jatkossa nimi lyhennetään sekä sähköpostiosoitteessa että eri julkaisuissa Rakennuslaitokseksi. Rakennuslaitoksen tunnus Muuriankkuri uudistettiin ja viestinnässä käytettäviä värejä raikastettiin. Rakennuslaitoksen päivitetyn viestintästrategian päämäärät ovat: 1. Arvojen mukainen ja strategisia tavoitteita tukeva viestintä 2. Tuloksellisuutta, yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia parantava sisäinen viestintä 3. Ajantasainen ja avoin asiakas- ja sidosryhmäviestintä 16

RAKENNUSLAITOKSEN STRATEGIA 2025 Rakennuslaitoksen strategian päivittä - minen aloitettiin kesäkuussa 2017 ja saatiin päätökseen vuoden 2018 lopussa. Kevätkaudella 2019 alkoi strategian jalkauttaminen asteittain koko Rakennuslaitoksessa. Rakennuslaitoksen uusi visio Tuotamme parasta kiinteistöalan valmiutta kuvastaa laitoksen strategian keskiössä olevan valmiusosaamisen merkitystä puolustushallinnon kiinteistöalalla. Myös toiminta-ajatus, arvot ja ylivoimatekijät on päivitetty. Rakennuslaitoksen strategia 2025 painopisteinä ovat tiedustelu-, valvonta ja johtamistilojen valmiuden ja turvallisuuden sekä uusien vaatimusten edellyttämän osaamisen kehittäminen. Rakennuslaitoksen strategia jakautuu seuraaviin osa-strategioihin: asiakkuudet ja sidosryhmät organisaatio ja johtaminen henkilöstö organisaatioturvallisuus palvelutuotanto hankinta ympäristövastuu tieto viestintä toimitilat kuva: Ritva Koskelo 17

Henkilöstöstrategian päämäärät ja keinot Päämäärä 1 Oma, pysyvä henkilöstö strategisesti tärkeissä tehtävissä ja kohteissa sekä normaali- että poikkeusoloissa Mitoitamme palvelutuotannon ja asiantuntijatehtävien edellyttämät normaalija poikkeusolojen henkilöresurssit toimialoittain. Otamme käyttöön ennakoivan henkilöstösuunnittelun toimintamallin. Rekrytoimme tai sijoitamme oman henkilöstön pääosin strategisesti tärkeisiin tehtäviin ja kohteisiin. Päämäärä 2 Puolustusvoimien ja sen strategisten kumppaneiden toimintatapojen, puolustuskiinteistöjen erityisluonteen ja puolustushallinnon kehittämislinjausten tunteminen Perehdytämme Rakennuslaitoksen palvelukseen tulevat henkilöt puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisen turvallisuussopimuksen velvoitteisiin. Osallistumme puolustusvoimien järjestämiin maanpuolustukseen liittyviin koulutustilaisuuksiin. Varmistamme erityiskohteiden poikkeusolojen tilanteen mukaisen käytön ja käytettävyyden hallinnan harjoittelemalla, järjestämällä omaa koulutusta ja osallistumalla puolustusvoimien järjestämiin harjoituksiin. Verkostoidumme puolustuskiinteistöihin liittyvän erityisosaamisen varmistamiseksi muiden alan toimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Päämäärä 3 Kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja palvelutuotannon vahva osaaminen Määritämme uusia henkilöitä palkattaessa tavoitetilan mukaisen osaamisprofiilin edellyttämän koulutus- ja osaamistason. Tarkistamme kehityskeskusteluprosessin yhteydessä henkilöiden tehtävänkuvaukset ja laadimme suunnitelmat osaamisen kehittämisestä. Tuemme henkilöstön kouluttautumista, järjestämme Rakennuslaitoksen omaa koulutusta ja hyödynnämme osaamisen kehittämisessä tehtäväkiertoa, osaamisen jakamista ja työnohjausta sekä oppisopimuskoulutusta yhdenmukaisin periaattein. Päämäärä 4 Rakennuslaitos on hyvä ja houkutteleva työnantaja Tuemme henkilöstön motivaatiota ja viihtyvyyttä tarkoituksenmukaisella vastuun jakamisella sekä tarjoamalla mahdollisuuksia toimia ja kehittyä monipuolisissa ja mielenkiintoisissa tehtävissä. Kehitämme koko henkilöstön työhyvinvointia tarjoamalla yhdenmukaisen työterveyshuollon ja työhyvinvointitoiminnan, joustavat työaikajärjestelyt sekä modernit ja toimivat työvälineet. Noudatamme oikeudenmukaista ja tasaarvoista henkilöstöpolitiikkaa. Ylläpidämme houkuttelevaa työnantajakuvaa monikanavaisesti internetissä, lehdissä ja muissa julkaisuissa sekä rekrytointi-ilmoituksissa. 18

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut Puolustushallinnon rakennuslaitos Henkilöstötilinpäätös 2018 19 Vertailuaineisto vuoden 2018 luvuilla.

I NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET A. MÄÄRÄ JA RAKENNE 1. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Henkilöstörakennetta tarkastellaan toimialoittain, joita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiapalvelut, rakennuttamis-, ympäristö- ja hallintopalvelut. Henkilön sijoittelu toimialaan on määräytynyt pääasiallisen tehtävän mukaan. Rakennuslaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2018 lopussa 690 (702) henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 1,7 % (5,5 %). Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 657 henkilöä (670). Määräaikaisia palvelussuhteita oli vuoden lopussa 33 (32). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 4,8 % (4,6). Määräaikaiset sijoittuvat toimialoittain: kiinteistöpalvelut 11 (13), siivouspalvelut 10 (10), tekniset palvelut 5 (2), ympäristöpalvelut 1, energiapalvelut 1 (3) ja hallintopalvelut 5 (3). Rakennuttamispalveluissa ei ollut määräaikaisia palvelussuhteita vuonna 2018. Vuonna 2018 valtiolla työskentelevien määrä nousi 1,6 % vuodesta 2017. Määräaikaisten työsuhteiden osuus koko valtionhallinnossa oli 16,2 % vuonna 2018, määrä on kasvanut edellisestä vuodesta. Rakennuslaitoksessa määräaikaisten työsuhteiden osuus on ollut vuosittain huomattavasti alhaisempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Henkilömäärä toimialoittain 2016-2018 (vakinaiset) 2016 2017 2018 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Henkilömäärä toimialoittain 2016-2018 (määräaikaiset) 2016 2017 2018 20

2. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Kokoaikaisen henkilöstön määrä vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2018 lopussa 610 (621) henkilöä. Osa-aikaisia oli 47 henkilöä (49). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 6,8 % (7 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2018 lopussa 6 henkilöä (9), joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 2 henkilöä (3). Osa-aikaeläkkeiden avulla työnantaja pyrkii vähentämään työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolopäivien määrää sekä lisäämään työelämän joustoa mahdollistamalla henkilöstön pehmeämmän siirtymisen vanhuuseläkkeelle. Rakennuslaitoksessa osa-aikaisten määrä on ollut keskimäärin korkeampi kuin koko valtionhallinnossa. Vuonna 2018 Valtionhallinnossa osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 4,8 %. Osaaikaisten määrään vaikuttavat muun muassa organisaation ikärakenne, toimiala ja työn luonne. Kokoaikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä 2016-2018 Osa-aikainen henkilöstö vakinaisesta henkilöstöstä 2016-2018 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2016 2017 2018 60 50 40 30 20 10 2016 2017 2018 3. Henkilötyövuosien määrä ja muutosprosentti Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2018 oli 673. Luku sisältää 16 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kausityöntekijöitä ja harjoittelijoita. Rakennuslaitoksessa työskenteli vuoden 2018 lopussa yhteensä 690 henkilöä. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1876 henkilötyövuodella eli 74 %. Valtionhallinnossa henkilötyövuosien määrä kasvoi 1,4 % vuodesta 2017 vuoteen 2018. 350 300 250 200 150 100 50 0 Kiinteistöpalvelut Henkilötyövuodet toimialoittain (673 htv) Siivouspalvelut 2016 2017 2018 Energiapalvelut Tekniset palvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Valmius ja turvallisuus Johto ja hallinto 21

4. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2018 oli 64 % (64) ja naisten osuus 36 % (36). Jakauma näyttää jatkuvan tasaisena vuodesta toiseen. Valtiolla keskimäärin miesten ja naisten osuus henkilöstöstä jakautuu tasaisemmin. Valtionhallinnossa miesten osuus henkilöstöstä vuonna 2018 oli 51 % ja naisten osuus oli 49 %. Rakennuslaitok - sen sukupuolen jakauma johtuu muun muassa Rakennuslaitoksen toimialoista, jotka ovat pääosin perinteisesti miesvaltaisia lukuun ottamatta siivous- ja hallintopalveluita. 6. Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2018 koulutustasoa kuvaava indeksi Rakennuslaitoksessa oli 3,6 (3,6). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Koulutustasoa kuvaava indeksi oli valtionhallinnossa 5,3 vuonna 2018. Luku on huomattavasti korkeampi kuin Rakennuslaitoksessa, koska valtiolla suuri osa työtehtävistä vaatii tekijältään korkeaa koulutustasoa. Henkilöstön koulutusrakenne 2018 5. Henkilöstön ikärakenne Vuonna 2018 Rakennuslaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 51 v 6 kk (51v 5 kk). Naisten keski-ikä oli 51 v 5 kk ja miesten 50 v 6 kk. Seniori-ikäisiä, joihin lasketaan 45 65-vuotiaat, oli Rakennuslaitoksessa 75 % (76,5) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli henkilöstöstä 50 % (45). Koko valtionhallinnossa henkilöstön keski-ikä on n. 5 vuotta alempi kuin Rakennuslaitoksessa. Valtionhallinnon henkilöstön keski-ikä vuonna 2018 oli 46,1 vuotta ja vähintään 45-vuotiaiden prosenttiosuus oli 54,7 %. 350 300 250 200 150 100 50 0 Koko henkilöstön ikäjakauma 31.12.2018 Nainen KOULUTUSASTE Yleissivistävä koulutus ml. tuntematon Mies MIES 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- NAI- NEN YHT. 60 33 93 Keskiaste 276 148 424 Alin korkea-aste 44 38 82 Alempi korkeakouluaste 43 14 57 Ylempi korkeakouluaste 21 12 33 Tutkijakoulutus 0 1 1 YHTEENSÄ 444 246 690 KOULUTUSTASO- INDEKSI 2018 3,6 22

B. TYÖAJAN KÄYTTÖ Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2018 oli 78 % (77,3 %). Vuosilomien osuus oli suurin 14,5 % (15,3 %) säännöllisestä työajasta. Rakennuslaitoksen palveluksessa olevalla henkilöstöllä on suurimmalla osalla vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yli 15 vuotta, joka oikeuttaa 38 päivän pituiseen vuosilomaan. Sairauspoissaolot olivat 5,3 % (5,2 %) säännöllisestä vuosityöajasta. Koko valtionhallinnossa tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli 80,6 % vuonna 2018. Vuonna 2018 valtionhallinnon keskimääräiset sairauspoissaolot olivat 3,4 % ja koulutus 1,2 % säännöllisestä vuosityöajasta. Koulutuksen osuus säännöllisestä työajasta vuonna 2018 oli 0,9 % (1,2 %). Työajan käyttö, vuosi 2018 Työpäivien lkm (pv) LAITOS YHTEENSÄ Henkilötyövuosien lkm Päivää /htv Tuntia /htv 1. Vuosiloma 24558 673 36,5 270,0 2. Äitiysloma 710 673 1,1 7,8 3. Sairaus 8891 673 13,2 97,8 4. Palkaton sairaus 13 673 0,0 0,1 5. Tapaturma 595 673 0,9 6,5 6. Lapsen sairaus 270 673 0,4 3,0 7. Muut palkalliset vapaat 56 673 0,1 0,6 8. Reservin kertausharjoitukset 30 673 0,0 0,3 9. Koulutus 1484 673 2,2 16,3 10. Ammattiyhdistystoiminta 80 673 0,1 0,9 11. Yhteistoiminta 14 673 0,0 0,2 12. Tyky- ja virkistystoiminta 289 673 0,4 3,2 13. Kuntoutukset 163 673 0,2 1,8 Ei tehty vuosityöaika 408,5 Tehty vuosityöaika 1448,9 Säännöllinen vuosityöaika 1857 Työpäivien pituus keskimäärin 7,4 Työpäivien lukumäärä vuodessa 251 23

C. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Työvoimakustannukset olivat vuonna 2018 yhteensä 36,3 (36,1) miljoonaa euroa, josta maksettujen palkkojen osuus oli 28,3 (28,2) miljoonaa euroa ja muiden työvoimakustannusten osuus 8 (7,9) miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset nousivat hieman edellisestä vuodesta. Laskennallinen henkilötyövuoden hinta oli 53 966 (52 401) euroa eli pientä nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionhallinnossa henkilötyövuoden hinta on ollut keskimäärin korkeampi kuin Rakennuslaitoksen laskennallinen henkilötyövuoden hinta. Vuonna 2018 valtionhallinnon keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli 59 103 euroa. Työvoimakustannukset vuosilta 2000 2018 VUOSI PALKKASUMMA MILJ. EUROA MUU- TOS-% SOSIAALITURVA- JA MUUT TYÖ- VOIMAKUST. MILJ. EUROA MUU- TOS-% TYÖVOIMA- KUSTANNUKSET YHTEENSÄ MILJ. EUROA MUU- TOS-% EUROA /HTV PALKAT MUU- TOS-% TYÖVOIMA- KUSTANNUKSET EUROA /HTV MUU- TOS-% 2018 28,3 0,4 8,0 1,3 36,3 0,6 42098 2,7 53965 3,0 2017 28,2-5,7 7,9-7,1 36,1-6,0 40978-1,9 52401-2,3 2016 29,9-3,2 8,5-12,4 38,4-5,2 41754 2,9 53619 0,7 2015 30,9-6,6 9,7-4,9 40,5-6,5 40578-2,1 53263-1,8 2014 33,1 0,9 10,2-3,8 43,3-0,2 41462 4,9 54225 3,7 2013 32,8 0,6 10,6 5,0 43,4 1,6 39516 1,9 52275 3,0 2012 32,6 2,2 10,1 4,1 42,7 2,6 38767 4,4 50749 4,9 2011 31,9-0,3 9,7-5,8 41,6-1,7 37148 3,5 48374 1,9 2010 32,0-0,6 10,3 1,0 42,3 0,0 35894 6,7 47490 7,2 2009 32,2-0,6 10,2-12,1 42,3-4,0 33635 5,5 44280 2,2 2008 32,4 3,0 11,6 13,7 44,1 5,7 31884 9,3 43314 12,0 2007 31,5-0,8 10,2 4,1 41,7 0,3 29174 4,1 38664 5,3 2006 31,7-0,9 9,8-13,3 41,5-4,1 28024 7,2 36727 1,8 2005 32,0 0,3 11,3 4,6 43,3 1,2 26136 2,2 36094 5,4 2004 31,9 1,9 10,8 0,9 42,8 1,9 25568 4,0 34258 3,8 2003 31,3-0,3 10,7-8,5 42,0-2,6 24590 5,0 33001 2,6 2002 31,4-0,9 11,7-3,3 43,1-1,8 23415 2,7 32173 2,2 2001 31,7-2,5 12,1 11,0 43,9 0,9 22803 5,6 31483 9,0 2000 32,5-6,9 10,9 18,5 43,5-5,8 21599 8,4 28880 9,8 24

Työvoimakustannukset, prosenttiosuudet Työvoimakustannuksista oli 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 - tehdyn työajan palkkoja 61,9 % 62,4 % 60,5 % 59,3 % 58,9 % 58,0 % 58,4 % - välillisiä palkkoja 16,1 % 15,8 % 17,4 % 16,9 % 17,6 % 17,6 % 18,1 % - sosiaaliturvamenoja 15,6 % 15,5 % 16,1 % 17,7 % 17,8 % 18,3 % 17,5 % - muita välillisiä työvoimakustannuksia 6,4 % 6,3 % 6,0 % 6,1 % 5,8 % 6,1 % 6,0 % Rakennuslaitoksen työvoimakustannukset yhteensä Työvoimakustannuserä 2018 YHTEENSÄ Muutos-% 2017 YHTEENSÄ Muutos-% 2016 YHTEENSÄ I. PALKKASUMMA EUROA 28 331 961 0,5 28 192 638-5,7 29 895 973 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT 22 475 797-0,2 22 509 682-3,1 23 219 895 A. VÄLILLISET PALKAT 5 856 164 3,0 5 682 956-14,9 6 676 078 1. Lomaraha 1 305 977-3,9 1 359 364 8,0 1 859 518 2. Loma-ajan palkat - vuosiloma-ajan palkat (sis. säästövapaat) 3 730 815 7,4 3 475 362-7,4 3 751 656 3. Lomarahavapaat 72 854-3,2 75 288-27,9 104 396 4. Sairausajan palkat 1 137 028 0,5 1 131 014-6,0 1 202 716 5. Muut palkalliset vapaat 102 959-3,6 106 836-55,6 240 584 6. Sairausvakuutuslain mukaiset palautukset -493 469 6,1-464 908-3,7-482 792 B. SOSIAALITURVA 5 665 269 1,5 5 582 604-9,6 6 177 172 7. Työnantajan sotu-maksut 247 137-21,0 312 986-51,6 646 547 8. Sairausvakuutuslain mukaisten palautusten sotu-maksujen oikaisu -4 194-22,9-5 442-46,9-10 257 9. VaEL-vakuutusmaksut 4 735 156 0,4 4 717 609-8,8 5 172 917 10. Tapaturmavakuutusmaksut 632 898 15,2 549 356 15,6 475 248 11. Työttömyysvakuutusmaksu 12. Lomapalkkavelan sivukulujen muutos C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 13. Matkakustannusten korvaukset 22 753-116,1-141 537-167 062 2 321 501 2,0 2 276 361-1,8 2 318 104 1 397 306 2,8 1 359 523 1,6 1 337 829 14. Koulutus 276 911 53,7 180 207-8,5 196 852 15. Työsuojelu 109 007-35,5 169 013-5,1 178 140 16. Terveydenhoito- ja sairaudenhoito 480 103-4,6 503 012-5,4 531 536 17. Virkistys- ja sosiaalitoiminta 54 153 12,4 48 166-15,4 56 940 18. Muut kustannukset 4 021-75,5 16 440-2,2 16 807 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUST. YHTEENSÄ IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 13 842 934 2,2 13 541 921-10,7 15 171 354 36 318 731 0,7 36 051 603-6,1 38 391 249 25

II HENKILÖSTÖVOIMA- VAROJEN KEHITTÄMINEN A. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO JA TYÖKUNTO 1. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Vuonna 2018 Rakennuslaitoksesta siirtyi kaikki eläkemuodot mukaan lukien eläkkeelle 43 henkilöä (63). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 4 henkilöä (6) ja vanhuuseläkkeelle 32 henkilöä (48). Lisäksi osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 5 henkilöä ja osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle 2 henkilöä. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä vuonna 2018 oli 64 v 2 kk, joka on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna (64 v). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä oli 60 v 6 kk (60 v 11 kk). Keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä vuonna 2018 oli 63 v 9 kk (63 v 8 kk). Toisen työnantajan palvelukseen siirtyi 12 henkilöä. Lähtövaihtuvuus vuosina 2016-2018 60 50 2016 2017 2018 40 30 20 10 0 Toinen organisaatio Vanhuuseläke 2. Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa Työkyvyttömyyseläke Rakennuslaitoksen henkilöstöstä 48,8 %:lla (50,6 %) on vähintään 16 vuotta palvelusaikaa puolustushallinnossa ja 35,4 %:lla on yli 25 vuotta palvelusta eli palvelussuhteet ovat pitkiä. Alle vuoden palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrä vuonna 2018 oli 48 henkilöä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 40. Muu eläke (esim. osa-aikaeläke) 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Alle 1 1-2 Kuollut Henkilöstön palvelusaika puolustushallinnossa 2016 2017 2018 3-5 6-10 11-15 Palkaton vapaus, vuorotteluvapaa, opiskelu 16-20 21-25 Yli 25 26

Sairauspoissaolot, lkm Tapaturmapoissaolot 2016 2018 1600 1400 2016 2017 2018 400 300 2016 2017 2018 1200 1000 200 800 600 100 400 200 0 1-3 4-10 11-35 36-90 yli 90 0 1-3 4-10 11-45 46-65 66-130 yli 130 3. Sairauspoissaolot Vuonna 2018 lyhytkestoisten sairauspoissaolojen lukumäärä nousi hieman edellisestä vuodesta. Lyhytkestoisten (1 3 päivää) määrä oli 1274 (1237). 66 130 pv kestäviä sairauspoissaoloja oli 6 (12). Yli 130 päivää kestäviä sairauspoissaoloja ei kertomusvuonna ollut. Kokonaisuutena sairauspoissaolot laskivat edellisestä vuodesta 1,3 % (118 työpäivää). Sairauspoissaolojen kokonaismäärä oli 8904 (9022) työpäivää. 4. Tapaturmapoissaolot Tapaturmapoissaolopäiviä kertyi vuonna 2018 enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 595 (454). Henkilötyövuotta kohden tapaturmapoissaolo kesti 0,9 (0,7) työpäivää. Valtionhallinnon organisaatioiden töiden luonteesta johtuen työtapaturmia sattuu keskimäärin vähän. Valtionhallinnossa oli vuonna 2018 henkilötyövuotta kohti laskettuna tapaturmapoissaoloja 0,3 työpäivää. Yhden sairauspoissaolotyöpäivän hinta vuonna 2018 oli 225 euroa (224 euroa) eli se on noussut hieman edellisestä vuodesta. Sairauspoissaoloja oli koko Rakennuslaitoksessa henkilötyövuotta kohti 13,2 työpäivää, vastaava luku vuonna 2017 oli 13,1 työpäivää. Rakennuslaitoksessa terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumääräinen prosenttiosuus laskettuna vuoden 2018 joulukuun henkilömäärästä, oli 24,3 % (24,6%) vuonna 2018. Valtiolla terveysprosentti vuonna 2018 oli 37,1 %. Valtiolla lyhyiden (1 3 päivää) poissaolojen osuus sairauspoissaoloista on suurin, 77,1 % vuonna 2018. 27

B. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 1. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2018 oli 640 663 (672 490) euroa, laskua vuodesta 2017 oli 4,7 %. Kustannukset yhtä henkilötyövuotta kohden olivat 952 (977) euroa, muutos edelliseen vuoteen oli laskua 2,6 %. Työterveyshuollon kustannukset 2000 2018 HTV MUUTOS -% Valtiolla työterveyspalvelujen kustannukset nettona v. 2018 oli 507 euroa/henkilötyövuosi. *)TYÖTERVEYS- HUOLLON KOKONAISKUST. MUUTOS -% EUROA /HTV MUUTOS -% 2018 673-2,2 640 663-4,7 951,95-2,6 2017 688-3,9 672 490-5,3 977,46-1,5 2016 716-5,9 710 234 6,0 991,95 12,7 2015 761-4,6 669 764 0,7 880,11 5,6 2014 798-3,9 665 275-3,4 833,68 0,5 2013 830-1,4 688 441-1,0 829,45 0,5 2012 842-2,1 695 219 13,2 825,68 15,6 2011 860-3,5 614 198 1,6 714,18 5,3 2010 891-6,8 604 573-2,6 678,53 4,5 2009 956-6,0 620 914 15,1 649,49 22,4 2008 1017-5,7 539 526-11,6 530,51-6,3 2007 1078-4,7 610 025 39,7 565,89 46,6 2006 1131-5,8 436 525 12,4 385,96 19,2 2005 1200-4,0 388 412-2,7 323,68 1,3 2004 1250-1,9 399 326 8,2 319,46 10,2 2003 1274-5,1 369 224 7,0 289,81 12,7 2002 1342-3,6 345 106 8,4 257,16 12,4 2001 1392-7,6 318 484 9,9 228,80 19,0 2000 1507-13,9 289 718 24,0 192,25 44,0 *) sis. mm. fysikaaliset hoidot, erikoislääkärit, jotka työterveyslääkäri on määrännyt Sairausajan ja työterveyshuollon kustannukset 2013 2018 SAIRAUSAJAN PALKAT EUROA TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET EUROA TERVEYDENHUOLLON KUST. YHTEENSÄ *) EUROA 2018 2017 2016 2015 2014 2013 1 137 028 1 131 014 1 202 706 1 111 315 1 250 205 1 312 606 640 663 672 490 710 234 669 764 665 275 688 441 1 999 298 2 021 236 2 160 709 2 037 015 2 208 528 2 313 578 SAIRAUSPÄIVÄT 8 904 9 022 9 900 9 387 11 006 11 612 EUROA/SAIRAUSPÄIVÄ 225 224 218 217 201 199 *) Sis. palkat +sosiaalikulut + työterveyshuollon kustannukset 28

2. Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2018 yhteensä 0,5 miljoonaa euroa (0,5). Koulutuksen hinta vuonna 2018 oli 804 euroa/htv (719 euroa/htv). Vuonna 2018 koulutuspäiviä oli 1484 (2010) ja keskimäärin henkilöstö oli koulutuksessa 2,2 (2,9) työpäivää henkilötyövuotta kohti. Rakennuslaitoksessa tuetaan monimuotoisesti koulutusta. Rakennuslaitoksen henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen. Vuosien 2000 2018 aikana Rakennuslaitoksen henkilöstö on suorittanut yhteensä 319 perus-, ammatti- tai ylempää ammattitutkintoa, joista vuonna 2018 suoritettiin 14. Henkilöstö on sitoutunut myös omaehtoiseen kouluttautumiseen ja asiantuntijuuden lisäämiseen. Omaehtoisesti suoritettuja tutkintoja ovat olleet muun muassa insinööri AMK, tradenomi ja ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnot. Vuonna 2018 käynnistyi kolmas lähiesimiehille tarkoitettu Lähiesimiestyön ammattitutkintokoulutus, joka jatkuu vielä vuoden 2019 aikana. Valtionhallinnossa vuonna 2018 koulutukseen käytettiin 2,9 työpäivää henkilötyövuotta kohti ja koulutuskustannukset olivat keskimäärin 1029 euroa henkilötyövuotta kohti. Koulutuspäivät 2500 2016 2017 2018 2000 1500 1000 500 0 29

III TUOTTO- JA KULULASKELMA 2018 Tuotto- ja kululaskelma 2018 2018 2018 % 2017 2017 % 2016 2016 % TUOTOT 152 870 100,0 153 921 2,0 150 359 100,0 KULUT 153 004 100,1 153 030 99,4 150 707 100,2 Työvoimakulut 36 321 23,8 36 052 23,4 38 391 25,5 tehdyn työajan palkat 22 212 14,5 22 246 14,5 23 220 15,4 välilliset palkat 6 122 4,0 5 947 3,9 6 676 4,4 - vuosilomapalkat 3 731 2,4 3 475 2,3 3 752 2,5 - sairausajan palkat 1 137 0,7 1 131 0,7 1 203 0,8 - koulutusajan palkat 264 0,2 264 0,2 293 0,2 - muut välilliset palkat 990 0,6 1 077 0,7 1 428 0,9 sosiaaliturva 5 665 3,7 5 583 3,6 6 177 4,1 muut välilliset kulut 2 322 1,5 2 276 1,5 2 318 1,5 Ulkopuoliset palvelut 61 825 40,4 61 421 39,9 55 379 36,8 Muut kulut 54 858 35,9 55 557 36,1 56 937 37,9 Tilikauden jäämä -134-0,1 891 0,6-348 -0,2 Tuotot = tuloslaskelman liikevaihto palautus puolustusvoimille Työvoimakulut = tuloslaskelman henkilöstökulut + muut välilliset työvoimakulut 30

IV HENKILÖSTÖ- TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA 2018 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2018 VUOSI 2018 MUUTOS vuoteen 2017 VUOSI 2017 MUUTOS vuoteen 2016 VUOSI 2016 HENKILÖSTÖPANOKSET (omat) Henkilöstö lkm 690-1,7 702-5,5 743 Henkilötyövuodet htv 673-2,2 688-3,9 716 Henkilöstön keski-ikä vuotta 51v6kk 51v5kk 51v6kk Tehty työaika/ vuosityöaika % 78,0 0,7 77,3 0,2 77,1 Palkkasumma 1000euroa 28 332 0,5 28 193-5,7 29 885 Tehdyn työajan palkat 1000euroa 22 476-0,2 22 510-3,1 23 220 Välilliset työvoimakustannukset Työvoimakustannukset yht. 1000euroa 13 843 2,2 13 542-10,7 15 171 1000euroa 36 319 0,7 36 052-6,1 38 391 Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 61,6 1,4 60,2-5,2 65,3 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi 1 5 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen Sairauspoissaolot/ henkilötyövuosi Tapaturmapoissaolot/ henkilötyövuosi Sairauspoissaolot/ vuosityöaika HENKILÖSTÖINVESTOINNIT indeksi 3,55 3,53 3,60 henkilöä 12 71,4 7-41,7 12 henkilöä 4-33,3 6 200,0 2 pv/htv 13,2 0,8 13,1-5,1 13,8 pv/htv 0,9 28,6 0,7-22,2 0,9 % 5,3 1,9 5,2-5,5 5,5 Työterveyspalvelut euro/htv 952-2,6 977-1,5 992 Henkilöstökoulutus euro/htv 804 11,8 719 2,9 699 Henkilöstökoulutus pv/htv 2,2-24,1 2,9-9,4 3,2 Koulutustasoindeksi indeksi 3,6 3,6 3,5 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Henkilötyövuoden hinta euro/htv 53 966 3,0 52 401-2,3 53 619 HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000euroa 275 331-0,2 275 748-5,6 292 185 *) henkilöstön arvo = (keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä)*tehdyn työajan palkat 31

YHTEYSTIEDOT 1.1.2019 Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Johtaja Pekka Salojärvi Katuosoite: Isoympyräkatu 10, 49400 HAMINA pekka.salojarvi@phrakl.fi Postiosoite: PL 1, 49401 HAMINA Puhelinvaihde 0299 8300 kirjaamo@phrakl.fi etunimi.sukunimi@phrakl.fi RAKENNUSLAITOKSEN PALVELUYKSIKÖT Helsingin palveluyksikkö Kouvolan palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Aki Toivonen Palveluyksikön johtaja Jussi Hautamäki Santahaminantie 18 Paraatikenttä 1 00860 HELSINKI 45100 KOUVOLA Puhelinvaihde 0299 8300 Puhelinvaihde 0299 8300 aki.toivonen@phrakl.fi jussi.hautamaki@phrakl.fi Hämeenlinnan palveluyksikkö Jyväskylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Heikki Ilmonen Palveluyksikön johtaja Janne Pakarinen PL 307 Rykmentintie 7 13131 HÄMEENLINNA 41160 TIKKAKOSKI Puhelinvaihde 0299 8300 Puhelinvaihde 0299 8300 heikki.ilmonen@phrakl.fi janne.pakarinen@phrakl.fi Tampereen palveluyksikkö Kajaanin palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jani Haataja Palveluyksikön johtaja Petri Oksanen PL 253 PL 630 33101 TAMPERE 87101 KAJAANI Puhelinvaihde 0299 8300 Puhelinvaihde 0299 8300 jani.haataja@phrakl.fi petri.oksanen@phrakl.fi Turun palveluyksikkö Sodankylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Reima Johansson Palveluyksikön johtaja Jyrki Siirtola PL 20 PL 5 20811 TURKU 99601 SODANKYLÄ Puhelinvaihde 0299 8300 Puhelinvaihde 0299 8300 reima.johansson@phrakl.fi jyrki.siirtola@phrakl.fi Säkylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jouni Aro Huovintie 24 B 27910 SÄKYLÄ Puhelinvaihde 0299 8300 jouni.aro@phrakl.fi 32

Sodankylä Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Rakennuslaitoksen palveluyksiköt Säkylä Tampere Hämeenlinna Turku Helsinki Jyväskylä Kajaani Kouvola Hamina 33