Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen sujuvuutta kehitetään = toimivuus paranee ja haitat vähenevät teiden ja katujen ylläpitoon osoitetaan riittävä rahoitus jäsenkunnan tie- ja liikennealan tiedot ja taidot kohenevat Suomen Tieyhdistys PAREMMAN TIESTÖN JA TIELIIKENTEEN PUOLESTA
Elinkeinoelämän kuljetukset Suomessa Kotimaan tavaraliikenteessä tieliikenteen osuus on suoritteesta (tonni-km) 2/3, määrästä (tonni) 90 % ja arvosta ( ) yli 90 %
Kuljetusolot Suomessa ja muualla Euroopassa Logistiikkakustannukset; keskimäärin 2-kertaiset kilpailijamaihin verrattuna Suomessa 10 14 % liikevaihdosta, mm. Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, I-Bssa, Espanjassa 4 7 % 2. suurin menoerä palkkakustannusten jälkeen Suomessa teollisuus ja asutus ulottuvat koko maahan = ohuet ja pitkät kuljetusvirrat
Kuljetusolot Suomessa ja muualla Euroopassa Suomi kuljetusriippuvainen; kuljetussuorite/asukas on 2 x EU-taso keskimäärin Suomessa yrityksen asiakasmäärä on keskimäärin 8- kertaisella alalla EUn kilpailijamaihin verrattuna Pääkaupunkien väkiluvulla painotettu etäisyysindeksi on Helsingillä 169, muualla EUssa 50 141 Liikenneolot on yrityksen 2. tärkein sijoittumisperuste
Tiestö ja yritykset Teollinen perustuotanto ei mahdollista ilman sujuvaa liikenneverkkoa Mitä arvokkaammasta tuotteesta tai palvelusta on kyse, sitä sujuvammat ja joustavammat liikenne- ja erityisesti tieolot tarvitaan Suurilla teollisuusyrityksillä kilpailukyvystä jopa 35 % tulee logistiikasta Case Nokia 2005; 7 tuotantolaitosta, tuotteita sisään 97 t/pv, tuotteita ulos 7 puhelinta/s, kussakin puhelimessa 200 komponenttia. Logistiikka toimii vain hyvien tieliikenneolojen pohjalta.
Raskas liikenne teillä
Tiestö ja kansantuote Liikenneinfran vaikutus kansantalouden kasvuun kanavoituu kolmella tavalla (Hjerppe, Honkatukia 2005): Vaikutus liikkumisen ja kuljetusten hintaan ja sitä kautta aluerakenteen saavutettavuuteen Saavutettavuuden parantuminen johtaa liikennevirtoja ja maan hintaa muokkaaviin käyttäytymis- ja kulutusmuutoksiin Käyttäytymis- ja kulutusmuutokset puolestaan näkyvät taloudellisina hyötyinä, markkinoiden kasvuna ja tuottavuuden lisääntymisenä Lähde VATT
Tiestö ja kansantuote Suomessa bkt on noin 200 mrd (laski viime vuonna 0,2 %) Liikennepoliittisen ministerityöryhmän väylähankekorin 2004-2007 (1,28 mrd, josta tiet 0,9 mrd h/k-suhteiltaan 1,2 5,7) nosti pysyvästi bkt:n kasvu-uraa ylöspäin 230 M (yli 0,1 %) ja teollisuustuotannon tasoa 0,2 0,4 % toimialasta riippuen (VATT) Vuosien 2004-2013 hankekorin (3,4 mrd ) vaikutus bkt:n kasvu-uraan oli yli 500 M (0,3 %) Case moottoritie Kemi-Tornio; alueen kansantuote nousi yli 2 % ja Lapin maakunnan kansantuote 0,3 %. Heijastusvaikutuksia myös Etelä-Suomeen (Törmä, Ruthetford 2002)
Tienpito ja työllisyys Kuljetusala työllistää 70 000 kuljettajaa tavaraliikenteessä 15 000 linja-autonkuljettajaa 17 000 taksinkuljettajaa 15 000 terminaali- ja varastotyöntekijää 8 000 toimihenkilöä Miljoonan euron sijoitus tieinfraan työllistää 13 htv (investoinnit) 15 htv (kunnossapito). Työllistää paikallisesti ja kansallisesti. Oleellisinta on, mitä pysyviä seurannaisvaikutuksia 1 htv saa aikaiseksi! Tieinvestoinnin hyöty/kustannus on erittäin suuri.
Rakennetun ympäristön tila Lähde ROTI
Kokonaisrahoitus Pohjoismaissa Lähde ROTI
Elinkeinoelämälle tiestössä tärkeää Kantavuus koko kuljetusketjulla Pintakunto Leveys ja geometria Sujuvuus ja ennakoitavuus Liittymät Talvihoito (myös yöllä) Kevyen liikenteen väylät, liikenteen ohjauslaitteet ja muut turvallisuuteen vaikuttavat asiat
Johtopäätöksiä Logistiikassa tarvitaan liikennejärjestelmää seuraavasti: Peruspalvelutaso: olemassaolo ja käyttökelpoisuus. Ympärivuorokautisuus: jatkuva käytettävissä olo. Välityskyky ja nopeus: kapasiteetti ja odotettu kuljetusaika. Häiriöttömyys ja ennustettavuus: Kuljetusajan ennustettavuus. Kustannustehokkuus: kuljetuskustannukset/yksikköä Yhteensopivuus ja toimivuus: toimitusketjun eri vaiheiden välillä Turvallisuus ja riskit: kuljettajaan ja tavaraan liittyvät uhat Kitkattomuus: mm. raja-asemilla ja terminaaleissa toimintojen sujuvuus Käytännössä tähän kykenee vain tieliikenne. Se kasvaa 2025 mennessä 55 %, meriliikenne 35 %, rautatieliikenne 20 %, lentoliikenne 200 %.
Johtopäätöksiä Erityisolosuhteemme = pitkät etäisyydet, harvaan asuttu maa, etäisyys kansainvälisistä markkinoista, kuljetusintensiivinen elinkeinoelämä = a) tarve suuriin väyläinvestointeihin ja kalliiseen ylläpitoon b) liikenneinfralla suuri kilpailukykymerkitys Liikenneinfran investoinneissa ja hankkeiden vertailuissa ja perusteluissa olisi hyvä ottaa huomioon yksityistaloudellisten hyötyjen ohella kansantaloudellisia kasvu-, tuottavuus ja tehokkuusvaikutuksia.
Johtopäätöksiä TAVOITE Tiestöä kehitetään koko maassa liikkumistarvetta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevaan kuntoon. Tiestön arvo pidetään vähintään nykytasolla. Kehittämisen painopoiste eniten kuormitetuilla tieosuuksilla, ns. moniongelmaisilla ja kapeilla pääteillä sekä kansainvälisillä pääväylillä.