1 20 1 0 Lindorff Oy:n sidosryhmälehti ASIAKAS JUOKSUTTAA YRITYSTÄ s. 06 > YLE PALVELEE > KOUVOLA KASVAA > TAKTIKOINTIA JÄÄLLÄ
sisältö s. 12 JOHAN AHLROTH JOUNI HARALA/STUDIO VALO s.10 Laskujen nopeampi kierto ja maksujen tehokas kotiutuminen on koko yhtiön etu, toteaa Ylen 04 Lyhyet ja nopeat 05 Kouvola kasvussa Kuuden kunnan yhteistyö toimii. 06 Kolmannen aallon kuningas Asiakas sanelee, mitä tuotteelta haluaa. 10 Yle tehostaa Palvelukeskus laskuttaa yli maan rajojen. s. 16 16 Ulosottomiehen matkassa Kalle Hirvonen käy velallisen kotiovella harvoin. 18 Q&A Palveluneuvoja Tiina Mikkola kertoo viivästyskoroista. 20 Painavat sanat 22 Lindorff-uutiset JOHAN AHLROTH Ari Airaksinen. 12 Curling-taktikointia Jääradan valmistelu on puoli voittoa. CONFIDENCE on Lindorff Oy:n lehti luotollisen myynnin ja taloushallinnon parissa työskenteleville ammattilaisille, asiantuntijoille ja päättäjille. JULKAISIJA: Lindorff Oy confidence@lindorff.fi www.lindorff.fi PÄÄTOIMITTAJA: Silja Sarkamo TOIMITUS: Hill and Knowlton Finland Oy ULKOASU: Tommi Honkavaara KANNEN KUVA: Studio Valo, Jouni Harala, kuvassa Alf Rehn PAPERI: Kansi Arctic Volume White 250 g, sisus Munken Polar 120 g. Paperit ovat FSC-sertifioituja. Lisätietoja: www.fsc.org PAINO: Lönnberg Print & Promo Ilmestyy kolme numeroa vuodessa. ISSN 1797-8513 02 / confidence
puheenvuoro tulevaisuudessa liiketoiminnan etulinjassa ovat asiakkaat ja yksilökäyttäytyminen. sinne kuuluu myös talousjohtaja, jolle yksiselitteinen palaute kuluttajien yksilöllisistä toiveista ohjautuu. Kuten kädessäsi olevan lehden kansijutun otsikosta voi lukea, asiakkaan määräysvalta on muuttumassa todeksi. Lähivuosina asiakkaat sanelevat, millaisia tuotteita ja palveluja he haluavat, ja jos yksi ei toiveita täytä, aina löytyy joku, joka sen tekee. Jo nyt kuluttajien ulottuvilla on verkossa kymmenkertainen määrä tarjoajia, jotka kenties täyttävät yksilölliset mielihalut paremmin. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että tarjoajien määrä kasvaisi. Vaikka yhden kuluttajan käytettävissä on kymmenen sijasta sata kenkäkauppiasta, kenkätehtaita ei tule lisää, eikä kyllä kyläsuutareitakaan. Kilpailussa mukana pysymiseksi on urakoitava entistä armottomammin, ja siihen tarvitaan muskeleita. Periaatteessahan homma on helppo: liität tuotteeseesi jonkin ominaisuuden, joka on ostajalle merkityksellinen. Mutta miten kohdata asiakas yksilönä ja kuunnella yksilöllisiä mieltymyksiä, kun asiakkaita on tuhansia tai miljoonia? Asiakkaita ei voi tuntea, mutta asiakkaiden mielenliikkeet käyvät ilmi informaatiosta, jonka päällä talousjohtaja istuu jo. Mitä ostetaan? Kuinka paljon? Miten? Tänä päivänä on olennaista, että talousjohto kykenee toimimaan sekä tehokkaana kulukurin pitäjänä että tukemaan yrityksen kasvustrategiaa. Valtaa käyttävien asiakkaiden maailmassa talousjohtajalla on paikka operatiivisenkin liiketoiminnan etulinjassa, sillä myynnin menestys tai menestymättömyys kirjautuu yksiselitteisesti lähetettyihin laskuihin. Ostaessaan asiakas kertoo aiempaa painokkaammin sen, mitä hän oikeasti haluaa. Tapio Vuojärvi maajohtaja, Lindorff Suomi tapio.vuojarvi@lindorff.fi confidence / 03
lyhyet & nopeat maksuongelmat yhä pk-yritysten riesana sisääntulevien maksujen viipyminen aiheuttaa pk-yrityksissä edelleen tuntuvaa kitkaa. Kevään Pk-yritysbarometrin mukaan 55 prosenttia yrityksistä on kokenut maksuvaikeuksia asiakkaidensa tai kumppaneidensa suunnalta viimeisen kolmen kuukauden aikana. 18 prosenttia ilmoittaa itse kohdanneensa vaikeuksia maksujen hoitamisessa, mikä on moninkertainen määrä 2-3 prosentin normaalitasoon nähden. Vireille pantujen konkurssien määrä on kuitenkin vähentynyt yli 14 prosenttia vuodentakaisesta. Velallisyritysten oma-aloitteisesti jättämien konkurssihakemusten määrä on laskenut Suomen Asiakastiedon mukaan peräti viidenneksellä. varaudu näihin 1.5. Uusi maksupalvelulaki tullee voimaan nopeuttaen mm. rajat ylittävien maksujen välitystä. Euromaksut siirtyvät EU- ja ETA-maiden välillä maksajalta saajalle kolmessa pankkipäivässä. 1.7. Arvolisäverokannat nousevat yhdellä prosenttiyksiköllä. Uusia verokantoja sovelletaan kaikkiin tämän jälkeiselle ajalle kohdistettuihin arvonlisäverollisiin myynteihin. Muutos edellyttää uusien ALV-kantojen mukaisten kirjanpitotilien luomista. Vanhoille tileille pitää lakimuutoksen jälkeenkin voida kirjata hyvityslaskuja ja muita korjauksia. lyhyet Velan vanhentuminen puhdistaa luottotiedot Maksuhäiriömerkintä poistuu jatkossa luottotiedoista heti, kun sen perusteena oleva velka on vanhentunut lopullisesti. Poistuvat merkinnät ovat lähinnä ulosottoa koskevia este- eli ns. varattomuustietoja (UMV ja UMS). Aiemmin ne ovat voineet jäädä rekisteriin useiksi vuosiksi velan vanhentumisen jälkeen riippuen siitä, milloin velallinen on viimeksi todettu varattomaksi ulosotossa. Pankkipalvelut kännykkään Nokian kännykkämaksamispalvelu Nokia Moneyn pilottihanke on käynnistynyt Intiassa. Kehittyville markkinoille suunnattu palvelu mahdollistaa rahan siirtämisen tililtä toiselle matkapuhelinnumeron perusteella, laskujen maksamisen sekä prepaid-liittymän SIM-kortin lataamisen. Myöhemmin palvelua voi Nokian mukaan käyttää myös ostosten ja palvelujen maksamiseen. MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ H ELO 1.7. Laskujen ja tilisiirtolomakkeiden on oltava SEPA-ajassa, sillä kansainvälisen IBAN-tilinumeron sekä pankin yksilöivän BIC-koodin esittäminen niillä tulee pakolliseksi. Muuntimia löytyy pankkien verkkosivuilta. Lindorff huolehtii laskutusasiakkaidensa tilisiirtolomakkeiden päivityksistä. HELMI TAMMI JOULU MARRAS LOKA SYYS 31.12. Kotimaisten tilinumeroiden käyttö päättyy kokonaan. Vuodenvaihteeseen mennessä pankkeihin lähtevien maksuaineistojen on oltava päivitetty uuden kansainvälisen standardin mukaisesti. Lisäksi aineistojen lähettämiseen ja hakemiseen liittyvät tiedonsiirto- ja tietoturvaratkaisut on päivitettävä. 04 / confidence
kuntakierros ROVANIEMI KOUVOLA 735 lyhyet Kuusankoski on nykyisin osa Kouvolan kaupunkia. kouvola kasvoi kärkikymmenikköön Uusi Kouvolan kaupunki nousi viime vuonna kuntaliitosten myötä kertaheitolla Suomen kaupunkien kärkikymmenikköön. Samalla taloushallinto keskitettiin vanhaan kunnantaloon Anjalankoskelle ja perintä yhteen osoitteeseen Lindorffiin. Talouspalvelukeskuksen johtaja Asko Rautala tunnustaa, että kuuden kunnan taloushallintojen yhdistäminen osoittautui melkoiseksi järjestelmäviidakoksi, jonka karsimisessa riitti urakkaa loppumetreille asti. Monet alueen kunnat tekivät entuudestaan paljon käytännön yhteistyötä, mutta taloushallinnon järjestelmät olivat monenkirjavia ja heikosti yhteensopivia. Ulkoistuksia oli tehty niukasti ja niistä yleisin oli perintä, jossa siinäkin oli monia toimijoita, muistelee Rautala. RÄSTIT MAKSETAAN KOHTUULLISESTI Talouspalvelukeskus huolehtii vuositasolla noin 110 000 palkkamaksusta, 125 000 ostolaskusta ja noin 300 000 Talousasiat hoituvat omalla painollaan? Pohjolan nuoret eivät juuri suunnittele talouttaan. Sampo Pankin tutkimuksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista 18-27 -vuotiaista nuorista ei ole koskaan laatinut itselleen budjettia. Vaikka 80 prosenttia vastaajista kokee hallitsevansa käytännön talousasiat hyvin tai erittäin hyvin, nuorista 54 prosenttia ei aina kykene ennakoimaan seuraavan kuun menojaan ja tulojaan. Suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten nuorten talousosaamisessa ei vertailussa juuri löytynyt eroja. Suomalaisnuoret voivat harjoitella tulojen ja menojen suunnittelua uudessa Takuu-Säätiön ylläpitämässä Talouspäiväkirja-verkkopalvelussa. Palveluun rekisteröitymällä voi myös kysellä asiantuntijoilta neuvoja velkaongelmiin liittyen. myyntilaskusta. ta. Henkilöstöä on nykyisellään 76. Muistutuslaskut lähettää vielä kaupunki, mutta perintä on kitetty Lindorffille. Tällä seudulla ulla ollaan lopulta kes- varsin säntillisiä siä maksajia. tutuksia lähtee e vuosittain liik- Muiskeelle noin 15 000 ja niistä vain noin 5 000 päätyy ätyy perintään asti, Rautala huomauttaa. Lisätietoja kuntaratkaisuista: arto.kallio@lindorff.fi Korttimaksujen tilitys nopeutuu Luottokunta on lyhentänyt sirukorttimaksujen tilitysaikaa viidestä kahteen pankkipäivään. Tilitysaika lasketaan siitä päivästä, jolloin maksutapahtuma on saapunut Luottokuntaan. Uusi tilitysaika koskee sekä credit- että debit-kortteja. Mikäli yritys toimii alalla, jossa tuote tai palvelu toimitetaan selkeästi maksamista myöhemmin, on tilitysaika jatkossakin viisi päivää. Asumiseen panostaminen jatkuu Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille myöntämien luottojen määrä oli vuoden 2009 lopussa 98 miljardia euroa. Luottokanta kasvoi vuoden aikana lähes kuusi prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista tiedoista. Luotoista lähes 74 miljardia euroa oli asunto- ja vapaa-ajan asuntoluottoja, mikä on lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusluottoja ja opintolainoja kotitalouksilla oli vuoden lopussa runsaat 15 miljardia euroa. www.talouspaivakirja.fi confidence / 05
kuluttaja on kolmannen aallon kuningas teollisuuden ja kaupan perinteiset toimintamallit käyvät lähivuosina läpi melkoisen myllerryksen, mikäli professori alf rehniä on uskominen. määräysvalta siirtyy tuotannosta kuluttajille ja se, mitä ei markkinoilta löydetä, tehdään itse. Ympyrä sulkeutuu. Nyt palataan periaatteessa teollistumista edeltävään aikakauteen ja perinteiseen kyläseppämeininkiin, tosin modernein keinoin, naurahtaa Abo Akademin professori Alf Rehn. Mies on paasannut tuottajien ja kuluttajien täydellisestä roolimuutoksesta jo useamman vuoden ajan. Ahkerat seminaarivierailut, blogit ja lukuisat lehtiartikkelit niin kotikuin ulkomailla ovat alkaneet kantaa myös hedelmää. Siitä on yksi esimerkki Times-lehden arvostettu Thinkers 50 -lista, jonka up and coming -osioon perinteisiä business-käsityksiä ja liiketoimintamalleja pöllyttävä Rehn on kelpuutettu kautta aikain ensimmäisenä suomalaisena. veluntuottaja -malli on yksinkertaisesti tullut tiensä päähän. Aikanaan teollisen massatuotannon tarpeisiin rakennetut opit ja toimintamallit eivät toimi internet-aikakaudella, jossa kuluttajille on tarjolla loputon määrä eri vaihtoehtoja, jos tämä vain jaksaa niitä selailla. Tähän saakka yritykset ovat voineet määritellä, mitä ne tarjoavat asiakkaille. Jo nyt alkaa näkyä, että asiakkaat sanelevat, millaisia tuotteita ja palveluja he haluavat. Jos yksi ei noita toiveita täytä, aina löytyy joku, joka sen tekee, Rehn muistuttaa. ASIAKAS JUOKSUTTAA YRITYSTÄ Jarrua on tässä kohtaa kuulemma turha edes yrittää painaa, sillä vielä varttuvat sukupolvet valintakriteereinä painottuivat ennen hinta ja laatu, korostuu jatkossa yksilöllisyys ja mahdollisuus muokata tuotetta tai palvelua haluamaansa muottiin. Halpaa massakamaa voit ostaa ja tilata kaikkialta. Esimerkiksi verkossa toimivista vaatekaupoista ovat alkaneet menestyä entistä paremmin ne, joissa asiakas voi suunnitella tuotteita itse. Nyt kaivataan yksilöllisyyttä, Rehn tähdentää. Yli sadan vuoden takaisiin johtamis- ja organisaatio-oppeihin toimintansa perustaville yrityksille tämä teollistumisen kolmas aalto on hankala hallittava. Asiakkaat ja heidän mielihalunsa eivät ole enää entiseen tapaan ohjailtavissa. ovat kulutustottumuksiltaan täysin eri Sosiaalista mediaa seuraamalla voi toki py- 37-vuotiaan johtamisprofessorin perusajatus lähtee siitä, että nykymuotoinen asiakas-pal- aaltopituudella vanhempiensa kanssa. Jos syä jyvällä siitä, missä kulloinkin mennään. >> 06 / confidence
asiakkaat sanelevat, millaisia tuotteita ja palveluja he haluavat. Teksti: Timo Sormunen Kuvat: Jouni Harala / Studio Valo confidence / 07
markkinointi muuttaa suuntaan, jossa asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia muokata tuote tai palvelu itselleen sopivaksi. Käänteiden ennakointi on silti äärimmäisen vaikeaa, ellei mahdotonta. Rehnin mielestä nykytilanne kertoo koruttomasti siitä, että yritykset ja palveluorganisaatiot ovat yksinkertaisesti kadottaneet kosketuksensa loppuasiakkaaseen. Sen peittämiseksi on vain alettu matkan varrella puhua hienolta kuulostavista b-to-b- tai b-to-c markkinoista. Molemmat ovat minun korvissani pelkkää bullshittiä. Tarjositpa tuotetta tai palvelua itse tai yhteistyökumppanien kautta, on ketjun loppupäässä kuitenkin vastassa tavallinen kuluttaja. Tämä tuntuu matkan varrella unohtuneen pahasti, ja siitä saa moni yritys maksaa nyt kallista laskua, Rehn huokaa. ITSEKEHU KATOAA MARKKINOINNISTA Organisaatioiden johtamiseen ja päätöksentekoon kolmannen aallon muutostyrskyt tuovat väkisinkin lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, sillä vanhakantaisella käskyttämisellä ja kontrollilla ei asiakaslähtöisyyttä ja omaa liiketoimintaa kohenneta. Maailma muuttuu samasta syystä selvästi työläämmäksi myös markkinointiammattilaisille. Oman tuotteen hintaa, laatua tai muita huippuominaisuuksia on monessa kohtaa turha edes yrittää korostaa, sillä fiksut kuluttajat hakevat verkosta hetkessä kymmeniä heille paremmin sopivia tai vähintään vastaavia vaihtoehtoja. Pelkällä hinnalla kilpailemisen aika on sekin auttamatta ohi, sillä entistä harvemmat asiakkaat juoksevat jatkossa vain halvimman vaihtoehdon perässä. Markkinointi muuttuu suuntaan, jossa asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia muokata tuote tai palvelu itselleen sopivaksi. Yrityksen roolina on tarjota siihen vain alusta, Rehn toteaa. Tämän filosofian varassa jatkuu myös viime vuosina vauhdikkaasti laajentunut ulkoistustrendi, jossa yritys keskittyy ydinbisnekseensä ja antaa sen ulkopuolelle jäävät toiminnot sopivien yhteistyökumppanien kontolle. Kumppaniverkoston on kuitenkin oltava Rehnin mukaan entistä laajempi. Jos aikoo pysyä markkinoilla, asiakkaalle ei yksinkertaisesti voi myydä ei oota. AIVOMYRSKYT AUTTAISIVAT ETEENPÄIN Vauhtiin päästyään professori antaa kyytiä koko nykyiselle talousajattelulle. Uudistumi- nykymuotoinen asiakaspalveluntuottaja -malli on tullut tiensä päähän. 08 / confidence
sen tarve tunnustetaan monella suunnalla, mutta silti ratkaisuissa tukeudutaan vanhoihin oppeihin ja toimintatapoihin. Vanha teollistumisaikakauden perimä painaa edelleen, eikä anna tilaa todelliselle luovuudelle ja kyseenalaistamiselle. Kaikkea ajatellaan puhtaan rationaalisesti, mutta tätä kautta ei valitettavasti synny riittävästi ideoita, joista voisi oikeasti versoa jotain uutta, hän harmittelee. Osansa saa myös nykyinen koulujärjestelmä, joka puristaa nuoria lahjakkuuksia liiaksi samaan muottiin. Kaiken lisäksi numeroilla ja arvosanoilla on lopulta vähän tekemistä luovuuden ja lahjakkuuden kanssa. Loppumetreillä ratkaisee se, kuka jaksaa päntätä eniten asioita ulkoa. Tulevat kuluttajasukupolvet varmasti kyseenalaistavat koko tämän systeemin ja tekevät päätöksensä itse. Meidät saatiin aikanaan läksykirjojen kimppuun käskyttämällä, pelottelemalla ja vakuutuksilla siitä, että kouluajan ahkeruus palkitaan aikanaan työelämässä. Se tuskin toimii enää 10 15 vuoden päästä, niin ainakin hartaasti toivon, Rehn naurahtaa. talousjohtaja kuuluu etulinjaan Alf Rehn» Organisaation ja johtamisen professori Åbo Akademissa» Toimi aiemmin innovaatioiden ja yrittäjyyden professorina Tukholman Kunliga Tekniska Högskolanissa» Nousi viime vuonna Times-lehden Thinkers 50 -listalle yhtenä liikemaailman tulevista huippuajattelijoista» Tutkija, kirjailija ja räväkkä kolumnisti. Lukuisia julkaisuja luovuudesta, innovaatioista, johtamisesta ja asiakassuhteiden muutoksista» Pääpuhuja Lindorffin järjestämässä tulevaisuusseminaarissa 22.4.2010 Vanhojen ja jähmettyneiden toimintatapojen kyseenalaistamisen pitäisi olla jatkuva prosessi myös organisaatioiden sisällä. Taloushallinnolla pitäisi Alf Rehnin mukaan Jatkossa asiakkaat odottavat yritysten toiminnalta entistä enemmän läpinäkyvyyttä olla selvästi näkyvämpi rooli yhtiöiden strategisessa päätöksenteossa. ja avoimuutta. Tuo sama vaatimus koskee Taloushallinto ja talousjohtaja mielletään lähinnä numeroiden pyörittäjäksi ja kamista. myös taloudellista informaatiota ja sen ja- kassanhoitajaksi. Minusta talousjohtajan Huomionarvoista on sekin, että taloushallintoon kertyy usein kattavin tieto olisi tultava etulinjaan ja mukaan strategiseen päätöksentekoon, professori huomauttaasinesspolku kulloinkin orastaa tai missä siitä, missä uusi kasvu tai lupaava bu- Hän perustaa näkemyksensä sille, että myynti tökkii. Näiden analyysien pohjalta taloushallinto ja -johto toimivat jo nyt yrityksen ja sen asiakkaiden rajapinnassa. T&K-panoksia, Rehn voitaisiin suunnata entistä paremmin myös huomauttaa. confidence / 09
ASIAKASCASE ylen toimivaa laskutusta yle on viime vuodet rukannut organisaatiotaan kustannustehokkaampaan kuosiin ja yhtiön henkilöstömäärää on kutistettu eläköitymisen tahtiin. talouden palvelukeskuksessa tehoa on haettu myös laskutuksen ulkoistuksella. samalla on saatu myyntieurot kotiutumaan entistä sutjakammin. Teksti: Timo Sormunen Kuvat: Jouni Harala / Studio Valo Ari Airaksinen pyörittää Ylen Talouden palvelukeskusta. 10 / confidence
Yleisradio saa pääosan toimintatuloistaan lupamaksuista, mutta yhtiöllä on vuosi vuodelta enemmän myös muuta toimintaa, josta tulee laskutusliikennettä niin koti- kuin ulkomaille. Laskutus on määrällisesti keskisuuren yrityksen tasoa eli noin 3 000 kappaletta ja noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Asiakkaita on kotimaan lisäksi ympäri Eurooppaa ja sen ulkopuolella liki 200. Kaiken kukkuraksi laskujen hintahaarukka on melkoinen ulottuen ruokalipuista yksityishenkilöiden ja teatteriryhmien puvustovuokriin, teknisiin palveluihin sekä ohjelmien esitysoikeuksiin. Oman lisätyönsä laskutukseen teettävät valuutat, joita on käytössä useita. Periaatteessa myymme kaikkea tv- ja radiotoimintaan liittyvää palvelua, myös tekniikkaa ja jopa varaosia. Asiakkaita ovat kaiken kokoiset tv-, radio- ja tuotantoyhtiöt. Ulkolähetysautoa tai kuvaajaa on tarvittu tiukan paikan tullen monta kertaa ja meiltä se on sopivaa korvausta vastaan voinut löytyä, kertoo Talouden palvelukeskuksen päällikkö Ari Airaksinen. ULKOISTUS KORVASI ISOT INVESTOINNIT Airaksinen pyörittää Pasilassa yksikköä, joka työllistää tällä hetkellä viisitoista henkilöä. Muutama vuosi sitten Ylen organisaatiouudistuksen yhteydessä synnytetty palvelukeskus vastaa muun muassa koko yhtiön reskontrasta, kassanhoidosta, kirjanpidosta sekä palkanmaksusta. Aiemmin Ylen eri yksiköt hoitivat monia taloushallinnon rutiineja itse. Palvelukeskuksen ideana oli yhtiön strategian mukaisesti keskittää hajallaan olevia toimintoja ja säästää henkilöstöresursseja, selvittää Airaksinen. Ylen selvästi aiempaa tiukempi taloudenpito ja kulukuuri ovat näkyneet keskuksen arkisessa työssä käsiparien tasaisena vähenemisenä. Koko yhtiötä koskeva periaate on, ettei eläkkeelle lähtevien tilalle palkata uutta väkeä ilman todella pakottavia perusteita. Viime kesänä agendalle nousikin myyntilaskutuksen ja sen työteliään seurannan ulkoistaminen osaavalle ja luotettavalle kumppanille. Puntaroitavana oli käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Joko kehittää toimintoja itse investoimalla uusiin kalliisiin järjestelmiin tai antaa homma alan ammattilaiselle. Viimeksi mainitulle linjaukselle näytettiin sitten vihreää valoa myös yhtiön johdossa, Airaksinen muistelee. Online-järjestelmän avulla on yhtenäistetty talon sisäisiä laskutuskäytäntöjä, joissa oli aiemmin kosolti osasto- ja jopa laskuttajakohtaisia eroja. nyt näemme reaaliajassa, missä oikeasti mennään. Yhteistyökumppaniksi seuloutui Lindorff, jonka teho tiedettiin etenkin ketjun loppupäässä eli maksumuistutus- ja perintäpuolella. Maksuviiveitä on ajoittain etenkin ulkomaisten asiakkaiden kanssa, mutta eivät rästilaskut lopulta olleet se isoin ongelma. Pulmana oli nimenomaan se, että maksusuoritusten seuranta ja karhukirjeiden lähettäminen oli työlästä ja vei liiaksi aikaa muilta töiltä. Myös sähköinen myyntilasku piti saada aikaiseksi, päällikkö selvittää. UUTTA RYHTIÄ LASKUTUKSEEN Lindorffin tarjoaman Online-järjestelmän avulla päästiin yhtenäistämään talon sisäisiä laskutuskäytäntöjä, joissa oli aiemmin kosolti osasto- ja jopa laskuttajakohtaisia eroja. Joissakin kohtaa tarvittavat laskutustiedot tulivat palvelukeskukseen saman tien, joskus rahanarvoiset paperiniput saivat odotella työpöydillä siirtoaan seuraavalle laskutusportaalle jopa viikkoja. Myös laskutustietojen hajanaisuus ja puutteellisuus teettivät reskontranhoitajille helposti lisätöitä. Nyt laskujen luominen eri valuutoilla on niin vaivatonta, ettei sitä ainakaan työmäärän perusteella voi lykätä eteenpäin. Myös tietojen syöttäminen järjestelmään on niin simppeliä, että minäkin olen sen oppinut, Airaksinen naurahtaa. Seurantaraportteja saa niitäkin haluamaansa tahtiin ja etuna on, että tiedot ovat valmiiksi kirjanpitoon kelpaavassa muodossa. TOIMIVA KOKONAISPAKETTI Airaksisen mielestä työkalu on osoittautunut Ylen kannalta erittäin toimivaksi. Yhteistyö Lindorffin kanssa on sujunut muutoinkin sutjakkaasti. Olemme olleet kokonaisuuteen todella tyytyväisiä. Palveluja myyvissä yksiköissäkin on oivallettu entistä paremmin, että laskujen nopeampi kierto ja saatavien tehokas kotiutuminen on koko yhtiön etu. Kaiken lisäksi nyt näemme reaaliajassa, missä oikeasti mennään, hän huomauttaa. Taloushallinnon ammattilaisten työtä on keventänyt sekin, että laskuihin liittyvät puhelut ovat pudonneet puoleen aiemmasta, kun palautepuhelut ohjautuvat Lindorffiin. Etenkin ulkomailla tuo Lindorffin nimi tuntui herättävän aluksi ihmetystä, kun he olivat odotelleet laskua Yleltä. Kotimaassa reaktio on ennemminkin se, että lasku hoidetaan mahdollisimman nopeasti kuntoon. Yleisradio Yleisradioyhtiö. Liikevaihto noin 390 miljoonaa. Vakinaisia työntekijöitä ympäri Suomen noin 3 300. Ohjelmatoiminnan lisäksi palvelumyyntiä niin koti- kuin ulkomaisille asiakkaille. Haaste: Tasaisesti paheneva resurssipula taloushallinnossa. Edessä myös mittavia investointeja laskutusjärjestelmiin. Lisätyötä laskutukseen teettivät useat valuutat. Ratkaisu: Myyntilaskutuksen ja perinnän ulkoistaminen Lindorffille. Laskujen vaivaton luonti ja lähetys Online-järjestelmällä valuutasta riippumatta. confidence / 11
Sami Puumalainen ja Hannu Roivas antavat kivelle vauhtia. 12 / confidence
taktiikkaa, vaan ei taklausta perinteisen jäälajien haastajaksi noussut curling on jännittävä taktiikkapeli. herrasmieslaji sopii erityisesti viilipyttymäisille pelaajille, joiden pää pysyy kylmänä tiukassakin tilanteessa. Teksti: Irina Haltsonen Kuvat: Johan Ahlroth Notkea kyykistyminen ja ponnistus polvi edellä liukuun jään pintaan. Pohjois-Karjalan Sähkön controller Hannu Roivas saattaa lähes kaksikymmenkiloisen kiven käden ojennuksella hitaaseen liukuun kohti kylmänä hehkuvan jääradan toisessa päässä siintävää maalia. Vauhdin hidastuessa Lindorffin johtaja Sami Puumalainen kiirehtii toisella jalalla liukuen harjaamaan rivakasti jään pintaa kiven edellä, jotta sen matka jatkuisi vielä muutamia kymmeniä senttejä punaisen maaliympyrän eli pesän sisään. Mahtavaa!, Sami iloitsee, kun kivi pysähtyy maaliympyrän reunalle. Hannu on tuonut Samin tutustumaan lempiharrastukseensa curlingiin Joensuun keskustan liepeillä sijaitsevalle tekojääradalle. Vuonna 2003 rakennetussa kaksirataisessa curling-hallissa harjoitellaan ja kisataan parin asteen pakkaslukemissa aina lokakuusta huhtikuun lopulle. Curling-kärpänen puraisi Roivasta kolmisen vuotta sitten, kun Pohjois- Karjalan Sähkö järjesti työntekijöilleen tutustumiskäynnin Joensuun Curling seuran pitämään opastettuun lajiesittelyyn. Innostuin heti lajista ja onneksi niin innostui moni muukin, Hannu kertoo. Niin syntyi firman kahdeksan hengen sekajoukkue, joka harjoittelee ja pelaa kerran viikossa. Torinon olympialaisista innostuttuamme naureskelimme, että meidän joukkue edustaakin sitten Suomea Vancouverissa, Hannu nauraa. Ihan niin ei käynyt, tosin olympialaisiin ei yltänyt Suomen edustusjoukkuekaan. Curling-huuman laantumisesta huolimatta harrastajia alkujaan skottilaisella lajilla kuitenkin riittää. Rekisteröityneitä liittoon kuuluvia pelaajia Suomessa on 640, lisäksi parisen sataa pelaa paikallissarjoissa. VALMISTELU ON PUOLI VOITTOA Ennen pelin aloittamista pelaajat valmistelevat jääratansa huolella. Ensin rata tasoitetaan leveällä metallilastalla, jolla raaputetaan pois jään pinnassa olevat epätasaisuudet. Sitten irronnut jäähile lakaistaan pois suurella luudalla. confidence / 13
Sami ottaa liu'uttaessa tukea harjasta. Kivi painaa lähes 20 kiloa. Seuraava vaihe tuo maallikolle mieleen lähinnä tuholaistorjunnan. Hannu nostaa selkäänsä olkahihnojen avulla kiinnitettävän vesisäiliön. Vesi muodostaa jäätyessään näppyläpinnan, ns. peblin, joka parantaa kiven liukumista ja kierrettä jäällä, Hannu selostaa, ja roiskuttaa letkulla jään pintaan pientä vesisadetta. Rata viimeistellään ajamalla peblin päältä painavalla kivireellä, joka rikkoo mahdolliset huokoiset pisarat. Lopuksi rata vielä lakaistaan puhtaaksi irtonaisesta jäähileestä. Pelin ideana on liu uttaa kiviä mahdollisimman lähelle pesän keskipistettä. Neljän hengen joukkueet heittävät vuorotellen kahdeksan kiveä. Pisteitä jaetaan sen mukaan, kuinka monta oman joukkueen kiveä on lopuksi lähempänä pesän keskipistettä kuin vastustajan lähin kivi. Pelaajien heittojärjestyksen päättää joukkueen kapteeni, jonka heittovuoro on viimeisenä. Kapteenin vastuulla ovat myös pelin aikana tehtävät taktiset päätökset. Yritetäänkö tuupata vastustajan kiviä pois maali- tai suoja-alueelta vai hivuttaa omat kivet niiden ohi lähemmäs pesän keskustaa. Hannun mukaan kokenut pelaaja pystyy aika hyvin arvioimaan, lähtikö heitto kohti joukkuetoverin näyttämää merkkiä, jäällä pystyssä pitämää harjaa, ja mihin kohtaan Näillä varusteilla alkuun: vastustajan onnistunut heitto huomioidaan pään nyökkäyksellä. KIVI Curling-peliväline on graniittikivi, joka saa painaa enintään 19,96 kiloa. Kivi puhdistetaan aina ennen heittoa, jotta se liukuu mahdollisimman hyvin. Kiveä liikutellaan siihen kiinnitetystä kahvasta. HARJA Kullakin pelaajalla on oma harja, jolla kiven liukumista voidaan lisätä jopa 10 prosenttia. Ennen vanhaan harjat oli tehty sian- tai hevosenkarvasta, mutta nykyisin ne ovat synteettistä muovia, josta ei irtoa häiritseviä karvoja. KENGÄT Curling-kenkien erikoisuus on se, että toisen kengän pohja on luistavaa materiaalia, teflonia tai terästä, jotta sillä pääsee liukumaan jäällä. Aloittelijat käyttävät myös irrotettavaa liukupohjaa, jonka voi laittaa tavallisen kengän päälle. 14 / confidence
numeroista pitävä talousinsinööri kivi tulee lopulta liukumaan. Sen tuntee kyllä, jos heitto lähti sinne päinkään. Tai jos se meni ihan mäkeen. Kiveen laitetaan heitettäessä aina kierrettä, myötä- tai vastapäivään. Harjaamisella voi sitten vaikuttaa siihen, miten kierre puree ja kuinka pitkä heitosta tulee, Hannu jatkaa. PÄÄ KYLMÄNÄ Heittojen tarkkuus kärsii helposti, jos on kovin kiivasluonteinen ja antaa tunteiden häiritä heittoon keskittymistä, Hannu sanoo rauhallisten miesten ja naisten pelistä. Curlingia kutsutaan myös herrasmieslajiksi, eikä syyttä. Vastustajan heittojen häiritseminen ei tule kysymykseenkään, onnistuneet heitot sen sijaan huomioidaan pään nyökkäyksellä. Voiton ratkaisee kuitenkin taidon ja taktiikan yhdistelmä. Kiven heittämisen oppii vain harjoittelemalla. Onnistunut heitto tuokin sitten tosi hyvän fiiliksen, Hannu hymyilee. tietotekniikan kehitys on tuonut helpotusta numeroiden pyörittelyyn, kun järjestelmät hoitavat tänä päivänä laskennan automaattisesti, controller hannu roivas ynnää. Controllerin työ on viime vuosina muuttanut luonnettaan. Enää ei raportoinnissa tarvitse turvautua ainoastaan Exceliin. Toisaalta numeroiden murskaaminen on äärimmäisen mielenkiintoista. Numerot kertovat tarinoita, kun niitä osaa lukea oikein, kymmenen vuotta Pohjois- Karjalan Sähkön controllerina toiminut Hannu Roivas sanoo. Siirtyminen sähkön reaaliaikaiseen mittaukseen vuoteen 2014 mennessä tulee mullistamaan toimialaamme. Se mahdollistaa täysin uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisen sekä tukee asiakkaiden energiansäästötoimia, Hannu viittaa tuleviin murroksiin. Tällä on vaikutuksia myös raportointiin ja jatkossa muutos mahdollistaa hyvin moniulotteisten kannattavuusanalyysien jouhevan tekemisen. Työkaverien talousinsinööriksi tituleeraama Roivas vastaa Pohjois-Karjalan Sähkössä kustannus- ja talouslaskennasta. Tuotantotalouden ja laskentatoimen opinnot yhdistettynä energiatekniikkaan ovat olleet hyvä pohja, diplomi-insinööriksi Lappeenrannasta valmistunut Roivas sanoo. Lisäpotkua uraan on tuonut myös Markkinointi-instituutissa suoritettu talouspäällikön tutkinto. Roivaksen vastuulla on myös sähköyhtiön saatavien valvonta. 90-luvun lopulla alkanut yhteistyö Lindorffin kanssa kattaa nyttemmin koko erääntyneiden sähkölaskujen muistutus- ja katkaisuvaroitusketjun. Perinnän ulkoistaminen kumppanille toimii meillä tosi hyvin. On helpotus, että asiakaspalvelumme voi keskittyä palvelemaan niitä asiakkaita, jotka ovat aidosti palvelun tarpeessa, ja näin työpanosta voidaan kohdentaa enemmän myynnillisiin ponnisteluihin, Roivas jatkaa. Yhteistyön hyödyiksi Roivas listaa myös prosessien virtaviivaistumisen ja kustannustehokkuuden, kun esimerkiksi turhat sähkön katkaisut ovat vähentyneet. Maksuvaikeuksiin joutuneen asiakkaan palvelu hoidetaan nykyisin näihin tilanteisiin koulutettujen henkilöiden kautta Lindorffissa ja oma asiakaspalvelu voi keskittää voimavaransa muihin asiakaspalvelutilanteisiin. confidence / 15
reportaasi päivä ulosottomiehen kannoilla Teksti: Irina Haltsonen Kuvat: Johan Ahlroth Kun laskujen maksamatta jättäminen johtaa pisteeseen, missä tuomioistuin on antanut velasta velkomistuomion, asia voidaan siirtää ulosottoviranomaisen pakkoperintään. Ulosotonkin tavoitteena on, että velallinen maksaisi velkansa maksukehotuksella. Jos maksua ei vapaaehtoisesti saada, velkaa voidaan ryhtyä ulosmittaamaan suoraan palkasta ja muista tuloista. Koti-irtaimiston ulosmittaaminen on tänä päivänä harvinaista. Tavanomainen koti-irtaimisto kuuluu nykyisin velallisen perusturvaan. Ulosmitattavaa irtainta omaisuutta ovat esimerkiksi arvotaulut, rahakokoelmat ja moottoriajoneuvot, kertoo kihlakunnanulosottomies Kalle Hirvisuo, ison työpöytänsä takaa Varsinais-Suomen ulosottovirastossa, Turun toimipaikassa. Viraston autotallista Linnankadulta löytyy useampi menopeli, mm. hopeanvärinen Ferrari sekä muutama vesiskootteri, jotka on tarkoitus huutokaupata kevään aikana. Huutokauppojen järjestäminen on viraston arkipäivää; esimerkiksi viime vuonna Varsinais-Suomen ulosottovirasto kauppasi kiinteistöjä, asunto-osakkeita ja irtaimistoa 73 myyntitilaisuudessa. SIISTIÄ SISÄTYÖTÄ Hirvisuo aloittaa työpäivänsä kukonlaulun aikaan seitsemältä, jolloin on hyvää aikaa käydä rauhassa läpi paperiasioita. Uljas-tietojärjestelmän tiedot ovat päivittyneet aamuyöstä ja Hirvisuo pääsee katsomaan, miten velallisten asiat ovat edenneet. Järjestelmään päivittyy automaattisesti velallisten tietoja työvoimahallinnolta, Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskuksesta, väestörekisteristä sekä verottajalta. Uljas on ehdottomasti työkalujemme ykkönen, Hirvisuo toteaa. Uudet ulosottoasiat eli täytäntöönpanohavelan viimeisellä rajalla odottaa ulosottomies, jonka työ on tänä päivänä kaukana vanhoista stereotypioista. väritelevisioiden ulosmittaamisen sijaan kihlakunnanulosottomies hoitaa ulosmittausasioita tietokoneella virastosta käsin. kemukset kirjataan Uljakseen ulosottoviraston toimistossa, ja samalla velalliselle lähetetään maksukehotus. Mikäli suoritusta ei kuulu eräpäivään mennessä, asia siirtyy ulosottomiehen työpöydälle. Varsinais-Suomessa uusia asioita tuli käsiteltäväksi viime vuonna 220 822, mikä oli 5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvu oli samaa luokkaa koko maassa. Hirvisuo naputtelee Uljakseen tietoja, joilla ulosmittaustilanteessa käynnistetään palkan ovenpieleen koputtaa mies, joka haluaa hoitaa asiansa järjestykseen. ulosmittaus. Maksukielto työnantajalle lähetetään automaattisesti järjestelmästä. Kaikista Suomen noin 220 000 ulosottovelallisesta Hirvisuon asiakkaina on 5 000 6 000 Turun seudulla asuvaa velallista, joiden sukunimi alkaa K- tai L-kirjaimella. Muiden kihlakunnanulosottomiesten tapaan Hirvisuolla on valtuudet etsiä ulosmittauskelpoista omaisuutta jopa lukkojen takaa velallisen asuinhuoneistoista ja säilytystiloista. Velallisen kotiovella asti Hirvisuo käy kuitenkin lähinnä vain muissa asioissa, esimerkiksi toimittaakseen häädön tai ulosottomenettelyyn liittyviä asiakirjoja. ONKO SULLA TOIVEITA TYÖNSAANNISTA? Pirisevä puhelin keskeyttää Hirvisuon rutiinit useita kertoja päivässä. Langan toisessa päässä soittaa tällä kertaa hiljattain tyttöystävästään eronnut nuori mies, joka haluaa varmistaa, ettei ulosottomies jatkossa ala hätistellä häntä entisen tyttöystävän velkojen takia. Hän vinkkaa naisen muuttaneen takaisin äitinsä luo ja Hirvisuo lupaa jatkossa lähettää postia uuteen osoitteeseen. Velalliset voivat myös tulla ulosottovirastoon neuvottelemaan veloistaan oman ulosottomiehensä kanssa. Kalle Hirvisuokin on tavattavissa joka päivä lounasaikaan kello 11-13, oman lounaan aika on vasta sen jälkeen. Hieman yhdentoista jälkeen Hirvisuon ovenpieleen koputtaakin noin kolmekymppinen mies, joka haluaa hoitaa asiansa järjestykseen. Mies istahtaa toimistotuolille, kun Hirvisuo laskeskelee, mitä 690 euron nettotuloilla pystyy veloista lyhentämään. Ulosmitattujen varojen kohdentamisessa on tarkat säännöt, sillä samalta velalliselta penää saamisiaan yleensä monta velkojaa. Kärkipäässä ovat elatusmaksut, sen sijaan esimerkiksi pysäköintivirhemaksut menevät maksuun viimeisenä. Muutoin se kenellä on eniten saamisia, saa suurimman osan ulosottoon maksetuista suorituksista. Palkan ulosmittauksessa velalliselle on jätettävä vähintään laissa säädetty ns. suojaosuus. Onko sulla mitään toiveita työnsaannista, sittenhän voisit maksaa nämä aika helposti?, Hirvisuo kyselee ja miettii maksusuunnitelmaa. Hän lupaa velalliselle kuukauden armonaikaa velkojen lyhentämiseksi, ennen kuin toteaa hänet varattomaksi. Maksuaikaa voidaan antaa enintään 3 kuukautta, tai velkojan suostumuksella 6 kuukautta. Hirvisuota harmittaa, että tulojen ollessa kortilla moni velkojensa kanssa painiva turvautuu tänä päivänä vaihtoehtoihin, joista aiheutuu enemmän haittaa kuin hyötyä. Nuorilla saattaa olla suuri kiusaus kuitata vanhat velkansa yhä uusilla luotoilla. Kierre on nopeasti valmis, hän huokaa. 16 / confidence
1. 5. 2. 1. Linnankadun autotallissa säilytetään mm. arvokkaita vesiskoottereita. 2. Ulosmitattu omaisuus on varmassa tallessa kalterien takana. 3. Viraston sisäpihalla huutokauppaa odottaa pakettiauto, joka ei mahdu autotalliin. 4. Hirvisuo neuvoo velallisia myös puhelimitse pitkin päivää. 5. Arki hoituu pitkälti kirjoituspöydän takaa. 3. 4. confidence / 17
Lindorffin palveluneuvojat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Tällä kertaa vastausvuorossa Tiina Mikkola. muutamien päivien maksuviivästyksestä ei yleensä lähetetä erillistä laskua viivästyskoroista. KUINKA YLEISTÄ ON LÄHETTÄÄ LASKU VIIVÄSTYSKOROISTA? Tätä nykyä lähes kaikki suomalaiset yritykset ja yhteisöt toimialasta riippumatta perivät asiakkailtaan viivästyskorkoa laskun eräännyttyä. Lyhytaikaisesta muutamien päivien maksuviivästyksestä ei kuitenkaan yleensä lähetetä erillistä laskua viivästyskorosta, summat kun ovat tyypillisesti muutamia senttejä. Kertaluonteisessa kuluttajalaskutuksessa yleinen käytäntö on, että viivästysajalta kertynyt viivästyskorko veloitetaan vasta maksumuistutuksen yhteydessä eli kun maksusuoritus on myöhästynyt yli 14 päivää. Sen sijaan yritysten välissä laskutuksessa, kun summat ovat suurempia, erillinen korkolaskutus on yleistä. Toistuvassa laskutuksessa moni yritys ja kunta veloittaa edellisen suorituksen lyhyestäkin maksuviiveestä kertyneen viivästyskoron seuraavan laskun yhteydessä. Kun laskutus tai perintä on ulkoistettu palvelukumppanille, eräpäivästä alkaen laskettua viivästyskorkoa peritään automaattisesti maksumuistutuksesta lähtien. MINKÄ SUURUISTA KORKOA VIIVÄSTYSAJALTA VOI PERIÄ? Yleinen viivästyskorko on Euroopan keskuspankin asettama viitekorko + 7 %, tällä hetkellä 8 %. Viitekorko määritetään puolivuosittain 1.1. ja 1.7. ja se ilmoitetaan muun muassa Suomen Pankin sivuilla www.suomenpankki.fi. Tämä korko on ylin korko, jota kuluttajilta voidaan periä, ja se on käytännössä vakiintunut viivästyskoron määräksi kaikissa kuluttaja-asiakassuhteissa. Yritysten ja yhteisöjen välillä viivästyskorosta voidaan sopia vapaasti. Jos sopimusta ei ole, asiakas on velvollinen maksamaan viivästysajalta yleisen viivästyskoron mukaista korkoa. Tyypillisesti korko vaihtelee yleisestä viivästyskorosta eli 8 %:sta 16 %:iin. Lainojen ja luottojen viivästyskorko lasketaan eri tavalla. Jos yleinen viivästyskorko on alempi kuin lainan normaalikorko, viivästysajalta peritään lainan normaalikoron suuruista viivästyskorkoa. Helmikuinen lakimuutos rajasi näissäkin tilanteissa korkeamman koron perimisen kuluttajilta 180 päivään. Jos velasta annetaan velkomustuomio, korko laskee yleisen viivästyskoron tasolle jo tuomion antamisesta. MISTÄ HETKESTÄ VIIVÄSTYSKORKO ALKAA JUOSTA? Viivästyskorkoa kertyy maksamattomalle summalle eräpäivästä lähtien eli korko alkaa juosta eräpäivän jälkeisenä päivänä. Jos eräpäivää ei ole sovittu, viivästyskoron maksuvelvollisuus alkaa 31. päivänä laskun lähettämisestä tai maksun vaatimisesta. Askarruttaako sinua joku laskutukseen tai perintään liittyvä käytännön kysymys? Lähetä kysymyksesi sähköpostilla confidence@lindorff.fi. Vastaamme kysymyksiin tällä palstalla. 18 / confidence
tieto vahvistaa asemia millä tavalla velallista lähestytään, miten internetiä osataan käyttää tietolähteenä ja kuinka hyvin voimassaoleva lainsäädäntö tunnetaan, perintäpäällikkö victoria nilova listailee tekijöitä, jotka ratkaisevat perinnässä onnistumisen venäjällä. Teksti: Silja Sarkamo Kuva: istockphoto Lindorffin toimistossa Pietarissa peräänkuulutetaan suomalaisyhtiöidenkin saamisia. Tyypillisesti kyse on vientisaatavista, mutta joukossa on myös maksuja venäläisten asiakkaiden Suomessa käyttämistä palveluista. Kansainvälisessä tapauksissa arvioimme ensin, mitä tietoja meillä on saatavasta ja velallisesta, ja mikä on tehokkain tapa lähestyä velallista. Etenkin kontaktitiedot edellyttävät usein täydentämistä. Esimerkiksi yhtiön todellisen toimipaikan sijasta tiedossa onkin vain virallinen osoite, perintäpäällikkö Victoria Nilova kertoo. Velallista lähestytään ensin kirjallisella maksuvaatimuksella, jonka muotoilu on Nilovan mukaan keskeistä erityisesti liikesaatavien perinnässä. Kommunikaatiotaidot punnitaan seuraavaksi, kun velalliseen otetaan yhteyttä puhelimella. Kansainvälistä kauppaa harjoittavat ymmärtävät maineen merkityksen, mutta tehokkaimmin venäläisyrityksiin purevat juridiset argumentit. Valtaosa työstämme on voimassaolevan lainsäädännön ja velvoitteiden kirkastamista. SUURIN HAASTE ON AIKA Nilovan mukaan venäläisten kuluttajien ja yritysten käsitys omasta maksuvelvollisuudesta on yhä hataralla pohjalla. pääjohtaja kaikkien lankojen päässä Venäläisellä pääjohtajalla on paljon valtaa ja vastuuta, ja hän on yleensä ainoa, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Parhaiten liikekumppaneihin tehoavat juridiset argumentit, Venäjän perinnän asiantuntija Victoria Nilova sanoo. Myönteisellä, avoimella ja avuliaalla lähestymisellä saadaan täälläkin aikaan hyviä tuloksia. Perinnän suurimpana haasteena Nilova pitää aikaa. Tiedonhankinta on hidasta, ja postinkanto federaation itäisiin osiin voi kestää kolme viikkoa. Tavoitteemme on, että saatava onnistutaan kotiuttamaan vapaaehtoisesti puolessa vuodessa. Oikeudellisiin toimenpiteisiin turvaudutaan harvoin, sillä se on raskas ja monipolvinen tie. Saatavien varmistamiseksi Nilova neuvoo suomalaisyrityksiä hankkimaan varmuuden, kenellä on oikeus allekirjoittaa sopimukset yhtiön puolesta. Myös sopimusteknisiin seikkoihin, kuten maksudokumentaatioon ja kumppanin yhteystietoihin on syytä kiinnittää huomiota. Venäjällä toimii useita informaatioalan yrityksiä, jotka työkseen selvittävät oikeushenkilöiden kontakti- ja taustatietoja. Tiedot ovat usein kaupparekisteristä tilattua otetta kattavampia. confidence / 19
PAINAVAT SANAT askarruttaako joku juridinen kysymys? kysy lisää Lindorffin lakiasianpalveluista: osastopäällikkö sami similä, puh. 010 2700 240 LUOTTOTIETOMERKINTÄ POISTUU KUN VELKA MVANHENEE aksuhäiriömerkintä poistuu luottotiedoista heti, kun sen perusteena oleva velka on lopullisesti vanhentunut. Luottotietolain muutokset tulivat voimaan huhtikuun alussa. Velan vanhentumisen perusteella poistettavat luottotietomerkinnät ovat lähinnä tuloksettomana päättynyttä ulosottoa koskevia este- eli ns. varattomuusmerkintöjä (UMV ja UMS). Jatkossa merkinnät poistuvat luottotiedoista automaattisesti saatavan vanhentuessa, sillä ulosottoviranomainen ilmoittaa luottotietorekisteriin velan lopullisen vanhentumisajankohdan estetiedon yhteydessä. Ennen lakimuutosta rekisteröidyt merkinnät poistetaan ulosottomiehen pyynnöstä. Tarvittaessa velallinen voi myös itse toimittaa ulosotosta saadun selvityksen saatavan vanhentumisesta luottotietorekisteriin. ULOSOTTOTIEDOT TÄYDENTYVÄT LUOTTOTIEDOISSA Luottotietolain uudistus huhtikuun alussa on muuttanut ulosottoa koskevien maksuhäiriötietojen rekisteröintikäytäntöjä. Ulosottoakoskevateste-elins.varattomuusmerkinnät (UMV ja UMS) esitetään luottotiedoissa jatkossa velkakohtaisesti, kun aikaisemmin yhteen merkintään on voinut sisältyä useita velkoja. Lisätietona kerrotaan velan pääoma ja velkoja. Erittely parantaa luotonantajien mahdollisuutta saada tarkat tiedot maksuhäiriön syystä. Ennen huhtikuun alkua rekisteröityihin merkintöihin muutos ei vaikuta. Yhden varattomuusmerkinnän taustalla on tyypillisesti yhdestä kolmeen erillistä saatavaa. Muutos tuleekin lisäämään luottotietomerkintöjen lukumäärää. Luottotiedot tulevat täydentymään myös yli kaksi vuotta jatkuneesta ulosmittauksesta kertovalla uudella merkinnällä. Tältä osin uudistus tulee kuitenkin voimaan vasta 1.4.2012. ULOSOTTOASIAT LISÄÄNTYIVÄT MALTILLISESTI Suomen ulosottovirastoihin tuli viime vuonna käsiteltäväksi 2,6 miljoonaa uutta ulosottoasiaa, 8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksityisoikeudellisia uusista ulosottoon siirretyistä asioista oli viidennes, kaikkiaan 570 000. Vuodenvaihteessa ulosotossa oli 220 000 yksityistä velallista ja 22 000 yritysvelallista. Velkaa ulosottovelallisella oli keskimäärin 16 000 euroa. Eniten juttuja käsiteltiin Helsingin, Itä- ja Keski-Uudenmaan, Varsinais- Suomen, Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan ulosottovirastoissa. Kaikista käsitellyistä noin 900 000 yksityisoikeudellisesta perintäasiasta loppuun maksettiin 11 prosenttia. Velallisen varattomuuden tai muun esteen vuoksi tuloksettomina velkojille palautettiin 35 prosenttia. Yhteensä ulosottotoimi peri viime vuonna 730 miljoonaa euroa, joista ulosottomaksujen osuus oli 52 miljoonaa euroa. Ulosoton vuositilasto on julkaistu internetissä http://www.oikeus. fi/50099.htm LAKI KULUTTAJALUOTOISTA EDUSKUNNASSA Nykyinen kulutusluoton käsite ehdotetaan korvattavaksi käsitteellä kuluttajaluotto, joka kattaa myös esimerkiksi asuntoluotot. Hallituksen eduskunnalle jättämässä lakiesityksessä lainsäädäntö päivitetään nykyisiin luottomarkkinoihin soveltuvaksi ja pannaan täytäntöön EU:n kulutusluottodirektiivi. Esityksessä luotonantajat velvoitetaan rekisteröitymään ja noudattamaan hyvää luotonantotapaa. Kuluttajaluottoja saisivat tarjota vain luotonantajarekisterissä olevat luotonantajat. Re- 20 / confidence