KANSALAISRAATI Osallisena omassa elämässä LOPPURAPORTTI



Samankaltaiset tiedostot
Jyväskylä tarvitsee sinua!

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ LOKAKUUTA 2012

Nuorisotyön verkostotapaaminen Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan?

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Lapsiperheet mukaan kunnalliseen päätöksentekoon Lapsiperheiden kansalaisraati

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

Katariina Haapasaari Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Vammaisohjelma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

KANSALAISRAATITYÖRYHMÄ I KOKOUS

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Tehdään yhdessä! Tukea nopeasti, monitoimijaisuutta tarpeen mukaan

Ajankohtaiskatsaus toimintasuunnitelmaan 2018

Vanhuspalvelujen asiakasraati

Fysioterapeuttien suoravastaanotto - kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta ja Tampereen kaupungilta

Järjestöjen maakuntafoorumi

Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto

Miten asiakasosallisuutta on kehitetty vammaispalveluissa?

Jyväskylän päivähoidon asiakasraati. INFOPAKETTI elokuu 2011 Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Sustainability in Tourism -osahanke

KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1.

PALVELUSETELIKOKEILU. Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

VIESTINTÄSUUNNITELMA

ESISELVITYS ETSIVÄN NUORISOTYÖN JÄRJESTELMÄYHTEYKSISTÄ JA JATKOKEHITYKSESTÄ Loppuraportti

WORLD CAFÉ. Harri Raisio Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali- ja terveyshallintotiede

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla Kainuu. Petri Puroaho

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA

MISTÄ SAAN PÄÄTTÄÄ ITSE?

Vammaisten palvelut uudessa maakunnassa -keskustelutilaisuus klo 18 20

Miten julkista sektoria voidaan muuttaa osallisuuden keinoin?

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke Vammaispalvelujen maakunnallinen kehittäminen Jyväskylä 1.12.

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus

ELO-RYHMIEN TOIMINTA VUONNA 2016

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja

Lapuan kaupungin lausunto Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisestä vuodelle 2019

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät. Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen

Työllä toimeentuloa - palveluilla osallisuutta

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki avasi kokouksen klo Todettiin osallistujat liitteen 1 mukaisesti.

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke

VIESTINTÄSUUNNITELMA

Viestintäsuunnitelma 2009

Yritykset ja kolmas sektori -työryhmä kello Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 5/2012 Perusturvalautakunta

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lape-hankkeessa

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Asiakasraati. Muistio

Avoimien ovien päivät

PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN JOHTORYHMÄ (päivitetty )

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Etelä-Pohjanmaan SOTE työvaliokunta. Asialista/ Pöytäkirja. Asia Sivu

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

RIKOSTAUSTAISTEN ASUNNOTTOMUUS -SEMINAARI KESKI-UUDENMAAN SOTE AIKUISSOSIAALITYÖN ESIMIES LARISSA FRANZ-KOIVISTO

Eteläpohojalaasia näkökulmia maakunta- ja sote-uudistukseen. Asko Peltola Valmistelujohtaja

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KESKI-SUOMEN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUTOIMIELIMEN KOKOONPANO

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Yhteis- kehittäminen n e tt i h e k - s i hte

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun koontia

Transkriptio:

1 KANSALAISRAATI Osallisena omassa elämässä Seinäjoella 7.6.2011 ja Vaasassa 24-25.8.2011 LOPPURAPORTTI

2 RAATILAISET Ylhäällä vasemmalta: Pekka Aukia, Tiina Sivula, Päivi Pihakari, Markku Hietala, Anne-Maria Valkama ja Satu Kankaanpää Alhaalla vasemmalta: Juhani Kivipelto, Marjo Luomanen ja Jenni Louhivesi

3 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Mikä on kansalaisraati? 4 2. "Osallisena omassa elämässä" 5 3. Kansalaisraadin julkilausuma 6 4. Mitä tapahtuu seuraavaksi? 10 Liite 1. Raatilaiset 11 Liite 2. Panelistit 12 Liite 3. Organisoijat 13 Liite 4. Kansalaisraadin aikataulu 14 YHTEYSTIEDOT 15 KUVAKOLLAASI RAATIPÄIVISTÄ 16

4 1. MIKÄ ON KANSALAISRAATI? Kansalaisraadit perustuvat ajatukseen deliberatiivisesta demokratiasta (harkitseva/keskusteleva demokratia). Kyseessä on demokratian muoto, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, jossa jokainen osallistuja voi tuoda esiin omat näkökulmansa ja argumenttinsa, ja jossa huomio ei ole argumentin esittäjän statuksessa vaan itse argumentin ansioissa. Tämä on kuitenkin ideaali, joka nykymaailmassa vain harvoin toteutuu itsekseen. Nousee siis esiin tarve sellaisen ympäristön luomiselle, joka mahdollistaa laaja-alaisen keskustelun ja syvällisen harkinnan kulloinkin yhteiskunnassa käsiteltävänä olevasta asiasta. Yhdysvalloissa 70-luvulla kehitetty ja sittemmin laajasti maailmalle levinnyt kansalaisraatisovellus luo tällaisen ympäristön. Verrattuna tavanomaisiin osallistumistapoihin kuten mielipidekyselyihin, kansalaiskuulemisiin ja asiakaspaneeleihin, kansalaisraadit ovat: 1. Kestoltaan pidempiä Vaikeiden asioiden perusteelliseen käsittelyyn tarvitaan aikaa 2. Edustavampia Saadaan aikaan näkemys, joka edustaa koko yhteisöä; ei vain äänekkäimpiä, aktiivisimpia ja hyväosaisimpia 3. Keskustelun suhteen laadukkaampia Koulutetut fasilitaattorit varmistavat, että syntyy keskusteluilmapiiri, jossa kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia, jossa kaikki saavat puheenvuoron ja jossa kaikkia kuunnellaan 4. Vaikuttavampia Ei osallistamista osallistamisen vuoksi, vaan pyrkimyksenä on viedä kansalaisraadin tuotosta aidosti eteenpäin 5. Mahdollisia preferenssien muuttajia Galluppien esittämä staattinen kansalaismielipide kyseenalaistetaan; ihmisten näkemykset voivat muuttua, kun asioita käsitellään monista eri näkökulmista, kun saadaan monipuolista tietoa, ja kun saadaan keskustella monien erilaisten ihmisten kanssa

5 2. "OSALLISENA OMASSA ELÄMÄSSÄ" Valtakunnallisen Kaste-vammaispalveluhankkeen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahankkeessa järjestettiin Suomen ensimmäinen kansalaisraati vammaisille henkilöille. Vammaisten henkilöiden alueellinen raati kokoontui kolmeksi päiväksi 7.6. ja 24. 25.8.2011 keskustelemaan vammaisten henkilöiden mahdollisuudesta osallistua omaan elämäänsä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Raadin teeman päätti osahankkeen kaksi ohjausryhmää. Raati koostui markkinoinnin kautta vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista ja lopulta ositetun satunnaisotannan kautta valituista yhdeksästä henkilöstä, jotka edustivat aluetta parhaalla mahdollisella tavalla eri ryhmät huomioiden (kts. liite 1). Kansalaisraadin ensimmäinen päivä alkoi tutustumisella toisiin raatilaisiin, raadin vetäjiin sekä itse kansalaisraadin prosessiin. Tämän jälkeen raatilaiset aloittivat koulutettujen fasilitaattoreiden johdolla pienryhmäkeskustelut kansalaisraadin teemasta "osallisena omassa elämässä". Ensimmäisen päivän päätteeksi raatilaiset nimesivät ammattilaisista ja viranhaltijoista koostuvan paneelin (kts. liite 2), jolle he kansalaisraadin toisen päivän aikana tulisivat esittämään teeman kannalta relevantteja kysymyksiä. Raadin toisena päivänä raatilaiset kuulivat yhteensä viittä panelistia. Ulkopuolinen moderaattori varmisti paneelin sujumisen tasa-arvoisessa ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. Raadin viimeinen päivä alkoi paneelikeskustelujen reflektoinnilla. Tämän jälkeen raatilaiset alkoivat kirjoittaa kansalaisraadin julkilausumaa aluksi pienryhmissä, lopuksi viimeistellen koko ryhmän kesken. Raatilaiset esittivät itse julkilausumansa raadin lopuksi järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Vammaispalveluhankkeen projektipäällikkö antoi raatilaisten esityksen jälkeen vastineensa raadin julkilausumaan.

6 3. KANSALAISRAADIN JULKILAUSUMA Kolmen kansalaisraatipäivän päätteeksi raatilaiset esittivät julkilausuman tiedotustilaisuudessa. Julkilausuma sisälsi yhteensä 19 kehittämisehdotusta kahdeksan eri teeman alla: TEEMA 1: Seurakunta ja osallisuus Kehittämisehdotus 1. Seurakunta mahdollistaa kaikille ryhmille osallisuuden yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kuvaus: Seurakunnan tulee valinnoissaan huomioida erityisryhmien kanssa työskentelevien vuorovaikutustaidot (esimerkiksi viittomakieli) ja muut erityistarpeet, lähtökohtana kirkko kaikille. Tuoda seurakuntatoiminta lähemmäksi ihmisiä kuljetuksin, avustajin ja esteettömin tiloin. Keskusteluryhmiä niille, joita vammaisuus koskettaa. Seurakunnan ja järjestöjen vahvempaa yhteistyötä, esimerkiksi vapaaehtoistoiminnassa ja vertaisryhmissä. Kehittämisehdotus 2. Kirkon rooli yhteiskunnallisena asennekasvattajana vahvemmaksi. Kuvaus: Asennekasvatuksessa kirkolla suuri vaikutus arvoyhteisönä, ja sen tulisi toimia roolimallina avoimuuteen. TEEMA 2. Maakunnat ja osallisuus Kehittämisehdotus 1. Kokemusasiantuntijoiden mukaanotto maakuntasuunnitelmien tekoon. Kuvaus: Maakuntaliittojen tulee kerätä lista kokemusasiantuntijoista, joihin tulee ottaa yhteyttä alueellisessa suunnittelussa (mahdollisuuksien mukaan alueella asuva). Toteutus yhdessä järjestöjen kanssa. Kehittämisehdotus 2. Maakuntaliitot ja viranomaiset (esimerkiksi ELY, AVI) tutuksi kuntalaisille Kuvaus: Selkokielellä kuvaukset ja organisaatiokaaviot alueellisesti ja valtakunnallisesti. Selkeät linkitykset kuntien kotisivuille.

7 Kehittämisehdotus 3. Kunnan Internet-sivuille tieto (vaihtoehtoisesti kuntatiedote jokaiseen talouteen) eri yhteyshenkilöistä, jotka toimivat yli kuntarajojen toimivissa kokoonpanoissa (esimerkiksi sairaanhoitopiiri, maakuntahallitus). Kuvaus: Ajantasainen tieto siitä, mikä on henkilön nimike, yhteystiedot, vastuualue ja työalue. TEEMA 3. Kaavoitus Kehittämisehdotus 1: Vammaisneuvostojen tehtäväksi seurata kaavoituksen ja rakentamisen esteettömyyttä yhteistyössä muiden kunnan rakentamiseen vaikuttavien tahojen kanssa (kaavoitus, tekninen toimi). Kuvaus: Vammaisneuvostoilta vaaditaan lausuntopyynnöt. Maakuntatasolla yksi nimetty henkilö, jonka tehtävänä on toimia tiedotus- ja palvelukoordinaattorina kaavoitusasioissa. Lähtökohtana kuitenkin, että kukin viranomaishenkilö ottaa huomioon omalta osaltaan erityisryhmien tarpeet. Huomioidaan alueellinen tarve. TEEMA 4. Vammaistutkimus Kehittämisehdotus 1: Keskeisinä tavoitteina tulee olla tieteellisen tiedon kerääminen vammaisuudesta, jonka kautta vaikutetaan yhteiskunnallisiin asioihin, muun muassa asenneilmapiiriin ja vammaistutkimuksen tieteenalan vakiinnuttaminen Suomessa. Kuvaus: Erityisesti asenneilmapiiri vaikuttaa ihan kaikkeen. TEEMA 5. Työelämä Kehittämisehdotus 1. ELY-keskuksilta apua yhteistyössä järjestöjen kanssa hakuprosessiin, hakemuksiin ja CV:n tekemiseen. Kuvaus: Hyödynnetään järjestöjen osaamista ja verkostoja työnhakemisessa. Kehittämisehdotus 2. KELA järjestää kuulemistilaisuuksia tai keskustelutilaisuuksia yhteistyössä järjestöjen kanssa asiakkaille, joka olisi osa KELAn kehittämistoimintaa. Kuvaus: Lisäisi läpinäkyvyyttä ja madaltaisi kynnyksiä.

8 Kehittämisehdotus 3. ELY-keskusten on järjestettävä tilaisuuksia yhteistyössä järjestöjen kanssa (foorumeita, rekry-messuja), joissa erilaiset työnhakijat ja työnantajat voisivat kohdata. Kuvaus: Poistaa ennakkoluuloja ja lisää vuorovaikutusta. Kehittämisehdotus 4. Avustajakeskusten, KELAn ja kuntien vammaispalveluista vastaavien tahojen tulee huolehtia akuutista henkilökohtaisen avustajien ja tulkkien välityksestä äkillisissä tilanteissa. Kuvaus: Jokaisen pitää päästä sängystä ylös, jokaisen pitää saada ilmaistua itsensä, jokaisen pitää päästä töihin. TEEMA 6. Kuljetuspalvelut Kehittämisehdotus 1. Kuntien ja kuntayhtymien tulee kunnioittaa itsemääräämisoikeutta ja yksilöllisiä ratkaisuja. Tulee laatia soveltamisohjeet kuljetuspalvelujen käyttämiseen. Ohjeita tehtäessä otettava palvelujen käyttäjät mukaan suunnitteluun. Kehittämisehdotus 2. AVI tekee selvityspyyntöjä kuntiin kuljetuspalveluista etenkin jos on tapahtunut kuntaliitoksia ja kuntayhtymiä. TEEMA 7. Viestintä ja tiedottaminen Kehittämisehdotus 1. Viestintäministeriö: Hätätiedote kännykkään tulee olla ilmainen. Kuvaus: Kuulo-, näkö- ja puhevammaisilla on vaara jäädä muuten ilman tietoa. Kehittämisehdotus 2. Viestintäministeriö huolehtii välittömästi, että hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä. Kehittämisehdotus 3. Yle: Kaikki ohjelmat tulee tekstittää. Näkövammaisille tulee olla mahdollisuus koneäänitekstitykseen. Kuvaus: Ei jätetä joitakin ohjelmia tekstityksettä.

9 MUUT TEEMAT Kehittämisehdotus 1. Kuntien ja valtion viranomaisten tulee arvostaa omaishoitajien tekemää arvokasta työtä ja mahdollistaa heille lakisääteiset vapaat. Kehittämisehdotus 2. Itsemääräämisoikeus itseä koskevissa asioissa tulee aina huomioida, jotta inhimillisyys ja yksilöllisyys toteutuisivat palvelujen saannissa. Kehittämisehdotus 3. Palvelusetelijärjestelmää tulee kehittää, että jokainen voi valita itselleen sopivimman vaihtoehdon.

10 4. MITÄ TAPAHTUU SEURAAVAKSI? Kansalaisraati on prosessi, joka ei pääty julkilausuman esittämiseen tiedotustilaisuudessa. Tavoitteena on aito vaikuttavuus. Tätä loppuraporttia tullaan levittämään paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti julkilausuman toteutumisen kannalta relevanteille tahoille. Erityisesti kuntien viranhaltijoita ja vammaisneuvostoja sekä muita alueellisia toimijoita kannustetaan mukaan sitoutumaan tavalla tai toisella julkilausuman toteuttamiseen. Raatilaisia tullaan tiedottamaan julkilausuman etenemisestä. Toteutetun kansalaisraadin prosessia tullaan analysoimaan myös tutkimuksellisesti. Raatilaisia haastattelemalla ja itse prosessia havainnoiden kerätään materiaalia kansalaisraadin tarkasteluun uudenlaisena osallisuudenmuotona. Tarkoituksena on selvittää kuinka kansalaisraati deliberatiivisen demokratian sovelluksena soveltuu suomalaiseen yhteiskuntaan. Erityisenä tavoitteena on tarkastella sitä, kuinka yhteiskunnan moninaisuus kyetään ottamaan huomioon kansalaisraadin toteutuksessa. Lopuksi, tämä alueellinen kansalaisraati tulee mitä todennäköisimmin saamaan jatkoa valtakunnallisen kansalaisraadin muodossa. Kysyttäessä tiedotustilaisuudessa valtakunnallisen raadin tarpeesta, antoivat raatilaiset ajatukselle täyden tukensa.

11 LIITE 1. Raatilaiset Aukia Pekka, Seinäjoki Hietala Markku, Töysä Kankaanpää Satu, Seinäjoki Kivipelto Juhani, Kurikka Louhivesi Jenni, Seinäjoki Luomanen Marjo, Vaasa Pihakari Päivi, Kauhava Sivula Tiina, Ilmajoki Valkama Anne-Maria, Kauhajoki

12 LIITE 2. Panelistit Piispa Simo Peura, Lapuan hiippakunta Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi, Pohjanmaan liitto Ylitarkastaja Ritva Haapala, Länsi-Suomen aluehallintovirasto Professori Simo Vehmas, Jyväskylän yliopisto Perusturvajohtaja Helena Lahtinen, Kuortaneen kunta Kehityspäällikkö Emmi Ruth, YLE (esteen vuoksi vastaus sähköpostitse) Moderaattorina kehittämispäällikkö Tuula Peltoniemi, STKL

13 LIITE 3. Organisoijat Katja Valkama, kehittämissuunnittelija, Vammaispalveluhanke Outi Koskenvalta, kehittämissuunnittelija, Vammaispalveluhanke Tiina Mäki, kehittämissuunnittelija, Vammaispalveluhanke Elina Peltola, projektitutkija, BoWer Harri Raisio, tutkijatohtori, sosiaali- ja terveyshallintotiede, Vaasan yliopisto

14 LIITE 4. Kansalaisraadin aikataulu ENSIMMÄINEN PÄIVÄ, 7.6.2011, ESKOO, SEINÄJOKI 09.30-10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 10.00-10.30 Tutustuminen ja raadin toiminta 10.30-11.30 Työskentelyä pienryhmissä; osallistujat jaetaan kahteen ryhmään; aiheena mitä on osallisuus? 11.30-12.00 Pienryhmäkeskustelujen läpikäynti koko ryhmässä 12.00-13.00 Lounas 13.00-14.15 Pienryhmäkeskustelua, syvennetään keskustelua 14.15-14.45 Pienryhmäkeskustelujen läpikäynti koko ryhmän kesken; päätös kutsuttavista asiantuntijapanelisteista 14.45-15.00 Päivän yhteenveto TOINEN PÄIVÄ, 24.8.2011, VAASAN YLIOPISTO, VAASA 09.30 Aamukahvi 10.00 Päivän ohjelma ja kysymysten läpikäynti 11.00 Paneeli 12.30 Lounas 13.30 Paneeli 15.00 Päätös KOLMAS PÄIVÄ, 25.8.2011, VAASAN YLIOPISTO, VAASA 09.30 Aamukahvi 10.00 Julkilausuman kirjoitus 12.00 Lounas 13.00 Julkilausuman kirjoitus 15.00 Tiedotustilaisuus 16.30 Päätös

15 YHTEYSTIEDOT Kehittämissuunnittelija Tiina Mäki Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Vammaispalveluhanke p. 044 415 6761 tiina.maki@eskoo.fi

KUVAKOLLAASI RAATIPÄIVISTÄ (kuvat Laura Valkama ja Elina Peltola) 16