VALMENNUSKÄSIKIRJA Toimittanut Tiina Meklin
SISÄLTÖ ESIPUHE... 3 A. SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUTOIMINTA...4 SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT... 5 TAITAJA 9... 6 TAITAJA... 8 WORLDSKILLS COMPETITION... 10 B. SKILLS-VALMENNUSJÄRJESTELMÄ...12 AMMATTITAITOVALMENNUKSEN PERUSPERIAATTEET... 13 AMMATTITAITOVALMENNUKSEN TAVOITTEET... 13 KOLMEPORTAINEN VALMENNUSMALLI... 14 PERUSVALMENNUS... 14 HUIPPUVALMENNUS... 14 MAAJOUKKUEVALMENNUS... 15 AMMATTITAITOVALMENNUKSEN OSA-ALUEET... 16 AMMATILLISTEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN... 16 TYÖYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN... 16 FYYSISTEN JA PSYYKKISTEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN... 16 KILPAILUVALMENNUKSEN TUKITOIMINTOJEN HYÖDYNTÄMINEN... 16 SKILLS-VALMENNUSVERKOSTO... 17 VERKOSTON RAKENNE JA JOHTAMINEN... 17 OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT... 18 VALMENNUSVERKOSTON KEHITTÄMINEN... 21 SKILLS-VALMENNUKSEN RAHOITTAMINEN... 23 VALMENNUKSESSA TARVITTAVAT RESURSSIT... 23 VALMENNUSRESURSSIEN HANKINTA... 23 SKILLS-VALMENNUKSELLA SAAVUTETUT HYÖDYT... 26 HYÖDYT YRITYKSILLE... 26 HYÖDYT OPPILAITOKSILLE... 27 HYÖDYT VALMENNETTAVILLE... 27 YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET... 27 1
C. SKILLS-VALMENNUSMALLI...28 PERUSVALMENNUS... 29 VALMENNETTAVIEN ETSIMINEN JA VALINTA... 29 VALMENNUSSUUNNITELMA... 30 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ... 31 VALMENNUKSEN TOTEUTUS... 32 VALMENNUKSEN SEURANTA... 33 VALMENNUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TUTKINNOT... 34 HUIPPUVALMENNUS... 35 VALMENNETTAVIEN ETSIMINEN JA VALINTA... 35 VALMENNUSSUUNNITELMA... 36 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ... 37 VALMENNUKSEN TOTEUTUS... 38 VALMENNUKSEN SEURANTA... 39 VALMENNUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TUTKINNOT... 40 MAAJOUKKUEVALMENNUS... 41 VALMENNETTAVIEN ETSIMINEN JA VALINTA... 41 VALMENNUSSUUNNITELMA... 42 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ... 43 VALMENNUKSEN TOTEUTUS... 44 VALMENNUKSEN SEURANTA... 48 VALMENNUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TUTKINNOT... 49 D. SKILLS-VALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN...50 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI... 51 VIESTINNÄN JA MARKKINOINNIN TAVOITTEET... 51 VIESTINNÄN JA MARKKINOINNIN APUVÄLINEET... 52 VALMENTAJAT JA LAJIPÄÄLLIKÖT MARKKINOIJINA... 53 KILPAILUASIANTUNTIJAKOULUTUS... 54 KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET... 54 KOULUTUKSEN TOTEUTUS... 54 KILPAILUKUMMI... 55 TAITAJA-LAJIVASTAAVA... 56 AMMATTITAITOVALMENTAJA... 57 WORLDSKILLS EXPERT / WORKSHOP SUPERVISOR... 58 2
ESIPUHE Ammattitaitovalmennuksesta tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella valmennuksen työkalua, laatukäsikirjaa, päätettiin uudistaa ja kehittää edelleen. Laatukäsikirjan ensimmäinen taso julkaistiin vuonna 2002, ja se on toiminut hyvänä pohjana valmennuksen alkutaipaleella. Nyt kun kokemusta huippuosaajien ammattitaitovalmennuksesta on kertynyt enemmän, myös laatukäsikirjaa oli syytä tarkistaa. Ensimmäiseksi laatukäsikirjan nimi päätettiin muuttaa valmennuskäsikirjaksi, joka paremmin kuvaa sen käytännön tarkoitusta. Tavoitteena oli tehdä valmennuskäsikirjasta selkeä ja toimiva kokonaisuus, joka palvelee valmentajien ja muiden ammattitaitovalmennuksesta kiinnostuneiden käytännön tarpeita. Valmennuskäsikirjan kehittäminen käynnistettiin syyskuussa 2003. Ensimmäisen laatukäsikirjan läpikäynti herätti tarpeen selkeyttää sen rakennetta niin, ettei turhia päällekkäisyyksiä ole, ja että tarvitsemansa tiedon voi löytää helposti jo sisällysluetteloa vilkaisemalla. Sisällöllisesti laatukäsikirjan ensimmäisestä tasosta tuntui puuttuvan esimerkkejä käytännön valmennustyöstä ja etenkin WSC-kilpailuihin valmistautumisesta. Uudessa valmennuskäsikirjassa päätettiinkin hyödyntää St. Gallenin valmennusprosessin tuomaa kokemusta ja panostaa hyvien valmennuskäytäntöjen esittelyyn. Valmennuskäsikirja koostuu neljästä kokonaisuudesta. Ensimmäisessä osassa esitellään ammattitaitokilpailut, jotka muodostavat raamit ja tavoitteen valmennukselle. Toinen osa on ammattitaitovalmennuksen yleisosa, jossa esitellään valmennuksen perusperiaatteet, valmennuksen osa-alueet, kolmiportainen valmennusmalli, valmennusta toteuttava verkosto, valmennuksen rahoitusmallit sekä valmennuksella saavutetut hyödyt. Kolmas osa keskittyy valmennuksen käytännön toteuttamiseen. Tämä osa on jaettu kolmiportaisen valmennusmallin mukaisesti perusvalmennukseen, huippuvalmennukseen ja maajoukkuevalmennukseen. Jokaisen valmennusvaiheen osalta käydään läpi valmennettavien valintaan, valmennuksen suunnitteluun, sisältöön, toteutukseen, seurantaan ja valmennuksen päättämiseen liittyviä asioita. Tästä jaottelusta on se hyöty, että valmentaja voi löytää juuri tietyssä valmennusvaiheessa tarvitsemansa tiedon yhtenä kokonaisuutena. Neljännessä osassa kerrotaan vielä valmennustoiminnan markkinoinnista sekä kilpailuasiantuntijakoulutuksesta. Valmennuskäsikirjasta on pyritty tekemään mahdollisimman helppolukuinen, mutta kattava opaskirja, josta on apua käytännön valmennustyössä. Sisällön tuottamiseen on käytetty valmennusjohdon, lajipäälliköiden ja valmentajien kokemuksia ja tietämystä, sekä St. Gallenin valmennusprosessista olemassa ollutta valmista materiaalia. Lisäksi tietoa kerättiin lajipäälliköiltä sähköisen Survette-kyselylomakkeen avulla. Haluankin kiittää kaikkia lajipäälliköitä heidän antamastaan panoksesta tämän käsikirjan hyväksi. Ilman heidän apuaan ja kokemuksiaan tätä käsikirjaa olisi ollut mahdotonta toteuttaa. Erityiskiitoksen ansaitsevat Jorma Haranen, Kari Toivanen, Eila Kiilamaa, Lars Gardberg, Hanne Viljanen, Helmi Halabi, Jaakko Lainio, Jarmo Kainumaa, Juha Liitola, Kari Ilmola, Katriina Lahtinen, Leo Leinonen, Marianna Pirilä, Olavi Lähteinen, Ritva Rysä, Sauli Jaara, Seppo Paloluoma, Taina Sipilä, Timo Leinonen, Matti Ylönen ja Pekka Öhman. Haluan myös kiittää erityisesti valmennuspäällikkö Immo Pylvästä, projektipäällikkö Juha Leviäkangasta sekä tekniikkapäällikkö Hannu Immosta heidän antamastaan tuesta ja näkemyksistä tämän haastavan toimitusprosessin aikana. Helsingissä 5.3.2004 Tiina Meklin 3
A. Skills-ammattitaitokilpailutoiminta 4
SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT Kilpailutoiminnalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia nuorten ammattitaidon tason nostamiseen. Skills Finland ry pyrkii kilpailu- ja valmennustoiminnalla parantamaan ammattikoulutuksen ja osaamisen arvostusta ja lisäämään ammattien vetovoimaa. Skillsammattitaitovalmennus tähtää pääasiassa ammattitaidon MM-kilpailuihin, mutta Skillskilpailujatkumoon kuuluu myös muun tasoisia kilpailuja. Kilpailujatkumo alkaa peruskoulun 9-luokkalaisille suunnatusta Taitaja 9 -kisasta, jonka tarkoituksena on innostaa nuoria kädentaitojen harjoitteluun ja suunnata ajatuksia mahdolliseen tulevaan ammatilliseen koulutukseen. Vuosittain järjestettävä kansallinen Taitaja-kilpailu on tarkoitettu ammattiin opiskeleville nuorille ja siihen valmentautuminen tapahtuu ammatillisen peruskoulutuksen piirissä. Kilpailujatkumon huippuna on joka toinen vuosi järjestettävä World-Skills Competition eli ammattitaidon MM-kilpailut. www.taitaja9.com www.taitaja2005.com www.wsc2005helsinki.com 5
SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT TAITAJA 9 Taitaja 9 -kilpailu on peruskoulun 9-luokkalaisille tarkoitettu 9-ottelu kädentaidoissa. Kisalla halutaan innostavalla tavalla tehdä ammattioppilaitosta tunnetuksi ja nostaa taitoaineiden asemaa peruskouluissa. Taitaja 9 -kilpailu pyritään saamaan kaikkien peruskoulun yläasteen viimeisen luokan oppilaiden tavoitettavaksi. Kilpailu tuottaa myönteisten elämysten kautta kokemusta ja halua hankkia tietoa ammatillisesta koulutuksesta ja ammateista. Kilpailuissa on eri lajeja eli ammattialoja, jotka voivat vaihdella vuosittain. Kilpailutehtävät ovat tiimityötä korostavia joukkuesuorituksia. Tiimit ovat kolmehenkisiä ja ne rakennetaan niin, että mukana on vähintään yksi tyttö ja yksi poika. Taitaja 9 -kilpailun tavoitteena on lisätä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien nuorten määrää erityisesti tekniikan-, tekstiilityön- ja kotitalouden aloille tehdä ammattioppilaitosta tunnetuksi peruskoululaisille nostaa taitoaineiden asemaa peruskouluissa lisätä paikallista peruskoulujen, ammattioppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä ja edistää ammattien sisäistä sukupuolitasapainoa. Kilpailujen suunnittelun ja toteutuksen aikana kehitetään paikallisesti peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä. Keskeisinä toimijoina ovat peruskoulun teknisen- ja tekstiilityön opettajat, kotitalouden opettajat sekä opinto-ohjaajat. Toisena tärkeänä toimijaryhmänä ovat ammatillisten oppilaitosten opettajat. Yritykset kytketään mukaan toimintaan esimerkiksi tehtävien harjoittelupaikkoina tai työelämään tutustumispaikkoina sekä kilpailujen toimitsijoina. Kilpailu koostuu koulukohtaisista alkukarsinnoista, alueellisista karsintakilpailuista ja loppukilpailuista. Alkukarsinnat pidetään ammattioppilaitoksissa. Karsinnoissa joukkueet saavat ratkaistavakseen 3 9 tehtävää. Järjestävä oppilaitos kokoaa myös tuomariston, joka valitsee kolme parasta joukkuetta aluekarsintoihin.alkukarsinnat sekä aluekarsinnat ovat toisistaan poikkeavia järjestelyiltään ja aikatauluiltaan, mutta aluekarsinnoissa on vähintään kaksi tehtävää, jotka on määrätty järjestäjän toimesta. Tyypillisesti alkukarsinnoissa joukkueet kiertävät ammattioppilaitoksen eri osastoja ja tekevät siellä erityisissä Taitaja 9 - tehtäväpisteissä alan tehtäviä. Hyväksytyn suorituksen aika kirjataan ja lasketaan yhteen muiden tehtäväpisteiden aikojen kanssa. Aluekarsinnoissa voi olla jo samaa ilmettä kuin itse kisassa eli useampi joukkue on samanaikaisesti kilpailemassa kilpailuareenalla. Ne voivat olla myös edellä mainitun alkukarsinnan kaltaiset. Aluekarsintojen parhaat pääsevät jatkoon varsinaiseen Taitaja 9 -finaaliin, joka pidetään SM Taitaja -kilpailujen yhteydessä. Finaalikilpailut muodostuvat samana päivänä järjestettävistä alku- ja välieristä sekä finaalista. Tapahtuma on alku- ja välierien neljän parhaimman joukkueen välinen kilpailu, jossa käydään kaikki yhdeksän tehtävää läpi. Taitaja 9 - kisan tehtävistä on saatavissa ns. tyyppitehtävät, joissa kuvataan kilpailutehtävän luonnetta ja tarvittavia taitoja. Kilpailutehtävien maksimisuoritusaika vaihtelee viidestä viiteentoista minuuttiin. Finaalitehtävät ovat tyypiltään samoja kuin aluekarsintojen tehtävät, mutta ne vaativat enemmän opittujen asioiden soveltamista. 6
SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT Taitaja 9 -tyyppitehtävä: Makkaratikku (metalliala) Tehtävä: Tehtävänä on valmistaa annetuista osista makkaratikku. Teräosa taivutetaan ja teroitetaan, jonka jälkeen se liitetään pistehitsaamalla varsiosaan. Kahva tehdään puusta. Tarvittavien reikien poraamiseen käytetään akkuporakonetta. Kilpailun eri vaiheessa osat voivat olla eri tavoin esityöstettyjä. Tehtävän suorittamisen yhteydessä on käytettävä annettuja suojavälineitä. Hyväksytyn suorituksen kriteerit: Makkaratikku on tehty ohjeiden mukaan ja sitä voidaan riiputtaa lenkistä, kun makkara tai muu paino on teräosassa kiinni. Teräosan kärjet on työstetty vaatimusten mukaan. Taitaja 9 -tyyppitehtävä: Renkaanvaihto (autoala) Tehtävä: Tehtävänä on vaihtaa henkilöauton vararengas autossa olevan renkaan tilalle. Käytössä ovat normaalit renkaanvaihtotyökalut. Hyväksytyn suorituksen kriteerit: Muttereiden kiristys on tehty ohjeiden mukaisesti ja tehtävässä on muutenkin noudatettu annettuja ohjeita. 7
SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT TAITAJA Skills Finland ry:n toiminnan näkyvin vuosittainen tapahtuma on Taitaja-kilpailut. Taitajakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1988, jolloin kilpailujärjestelyistä vastasivat Suomen Ammatillisten Oppilaitosten Liitto (SAOL), Ammattikasvatushallitus (AKH) sekä Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK). Vuonna 1988 olivat mukana kone- ja metalliala sekä vaatetusala. Vuonna 1993 Taitaja-kilpailun koordinointi siirtyi Skills Finland ry:lle. Yli kymmenen vuoden aikana Taitaja-kilpailuista on kehittynyt merkittävä ammatillisen koulutuksen tapahtuma, joka kokoaa jo yli kolmenkymmenen lajin nuoret kilvoittelemaan Suomen mestaruuksista. Taitaja-kilpailu on avoin kaikille ammatilliseen perustutkintoon tähtäävässä koulutuksessa oleville, jotka saavuttavat kilpailuvuonna enintään 20-vuoden iän. Kilpailija voi halutessaan osallistua Taitaja-kilpailuun useammin kuin kerran, joko samassa tai eri lajissa. Taitajavalmennuksesta vastaavat ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Kilpailussa menestyvillä nuorilla on myös mahdollisuus päästä mukaan ammattitaitovalmennukseen, joka tähtää kansainvälisiin WorldSkills-kilpailuihin. Taitaja-kilpailun tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen tunnettavuutta, vetovoimaa ja arvostusta edistää ammatin oppimista ja oppimistulosten vertailua kohottaa opiskelijoiden kiinnostusta jatkuvaan kehittymiseen ja yrittäjyyteen lievittää elinkeino- ja muun työelämän rekrytointiongelmia ja kehittää ammattitaitoa kilpailu- ja valmennustoiminnalla sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä. Taitaja-kilpailu motivoi nuoria parempiin oppimistuloksiin ja -suorituksiin. Nämä nuoret huippuosaajat kannustavat omalla esimerkillään myös muita jatkamaan ammattitaitonsa kehittämistä. Ammattitaitokilpailuihin osallistumisen ja niissä menestymisen avulla pyritään varmistamaan myös menestyminen työpaikan hankinnassa. Taitaja-kilpailuihin osallistuminen huomioidaan opiskelijoiden opintosuorituksissa siten, että kilpailut ja niiden aikana suoritettavat tehtävät muodostavat tietyn oppimäärän opinnoista ja niihin mahdollisesti kuuluvista näytöistä. Tämä suoritusten hyväksi lukeminen toteutetaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Myös osallistuminen kilpailujen järjestämiseen pyritään huomioimaan opintosuorituksina. Taitaja-kilpailuun kuuluvat karsintakilpailut käydään lajikohtaisesti tarvittaessa kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa kilpaillaan oppilaitoksissa tai koulutuksen järjestäjän kilpailuissa pääsystä semifinaaleihin. Sitten kilpaillaan semifinaaleissa pääsystä valtakunnalliseen SM-loppukilpailuun. Kolmannessa vaiheessa, eli finaalissa, kilpaillaan lajin Suomen mestaruudesta. Finaalin yksilölajeissa on pääsääntöisesti mukana kahdeksan kilpailijaa. Skills Finland ry myöntää järjestelyoikeudet jokaiseen Taitaja SM -kilpailuun ja toimii tiiviissä yhteistyössä järjestäjäorganisaation kanssa. Viimeisin Taitaja-kilpailu järjestettiin Seinäjoella 2004, seuraavat kilpailut ovat Turussa 2005, Tampereella 2006 ja Joensuussa 2007. 8
SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT Taitaja-kilpailutehtävien tulee vastata ammatillisessa perustutkinnossa vaadittavaa kiitettävää ammatillista osaamista. Kilpailutehtävän kehyksen muodostaa lajien ohjausryhmän hyväksymä lajikuvaus, jossa määritetään tehtävän vaiheet ja arvioinnissa huomioon otettavat tarpeelliset kriteerit. Semifinaalikilpailun ja SM-kilpailun järjestäjä vastaa yhteistyössä ohjausryhmän kanssa kilpailutehtävien laatimisesta ja valinnasta. Taitaja -esimerkkitehtävä: Autokorinkorjaus Muoviosan korjaus: Tehtävänä on korjata vaurioitunut henkilöauton muovipuskuri. Korjaus suoritetaan hitsaamalla ja vahvistetaan sen jälkeen liimaamalla. Hitsauskorjauksessa käytetään V- railoa ja se suoritetaan pintapuolelta. Lisäaineena käytetään valmista tai vaurioituneesta kappaleesta valmistettua lisäainelankaa. Hitsaussauma vahvistetaan taka-osastaan liima-aineella ja lasikuituverkolla. Tavoitteena on kontrolloida kilpailijan tiedot ja taidot muoviosan työmenetelmistä ja työturvallisuusvalmiuksista. Työssä käytettävät koneet ja materiaalit: Kuumailmapuhallin Karahiomakone ja terät Pyöröhiomakone Ilmasaha Puukko Liiman levityslastoja Suojakäsineet Kohdeimuri Liimat Lasikuituverkko Tartunta-aineet Hiomapaperit Taitaja -esimerkkitehtävä: Floristintyö Kukkakimpun sitominen: Työ suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä parturikampaajakilpailijan (kampaus), pukuompelijakilpailijan (puku) sekä kosmetologikilpailijan (ehostus) kanssa. Kukkasidonnan kilpailijan tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kädessä kannettava kukkakimppu, joka on osa kokonaisuutta em. lajien kilpailijoiden töiden kanssa. Kukkakimpun tekniikka on spiraalitekniikka ja kimpussa on yksi sidos. Kilpailutehtävän materiaalin jokainen kilpailija valitsee lajin järjestäjän toimittamasta materiaalista. Kilpailijalla saa olla käytössä omat henkilökohtaiset työvälineet (puukko, lankasakset, sakset). Suunnittelu- ja työskentelyaika on yhteensä 3 h. 9
WORLDSKILLS COMPETITION SKILLS-AMMATTITAITOKILPAILUT Nuorten ammattilaisten maailmanmestaruus ratkotaan joka toinen vuosi ammattitaidon MM-kilpailuissa. Kilpailujen järjestämisoikeudet myöntää kansainvälinen järjestö World- Skills Organisation (WSO), jonka jäseneksi Suomi liittyi vuonna 1987. Järjestön nimi oli tuolloin International Vocational Training Organisation eli IVTO. Jäsenmaita järjestöllä on 37 ympäri maailmaa. Ensimmäinen WorldSkills Competition pidettiin Espanjassa 1950. Kilpailusta on kehittynyt mahtava kansainvälinen suurtapahtuma, jossa alle 23-vuotiaat nuoret huipputaitajat kilpailevat oman alansa maailmanmestaruudesta. Tällä hetkellä virallisia kilpailulajeja on 38 ja lisäksi kilpaillaan viidessä näytöslajissa. Skills Finland ry organisoi nuorten ammattitaitovalmennusta ja lähettää joukkueen edustamaan Suomea ammattitaidon MM-kilpailuihin. Valmennuksesta vastaa Skills Finland ry yhdessä Skills-valmennusyksiköiden ja Skills-valmennusyritysten kanssa. Ammattitaitovalmennus on kolmivaiheinen. Skills-valmennusyksiköissä ja Skills-valmennusyrityksissä tapahtuneen perusvalmennusvaiheen jälkeen valitaan 3-4 lahjakkainta ja kilpailukykyisintä nuorta huippuvalmennukseen. Huippuvalmennuksen aikana tai valmennusjakson lopussa karsitaan erillisellä karsintakilpailulla kunkin kilpailulajin paras valmennettava maajoukkuevalmennukseen ja sitä kautta ammattitaitomaajoukkueeseen. Vuonna 2000 Lissabonissa järjestetyssä WorldSkills-kokouksessa Suomelle myönnettiin oikeus järjestää WorldSkills Competition vuoden 2005 toukokuussa. Samalla kilpailut järjestetään ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Helsingin Messukeskuksessa järjestettäviin kilpailuihin odotetaan noin 900 kilpailijaa 37 maasta, muita kansainvälisiä vieraita noin 4000 ja katsojia reilusti yli 100 000. Päävastuu kilpailujen järjestämisestä on Skills Finland ry:llä. Hanke on usean vuoden kehittämishanke, jolla on laajalle ulottuva vaikutus ammatillisen koulutuksen ja ammattitaidon arvostuksen kohottamisessa. Kesäkuussa 2003 Sveitsissä St. Gallenissa järjestettiin 37. ammattitaidon MM-kilpailut. Skills Finland ry:n hallitus asetti St. Gallenin joukkueelle seuraavat tavoitteet: Suomi osallistuu jokaiseen kilpailulajiin ja jokaiseen demolajiin. Sijoitus keskimmäisessä kolmanneksessa parhaan 50 % paremmalla puolella. Hyvä maajoukkuehenki mahdollistaa parhaan tähänastisen sijoituksen. Kaikki nämä tavoitteet saavutettiin yli odotusten. Ainoastaan yksi laji, tehdaskunnossapito, jäi ilman kilpailijaa, mutta siihenkin Suomi osallistui ekspertin voimin. Joukkuelajit ja näytöslajit huomioon ottaen 27 suomalaista kilpailijaa ylsi kisoissa vähintään diplomitasoiseen suoritukseen. Suoritus on Suomen kisahistorian paras. Kokonaissijoitus 36 maan joukossa oli 18:s. Yli 60 prosenttia (27/43) Suomen joukkueen jäsenistä teki siis huipputasoisen suorituksen. Lisäksi joukkueen yhteishenki oli parempi kuin koskaan aikaisemmin. Kotiin tuomisina joukkueella oli mitalit viidessä lajissa sekä diplomit 18 lajissa. Kultamitali tuli floristiikasta, hopeaa teollisuuselektroniikasta ja kolme pronssia tietokoneista ja verkoista, graafisesta suunnittelusta sekä konepajatekniikasta. Seuraavissa taulukoissa kuvataan suomalaisten menestystä WSC-kilpailuissa vuosina 1989 2003 mitattuna mitaleissa ja diplomeissa sekä kokonaispisteissä. 10
SKILLS -AMMATTITAITOKILPAILUT Suomalaisten WSC -kilpailumenestys 1989-2003 20 18 18 16 14 12 10 8 10 8 8 Kulta Hopea Pronssi Diplomit 6 5 4 2 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 2 1 1 3 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 Suomalaisten kokonaispisteiden keskiarvot 1989-2003 520 510 500 490 492 497 493 489 494 480 482 470 473 460 450 452 440 430 420 410 400 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 11
B. Skills-valmennusjärjestelmä 12
AMMATTITAITOVALMENNUKSEN PERUSPERIAATTEET Ammattitaitovalmennuksen tavoitteena on löytää tehokkaita keinoja nuorten ammattiosaamisen kehittämiseen huipputasolle. Ammattitaitovalmennuksen avulla kehitetään huippuosaamisen malleja ja kannustetaan kaikkia valmennukseen osallistuvia itsensä jatkuvaan kehittämiseen ja innovatiivisten työmenetelmien kehittämiseen. Valmennuksessa hyödynnetään työpaikoilla tapahtuvan oppimisen eri muotoja ja samalla edistetään valmistuneiden nuorten rekrytointia yritysten palvelukseen. Ammattitaitovalmennuksella pyritään käytettävissä olevin resurssein ja rehellisin keinoin parantamaan valmennettavan nuoren valmiuksia selviytyä vaativassa ammattitaitokilpailutilanteessa nopeammin ja taitavammin kuin kanssakilpailijansa. Skills-kilpailut, niin Taitaja 9 kuin Taitaja-kilpailut, toimivat tehokkaina valmennusmenetelminä nuorten kilpailutoimintaan sekä erinomaisena kanavana löytää WSC-valmennukseen sopivia nuoria. Kilpailun keinoin valmentaminen on tehokas tapa oppia, mutta samalla kilpailutoimintaa voidaan käyttää erinomaisena ammattitaidon mittarina sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ammattitaitokilpailuilla pyritään lisäämään ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia sekä kohottamaan ammattikoulutuksen asemaa ja arvostusta. Skillsvalmennuksen tavoitteena on synnyttää laajasti eri ammattialat kattava ammatillisten oppilaitosten ja yritysten huippuvalmennusverkosto, joka palvelee elinkeinoelämää huippuvalmennuksen asiantuntijana. AMMATTITAITOVALMENNUKSEN TAVOITTEET Tuottaa alansa huippuosaajia, joilla on toimivat työelämävalmiudet. Tuottaa alansa huippuosaajia, joilla on realistiset mahdollisuudet menestyä kansainvälisissä Skills-ammattitaitokilpailuissa. Parantaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä ammatillisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi. Kehittää koulutusmalleja henkilöstökoulutukseen, jossa tavoitellaan huippuosaamista. Lisätä motivaatiota jatkuvaan itsensä ja innovatiiviseen työn kehittämiseen. Parantaa työssä jaksamista. Edistää turvallisten työmenetelmien käyttöä työelämässä. Lisäkouluttaa ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita noin 30:een eri ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Parantaa ammatilliseen koulutukseen hakeutumista. Kohottaa ammatillisen koulutuksen asemaa ja arvostusta. Muodostaa huippuvalmennusverkosto, joka muodostuu oppilaitoksista ja yrityksistä. 13
KOLMEPORTAINEN VALMENNUSMALLI Kilpailijoiden valmennus WorldSkills-tasoisiin ammattitaitokilpailuihin jaetaan kolmeen ammattitaitovalmennusvaiheeseen, jotka eroavat toisistaan valmennettavien määrän ja ajankäytön suhteen. Seuraavaan WorldSkills-kilpailuun tähtäävä valmennus pyritään aloittamaan mahdollisimman pian edellisten kilpailujen jälkeen. Seuraavassa on esitelty ammattitaitovalmennuksen vaiheet ja niiden sisältö pääpiirteissään. PERUSVALMENNUS Perusvalmennus aloitetaan valitsemalla valmennukseen lajista riippuen 3-10 motivoitunutta ja kyvykästä nuorta, ja pyritään löytämään heille sopiva Skills-valmennusyritys. Kun kilpailulajeja on noin 40, se tarkoittaa, että perusvalmennukseen osallistuu yhteensä noin 250 nuorta. Tarkoituksena on löytää sellaiset lahjakkaat nuoret, jotka edustavat työelämässä tarvittavaa osaamista, ja joita voidaan valmentaa nousujohteisesti ja tarvittaessa lähettää kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Perusvalmennusjaksolla valmennus keskittyy ammatilliseen perusosaamiseen, eli niihin ammatillisiin valmiuksiin, jotka ovat tarpeen työelämässä. Kun perusvalmennus päättyy, pidetään karsintakilpailut, joiden kolme parasta pääsee huippuvalmennukseen, loput valmennettavat ohjataan suorittamaan alansa ammattitutkintoja tai ammattitutkinnon osia. Lisäksi valmennettavien on mahdollista osallistua kilpailuasiantuntijakoulutukseen. Perusvalmennuksen sisältö: ammattitaidon testaus työharjoittelu valmennussuunnitelman ja valmennussopimuksen tekeminen sitouttaminen valmennusohjelmaan kilpailuvalmennuksen aloitus ja fyysisten valmiuksien huomioiminen kilpailua ajatellen kielitaidon testaus ja mahdolliset tukitoimenpiteet kielitaidon parantamiseksi HUIPPUVALMENNUS Huippuvalmennusvaiheessa valmennettavat ovat jo käyneet läpi karsinnan jatkopaikoista ja yksilölajeissa noin kolme jokaisesta lajista on päässyt jatkoon. Valmennusta jatketaan entistä intensiivisemmin ja toteutetaan osin työaikana. Huippuvalmennus on kilpailutehtävien avulla suoritettavaa ammattitaitovalmennusta ja valmistautumista karsintaan WorldSkills-maajoukkuepaikasta. Huippuvalmennus keskittyy selkeästi WorldSkills-kilpailuissa tarvittavien taitojen ja ominaisuuksien kehittämiseen. Harjoittelussa painotetaan kilpailutehtävien omaksumista, kilpailutilanteen fyysistä ja psyykkistä hallintaa sekä sellaisten optimoitujen työmenetelmien hallintaa, joilla työ voidaan tehdä entistä tarkemmin, nopeammin ja virheettömämmin. Huippuvalmennusjakson lopussa suoritetaan kilpailijan valinta maajoukkuevalmennukseen. Huippuvalmennuksen sisältö: ammatillisen osaaminen kehittäminen kiitettävälle tasolle kilpailutehtävän harjoittelu toistoin kilpailuvalmiuksien harjoittelu, esim. nopeus, tarkkuus, paineensieto ja fyysinen kuntoharjoittelu tarvittaessa 14
MAAJOUKKUEVALMENNUS KOLMEPORTAINEN VALMENNUSMALLI Maajoukkuevalmennusvaiheessa mukana ovat ainoastaan WorldSkills-kilpailuihin valitut kilpailijat ja heidän mahdolliset varahenkilönsä. Tavoitteena on tässä valmennuksen vaiheessa saavuttaa sellaiset ammatilliset, kilpailulliset ja fyysiset valmiudet, jotka mahdollistavat kilpailun World-Skills-kilpailuissa tasaveroisesti maailman muita saman alan huippuosaajia vastaan. Tärkeää maajoukkuevalmennuksen kannalta on, etteivät Skillsvalmennusyrityksen tuotannolliset vaatimukset aja kilpailuvalmennuksen edelle enää valmennuksen tässä vaiheessa. Tarkoituksena on muodostaa eri alojen huippuammattilaisista yhteneväinen, toisiaan tukeva maajoukkue, joka edustaa Suomea kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa. Tässä vaiheessa hiotaan työskentely sellaiseksi, että kilpailuissa tarvittava työskentelyrutiini, nopeus ja erityisesti työltä vaadittava laatutaso tullaan saavuttamaan. Sisältö: työtehtäviä, jotka harjaannuttavat kilpailussa vaadittavia taitoja ammatilliset vaatimukset painottuvat tarkkuuden, nopeuden ja järjestelmällisyyden harjoittamiseen kilpailuvalmiuksien harjoittelu 6 tunnin jaksoissa vähintään 4 kertaa kauden aikana kilpailutehtävän harjoittelu kokonaisuudessaan 2 kertaa kauden aikana (ajankohta määritelty erikseen, pisteet ja aika raportoidaan valmennusjohdolle) maajoukkueleiritykset joukkueenjohtajan johdolla fyysinen kestävyysharjoittelu tarvittaessa psyykkisten kilpailuvalmiuksien kehittäminen, paineensietokyky 15
AMMATTITAITOVALMENNUKSEN OSA-ALUEET AMMATILLISTEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Ammatillisten kilpailuvalmiuksien kehittäminen tähtää ammatti- ja erikoisammattitutkintotason osaamisen saavuttamiseen, kuitenkin niin, että työskentely voidaan suorittaa turvallisesti kilpailutilanteen vaativa aikapaine ja muut kilpailuolosuhteet huomioiden. Henkilökohtaiset työtaidot ja -menetelmät on hallittava perusteellisesti ja työvälineet on kehitettävä sellaisiksi, että niiden avulla saavutetaan paras mahdollinen suorituskyky. Koska valmennuksen tavoitteena on kehittää ammatillista huippuosaamista nimenomaan kilpailun keinoin, on suositeltavaa, että valmennettava osallistuu mahdollisimman moneen oman alansa kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuun ennen mahdollista osallistumistaan ammattitaidon MM-kilpailuihin. Jokaisella valmennettavalla on siis jo olemassa ammattinsa perusosaaminen, jota valmennuksen aikana hiotaan WSC-kilpailun edellyttämälle huipputasolle. TYÖYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Työympäristöön liittyvien kilpailuvalmiuksien kehittäminen tähtää siihen, että kilpailun aikapaineesta huolimatta työskentelyssä käytetään sellaisia työtapoja, jotka ottavat parhaalla mahdollisella tavalla huomioon työturvallisuuden, työterveyden ja kestävän kehityksen. Tämän kilpailuvalmiuden odotetaan antavan sellaista osaamista ja kokemusta, jota voidaan hyödyntää myös kilpailutilanteen ulkopuolella. Esimerkiksi ergonomiset työasennot, työpisteen siisteys ja järjestys, kestävän kehityksen huomioiminen materiaalien ja työmenetelmien valinnassa sekä työkokonaisuuden ajallis-taloudellinen suunnittelu ovat asioita, joita tulee huomioida valmennuksessa ja kilpailutilanteessa, sekä myös normaalissa työelämässä. FYYSISTEN JA PSYYKKISTEN KILPAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Fyysisten ja psyykkisten kilpailuvalmiuksien kehittäminen on tärkeää, jotta valmennettava suoriutuu tehokkaasti ja turvallisesti vaativasta kilpailutilanteesta, jonka enimmäiskesto WSC-kilpailussa on 22 tuntia neljän päivän sisällä. Fyysinen kunto on avainasemassa rankassa kilpailutilanteessa, vaikkei itse työ olisikaan fyysisesti niin raskasta. Kilpailun aikapaine, jatkuvasti tarkkailun alla oleminen ja vieraassa ympäristössä toimiminen vaativat kilpailijoilta hyvän fyysisen kunnon lisäksi myös henkistä kanttia. Valmennuksessa onkin kiinnitettävä huomiota sekä ruumiillisen että henkisen kunnon ylläpitämiseen. Konkreettisen kuntoharjoittelun lisäksi valmennettaville korostetaan oikeanlaisen ruokavalion merkitystä ja suositellaan erilaisten rentoutumistekniikoiden opettelua. KILPAILUVALMENNUKSEN TUKITOIMINTOJEN HYÖDYNTÄMINEN Kilpailuvalmennuksen tukitoimintojen hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että ammattitaitovalmennus koostuu kokonaisuudesta, joka auttaa valmennettavaa urallaan ja elämässä yleensä, ja että valmennus ei kohtuuttomasti haittaa tai rasita valmennettavan normaalia elämää. Esimerkiksi toimintojen yhteensovittaminen valmennuksen, kodin, työn, opiskelun ja vapaa-ajan välillä sekä taloudelliset seikat ovat asioita, joissa valmennettava voi tarvita tukea muilta. Valmennettava tarvitsee avukseen tukiverkoston, jossa kodilla ja ystävillä on myös suuri merkitys. Valmennuksessa kannattaa myös hyödyntää esimerkiksi oppilaitosten ja yritysten tarjoamia mahdollisuuksia osallistua valmennusta tukeviin toimintoihin, kuten kieliopintoihin ja liikuntaryhmiin. 16
SKILLS-VALMENNUSVERKOSTO VERKOSTON RAKENNE JA JOHTAMINEN Skills -valmennusverkosto koostuu valmennusyksiköistä, valmennusyrityksistä, valmennuspäälliköstä, lajipäälliköistä, valmentajista sekä tietenkin valmennettavista. Skills - valmennusyksiköksi valittuja oppilaitoksia on tällä hetkellä noin 50, valmennusyrityksiä noin 100. Ammattitaitovalmennusta johtaa Skills Finland ry:n nimittämä valmennuspäällikkö. Valmennuspäällikön ohjauksessa toimii noin 40 lajipäällikköä, jotka vastaavat oman lajinsa valmennuksesta. Varsinaista valmennustyötä tekevät valmentajat, joita on noin 150, sekä valmennusyritysten työpaikkaohjaajat. Seuraavassa organisaatiokaaviossa on kuvattu valmennusverkoston rakenne. Skills Finland ry Valmennuspäällikkö Lajipäälliköt Valmentajat / Työpaikkaohjaajat VALMENNUSYKSIKÖT Valmennettavat VALMENNUSYRITYKSET 17
OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT Skills Finland ry SKILLS-VALMENNUSVERKOSTO Koordinoi ammattitaitovalmennusjärjestelmän puitteissa annettavaa ammattitaitovalmennusta koko maassa. Asettaa laadulliset tavoitteet ja vaatimukset valmennukselle sekä kaikille valmennusjärjestelmässä mukana oleville tahoille. Pyrkii tuotteistamaan ammattitaitovalmennus- ja ammattitaitokilpailujärjestelmän koko maassa tunnetuksi Skills Huippuosaamista -brandiksi. Markkinoi ammattitaitovalmennus- ja ammattitaitokilpailujärjestelmää sekä Skills Huippuosaamista -brandia sellaisissa tiedotusvälineissä ja sellaisella tavalla, mikä parhaiten palvelee kulloinkin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Rahoittaa valmennusta hallinnoimalla ESR-projektin maksuliikennettä. Etsii ja suunnittelee uusia rahoitusmahdollisuuksia valmennustoiminnalle. Skills-valmennusyksikkö Toteuttaa ammattitaitovalmennusta valmennusyksikön palveluksessa olevien lajipäälliköiden ja valmentajien toimesta. Toimii ammatillisen koulutuksen kehittäjänä yhteistyössä työelämän, muiden ammattitaitovalmennusverkostoon kuuluvien oppilaitosten sekä ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Toimii tarvittaessa muiden oppilaitosten opettajien kouluttajina yhdessä ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Avustaa valmennuksen suunnittelussa toimitsijoidensa välityksellä. Pitää erillistä lajikohtaista projektikirjanpitoa kaikista valmennuksesta johtuvista kustannuksista. Nimeää pätevän henkilön vastaamaan kirjanpidon asianmukaisesta järjestämisestä. Raportoi Skills Finland ry:lle pyydettäessä valmennukseen liittyvistä asioista. Nimeää tietyn yksikössä työskentelevän henkilön, jolla on oikeus toimia valmennusyksikön ja Skills Finland ry:n välillä yhteyshenkilönä ja edustajana sopimuksiin sekä niiden puitteissa annettuun huippuvalmennukseen liittyvissä asioissa. 18
SKILLS-VALMENNUSVERKOSTO Skills-valmennusyritys Toteuttaa nuorten ammattitaitovalmennusta. Toimii ammatillisen osaamisen kehittäjänä yhteistyössä muiden Skillsvalmennusverkostoon kuuluvien yritysten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Pitää erillistä projektikirjanpitoa kaikista valmennuksesta johtuvista kustannuksista. Nimeää pätevän henkilön vastaamaan kirjanpidon asianmukaisesta järjestämisestä. Raportoi Skills Finlandille, lajipäällikölle ja ammattitaitovalmennusyksikölle valmennuksesta ja sitä koskevasta projektikirjanpidosta. Nimeää tietyn ammattitaitovalmennusyrityksessä työskentelevän henkilön, jolla on oikeus toimia ammattitaitovalmennusyrityksen ja ammattitaitovalmennusyksikön välillä yhteyshenkilönä ja edustajana sopimuksiin sekä niiden puitteissa annettuun huippuvalmennukseen liittyvissä asioissa. Valmennuspäällikkö Vastaa kaikkien tapahtumien yhteensovittamisesta yhdessä lajipäälliköiden kanssa. Ottaa vastaan raportteja lajipäälliköiltä ja avustaa heitä työssään. Järjestää palavereja koko ammattitaitovalmennusorganisaation tasolla pitäen langat tiukasti käsissään. Seuraa eri ryhmien toimintaa kaikilla tasoilla sopivalla väljyydellä. Ei pääsääntöisesti puutu yksittäisten lajien ja valmennettavien harjoitteluun ellei ole johonkin erityisesti omalla osaamisellaan sitoutunut. Lajipäällikkö Toimii oman ammattialansa ja kilpailulajinsa valtakunnallisena johtajana. Vastaa valmennuksen suunnittelusta, budjetoinnista ja organisoinnista. Vastaa lajinsa valmennettavien ja kilpailijoiden valinnasta. Koordinoi WSC- ja Taitaja-kilpailujen semifinaalien järjestämistä. Raportoi lajiryhmiensä asioista valmennuspäällikölle ja pitää yhteyttä muihin lajipäälliköihin. Vastaa lajin sisäisten tapahtumien yhteensovittamisesta yhteistyössä lähivalmentajien kanssa sekä lajien välisestä koordinaatiosta ammattitaitovalmennusjohdon apuna. On aktiivisesti yhteydessä kunkin ammattialan laite- ja välinevalmistajiin sekä tuote- ja työtapakehittäjiin. On aktiivisesti yhteydessä oman vastuualueensa ekspertteihin kotimaassa ja ulkomailla. Suorittaa Skills-valmennustoiminnan markkinointia yrityksiin ja oppilaitoksiin Skills Finland ry:n kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Kouluttaa valmentajia ja muita tarvittavia toimitsijoita sekä yrityksiin että oppilaitoksiin Skills Finland ry:n kanssa erikseen sovittavalla tavalla. 19