Talousennuste. Suomi saa jälleen kiinni kasvusta. Maailmantalous: toipumisprosessi laajenee Kreikan vaikeuksista huolimatta

www.handelsbanken.com/research 18. toukokuuta 2010 Talousennuste Suomi saa jälleen kiinni kasvusta Maailmantalous: toipumisprosessi laajenee Kreikan vaikeuksista huolimatta Suomi: talous kasvaa vuosina 2010 2012 keskimäärin 2,4 prosenttia Korot ja valuutat: valtioiden velkakriisi koettelee euroa

Page intentionally left blank

Sisällysluettelo MAAILMANTALOUS Maailmantalouden toipumisprosessi laajenee Kreikan vaikeuksista huolimatta 4 SUOMI Jälleen kiinni kasvussa 9 KOROT JA VALUUTAT Valtioiden velkakriisi koettelee euroa 18 Keskeiset ennusteet 20 Yhteystiedot Tiina Helenius, +358 10 444 2404, tihe01@handelsbanken.se Olli Hyytiäinen, +358 10 444 2403, olhy01@handelsbanken.se Jan Häggström, +46 8 701 1097, jaha05@handelsbanken.se Martin Enlund, +46 8 46 346 33, maen12@handelsbanken.se Petter Lundvik, +46 8 701 3397, pelu16@handelsbanken.se Anna Råman, +46 8 701 8540, anra10@handelsbanken.se

MAAILMANTALOUS Maailmantalouden toipumisprosessi laajenee Kreikan vaikeuksista huolimatta Valtiontalouden ongelmat keräävät mustia pilviä Euroopan taivaalle ja vaimentavat kotimaista kysyntää. Maailmantalouden näkökulmasta tarkasteltuna kehittyvien markkinoiden vahva kasvu ja USA:n omavetoinen elpyminen jättävät Euroopan kehityksen varjoonsa. Vuoteen 2009 verrattuna toipumisvaiheessa olevien talouksien määrä on nyt selvästi suurempi, mutta Eurooppaan mahtuu edelleen yksittäisiä ongelma-alueita, joiden taloudellinen tilanne on äärimmäisen epävakaa. Siksi euro heikkenee vielä lähes 10 prosenttia. Sen sijaan Aasian kasvutalouksien voimistuva inflaatiopaine vahvistaa alueen valuuttoja. Maailmantalouden tasapainottuminen jatkuu, kun kehittyvät taloudet kirivät yksityisessä kulutuksessa Yhdysvaltojen edelle. Kreikka uhkaa olla Euroopan versio Lehman Brothersista Vielä emme voi julistaa maailmanlaajuista finanssikriisiä selätetyksi. Huolenaiheet vaihtuvat tasaisin väliajoin; ensin tapetilla olivat maksuvaikeuksiensa kanssa kamppailevat amerikkalaistaloudet, sitten pankkien taseongelmat ja nyt valtiontalouksien alennustila. Katseet kohdistuvat Kreikkaan, joka on saanut koekaniinin roolin EMU:n finanssipoliittisessa pelastusoperaatiossa. Maa itsessään ei ole riittävän suuri vaikuttaakseen merkittävästi euroalueen taloudelliseen tai finanssipoliittiseen kehitykseen. Mikäli Kreikan valtio jostain syystä epäonnistuu velkojensa takaisinmaksussa, myös kaikki muut talousongelmista kärsivät rahaliiton maat joutuvat suurennuslasin alle. Tartunnan merkkejä on ilmassa, ja mikäli kehitystä ei saada pysähtymään, vahingot voivat olla mittavat. Kreikka, Portugali, Espanja, Irlanti ja Italia ovat kaikki paisuttaneet ulkomaista velkaansa, josta merkittävä osuus on muiden länsieurooppalaisten pankkien taseissa. Siksi välinpitämätön suhtautuminen Kreikan tilanteeseen voi saada aikaan pankkien alaskirjausten suman Euroopassa ja ajaa myös vakaan talouden maat kalliiseen pankkitukikierteeseen. Pahimmassa tapauksessa Kreikan tilanne käynnistää lumipalloefektin ja johtaa uuteen pankkikriisiin Euroopassa. Emme odota skenaarion toteutuvan, mutta eihän Lehman Brothersinkaan uskottu ajautuvan konkurssiin. Eurooppalaisten pankkien riskit kasvaneet Etelä-Euroopan velkakriisin myötä 45 40 Eurooppalaisten pankkien saatavat yhteensä Kreikasta, Portugalista Espanjasta, Irlannista ja Italiasta, %:a BKT:sta 35 30 25 20 15 10 5 0 Irlanti Ranska Alankomaat Portugali Belgia Saksa Isobritannia Itävalta Sveitsi Espanja Ruotsi Italia Lähde: BIS, Consolidated banking statistics per December 2009 Suuren budjettialijäämän lisäksi Kreikkaa kuormittaa valtava valtionvelka. Korkotason muutoksilla on näin suora vaikutus valtion menoihin. Jos julkisen talouden vakauttamispyrkimyksissä ei päästä uskottavalle tasolle, korot pysyvät korkeina ja valtionlainojen korkokulut karkaavat käsistä. Budjettileikkaukset kurittavat kansalaisia entistä armottomammin, koska valtio joutuu turvautumaan ydinmenojensa karsimiseen saadakseen korot mak- 4 18. toukokuuta 2010

settua. Korkeat korot hidastavat myös yksityisen kotimaisen kysynnän kasvua, jota tarvitaan kipeästi valtiontalouden alijäämän paikkaamiseen. Alla oleva kaavio kuvaa sellaista julkisen talouden perusjäämää (talousarvion saldo miinus velan korkomenot), joka riittäisi estämään velkaantumisen kasvun suhteessa BKT:hen. Kaaviossa on käytetty erilaisia oletuksia korkotasosta ja velan määrästä. Laskelmat perustuvat suhteellisen optimistiseen, kolmen prosentin vuosikasvua povaavaan BKT-ennusteeseen, jonka toteutuminen voi olla työn ja tuskan takana. Nyt Kreikalta vaaditaan ratkaisua, joka toisi korot alas ja edistäisi budjettialijäämän nopeaa pienenemistä ja näin pysäyttäisi velkaantumisen räjähdysmäisen kasvun. Mikäli Kreikka myisi valtion omistuksessa olevaa omaisuutta, se toisi helpotusta viimeksi mainittuun. Ulkopuolinen apu on välttämätön Kreikalle Kuplatekijöiden huomioiminen kasvattaa julkisen talouden ongelmien laajuutta Ulkopuolinen apu onkin välttämätön, jotta Kreikan hallitus saa palautettua maansa uskottavuuden. Muussa tapauksessa maa joutuu maksamaan lainoistaan yhä korkeampaa korkoa, ja budjettialijäämän korjaaminen vaikeutuu entisestään. Mutta uskottavuutta punnitaan myös toisesta näkökulmasta. Kululeikkausten ja veronkorotusten mittakaavan arviointi perustuu rakenteelliseen alijäämään, eli alijäämään tilanteessa, jossa talous toimii täydellä kapasiteetilla. Mutta mistä sitten tiedämme, että nykyiset arviot rakenteellisesta alijäämästä ovat luotettavia? IMF julkaisi äskettäin tutkimuksen ( Asset Booms and Structural Fiscal Positions; The Case of Ireland, maaliskuu 2010, Daniel Kanda), jossa kyseenalaistetaan vahvasti perinteiset rakenteellisen alijäämän arviointimenetelmät. Tutkimuksessa arvioidaan Irlannin tapauksen kautta varallisuusarvojen muutosten, esimerkiksi asuntokuplan, vaikutukset rakenteellisten verotulojen kasvuun ja otetaan myös huomioon se, että rakenteellisten verotulojen muodostumiselle keskeistä ovat myös BKT:n toimialakohtaiset muutokset. Varallisuuskuplan ansiosta valtion rakenteelliset verotulot näyttäytyvät toisin sanoen keinotekoisen vahvoina romahdusta edeltävinä vuosina. Edellä mainittujen kuplatekijöiden poissulkeminen antaa väärän kuvan maan valtiontalouden tasapainosta. IMF arvioi, että vuonna 2008 rakenteellinen alijäämä oli 13 prosenttia Irlannin bruttokansantuotteesta, ei suinkaan OECD:n arvioimat 7 prosenttia. Näin ollen kululeikkausten ja/tai veronkorotusten tarve on todellisuudessa kaksinkertainen nykyarvioon nähden. Todennäköistä on, että muut kuplataloudet ovat samassa veneessä. Espanjassa ja Portugalissa sekä hallitukset että joukkovelkakirjojen haltijat saattavat joutua kovan paikan eteen huomatessaan, että leikkaukset ulottuvat huomattavasti syvemmälle kuin mitä valtiovarainministerit ovat arvioissaan antaneet ymmärtää. Euroalueen julkisen talouden tasapainottamiseen liittyy uskottavuusongelmia 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% 130% 150 % 170 % -6% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% Korko OECD, IMF ja Handelsbankenin laskelmat Vaikka Kreikka saisikin kammettua valtiontaloutensa kuiville, kriisi pakottaa myös monet muut euroalueen maat pikaiseen budjettisaneeraukseen. Julkisen talouden vakauttamistoimet on näin ollen aloitettava suunniteltua aiemmin, mikä heikentää yksityistä kysyntää odotettua enemmän. Korjaammekin alaspäin ennustettamme euroalueen kysynnän kehityksestä. Heikkenemistään jatkava euro ja Euroopan keskuspankin maltillinen korkopolitiikka vä- 18. toukokuuta 2010 5

hentävät hieman, mutta vain hieman, paineita finanssipolitiikan tiukentamiseen. Epäsuhta Euroopan toipumiskehityksessä kasvaa arvioitua suuremmaksi. Suurimman hyödyn korjaavat viejämaat, varsinkin jos ne vievät tuotteitaan EMU-alueen ulkopuolelle. Sen sijaan kotimaisen kysynnän varassa toimivat yritykset, kuten vähittäiskauppa ja rakennusala, raahaavat perässä. Kiina päästää renminbin vahvistumaan Aasian talousbuumi ruokkii kasvua Etelä- Amerikassa Kehittyvän Aasian kasvubuumi laajenee Aasian kasvutalouksien kevyt raha- ja finanssipolitiikka sekä matala velkaantumisaste ovat käynnistäneet ennennäkemättömän nopean toipumiskehityksen alueen talouksissa. Kiinassa kasvu on kaksinumeroinen, mutta eivät muutkaan Aasian maat tyydy katselemaan vierestä. Intiassa kasvua rajoittaa pikemminkin tarjonnan kuin kysynnän puute, ja inflaatio on matkalla ylöspäin. Vietnamissa ja Indonesiassa tilanne on sama. Rahapolitiikan kiristäminen on ajankohtaista useimmissa alueen maissa, ja valuutan vahvistuminen auttaa jäähdyttämään kuumentunutta taloutta. Uskomme, että Kiina päästää renminbin vahvistumaan jälleen, mikä saa kesällä aikaan valuuttakurssien vahvistumisen Aasiassa. Korkojen ja reaalisten valuuttakurssien vahvistuminen syö alueen kasvua, mutta vaikutukset tuntuvat todennäköisesti viiveellä, vasta vuonna 2011. Vaikka Aasian kasvutaloudet alkoivatkin nousta taantumasta jo vuoden 2009 alkupuoliskolla, muissa kehittyvissä maissa elpyminen on ollut hitaampaa. Aasian talousbuumi on nostanut raaka-aineiden hintoja, mikä puolestaan on ruokkinut kasvua Etelä-Amerikan, Afrikan, Lähi-idän ja entisen Neuvostoliiton alueen raaka-aineiden tuottajamaissa. Vuosi 2010 käynnistää laajemman toipumisreaktion kehittyvissä talouksissa. Uskomme öljynhinnan jatkavan nousuaan vuosina 2010 ja 2011, joten öljyntuottajamailla on edessään vielä monta vaurasta vuotta. Paluu reippaan kasvun tielle on odotettavissa myös niissä Itä-Euroopan suurissa talouksissa, jotka ovat välttäneet velkakrapulan ja julkisen sektorin talousongelmat, toisin kuin monet Länsi-Euroopan maat. Kehittyvät taloudet globaalin tehdasteollisuuden veturina Määräindeksi, 2000=100 (tuotantopainotettu) Lähde: Netherlands Central Planning Bureau (CPB) USA toipuu omavoimaisesti Kevyttäkin kevyempi raha- ja finanssipolitiikka ovat auttaneet kuromaan umpeen finanssikriisin myötä syntynyttä kuilua USA:ssa. Vaikka maan keskuspankki hivuttanee ohjauskorkoaan ylöspäin jo kesän jälkeen, uskomme korotusten pysyvän vaatimattomina suhteessa 6 18. toukokuuta 2010

toipumisvauhtiin. USA:n budjettivaje on valtava, mutta vuosina 2010 ja 2011 ei näköpiirissä ole merkittäviä kululeikkauksia tai veronkorotuksia. Parannusta tilanteeseen on luvassa kuitenkin jo 2010, sillä maan julkinen talous on luonteeltaan äärimmäisen syklinen. Tämän pitäisi riittää rauhoittamaan joukkovelkakirjojen haltijat ja estämään valtion lainanhoitokulujen kasvu. USA:n budjetti- ja kauppavaje paranevat Kone- ja laiteinvestoinnit auttavat USA:n taloutta elpymään. USA:n vientiteollisuus seuraa tarkoin kehitystä Aasian kasvutalouksissa, Kanadassa ja Etelä-Amerikassa, kun taas Euroopan tilanne on sille toisarvoinen. Viennin toipuminen on ollut huomattavasti nopeampaa kuin vuosien 2001 2002 taantuman jälkeen, mistä osakiitos kuuluu heikolle dollarille. Vaikka uskomme euron jatkavan laskuaan suhteessa dollariin, vahvistuva renminbi ja sen vaikutukset tuntuvat maan vientiteollisuudessa enemmän ja auttavat oikaisemaan maan kauppatasetta. Myös USA:n yrityssektori on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin edellisen taantuman jälkeen. Yritysten voittomarginaalit ja kassavirrat ovat kasvaneet lähelle kaikkien aikojen ennätystasoa ja taseet ovat olennaisesti paremmassa kunnossa. Yrityksillä on näin hyvät edellytykset investoida koneisiin ja laitteisiin. Työllisyys on perinteisesti kulkenut käsi kädessä investointien kanssa, emmekä odota poikkeusta sääntöön tälläkään kertaa. Yhtiöt vähensivät henkilöstöään taantuman aikana ja ovat nyt valmiina rekrytoimaan uutta. Viestimme on jo pitkään ollut, että yksityinen kulutus raahaa yleisen kehityksen perässä, emmekä näe syytä muuttaa näkemystämme. Ennustamme bruttokansantuotteen kasvavan noin 3,4 prosentin vuosivauhtia 2010 2012, kun taas kulutuskasvun uskomme jäävän 2,5 prosenttiin. Koska työllisyys kasvaa toivotun mukaisesti, hieman vaatimattomampikin kotitalouksien kysyntä riittää tukemaan yleistä talouskehitystä. Veronkorotukset ja kustannusleikkaukset tuntuvat ajan myötä myös kuluttajien kukkaroissa, ja kotitalouksien säästämisasteen odotetaan lähtevän kasvuun jo vuosina 2010 ja 2011. Vahva viennin ja yritysvoittojen kasvu auttavat USA:n tehdasteollisuutta elpymään Lähde: Reuters Ecowin Kehittyneiden maiden inflaatio pysyy matalana OECD-alueen talouden sukellus on vapauttanut työmarkkinoilta runsaasti resursseja. Palkkojen nousuvauhti on hidastunut merkittävästi ja on enää alla puolet siitä, mitä se oli USA:n ponnistellessa edellisen kerran ulos taantumasta. Emme kuitenkaan halua vilautella deflaation mahdollisuutta. Palkkojen ja hintojen muodostuksessa on nähtävissä voimakasta jäykkyyttä alaspäin, minkä lisäksi inflaatio-odotukset pitävät inflaatiota yllä. Japanin tyyppinen deflaatio suurempi uhka Euroopassa Euroalueella työllisyys lähtee kasvuun USA:ta myöhemmin, mikä hillitsee osaltaan palkkainflaatiota. Useissa maissa, kuten Irlannissa, Kreikassa ja Espanjassa, edessä saattaa olla palkkojen suoranainen heikkeneminen, sillä rahaliiton jäsenyys ei mahdollista kilpailukyvyn lisäämistä devalvoimalla. Japanin tyyppinen deflaatio ei ole USA:lle yhtä suuri uhka kuin euroalueelle, jossa suhteellinen hintataso on huomattavasti korkeampi. Uskomme kui- 18. toukokuuta 2010 7

tenkin hintaerojen tasoittuvan euron heikentyessä. Japanissa inflaatio pysyy edelleen nollatasolla tai sen alla. On muistettava, että rahapolitiikan taustat ovat pitkälti toistensa kaltaiset niin USA:ssa, euroalueella kuin Japanissakin. Lähtökohdat ovat täysin erilaiset kehittyvissä talouksissa, joista moni on jo siirtynyt kiristyvän rahapolitiikan tielle. Valuutan vahvistuminen täydentää valittua linjaa. Näissä maissa kohoavien energia- ja raaka-ainehintojen vaikutus inflaatiokehitykseen on suurempi kuin kehittyneissä talouksissa eivätkä inflaatio-odotukset ole yhtä vakiintuneet. Suuret pääomavirrat voivat osaltaan kiihdyttää rahoituskuplien syntymistä. On siis todennäköistä, että monissa kehittyvissä talouksissa korot lähtevät nousuun ja valuutat vahvistuvat. BKT:n kasvuennusteet 2008 2009 2010E 2011E 2012E USA 0.4-2.4 3.8 3.4 3.1 Euroalue 0.6-4.0 0.9 1.2 1.0 Iso-Britannnia 0.5-4.9 1.1 1.9 2.0 Japani -1.2-5.2 1.7 1.3 1.5 Venäjä 5.6-7.9 5.1 4.8 4.5 Kiina 9.6 8.7 10.3 8.0 7.5 Intia 6.3 5.7 7.0 8.0 9.0 Brasilia 5.1-0.2 6.0 4.0 3.9 Lähde: Handelsbanken Capital Markets Jan Häggström, +46 8 701 1097, jaha05@handelsbanken.se Lisää maailmatalouden suhdannenäkymistä on luettavissa Handelsbankenin englannin- ja ruotsinkielisistä globaaleista talousennusteista, jotka löytyvät internet-osoitteesta http://er.handelsbanken.se/research/ec. 8 18. toukokuuta 2010

SUOMI Jälleen kiinni kasvussa Suhdanneodotukset ovat kevään aikana vahvistuneet laajalla pohjalla, kun sekä teollisuus, rakentaminen, palvelusektori että kuluttajat odottavat parempien aikojen olevan edessä. Ennustamme Suomen palaavan vuosina 2010 2012 kohtuulliseen 2,4 prosentin keskimääräiseen talouskasvuun maailmankaupan voimistumisen ja kotitalouksien kulutushalujen elpymisen myötä. Globaali talouskriisi näkyy työmarkkinoilla vielä jonkin aikaa, mutta ensi vuonna työttömyysaste kääntyy varovaiseen laskuun ja työllisyys kasvaa. Kotimainen kysyntä elpyy kulutuksen avulla Suomen BKT supistui vuonna 2009 yhteensä lähes kahdeksan prosenttia, enemmän kuin yhtenäkään yksittäisenä vuonna sitten vuosien 1917 ja 1918. Mennyt vuosi päättyi päällisin puolin aneemisesti, sillä viimeisellä vuosineljänneksellä talous ei kasvanut lainkaan edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Kokonaistuotannon muutoksesta taloustilanteesta saattoi kuitenkin saada liian synkän kuvan, sillä bruttokansantuotetta vähensi vuoden lopussa merkittävästi varastojen muutos, joka todennäköisesti korjaantuu positiiviseen suuntaan lähivuosineljänneksinä. Luottamusta tulevaisuuteen herätti myös se, että kotimainen kysyntä elpyi. Yksityinen kulutus kasvoi jo toisen perättäisen neljänneksen ajan ja investoinnit käynnistyivät. Myös suhdanneindikaattorit puoltavat talouden positiivisempaa tulkintaa, sillä luottamus on kevään aikana vahvistunut laajalla pohjalla sekä teollisuudessa, rakentamisessa, että palveluissa. Lisäksi kuluttajat uskovat parempien aikojen olevan edessä. Suhdannebarometrit Suomessa ja maailmalla Lähde: Reuters Ecowin Venäjä on palannut kasvuun Työmarkkinat elpyvät hitaasti Maailmantaloudesta saadut signaalit Suomen viennille ovat tällä hetkellä ristiriitaisia. Kehittyvillä markkinoilla Aasiassa taloudet ovat vahvassa nousussa ja myös Suomelle tärkeä Venäjä on palannut vuoden alussa kasvuun raaka-aineiden ja energian kallistumisen auttamana. Tärkein vientimarkkinamme euroalue kärsii kuitenkin aneemisesta kotimaisesta kysynnästä eivätkä kasvunäkymät eurotaloudelle ole lähitulevaisuudessakaan yksiselitteisen valoisat, sillä Etelä-Euroopan maiden julkisen sektorin velka ja alijäämäongelmat painavat koko euroalueen kasvunäkymiä. Kreikan velkakriisin seurauksena heikentynyt yhteisvaluutta euro kompensoi Suomen kaltaiselle vientimaalle odotettua hitaamman talouskasvun negatiivisia vaikutuksia, sillä Suomen viennistä suuntautuu kuitenkin euromaiden ulkopuolelle lähes 70 prosenttia. Tälle viennille heikompi euro on tervetullut piristysruiske. Positiivisemmista kasvunäkymistä huolimatta Suomen elpyminen suhdannepohjasta on vasta aluillaan ja uuteen nousuun lähdetään erittäin matalalta tuotannon tasolta. Vuosien 2010 2012 talouskasvu yltää keskimäärin 2,4 prosenttiin, mikä riittää vain rajallisesti työllistämään talouden vapaat resurssit. Tämä tarkoittaa kohtalaisen vaimeaa pohjainflaatiota ja työmarkkinoiden hidasta elpymistä. Keskeistä kotimaiselle kysynnälle on vientisektorin tuotannon vahvistuminen, joka heijastuu kulutukseen ja investointeihin työllisyyden ja ka- 18. toukokuuta 2010 9

pasiteetin käytön kasvun kautta. Odotamme kulutuksen pääsevän kasvuun tänä vuonna, mutta investoinnit elpyvät kokonaisuudessaan vasta 2011. Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle Prosenttimuutos, suluissa edellinen ennuste 2008 2009 2010 2011 2012 Yksityinen kulutus 1.7-2.1 2,2 (1,6) 2,4 (2,0) 2.2 Julkinen kulutus 2.7 0.7 0,0 (-0,5) -0,2 (0,0) -0.2 Investoinnit -0.2-13.4-3,0 (-5,8) 4,0 (2,6) 4.0 Vienti 6.5-24.3 6,5 (6,2) 6,2 (5,6) 5.8 Tuonti 6.6-22.3 5,2 (3,8) 4,8 (4,1 ) 4.5 BKT 1.2-7.8 1,9 (1,9) 2,7 (2,4) 2.5 Ansiotasoindeksi 5.5 3,9 2.2 2.5 3.0 Kuluttajahintaindeksi 4.0 0.1 1.3 2.1 2.4 Teollisuustuotanto 0.1-20.0 6.0 5.5 5.5 Työttömyysaste* 6.4 8.2 9.8 9.7 9.3 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** 4.2-2.2-3.4-2.7-2.0 * prosenttia työvoimasta ** prosenttia BKT:sta Lähde: Handelsbanken Capital Markets Suomen kaksi suhdanneherkkyyttä Venäjä ja investointihyödykkeiden kysyntä maailmalla Vienti suuntautuu entistä enemmän kehittyville markkinoille Globaali finanssikriisi ja taantuma iskivät Suomen vientiin erityisen rajusti. Vuonna 2009 viennin määrä supistui lähes neljänneksellä ja viennin vuoden 2008 toisen vuosineljänneksen suhdannehuipusta vuoden 2009 toisen vuosineljänneksen pohjaan mennessä tavara- ja palveluviennistä katosi noin 30 prosenttia. Näin dramaattisen romahduksen taustalta löytyy kaksi erityistä suhdanneherkkyyttä. Suomi on ennen kaikkea investointihyödykkeiden tuottaja, ja globaali laskusuhdanne iski erityisen rajusti juuri investointitavaroiden kysyntään. Alkuvuoden vaisua viennin elpymistä Suomessa todennäköisesti selittääkin se, ettei Suomi vahvana investointihyödykkeiden ja informaatio- ja kommunikaatiolaitteiden valmistajana ole todennäköisesti saanut kiinni globaalista varastojen täydennyssyklistä samalla tavalla kuin komponenttien ja välituotteiden valmistamiseen erikoistuneet Kaakkois-Aasian maat. Toisaalta Suomi ole myöskään hyötynyt globaalien elvytystoimien vahvistamasta kulutushyödykkeiden kysynnän virkistymisestä, kun vientimme pääpaino on selvästi muissa tuotteissa kuin kulutushyödykkeissä. Näyttääkin siltä, että nimenomaan kehittyvä Aasia on ollut maailmantalouden elpymisessä vetovastuussa ja tässä suhdannenousussa varastojen täydennystarpeiden rooli lienee keskeinen. Suomen viennin rakenne ja elpymisvauhti suhteessa globaaliin suhdanteeseen Lähde: Reuters Ecowin 10 18. toukokuuta 2010

Venäjän suhteen olemme optimistisia Toinen Suomen erityispiirre on Venäjän ja EU-alueen kysynnän suuri merkitys vientikysynnällemme. Peräti 65 prosenttia koko tavaraviennistämme vuonna 2009 suuntautui näille alueille, kun taas nopeasti kasvavan Aasian paino viennissämme oli vain noin 10 prosenttia. Finanssikriisi ja taantuma näkyivät niin Venäjän kuin EU:n alueen talouden dramaattisena pudotuksena. Vuonna 2009 BKT supistui Venäjällä peräti 7,9 prosenttia. Talouskriisiä edeltävinä vuosina Venäjä kilpaili Saksan ja Ruotsin kanssa Suomen tärkeimmän yksittäisen vientimaan paikasta ja osuus Suomen kokonaisviennistä nousi näinä vuosina 10 prosenttiin. Näiden kahden edellä mainitun erityispiirteen merkitys on Suomelle tulevaisuudessakin keskeinen, ja siten vientinäkymiemme kannalta globaalin investointisyklin ja Venäjän ja Euroopan elpyminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Venäjän suhteen olemme optimistisia, ja odotamme Venäjän palaavan varsin vahvaan talouskasvuun vuosina 2010 2012. Suomen keskeiset vientimarkkinat elpyvät Arvon vuosimuutos, %, 3 kk lka Lähde: Reuters Ecowin Kehittyvien talouksien kaupungistuminen tärkeä trendi Suomelle Euroalueen kysyntä on lähivuosina vailla kunnon moottoria, kun monet euromaat tasapainottavat julkista talouttaan ja työllisyys elpyy hitaasti. Suomen viennille onkin ensiarvoisen tärkeää kasvattaa markkinaosuuttaan kehittyvissä talouksissa Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, Itä-Euroopassa sekä öljyntuottajamaissa. Heikentynyt euro parantaa kilpailukykyämme näillä alueilla. Uskomme, että viennillämme on kohtuullisen hyvät edellytykset saada kiinni maailmantalouden kasvusta, sillä vientipalettimme on osoittautunut menestyksekkääksi kehittyvillä markkinoilla. Kehittyvissä talouksissa kaupungistumiseen liittyvät infrastruktuurihankkeet ja entistä enemmän kotimaiseen kysyntään nojaava kasvu luovat edelleen kysyntää investointitavaroiden tuottajamaille. Investointinäkymät ovat kirkastuneet asuinrakentamisessa Investoinnit odottavat varmistusta kysynnästä Yksityiset investoinnit supistuivat vuonna 2009 yhteensä lähes 16 prosenttia edellisvuodesta sekä rakentamisen että kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien rajun vähentymisen seurauksena. Ainoastaan muut investoinnit, joihin luetaan mm. ohjelmistojen hankinnat, kasvoivat edellisvuonna, yhteensä noin 10 prosenttia. Investointinäkymät kuitenkin kirkastuivat asuinrakentamisessa vuoden lopussa, sillä taloudellisen toimeliaisuuden vakautuminen ja matalat korot saivat patoutuneet asuntojen rakennustarpeet purkautumaan runsaina aloituksina. Asuinrakentamisessa kasvu käynnistyykin tänä vuonna. Samanlaista elpymistä ei nähdä toimi- ja liiketilarakentamisessa tai teollisuusrakentamisessa, jossa päällimmäisenä ongelmana on edelleen kysynnän puute ja alhainen olemassa olevan kapasiteetin käyttöaste. 18. toukokuuta 2010 11

Talonrakentamisen kasvu kohdistuu nyt asuntoihin Vuosimuutos, % (m3) Lähde: Reuters Ecowin Investointien syklin pohja on saavutettu, ja yritykset ovat pakotettuja tuottavuutta parantaviin investointeihin Perinteisesti viennin elpyminen on Suomessa ennakoinut yritysinvestointien suhdanteen kääntymistä. Laskusuhdanteessa yritysten on ensin palautettava kannattavuutensa ja yritysvoitot kasvuun. Elvyttävä talouspolitiikka ja maailmantalouden kasvun käynnistyminen näkyvät sitten ennen pitkää vientikysynnässä ja teollisuustuotannossa, ja samalla yritysten liikevoitto elpyy kasvuun. Talouden elpyminen leviää sitten viennistä kotimaiseen kysyntään, investointeihin ja kulutukseen. Vuoden 2009 laskusuhdanteesta elpyminen on todennäköisesti normaalia verkkaisempaa, sillä romahdus kapasiteetin käytössä oli lamassa niin suuri, että vie aikaa ennen kuin kysyntä elpyy riittävästi nostamaan kapasiteetin käytön edes pitkän ajan keskiarvoonsa. Investointien syklin pohja on kuitenkin saavutettu ja käännepiste käsillä, sillä kapasiteetin käyttöaste on selvästi nousussa, vaikkakin matalalta tasolta. Lisäksi tehdyt työtunnit kasvat ja yritysvoitotkin ovat elpyneet kustannussäästöjen avittamana. Investointirahoituksen saatavuus on myös normalisoitunut vuoden takaisesta tilanteesta. Yksinkertainen ja selkeä motiivi yritysinvestointien elpymiselle ennusteperiodilla 2010 2012 on kuitenkin se, että pärjätäkseen yritykset ovat pakotettuja tuottavuutta parantaviin investointeihin, kun entisestään kiristyvä kilpailu ja riittämätön globaali kysyntä painavat myyntihintoja. Tänä vuonna yritykset pidättäytyvät vielä merkittävistä investointiprojekteista ja odottavat varmuutta kysynnän kestävyydestä. Investointien elpyminen oli vientivetoista 90-luvun romahduksessa Lähde: Reuters Ecowin Ennätysmatalat asuntolainakorot tukevat kulutusta Kulutus elpyy maltilliseen kasvuun Talouden taantuma vaikutti suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen vuonna 2009 vahvasti. Kulutus notkahti ja säästämisaste kasvoi yleisen epävarmuuden leviämisen myötä. Säästämisen kasvaessa erityisesti kestokulutushyödykkeiden hankinta supistui viime vuonna tuntuvasti, mutta taantuma näkyi myös päivittäistavaroiden ja palveluiden kulutuksen vähen- 12 18. toukokuuta 2010

tymisenä. Vuoden loppupuolella kasvu alkoi elpyä ja näyttää jatkuvan maltillisena tänä vuonna. Käytettävissä olevat tulot ovat olleet hitaassa kasvussa, ja työttömyyskorvauksien sekä muiden sosiaaliavustusten kasvu ovat tukeneet kulutusta. Korot ovat tällä hetkellä ennätysmatalalla tasolla, mikä on pitänyt myös kotitalouksien velanhoitomenot alhaisina suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Tämä on tukenut kotitalouksien pidempiaikaisia investointeja, kuten asuntokauppaa, jossa lainat ovat pääosin sidottuja euribor-korkoihin. Neljännes kulutusvarannosta koostuu asuinmenoista, mikä pitää korkopolitiikan merkityksen kulutukseen suurena. Kotitalouksien nettotulot ja velat Velka, %:a käytettävissä olevista tuloista Korkomenot, %:a käytettävissä olevista tuloista Lähde: Reuters Ecowin ja Tilastokeskus, Handelsbankenin laskelmat Enemmistö kuluttajista optimistisia Hyvä indikaattori elpymiselle on autokauppa, jonka kääntyminen kasvuun taantuman aiheuttaman syöksyn jälkeen viestii luottamuksen elpymisestä. Uusien autojen myynti on vuoden 2009 puolivälissä alkaneesta kasvusta huolimatta pysynyt maltillisena taantumaa edeltäviin vuosiin verrattuna. Vähittäiskaupan myyntimäärä sen sijaan kasvoi maaliskuussa jo 6,4 prosenttia edellisvuodesta ja näyttäisi toipuneen taantumaa edeltäneelle tasolle. Kausivaihtelut poisluettuna myynti on ollut lievässä kasvussa viime kesästä lähtien. Myös tulevaisuuden näkymiä mittaava Tilastokeskuksen kuluttajabarometri osoittaa, että suomalaisten luottamus talouteen on jatkanut elpymistään. Huhtikuussa jo enemmistö kuluttajista uskoi Suomen taloustilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana. Kotitalouksien kulutushalut elpymässä Lähde: Reuters Ecowin Veronkorotukset hillitsevät kulutuksen kasvua ensi vuonna Kohentuneesta luottamuksesta huolimatta uskomme veronkorotusten hillitsevän kulutuksen kasvua ensi vuonna. Kiihtyvä inflaation ja palkkasumman vaimean kasvun takia kotitalouksien ostovoima lisääntyy korkeintaan maltillisesti. Alhainen korkotaso ylläpitää vielä tänä vuonna asuntokauppaa sekä kestokulutushyödykkeiden kysyntää, joihin taantuma iski erityisen vahvasti. Ennustamme EKP:n asteittaisten koronnostojen kuitenkin hidastavan kas- 18. toukokuuta 2010 13

vua vuodesta 2011 alkaen. Myös kotitalouksien 2000-luvulla merkittävästi kasvanut velkaantuminen osaltaan hillitsee kulutusta ja kasvattaa säästämistä. Toistaiseksi elpyminen on kuitenkin ollut edellisiä arvioitamme nopeampaa, joten olemme nostaneet kulutuksen kasvuennusteitamme vuosille 2010 2012. Yksityinen kulutus kasvaa keskimäärin 2,3 prosenttia ennusteperiodilla jääden selvästi maltillisemmaksi kuin aikaisempien noususuhdanteiden käynnistyttyä. Tarjonnan elpyminen ja maltillinen reaalitulojen kasvu pitävät asuntojen hintojen nousun maltillisena Asuntojen hintojen nousu rauhoittuu, muttei pääty Hintojen nousu asuntomarkkinoilla kiihtyi loppuvuonna 2009 taantumasta ja talouden kokonaistuotannon supistumisesta huolimatta. Matalan korkotason vauhdittamana asuntojen nimellishinnat ovat menneet ohi edellisestä hintahuipusta. Myös taantumaa seurannut rakentamisen hiipuminen, ja sitä kautta laskenut tarjonta vaikuttivat hintojen nousuun kysynnän elpyessä. Tuloihin ja vuokriin suhteutetut asuntojen hinnat antavat markkinoista maltillisemman kuvan. Suhteelliset hinnat kääntyivät jopa lievään laskuun vuonna 2009, mutta pysyivät kuitenkin pitkän ajan keskiarvonsa yläpuolella. Odotamme suhteellisten hintojen kääntyvän jälleen nousuun tänä vuonna. Tarjonnan elpyminen ja maltillinen kotitalouksien reaalitulojen kasvu pitävät hintojen nousun kuitenkin maltillisena. Ennusteperiodin loppupuolella asuntojen kallistumista hillitsee näiden lisäksi asteittainen korkotason nousu. Asuntojen hinnat Suomessa suhteessa kotitalouksien nettotuloihin ja vuokriin Indeksi 1975=100 Lähde: Tilastokeskus ja Handelsbankenin laskelmat Asuinrakennusaloitusten supistuminen teki kasvukeskuksissa loven uudisasuntojen tarjontaan Asuntomarkkinat voidaan jakaa pääasiassa vuokra- ja omistusasuntomarkkinoihin. Vuokrat nousivat vuonna 2009 koko maassa lähes viisi prosenttia, mikä painoi asuntojen keskimääräisen neliöhinnan suhteessa vuokraan pitkän ajan keskiarvoon. Asuinneliön hinta koko maassa vastaa 17,5 vuoden ja pääkaupunkiseudulla 21 vuoden vuokraa. Asuntomarkkinoiden eriytyminen alueittain täytyy kuitenkin huomioida vertaillessa koko maan lukuja. Pääkaupunkiseudulla vuokriin suhteutetut hinnat ovat selvästi 20 vuoden keskiarvonsa yläpuolella huolimatta kaksi vuotta jatkuneesta laskusta. Korkeaa hintatasoa selittävät muuta maata niukempi tarjonta, muuttoliike, sekä korkeampi tulo- ja varallisuustaso. Myytävien asuntojen määrän merkittävä supistuminen näkyi muun muassa kerrostalokauppojen määrässä, joka jäi 8 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Vuosien 2006 2009 asuinrakennusaloitusten supistuminen ehti tehdä erityisesti kasvukeskuksissa loven uudisasuntojen tarjontaan. Tämän seurauksena kysynnän elpyminen supisti uusien asuntojen varantoa huomattavasti. Asuntolainojen korkotaso on historiallisestikin tällä hetkellä ennätysmatala. Maaliskuun 2010 lopussa keskikorko oli 1,96 prosenttia, kun se ei ennen koronlaskusykliä ollut koskaan alittanut kolmea prosenttia. Suomalaiskotitaloudet hyötyvät tästä erityisen paljon, sillä lähes koko lainakanta on sidottu lyhyisiin muuttuviin korkoihin. Korkotason nousu on vuosien 2010 2012 aikana maltillinen euroalueen talousnäkymien epävarmuuden takia, ja korkotasosta ei siten saada merkittävää asuntokaupan hillitsijää. Asuntomarkkinoilla piileekin 14 18. toukokuuta 2010

riski, että talouskasvuumme nähden varsin matala korkotaso vauhdittaa kotitalouksien velkaantumista ja asuntojen hintoja liikaa lähivuosina. Inflaatiossa ristipaineita Korkotason alenemisen, asuntojen hintojen laskun sekä raaka-aineiden ja muiden tuontihintojen pudotuksen seurauksena kuluttajahintaindeksi pysyi vuonna 2009 lähes muuttumattomana, vaikka talouden elpyessä kuluttajahinnat kääntyivätkin loppuvuodesta loivaan nousuun. Hintojen nousu on jatkunut myös alkuvuonna 2010 maailmantalouden elpymisen nostaessa tuontihintojamme raaka-aineissa ja energiassa. Suomen talouden vaimeat pohjainflaatiopaineet Lähde: Eurostat ja Reuters Ecowin Tuonti-inflaatio kiihtyy, mutta kotimarkkinoiden inflaatiopaineet pysyvät vähäisinä Inflaatiokehitys tälle ja ensi vuodelle voidaan jakaa kahteen osaan. Tuonti-inflaatio kiihtyy maltillisesti globaalin elpymisen aiheuttaman raaka-aineiden hinnannousun seurauksena. Myös euroalueen velkakriisin kautta laskenut euron arvo korottaa tuontihyödykkeiden hintoja. Asuntojen hintojen noususta huolimatta kotimarkkinoiden inflaatiopaineet pysyvät vähäisinä, sillä työmarkkinoilla palkkojen nousu pysyy hyvin maltillisena ja tuottavuuden kasvu elpyy. Viime vuonna toteutettu ruoan alv-alennus kiihdyttää inflaatiota syksyyn saakka. Näkemyksemme mukaan tuontihintojen nousu kuitenkin ylittää kotimarkkinoiden vaikutuksen ja olemmekin nostaneet inflaatioennustettamme 1,3 prosenttiin vuodelle 2010 ja vastaavasti 2,1 prosenttiin vuodelle 2011, jolloin inflaatiota kiihdyttävät lisäksi veronkorotukset sekä asteittain käynnistyvät koronnostot. Ennusteperiodimme lopussa, eli vuonna 2012 uskomme inflaation kiihtyvän edelleen 2,4 prosenttiin. Talouden elpymisen alkuvaiheessa työllisyys tuskin lisääntyy merkittävästi Työllisyys kasvaa ensi vuonna Talouskriisin vaikutus työmarkkinoilla näkyy edelleen vahvana. Työttömiä oli tammimaaliskuussa noin 20 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten ja työllisyys on vastaavasti supistunut noin 2,5 prosenttia. Ennen finanssikriisiä saavutetusta alle kuuden prosentin pohjalukemasta työttömyysaste kasvaa ennusteemme mukaan tänä vuonna huippuunsa 9,8 prosenttiin. Viime vuonna alkanut reaalitalouden elpyminen näkyy siis työmarkkinoilla odotetusti viiveellä. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että taantuman aikana työtunteja vähennettiin enemmän kuin työvoimaa ja elpymisen alettua jo työskentelevän väestön työtuntien lisääminen hidastaa vastaavasti työllisten määrän kasvua. Työtunnit vähenivät taantuman aikana merkittävästi enemmän kuin työllisten määrä. Tehdasteollisuudessa tunnit supistuivat lähes kaksinkertaisesti suhteessa työpaikkojen määrään. Se, että työllisyys on supistunut suhteessa huomattavasti vähemmän kuin tuotanto ja työtunnit, tarkoittaa, että talouden elpymisen alkuvaiheessa työllisyys tuskin lisääntyy merkittävästi, sillä tuotantoa pystytään kasvattamaan jo olemassa olevien työntekijöiden työtunteja ja työn tuottavuutta lisäämällä. 18. toukokuuta 2010 15

Työtunnit supistuneet työllisyyttä merkittävästi enemmän erityisesti teollisuudessa Lähde: Reuters Ecowin Vielä tänä vuonna työttömyys kasvaa Työn kysynnän elpyessä työvoiman osuus työikäisestä väestöstä kasvaa kun työvoiman ulkopuolelta työmarkkinoille siirtyy opiskelijoina olleita sekä muita jälleen aktiivisesti töitä etsiviä. Vielä tänä vuonna työttömyys kasvaa enemmän kuin työvoima, ja työttömyysaste nousee. Vuosina 2011 2012 työllisyys ja työvoima kasvavat ja työttömien määrä vähenee maltillisesti niin, että ennusteperiodin lopussa vuonna 2012 työttömyysaste on 9,3 prosenttia. Ennakoivat indikaattorit kertovat työmarkkinakäänteestä Suomessa 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Työllisyys Työllisyysodotukset tehdasteolllisuudessa, viive 3 nelj. 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 Lähde: Reuters Ecowin Muutokset työllisyydessä jakaantuvat palvelualan elpyviin näkymiin, sekä teollisuuden ja rakentamisen maltillisempaan käänteeseen. Palveluala kääntyy näkemyksemme mukaan kasvuun muita aloja nopeammin, sillä sen kannattavuus kärsi taantumassa suhteellisen vähän. Teollisuudessa työpaikat vähenevät vielä tänä vuonna, eli jo pitkään jatkunut alavireinen trendi saa jatkoa. Työllisyys alkaa kuitenkin kasvaa jo ensi vuonna kiihtyen vuonna 2012 investointikysynnän kunnolla elpyessä. Julkisen talouden heikentyminen syntyi pääasiassa valtiontaloudesta Julkisen talouden päätökset odottavat seuraavaa hallitusta Talouskriisi ja julkiset elvytystoimet sen vaikutusten lieventämiseksi päättivät Suomen yli kymmenen vuotta kestäneen julkisen talouden ylijäämien ajanjakson noin 2 prosentin alijäämään vuonna 2009. Julkisen talouden heikentyminen syntyi pääasiassa valtiontaloudesta, jossa alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli lähes 5 prosenttia. Vuosien ylijäämien ansiosta Suomen julkisen sektorin rahoitusasema oli taantumaan mentäessä vahva, minkä takia Suomi poikkeaa selvästi monesta euromaista, joissa julkisen talouden kiristys on pakko tehdä jo ennen kuin talouden elpymisestä on täysi varmuus. 16 18. toukokuuta 2010

Julkinen talous kääntyy alijäämäiseksi valtion talouden heikentymisen myötä Miljoonaa EUR Lähde: Tilastokeskus ja Reuters Ecowin Kestävyysvaje pakottaa leikkaamaan budjettivajeita Väestön ikääntymisestä ja talouden kasvupotentiaalin vähenemisestä aiheutuvan julkisen talouden kestävyysvajeen takia hallitus on sitoutunut laatimaan suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen korjaamiseksi ensi syksyn budjettiriiheen mennessä. Finanssipolitiikan linja on siten todennäköisesti jo vuonna 2011 maltillisen kiristävä. Merkittävämmät muutokset talouspolitiikassa jäävät kuitenkin seuraavan hallituksen tehtäväksi. Pitkän aikavälin tasapainon saavuttamiseksi julkista taloutta odottaa lähivuosina merkittävä vyön kiristys, sillä valtiovarainministeriön laskelmien mukaan ikääntymisen vaikutuksista syntyvä kestävyysvaje on peräti seitsemän prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Odotamme julkisen talouden pysyvän alijäämäisenä koko ennusteperiodin ajan 2010 2012, mutta talouskasvun elpyminen ja finanssipolitiikan kiristyminen pienentävät alijäämiä vuodesta 2011 alkaen. Odotettavissa on tuolloin verojen korotuksia, julkisten menojen leikkauksia ja julkisen talouden tuottavuutta parantavia toimia. Tiina Helenius, +358 10 444 2404, tihe01@handelsbanken.se Olli Hyytiäinen, +358 10 444 2403, olhy01@handelsbanken.se 18. toukokuuta 2010 17

KOROT JA VALUUTAT Valtioiden velkakriisi koettelee euroa Valtioiden velkakriisi Etelä-Euroopassa saa aikaan yhä nopeampia ja rajumpia julkisten menojen leikkauksia ja nostaa esiin kysymyksen yhteisvaluutan tulevaisuudesta. Riskinäkymät euroalueella ovat uhkaavat, joten emme odota Euroopan keskuspankin nostavan ohjauskorkoaan ennen vuoden 2011 kolmatta vuosineljännestä. Sen sijaan Yhdysvalloissa keskuspankki Federal Reserve on valmis aloittamaan koronnostot tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä, jonka jälkeen se jatkaa nostoja maltillisesti 0,25 prosenttiyksikköä kerrallaan. Odotamme euron heikkenevän erityisesti dollaria vastaan Yhdysvaltojen voimakkaampien kasvunäkymien ja aikaisemman rahapolitiikan kiristyksen seurauksena. EKP pysyttelee varovaisena Synkältä näyttävä kotimainen kysyntä antaa aihetta ennustaa euroalueen toipumisesta erittäin vaimeaa. Julkisten menojen leikkaaminen asettaa tiukan esteen kulutuksen kasvulle. Verojen korotus ja/tai julkisen kulutuksen vähentäminen tulevat vaikuttamaan suoraan talouskasvuun. Lisäksi kotitalouksissa ymmärretään, että nyt on säästettävä varsinkin maissa, joissa eläkejärjestelmän etuja on jouduttu karsimaan. Tämän lisäksi myös kotitalouksien suuret velkataakat pakottavat ne säästölinjalle, ja näin ollen ennakoimme kotitalouksien säästöasteen nousevan. EKP tuskin muuttaa ohjauskorkoaan vähään aikaan Nykyisten kysyntänäkymien valossa EKP tuskin muuttaa ohjauskorkoaan vähään aikaan. Toipuminen on sekä epävarmaa että epätasaista, inflaatio pysyy nykyisellään hallinnassa, työttömyyden kasvu jatkuu ja rahoitussektori pysyy epävakaana. Kun huomioidaan kestävään kasvuun kohdistuvat uhkat, erityisesti katsoen aggressiivisen verotuksen valmistelua monissa maissa, EKP:lta voidaan olettaa varsin varovaisia otteita rahapolitiikan kiristämisessä. Tämän vuoksi emme usko ohjauskorkoa nostettavan ennen vuoden 2011 kolmatta vuosineljännestä. Fed nostaa korkoa kolmannella vuosineljänneksellä Fed nostamassa korkoja jo tänä vuonna Näyttää siltä, että talouden elpyminen on saavuttanut vakaan uran Yhdysvalloissa, eikä kasvu ole enää riippuvainen vain poliittisista toimista. Patoutunut kulutuskysyntä on nyt tärkeä vaikuttaja talouskasvulle laite- ja ohjelmistoinvestointien ohella. Tämän vuoksi nostamme ennustettamme ja odotamme varsin perinteiseltä näyttävää BKT:n elpymistä, joka tarkoittaa noin kolmen prosentin potentiaalisen kasvun ylittävää kasvuvauhtia. Siten elpyminen seuraa samaa kaavaa kuin vuoden 2001 taantuman jälkeen mutta tällä kertaa alussa nopeampana. Uskomme Fedin nostavan korkoaan kolmannella vuosineljänneksellä ja jatkavan nostoja 0,25 prosenttiyksiköllä aina kokousten yhteydessä. Tällöin korko saavuttaisi yhden prosentin tason 12 kuukaudessa ja 2,50 prosentin kahdessa vuodessa. Välttääkseen markkinakorkojen merkittävän nousun ensimmäisen noston jälkeen keskuspankki pyrkii viestimään aikomuksistaan pitää korot tavallista matalampina. Mahdollisuuksien mukaan Fed myös sitoutuu tiettyyn koronnostojen sarjaan, kuten vuosina 2004 2005. Todellinen kiristys ei kuitenkaan tapahdu korkojen kautta, koska korkotason nosto pakottaisi keskuspankin vetämään kaiken ylimääräisen likviditeetin pankkijärjestelmästä. Sen sijaan, kuten Ben Bernanke on antanut ymmärtää, todellinen rahapolitiikan kiristäminen tapahtuu pankkien reserveihin kohdistuvien korkojen nostona. Tämä on keino, joka hyväksyttiin kongressissa lokakuussa 2008. Nostamalla liikepankkien reservien talletuskorkoja keskuspankissa, Fed nostaa merkittävästi paineita kaikille lyhytaikaisille koroille, sillä pankit eivät ole valmiita tarjoamaan lyhytaikaista rahoitusta markkinoille alemmalla korolla kuin mitä itse saavat riskittömänä tuottona keskuspankista. Kuitenkin, hämmennystä hillitäkseen Fed todennäköisesti nostaa ohjauskorkonsa tavoitetasoaan samaan aikaan pankkien reservitalletusten korkojen noston yhteydessä. 18 18. toukokuuta 2010

Euron uskottavuus reservivaluuttana murenee Kreikan draama piirittää euroa Vuoden 2009 lopussa levinnyt dramatiikka Kreikan ympärillä on vaikuttanut euron arvoon suhteessa yhdysvaltain dollariin euroalueen rahapolitiikan näkymien muuttuessa. Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa valtioiden velkakriisi aiheuttaa aikaisempia ja yhä merkittävämpiä muutoksia finanssipolitiikkaan. Epäilyt yhteisvaluuttaprojektin kestävyydestä ovat edelleen pinnalla, vaikka euroalueen poliitikon löysivätkin yksimielisyyden Kreikan ja muiden ongelmamaiden pelastamisen suuntaviivoista. Tämä nostaa esiin myös kysymyksiä liittyen euron uskottavuuteen reservivaluuttana, mikä ei ole eurolle ollenkaan hyväksi. Atlantin toisella puolella Yhdysvallat on näyttänyt yhä vahvempia merkkejä toipumisesta. Keskuspankki nostanee korkoaan kolmannella vuosineljänneksellä, ja samaan aikaan häämöttävä Kiinan renminbin vahvistuminen on toinen positiivinen merkki Yhdysvaltojen dollarille. Lyhyesti sanoen: sekä suhteellinen kasvu että rahapoliittiset näkymät edistävät dollarin arvon nousua. Korkoerot liikuttavat euroa ja kruunua Lähde: Reuters Ecowin Makronäkymät tukevat Ruotsin kruunua Ruotsin keskuspankki Riksbank on viestittänyt, että ensimmäinen koronnosto on luvassa syksyn alussa. Ruotsin julkisen talouden tila onkin erittäin suotuisa verrattuna muuhun Eurooppaan, sillä sen vientisektori on altistunut vain rajallisesti Etelä-Euroopan levottomiin ongelmatalouksiin. Lähiaikojen makronäkymien pitäisi tukea kruunua. Globaali talouden elpyminen elää nyt voimakasta vaihetta, kun varastoja täydennetään ja samalla finanssi- ja rahapolitiikka pysyvät elvyttävinä. Kruunu on suhdanneherkkä valuutta On perusteltavaa odottaa maailmanlaajuisen kasvun olevan maltillista vuoden loppupuolella. Tämä heikentää uskoa suhdanneherkän kruunun merkittävään arvonnousuun. Martin Enlund, +46 8 46 346 33, maen12@handelsbanken.se Petter Lundvik, +46 8 701 3397, pelu16@handelsbanken.se Anna Råman, +46 8 701 8540, anra10@handelsbanken.se 18. toukokuuta 2010 19

Keskeiset ennusteet Suomen BKT-ennusteet, reaalinen vuosimuutos, prosenttia 2008 2009 2010E 2011E 2012E Kulutus 2.0-1.3 1.5 1.6 1.4 Yksityinen kulutus 1.7-2.1 2.2 2.4 2.2 Julkinen kulutus 2.7 0.7 0.0-0.2-0.2 Investoinnit -0.2-13.4-3.0 4.0 4.0 Yksityiset investoinnit -0.1-15.7-4.1 4.4 4.5 Julkiset investoinnit -0.7 4.0 4.0 2.0 1.0 Vienti 6.5-24.3 6.5 6.2 5.8 Tuonti 6.6-22.3 5.2 4.8 4.5 BKT 1.2-7.8 1.9 2.7 2.5 Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle, prosentuaalinen vuosimuutos ellei toisin mainita 2008 2009 2010E 2011E 2012E Ansiotasoindeksi 5.5 3,9 2.2 2.5 3.0 Kuluttajahintaindeksi 4.0 0.1 1.3 2.1 2.4 Työttömyysaste, %:a työvoimasta 6.4 8.2 9.8 9.7 9.3 Teollisuustuotanto 0.1-20.0 6.0 5.5 5.5 Kauppatase, mrd EUR 6.9 3.5 3.0 2.7 2.8 Vaihtotase, mrd EUR 5.7 2.3 3.8 3.9 4.4 Vaihtotase, %:a BKT:sta 3.1 1.3 2.2 2.1 2.3 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, %:a BKT:sta 4.2-2.2-3.4-2.7-2.0 EMU-velka, %:a BKT:sta 34.2 44.0 48.2 49.6 50.0 Valuutta- ja korkoennusteet 17.05.2009 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk EKP refi-korko 1.00 1.00 1.00 1.50 2.00 Federal funds (USA) 0.125 0.50 1.00 2.50 3.50 Repo-korko rate, (Ruotsi) 0.25 1.00 1.75 3.00 3.00 10 vuoden obligaatiokorko (Saksa) 2.86 3.10 3.25 3.75 3.75 10 vuoden obligaatiokorko (USA) 3.43 4.00 4.25 4.50 4.50 10 vuoden obligaatiokorko (Japani) 1.29 1.50 1.60 1.75 2.50 10 vuoden obligaatiokorko (Ruotsi) 2.73 3.15 3.50 4.00 4.00 10 vuoden obligaatiokorko (Suomi) 3.09 3.40 3.60 4.10 4.10 korkoero Saksaan, korkopistettä -23 30 35 35 35 EURUSD 1.23 1.25 1.15 1.15 1.15 USDJPY 92.07 95 98 100 110 EURGBP 0.86 0.86 0.84 0.80 0.75 EURSEK 9.58 9.40 9.25 9.25 9.00 Lähde: Handelsbanken Capital Markets 20 18. toukokuuta 2010

Maailmantalouden BKT-ennusteet, vuosimuutos, prosenttia 2008 2009 2010E 2011E 2012E USA BKT 0.4-2.4 3.8 3.4 3.1 Investoinnit* 1.6-17.8 1.4 6.5 6.7 Yksityinen kulutus -0.2-0.6 2.6 2.5 2.4 Euroalue BKT 0.6-4.0 0.9 1.2 1.0 Investoinnit -0.9-1.0-0.3 0.4 0.6 Yksityinen kulutus 0.3-10.8-2.5 0.7 2.9 Japani BKT -1.2-5.2 1.7 1.3 1.5 Investoinnit* -0.1-19.3 0.1 4.0 3.5 Yksityinen kulutus -0.6-1.1 1.3 0.5 1.0 Iso-Britannia BKT 0.5-4.9 1.1 1.9 2.0 Investoinnit -3.5-14.9-2.4 2.7 4.0 Kotitalouksien kulutu 0.9-3.2 0.3 1.0 1.3 Ruotsi BKT -0.5-4.7 2.5 2.6 2.6 Tanska BKT -1.2-4.9 1.1 0.9 Suomi BKT 1.2-7.8 1.9 2.7 2.5 Norja BKT 2.1-1.5 0.4 1.3 1.6 Tsekki BKT 2.5-4.2 1.7 3.3 3.6 Unkari BKT 0.6-6.3 0.2 2.7 3.2 Puola BKT 5.1 1.7 3.0 4.1 4.4 Slovakia BKT 6.2-4.7 2.9 3.6 4.1 Venäjä BKT 5.6-7.9 5.1 4.8 4.5 Turkki BKT 0.7-4.7 5.1 4.4 4.6 Etelä-Afrikka BKT 3.3-1.8 3.1 3.7 3.5 Kiina BKT 9.6 8.7 10.3 8.0 7.5 Intia BKT 6.3 5.7 7.0 8.0 9.0 Indonesia BKT 6.1 4.5 6.0 5.8 5.0 Etelä-korea BKT 2.3 0.3 5.3 4.0 3.5 Argentiina BKT 7.0-1.0 2.0 3.3 3.4 Brasilia BKT 5.1-0.2 6.0 4.0 3.9 Meksiko BKT 1.4-6.5 4.0 3.1 2.9 * Investoinnit poislukien asuinrakentaminen Lähde: Handelsbanken Capital Markets 18. toukokuuta 2010 21

Research Disclaimers Handelsbanken Capital Markets, a division of Svenska Handelsbanken AB (publ) (collectively referred to herein as SHB ) is responsible for the preparation of research reports. All research reports are prepared from trade and statistical services and other information which SHB considers to be reliable. SHB does not represent that such information is true, accurate or complete and it should not be relied upon as such. In no event will SHB or any of its affiliates, their officers, directors or employees be liable to any person for any direct, indirect, special or consequential damages arising out of any use of the information contained in the research reports, including without limitation any lost profits even if SHB is expressly advised of the possibility or likelihood of such damages. No independent verification exercise has been undertaken in respect of this information. Any opinions expressed are the opinions of employees of SHB and its affiliates and reflect their judgment at this date and are subject to change. The information in the research reports does not constitute a personal recommendation or investment advice. Reliance should not be placed on reviews or opinions expressed when taking investment or strategic decisions. SHB, its affiliates, their clients, officers, directors or employees own or have positions in securities mentioned in research reports. SHB an d/or its affilia tes p rovide in vestment b anking a nd no n-investment b anking financial se rvices, in cluding co rporate b anking s ervices; and, secur ities adv ice to i ssuers of securities mentioned in research reports. This document does not constitute or form part of any offer for sale or subscription of or solicitation of any offer to buy or subscribe for any securities nor shall it or any part of it form the basis of or be relied on in connection with any contract or commitment whatsoever. Past performance may not be repeated and should not be seen as an indication of future performance. The value of investments and the income from them may go down as well as up and investors may forfeit all principal originally invested. Investors are not guaranteed to make profits on investments and may lose money. Exchange rates may cause the value of overseas investments and the income arising from them to rise or fall. This research product will be updated on a regular basis. The distribution of this document in certain jurisdictions may be r estricted by law and p ersons into whose possession this document comes should inform themselves about, and observe, any such restrictions. No part of SHB research reports may be reproduced or distributed to any other person without the prior written consent of SHB. Research reports are distributed in the UK by SHB. SHB is authorised by the Swedish Financial Supervisory Authority (Finansinspektionen), and authorised and subject to limited regulation by the UK Financial Services Authority. Details about the extent of our authorisation and regulation by the UK Financial Services Authority are available from us on request. In the United Kingdom, the research reports are directed only at Professional clients and Eligible counterparties (as defined in the rules of the FSA) and the investments or services to which they relate are available only to such persons. The research reports must not be relied upon or acted on by private customers. UK customers should note that SHB does not participate in the UK Financial Services Compensation Scheme for investment business and accordingly UK customers will not be protected by that scheme. This does not exclude or restrict any duty or liability that SHB has to its customers under the regulatory system in the United Kingdom. SHB employees, including analysts, receive compensation that is generated by overall firm profitability. The views contained in SHB research reports accurately reflect the personal views of the respective analysts, and no part of analysts compensation is directly or indirectly related to specific recommendations or views expressed within research reports. For specific analyst certification, please contact Robert Gärtner +45 33418613. In the United Kingdom SHB is regulated by the FSA but recipients should note that neither the UK Financial Services Compensation Scheme not the rules of the FSA made under the UK Financial Services and Markets Act 2000 for the protection of private customers apply to this research report. When Distributed in the United States Important Third-Party Research Disclosures: Research reports are prepared by SHB for information purposes only. SHB and its employees are not subject to the FINRA s research analyst conflict rules. SHB research reports are intended for distribution in the United States solely to major U.S. institutional investors, as defined in Rule 15a-6 under the Securities Exchange Act of 1934. Each major U.S. institutional investor that receives a copy of research report by its acceptance hereof represents and agrees that it shall not distribute or provide research reports to any other person. Reports regarding fixed-income products are prepared by SHB and distributed by SHB to major U.S. institutional investors under Rule 15a-6(a)(2). Any U.S. person receiving these research reports that desires to effect transactions in any fixed-income product discussed within the research reports should call or write SHB. Reports regarding equity products are prepared by SHB and distributed in the United States by Handelsbanken Markets Securities Inc. ( HMSI ) under Rule 15a-6(a)(2). Any U.S. person receiving these research reports that desires to effect transactions in any equity product discussed within the research reports should call or write HMSI. HMSI is a FINRA Member, telephone number (+212-326-5153). Please be advised of the following important research disclosure statements: SHB is regulated in Sweden by the Swedish Financial Supervisory Authority, in Norway by the Financial Supervisory Authority of Norway, In Finland by the Financial Supervision of Finland and in Denmark by the Danish Financial Supervisory Authority. SHB has recently had, currently has, or will be seeking corporate finance assignments with the subject company. According to the Ba nk s Ethi cal G uidelines for the H andelsbanken Gr oup, th e b oard an d al l e mployees o f the Ba nk must obs erve hi gh stan dards of ethics in carry ing out thei r responsibilities at the Bank, as well as oth er assignments. The Bank has also ado pted guidelines to ensure the integrity and in dependence of research analysts and th e research department, as well as to identify, eliminate, avoid, deal with, or make public actual or potential conflicts of interests relating to analysts or the Bank. As part of its control of conflicts of interests, the Bank has introduced restrictions ( ethical walls ) in communication between the Research department and other departments of the Bank. In addition, in the Bank s organisational structure, the Research department is kept separate from the Corporate Finance department and other departments with similar remits. The guidelines also include regulations for how payments, bonuses and salaries may be pai d out to analysts, what marketing activities an analyst may participate in, how analysts are to h andle their own securities transactions and those of closely related persons, etc. In addition, there are restrictions in communications between analysts and the subject company. For full information on the B ank s ethical guidelines and g uidelines on con flicts of interests relating to anal ysts, please see the B ank s website www.handelsbanken.com/about the ba nk/ir/corporate social responsibility/ethical guidelines or Guidelines for research.