Sähkövirran määrittelylausekkeesta



Samankaltaiset tiedostot
1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Luku Ohmin laki

Harjoitus 5 / viikko 7

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN ALA MATEMATIIKAN PREPPAUSTEHTÄVIÄ Kesä 2015

RESISTANSSIMITTAUKSIA

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

7. Resistanssi ja Ohmin laki

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

Sähkötekiikka muistiinpanot

DEE Sähkötekniikan perusteet Tasasähköpiirien lisätehtäviä

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Magneettinen energia

Van der Polin yhtälö

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni.

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

Van der Polin yhtälö. virtap6.nb 1

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

FY6 - Soveltavat tehtävät

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

5. Sähkövirta, jännite

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Fy06 Koe ratkaisut Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA

Jännitteenjaolla, sekä sarjaan- ja rinnankytkennällä saadaan laskettua:

DEE Sähkötekniikan perusteet

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Opiskelijoiden oppimisen arvioiminen tasavirtapiirejä käsittelevän tutoriaaliharjoituksen

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 5, Syksy 2015

Sähkömagnetismia. Coulombin laki väliaineessa Eristeessä vuorovaikutus on heikompi kuin tyhjiössä. Varaus on kvantittunut suure eli, missä n = 1,2,3

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Transkriptio:

VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien suureiden laskemiseksi KRCHHOFFN SÄÄNNÖT: Kirchhoffin. sääntö (K): - haarautumispisteeseen tulevien virtojen summa on yhtä suuri kuin siitä lähtevien virtojen summa A + 2 = 3 + + 5 eli yleisesti: tuleva. = lähtevä Kirchhoffin. sääntö on seurausta sähkövarauksen säilymislaista, jonka mukaan sähkövarauksen n kokonaismäärä on vakio; Qi= vakio. Tarkastellaan esim. yllä olevan kuvan mukaistaa kytkennän haarautumiskohtaa. Sähkövarauksen säilymislain mukaan johtimien liitoskohdasta A täytyy lähteä yhtä paljon elektroneja kuin siihen tulee. Q + Q 2 = Q 3 + Q + Q 5. (*) i=

Sähkövirran määrittelylausekkeesta Q = t saadaan sähkövaraukselle lauseke Q = t. Näin yhtälö (*) tulee muotoon t + 2 t = 3 t + t + 5 t, josta jakamalla ajalla t seuraa sitten Kirchhoffin. sääntö. Kirchhoffin 2. sääntö (K): - suljetussa virtapiirissä lähdejännitteiden summa on yhtä suuri kuin piirissä tapahtuvien jännitehäviöiden summa m n eli E i= Ri = i= Kirchhoffin 2. sääntö voidaan esittää myös toisessa muodossa: - suljetussa virtapiirissä potentiaalimuutosten summa on nolla eli V = 0, jos muutosten suunnat otetaan huomioon etumerkeillä - merkkisäännöt ovat kuvion mukaisesti seuraavat: Sovelletaan sitten Kirchhoffin 2. sääntöä alla olevan kuvan mukaiseen tasavirtapiiriin: + -

Kuvan virtapiirissä on jännitelähde, jonka lähdejännite on E. Sen napoihin on kytketty ulkoinen vastus, jonka resistanssi on R u. Jännitelähteen sisäinen resistanssi on R s. Virta kulkee myös jännitelähteen läpi ja se aiheuttaa jännitehäviön R s jännitelähteessä. Energian säilymislain mukaan jännitelähteen tuottama sähköenergia on yhtä suuri kuin sisäisen ja ulkoisen vastuksen yhteinen energiankulutus. W = W s + W u Pt = P s t + P u t : t P = P s + P u P = E, P = R 2 E = R s 2 + R u 2 : E = R s + R u () missä E = pariston lähdejännite = piirissä kulkevaa sähkövirta R s = jännitelähteen sisäinen resistanssi R u = ulkoisen vastuksen resistanssi Yllä olevasta lausekkeesta () nähdään, että lähdejännite E on yhtä suuri kuin jännitehäviöiden summa piirissä. Vastaava tarkastelu pätee myös sellaisiin virtapiireihin, joissa on useita jännitelähteitä. Lauseke () on sovellettavissa yleisestikin Kirchhoffin 2. m n säännön E i= Ri mukaisesti. = i= Lauseke () saadaan termejä siirtämällä helposti muotoon E - R s - R u = 0, () joka on Kirchhoffin 2. säännön toinen esitystapa:

- suljetulla kierroksella potentiaalimuutosten summa on nolla ( V = 0), kun muutosten suunnat otetaan huomioon etumerkeillä (ks. merkkisäännöt). Kun lähdetään kiertämään virtapiiriä myötäpäivään virran suunnassa lähtien liikkeelle jännitelähteestä E, niin tuloksena saadaan lauseke (). VRTAPRLASKUJEN SUORTUSVAHEET: ) Merkitään kytkentäkaavioon sähkövirran suunnat - jos suunta valitaan väärin päin, se ilmenee laskutuloksessa negatiivisena virran arvona. 2) Sovitaan virtapiirin tarkastelusuunta; joko myötäpäivään tai vastapäivään 3) Jos virtapiirissä on johtimien haarautumiskohtia, muodostetaan Kirchhoffin. säännön mukaisesti virtayhtälöt ) Valitaan lähtöpiste suljetussa virtapiirissä, esim. jännitelähde ja kierretään piiri virran suunnassa 5) Sovelletaan Kirchhoffin 2. sääntöä niin moneen suljettuun virtapiiriin ( silmukoihin ), että saadaan tarpeeksi monta yhtälöä tuntemattomien suureiden laskemiseksi. Potentiaalimuutoksien etumerkit otetaan huomioon merkkisääntöjen mukaisesti (ks. ed.). ESM.. Oheisen kaavion mukaisessa kytkennässä sähkölaitteiden lähdejännitteet ovat E =,6 V ja E 2 = 6,2 V sekä sisäiset resistanssit R S = 0,20 Ω ja R S2 = 0,30 Ω. Vastusten resistanssit ovat R =,8 Ω ja R 2 = 3,3 Ω. Määritä pisteiden A, B ja C potentiaalit. (YO-K83-5).

Ratkaisu. - + + - Pisteen A potentiaali V A = 0 V, koska piste A on maadoitettu. Pisteiden B ja C potentiaalien määrittämiseksi lasketaan piirissä kulkeva virta. Merkitään kuvioon virran suunta myötäpäivään. Kirchhoffin 2. säännön mukaan suljetussa virtapiirissä potentiaalimuutosten summa on nolla. Huom! Jännitelähteiden kytkennät ovat erisuuntaiset! Kun lähdetään pisteestä A ja kuljetaan oletetun virran suuntaan ACBA (myötäpäivään) saadaan suljetulla kierroksella Kirchhoffin 2. säännön mukaisesti: E R S E 2 R S2 R R 2 = 0 ja edelleen: E E 2 = R S + R S2 + R + R 2 E E 2 = (R S + R S2 + R + R 2 ) : joten sähkövirraksi saadaan = R S E + R S2 E2 + R + R 2,6 V - 6,2 V = =,50A 0,20Ω + 0,30 Ω +,8 Ω + 3,3Ω Kun kuljetaan pisteestä A pisteeseen B (vastapäivään), mennään virtaa vastaan, joten merkkisääntöjen mukaan Pisteen B potentiaali V B = +R = +,8 Ω,50 A = +2, V.

Sama tulos saavutettaisiin tietenkin myös kuljettaessa myötäpäivään suljetussa virtapiirissä kierros ACD pisteestä A alkaen: V B = E R S E 2 R S2 R 2 V B =,6 V 0,20 Ω,50 A 6,2 V 0,30 Ω,50 A 3,3 Ω,50 A = +2, V. Pisteen C potentiaali V C = E R S V C =,6 V 0,20 Ω,50 A = +,3 V + V. Sama tulos tässäkin tapauksessa saataisiin, jos kuljettaisiin suljetussa virtapiirissä päinvastaiseen suuntaan (A B C). Totea! VAST. Pisteiden A, B ja C potentiaalit ovat: V A = 0 V, V B = 2, V ja V C = V. ESM. 2. Oheisessa tasavirtapiirissä on kaksi jännitelähdettä sekä kaksi ulkoista vastusta kytketty kuvion osoittamalla tavalla. Jännitelähteiden lähdejännitteet ovat E = 0 V ja E 2 = 00 V sekä niiden sisäiset resistanssit R S = 0 Ω ja R S2 = 00 Ω. Vastusten resistanssit ovat R = 0 Ω ja R 2 = 00 Ω. Laske virtapiirissä kulkevien virtojen suuruudet.

Ratkaisu. Koska virtapiirissä on kolme haarautumaa, niin siinä on kolme tuntematonta virtaa, joiden laskemiseksi tarvitaan kolme yhtälöä. Merkitään virrat kytkentäkaavioon ja valittu positiivinen kiertosuunta sekä jännitelähteiden napojen merkit (ks. kuva). Kirchhoffin. säännöstä saadaan yhtälö: + 2 = 3 () Kirchhoffin 2. sääntöä sovelletaan kierroksella 2 (ks. kuvio), josta saadaan yhtälö: E R S R R 2 3 = 0 E = R S + R + R 2 3 0 V = 0Ω + 0Ω + 00Ω 3 Samoin sovelletaan Kirchhoffin 2. sääntöä kierroksella 3 (ks. kuvio), josta saadaan yhtälö: E 2 R S2 2 R 2 3 = 0 E 2 = R S2 2 + R 2 3 00 V = 00Ω 2 + 00Ω 3 Näin Kirchhoffin lakeja soveltamalla on saatu yhtälöryhmä, jossa on kolme tuntematonta ja kolme yhtälöä.

+ 2 = 3 20Ω + 00Ω 3 = 0V 00Ω 2 + 00Ω 3 = 00V Sieventämällä saadaan yhtälöistä ja yhtälöpari: 2Ω + 0Ω 3 = V Ω 2 + Ω 3 = V Yhtälöstä () ratkaistaan 3 = + 2 ja sijoitetaan yhtälöön, jolloin saadaan: 2Ω + 0Ω ( + 2) = V Ω 2 + Ω ( + 2) = V Yhtälöpari tulee nyt muotoon. 2Ω + 0Ω 2 = V Ω + 2Ω 2 = V Eliminoidaan sitten esim. 2 kertomalla alempi yhtälö -5:llä ja laskemalla puolittain yhtälöt ja yhteen: 2Ω - 5Ω + 0Ω -0Ω 2 2 = V = 5V () Ω = - V, josta seuraa, että = Siis = A - 0,5 A. Huom! Miinusmerkki :n edessä ilmoittaa virran kulkevan päinvastaiseen suuntaan kuin piirrokseen on merkitty. Sijoitetaan seuraavaksi = A esim. yhtälöön, jolloin saadaan Ω ( A) + 2Ω 2 = 2Ω 2 = V + V Yhtälön () mukaan 3 = + 2 3 = A + V ja edelleen - V Ω = V. 2 = A 0,86 A. A 0,23 A.. Vast. Piirissä kulkevat virrat: = 0,5 A 2 = 0,9 A 3 = 0,2 A.