Voimavara vai taakka?



Samankaltaiset tiedostot
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

VEROILLA JA VAROILLA

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Attendon Visio & Arvot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Sanna Nikunen ELL

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

DUODECIM. Pekka Mustonen

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/ Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Busy in Business. Juha Lehtonen

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Mistä investoitien vaimeus johtuu?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Hyvinvointia Maakuntaan VIII Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Kaleva Median digipolku ja -opit

Suuret ikäluokatkin ikääntyvät

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS Tulosinfo / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

Psyykkinen toimintakyky

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä te ta Järvenpää

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Dialogin missiona on parempi työelämä

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Farmaseuttinen etiikka

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (

2a) Piirrä ison valtimon ja laskimon rakenne ja nimeä kuvaan siinä näkyvät rakenteet (4p) (Ihminen s.40)

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Transkriptio:

Voimavara vai taakka? Ikääntyneet yhteiskunnallisen murroksen keskellä Heikki Suhonen Salon Muistiyhdistys Somero 22. 01. 2014

Ikääntyneitä maailmassa: vuosi, määrä ja %- väestöstä (Schwabel et al. 2012) +60-vuotiaat: 1950 200 milj. 8% 2011 760 milj. 11% 2050 2 mrd. 22% +80-vuotiaat: 1950 15 milj. 0.8% 2011 110 milj. 1.6% 2050 400 milj. 4.0%

Edellinen jatkuu (2) # +100-vuotiaita on maailmassa 350 000 ja +110- vuotiasta vain 300-400 (Meillä on ollut 9 henk.) # +115-vuotiaita ollut maailmassa n. 30 henkilöä # +100-vuotiaista 1:1000 saavuttaa 110 ikävuotta = Väestöstä 1:4 miljoonasta # Suomessa oli vuoden 2012 lopussa yli +100-vuo- tiaita 709 (naisia 618 ja miehiä 91) # Kaikkien aikojen vanhin Jeanne Calment (1875-1997) - 122 vuotta ja 164 päivää! (UN 2012; Tilastokeskus 2012)

Edellinen jatkuu (3) 40-50 vuoden kuluttua maailmassa on siis +60-vuotiaita 2 mrd. Yli 100-vuotiaita on yksin Japanissa tuolloin. 1 milj. (nyt 52 000) = Joukkovoima!? Ikääntyneet paremmassa kunnossa, koulutetumpia ja varakkaampia kuin koskaan historian aikana = Potentiaalia! Ikääntyneiden vaikutus yhteiskunnassa mm. työelämässä = Kokemus, hiljainen tieto Kohderyhmä markkinoilla Ostovoimaa!

Ikääntymisen problematiikka (1) Viimeisen 200 vuoden aikana keskimääräinen elinajanodote on kasvanut rajusti länsimaissa! (rokotteet, antibiootit, lääkkeet, kirurgia, hoidot...) Viimeisen 20 vuoden aikana tieteessä on tehty uusia havaintoja ikääntymisen syistä (telomeerit/dna ym.) => Ne eivät ole vielä vaikuttaneet laajasti ikääntyneiden elämään. Odotukset ovat suuret!

Edellinen jatkuu (2) Eliniän piteneminen on suuri mahdollisuus, mutta myös haaste ja riski!? Millainen yhteiskunta olisi, jos kaikki eläisivät 150-vuotiaiksi (a) passiivisina (b) aktiivisina kansalaisina? Hyödyt vs. haitat? Pitkäikäsyys on epätasa-arvoista! Vrt. sosioekonomiset, alue- ja sukupuolierot. Kaupungin osien erot elinajanodotteessa ovat jopa 10 vuotta! (esim. Lontoo)

Elinajanodote Elinajanodote: hypoteettinen kuolleisuusindeksi = Kuvaa kuolleisuutta tasolla, jolla se oli henkilön syntymähetkellä. Kuolleisuus alenee kuitenkin koko ajan = Todellinen elinikä kohoa jatkossakin! Missä raja? Suomessa 1945-1949 syntyneillä naisilla on 60- vuotta täytettyään k-määrin 27 ja miehillä 22 elinvuotta jäljellä. Heistä 100-vuotiaiksi elää naisista 9% ja miehistä 4%

Vanhenemisen taustaa (1) (Kirkwood 2009; EUobserver 2011) Ajanlaskumme alusta 1900-luvulle asti elinikä kasvoi 13 pv/v ja 1900-luvulla kasvu oli 110 pv/v (lääketiede, hygienia, ravinto, sosiaaliset olot...) Nykyisin kasvu on EU: ssa 60-90 pv/v => Suomessa 90 pv/v = 1 vuosi lisää elinikään joka 4. vuosi! 1970-luvulla ajateltiin, että pitkä elinikä johtuu ihmisen biologisesta ohjelmoinnista

Edellinen jatkuu (2) Nykykäsitys ikääntymisestä = Koko elämän kestävä, kumulatiivinen molekyyli- ja soluvaurioiden sävyttämä prosessi!!! Geenit vaikuttavat em. prosessiin 25%, muut tekijät 75% (vrt. ympäristö, elintavat ym.) Solu-/kromosomivauriot ja niiden kompensointi ovat ikääntymisen ydin!? Esim. telomeerit

Telomeerit (1) Kromosomien päitä suojaavia rakenteita, jotka lyhenevät solun jakautuessa. Kun telomeerien pituus pienenee kriittiseksi, solu ei kykene enää jakautumaan => Sydänsairaus- ja syöpäriski kasvaa! Prosessiin vaikuttaa ikä sekä mm. tupakointi, runsas alkoholin käyttö, huumeet, korkea insuliinitaso, lihavuus, voimakas pitkittynyt stressi ym. = Elintavat!!!

Edellinen jatkuu (2) Tanskassa tutkittiin lähes 20 000 henkilön DNA (telomeeri) Niillä joiden telomeeri oli lyhin oli 50% suurempi riski kuolla sydänkohtaukseen ja yleensä 25% suurempi kuolleisuusriski kuin niillä, joiden telomeeri oli pisin!!! (Weischer et al. 2011)

Vanhenemista voidaan hidastaa (Häyry 2012) Kantasoluhoidot, elinten kasvattaminen ja elinsiirrot Nanoteknologia = Robotit elimistössä pitävät esim. solutasolla yllä terveyttä/korjaavat viat Ihmisen ja koneen liitos (vert. sydämentahdistin) Teleportaatio = Kun alkuperäinen elin ei kestä, tai se vioittuu, tarkka kopio on korvike (vrt. 3-D tulostin)

Ihminen voi elää 1000-vuotiaaksi? (de Grey & Rae 2007) (1) Solujen väheneminen vs. geeniterapia ja kantasoluhoidot pysäyttävät em. prosessin Tuman sisäinen mutaatio (syöpä ym) vs. tärkeät solut korvataan säännöllisesti uusilla soluilla Elimistöä tuhoavat geenit vs. geenihoidolla ne saadaan tuhoamaan itse itsensä Kudosten jäykistyminen vs. lääkkeet, entsyymit ym. katkaisevat ko. kehityksen ilman sivuvaikutuksia Vrt. liikkumista helpottavat robotit

Edellinen jatkuu (2) Solujen ulkopuolinen jäte (vrt. muistisairaudet) vs. rokote tm. joka tuhoaa ko. aineksen Solujen sisäpuolinen jäte vs. entsyymit, rokote tm. tuhoavat ko. aineksen Avainsanoja: Geenien muuntelu, elinsiirrot, kantasoluhoidot, elinten kasvattaminen, nanoteknologia, robotit elimistössä, uudenlaiset entsyymit ja bakteerit Onko iälle ylärajaa!? Huom! Em. Kokeet ja hoidot ovat osin jo kehitteillä. Vrt. tilanne esim. 50 vuoden kuluttua!

Rajoittuneet asenteet ikääntymi-seen (1) (Kirkwood 2009) Fatalismi: ikääntyminen on kiinteä, ennalta määrätty prosessi, johon voimme itse vaikuttaa vain vähän! Kieltäminen: lykätään vanhenemisen ja kuoleman pohtimista itsepetos (vrt. ikigai Japanissa!?) Negatiiviset stereotypiat: julkinen ja piilevä ageismi ikäsyrjintä!

Edellinen jatkuu (2) Tunnelivisio : Ei osata etsiä vaihtoehtoisia tapoja nähdä/kohdata ikääntymisen haasteet. Tartutaan kapeisiin ratkaisuihin pinnallisen tiedon pohjalta! Fantasiat: Myytit, stereotypiat, viiteryhmä, media ym. ohjaavat mielipiteitä => Ikääntymiseen uskotaan löytyvän pian lopullinen lääke tai hoito!?

Ikigai (Suzuku 2013) Ikigai: elämänhalu ja elämän merkityksellisyys, itsensä löytäminen, syy herätä aamulla (Okinawa), vrt. healthy passion 43 000 japanilaista (40-79-vuotiasta) oli 7 vuoden seurannassa (1994 lähtien). Heistä jotka omasivat ikigaita 95% oli elossa 7 vuoden kuluttua vs. 83% niistä joilla ei sitä ollut Näkyi sydän- ja syöpäkuolleisuudessa - Vrt. syövän fysiologinen kohtalonomaisuus!!!

Ikääntyvä yhteiskunta: hyödyt (1) Työvoimareserville aukeaa työpaikkoja eripuolille maata. Alueellinen tasa-arvo paranee? Rikollisuus alenee => +50 vuotiaat tekevät nuorempia vähemmän rikoksia!? Ikääntyneiden kohtelu paranee yhteiskunnassa /työelämässä => Vrt. ilmapiiri ikääntymiseen!? Uusia innovaatiota => Geronteknologiasta ym. apuna myös muille kuin ikääntyneille?

Edellinen jatkuu (2) Kulutuskysynnän rakenne muuttuu Ikääntyneet vaativia kuluttajia!? Asuin- ja elinympäristöstä tulee ikäystävällisempi? Kolmassektori vahvistuu, uudistuu? Ikääntyneet auttavat läheisiään pidempään: rahallisesti, lastenhoidossa, lähiyhteisössä, globaalisti ym.? Sukupolvien välinen suhde vahvistuu?

Ikääntyneiltä odotetaan Tuottavaa ikääntymistä (productive ageing): pitempi työura, omaishoito tai vapaaehtoistyö Koko elämän kestävä opiskelu/oppiminen Investointia ihmissuhteisiin ja sosiaaliseen pääomaan Rohkeaa kuluttamista Huolehtimista itsestään yhä enemmän (Omaa vastuu enemmän)

Vanhenemiseen vaikuttaminen Ikääntyminen sairauksien kanssa ja niistä huolimatta = Sopeutuminen! Ikääntymishaittojen minimointi: = Lääketiede! Ikääntymiseen vaikutetaan koko elämän ajan Elämäntavat, preventiiviset hoidot, seulonnat ym. = Elämäkaariajattelu! Ikääntymisen luonteen muuttaminen = Kantasoluhoidot, geeniterapia, implantit, robotit ym.! = Uudet mullistavat innovaatiot monilla eri aloilla!

Ageismi/ikäsyrjintä - määritelmä Systemaattista stereotypisointia tai leimaamista iän perusteella Olemme kaikki joskus sen kohde - vanhoina! (vrt. rasismi) (Butler 1995) Se vaikuttaa mm. asumiseen, työhön, terveydenhoitoon, palveluihin, ihmissuhteisiin, syrjäytymiseen (Cuddy & Fiske 2002) Ikääntyneet nähdään tuottamattomina, sairaina, avuttomina: leimataan/eristetään (Nielson 2002)

Ikääntyneet samaistuvat leimoihin # Tutkimusten mukaan ikääntyneet alkavat kävellä hitaasti, kuvittelevat kuulevansa ja muistavansa huonommin, uskovat käsialansa huononevan ja ovat tuntevinaan sydänoireita vaikka niitä ei ole ym.!? (Levy 2003) # 90% ikääntyneistä uskoo itsellään olevan muita suurempi dementoitumisriski, vaikka vain 4-10% +65-vuotiaista kärsii siitä! = Stereotypia! (Grant 1995)

Miten ikääntyneet suhtautuvat ikärasismiin? (Palmore 2003) Leiman hyväksyminen: toimitaan ikääntyneen roolissa vastoin omaa persoonallisuutta Kieltäminen: salataan tai valehdellaan ikä => Vrt. kosmetiikka, kauneusleikkaukset, antiageing -tuotteet ym. Muiden välttely: Eristäytyminen Muutos: Ikääntynyt pyrkii itse tai ryhmässä muuttamaan syrjiviä asenteita! Harmaat pantterit!

Ikääntyneet dominoinnin kohteina Yksilönä ikääntyneiseen suhtaudutaan holhoavasti ja säälitellen Ryhmänä ikääntyneet nähdään helposti kasvottomina : ahneet, avuttomat, itsekkäät, kalliit, hyödyttömät, sairaat, muistamattomat... USA:ssa 78% väestöstä pitää ikääntyneitä muita avuttomampina, mutta 92% pitää heitä muita lämpimämpinä ihmisinä!? (Cuddy et al. 2005)

Ikääntyneet mediassa Prime-time TV-ohjelmissa (USA) vain 2-3% henkilöistä ikääntyneitä! (Signolli 2001; Donlon 2005) Näkymättömyys ikääntyneiden yleisin piirre julkisuudessa! (Walker 2010) Koska ihmisillä on vähän kontakteja ikääntyneisiin, näkymättömyys ja stereotypiat voivat elää ja vahvistua! Tilanne muuttumassa? Vrt. vanhuspalveluista käytävä keskustelu meillä!?

Tutkimusten mukaan (USA) (esim. Dittman 2003) 80% ikääntyneistä on kokenut ikäsyrjintää: baby talk, äänen korottaminen, pelkistetty puhetapa, vähättely jne. Julkisissa palveluissakin (esim. sosiaali- ja terveydenhuolto) esiintyy runsaasti ikääntyneiden leimaamista. Työelämässä virallisista valituksista 29% liittyy ikäsyrjintään (Goldman 2010)

Ageismin vähentäminen (1) (Braitwate 2001) Herkkyys analysoida ikäleimoja Hyväksytään ikääntyneiden erilaisuus Vastataan ikääntyneiden erilaisiin tarpeisiin käytännössä Suhtaudutaan ikääntyneisiin yksilöinä, ei ryhmänä - ikääntyneet Yhteistyö/sosiaaliset kontaktit ikääntyneiden ja nuorempien sukupolvien välillä!

Edellinen jatkuu (2) Humaani inhimillisyys = Ikääntyminen nähdään arvokkaana vaiheena elämässä! Avun tarve tai muistisairaus ei saisi johtaa ikääntyneiden sosiaaliseen eristämiseen. Ymmärrettävä ikäkäytäntöjen yhteiskunnalliset taustat ja ongelmat Ikääntyminen tulee huomioida yhteiskuntasuunnittelussa ja yhteiskunnan käytännöissä

Terveydenhuolto vs. ageismi Ei-sitoutuva, epäkunnioittava ja mielivaltainen kohtelu (Hatch 2005) Alentuva/holhoava komminikaatio: yksinkertaistava, ylimalkainen ja vähän yksityiskohtia sisältävä puhetapa (Cuddy & Fiske 2006) Usein informoidaan vain perhettä, saattajia ym. (Cuddy & Fiske 2006) Pinnallinen diagnoosi - psykososiaaliset teemat otetaan harvoin esillä (Kane & Kane 2005) Hoitojen evääminen ajankohtainen teema!?

Ageismin vastustamisessa keskeistä (Sijuwade 2009) Faktatieto, ennakkoluulojen murtaminen Median rooli Sukupolvien väliset kontaktit Ikääntyneiden tiedon ja kokemusten siirtäminen nuoremmille sukupolville Leimaamisen paljastaminen/minimoiminen Meidän kaikkien asenteet ja reagointi ikääntyneisiin ja ikääntymiseen!

Ikääntyneiden osalta huomattava Mikään yksittäinen tekijä ei ole tyypillinen vain ikääntyneille - Paitsi ikä! Ikääntyneet ovat heterogeeninen ryhmä => Ikä on huono toimintakyvyn ja kompetenssin indikaattori! Ikääntyneen elämänkulku on monitahoinen = muutoksia jatkuvasti eri suuntiin! (Pasupathi & Löckenhoff 2002)

Ikääntymisen avainteemoja jatkossa Yhteiskunta kaikenikäisille Ikääntymiseen vaikutetaan koko elä-män ajan Elämänkaaren kirjanpito/sosiaalinen tilinpito Yli sukupolvittainen yhteisyys/sosiaalinen kumppanuus Ikäpolitiikasta elämänvaihepolitiikkaan Hoivalupausten uudelleen muotoileminen!? Geronteknologia/sosiaaliset innovaatiot Golden markets, isovanhempien markki-nat = Ikääntyneet kuluttajina

Case Kanada: Revera Report on Ageism (IFA 2012) (1) Yli 65-vuotiaista kanadalaisista 63% on kokenut ikäsyrjintää 35% kanadalaisista on itse syrjinyt ikääntyneitä => 33-45-vuotiaista 42% ja 46-65-vuotiaista 43%! 51% kanadalaisista pitää ikärasismia hyväksyttävämpänä kuin sukupuolen ja rodun perusteella leimaamista!?

Edellinen jatkuu (2) 79% kanadalaisista kokee +75-vuotiaat vähemmän tärkeiksi ja jättää heidät usein huomiotta 71% kanadalaisista uskoo, että nuoria arvostetaan yhteiskunnassa ikääntyneitä enemmän 21% kanadalaisista pitää ikääntyneitä taakkana yhteiskunnalle!

Yli 65-vuotiaiden kokemus syrjin-nän toteuttajasta (IFA 2012) # Nuoremmat 56% # Terv. huolto 34% # Hallitus 27% # Työantaja 20% # Palvelut 17% # Oma perhe 8% # Viiteryhmä 4% # Vielä vanhemmat 3% Useamman vaihtoehdon valitseminen oli mahdollista!

Ikäsyrjinnän muodot (IFA 2012) # Ei huomata, vähätellään 41% # Ei nähdä avun tarvetta 38% # Pidetään avuttomana 27% # Pidetään huonokuuloisena 19% # Luullaan huonomuistiseksi 16% # Kohdellaan kuin lasta 12%

Optimismi ikääntymistä kohtaan eri ikäryhmissä (IFA 2012) +75-vuotiaat 62% 66-74-vuotiaat 52% 46-65-vuotiaat 40% 33-45-vuotiaat 27% 18-32-vuotiaat 26%

Yli 65-vuotiaiden samaistuminen eräisiin väitteisiin (IFA 2012) # Ikä on vain luku 41% # Paras on vasta tulossa 40% # Elän loppuun asti täysillä 36% Mitä näköaloja em. kommentit avaavat ikääntymiseen yhteiskunnassa?

*KIITOS!*