Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän talousriihi Palokan Pelimannitalo 27.1.2009 Tiedossa tiukkaa kuntataloutta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen
Keskeisiä kuntien toiminnan haasteita Talouslama, jonka hoidossa otettava oppia 1990-luvun alun talouskriisin virheistä ja nähtävä hieman pidemmälle. Esim. työllisyystilanne muuttuu muutamassa vuodessa eläköitymisen takia pula osaavasta työvoimasta uhkaa. Kuntapalveluiden pelastamiseksi tarvitaan ohjelma: lisää rahaa, joustoa normeihin ja kuntien palvelutuotannon tehostamista. Talousarviot ja suunnitelmat tarkistettava pikaisesti. Väestön ikääntyminen: hoivatarve kasvaa (=sote-menot), BKT:n ja verotulojen kasvu hidastuu. Laman jälkeen siirrytään pysyvämmin hitaan kasvun aikaan. Väestö keskittyy muutamille kasvuseuduille, joissa ylikuumentumista. Muualla kasvavia ongelmia vääristyneestä ikärakenteesta, pahenevasta työvoimapulasta ja vajaakäyttöisestä infrasta sekä kuntien heikosta tulopohjasta. Energian säästötarve ja ilmastonmuutokseen vaikuttaminen muuttavat käyttäytymistämme syvällisemmin, kuin nyt kuvitellaan. Globalisaatio etenee, verokilpailu kovenee, alueiden välinen kilpailu kasvaa maahanmuuton kasvu muokkaa Suomea monikulttuuriseksi Kuntien johtamisjärjestelmien ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien uudistustarve kuntien toimintaa tehostettava merkittävästi, vanhoilla tavoilla toimien emme kykene turvaamaan toimintakykyä Kuntien rooli palvelujen järjestäjänä sekä palvelujen markkinaehtoistuminen hallitusti turvattava! Timo Kietäväinen 21.1.2009 2
Tiedossa olevia merkittävimpiä uusia lainsäädäntö- ja muita uudistushankkeita Palvelusetelilaki voimaan 1.6.2009 Kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistus voimaan 1.1.2010 tiedot kuntakohtaisista vaikutuksista kesäkuussa 2009 Terveydenhuollon lainsäädäntö voimaan 2011 Terveydenhuollon eresepti, earkisto ja ekatselu käyttöön 2011 Aikuiskoulutusuudistus (Akku-hanke) 2011 Sosiaalikomitean (SATA-komitea) työn tulokset Kuntapalveluiden pelastamishanke ja sen tulokset/peruspalveluohjelma/valtion kehykset Timo Kietäväinen 21.1.2009 3
Millä aikajänteellä pitäisi tarkastella toimintaympäristöän haasteita ja millä aikajänteellä pitäisi toimia? 5 valtuustokautta 2025-2028 2021-2024 2017-2020 2013-2016 2008 2009-2012 1,5 valtuustokautta Viisi (5) valtuustokautta pitää sisällään suurten ikäluokkien eläköitymisen (2009-12) ja 80- ikävuoden saavuttamisen (2025-28) Timo Kietäväinen 21.1.2009 4
Kuntamäärän väheneminen kuntien yhdistymisissä vuosina 1965-2009 0-10 65-1 -1 67-8 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97-1 -1-3 -3-3 -2-2 -3-3 -4-5 -11-15 99 01 03-4 -2-2 (1) 05 07 09-12 -1-15 -1-20 -30-29 -40-50 -60 lkm Vuodesta 1964 vuoteen 2009 kuntamäärän kokonaisvähennys on 199 (1) vuosi 2009 on vielä avoinna, koska ministeriön erityisissä selvityksissä (2) on määräaika 31.3.2008 kolmen tai useamman kunnan yhdistymisissä vähentynyt kuntamäärä (-93) kahden kunnan yhdistymisissä vähentynyt kuntamäärä (-106) (-67) Timo Kietäväinen 21.1.2009 5
Kuntaliitokset ja niiden selvitykset, tilanne 7.1.2009 Kuntaliitos 1.1.2010 Kuntaliitos 1.1.2011 Kuntaliitos 1.1.2013 Selvitetään kuntaliitosta Karttapohja: Tilastokeskus. Lähde: kuntien luottamuselinten pöytäkirjat. Yli-Ii Oulu Kalajoki Himanka Maalahti Korsnäs Karttula Kuopio Noormarkku Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Rusko Raisio Eura Köyliö Säkylä Lappeenranta Ylämaa Miehikkälä Hamina Virolahti Ruotsinpyhtää Liljendal Lohja Loviisa Karjalohja Timo Kietäväinen Pernaja 21.1.2009 6
Voimassa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyösopimukset Kotkan seudun kunnilla 2007, tilanne samanlainen muuallakin miten johtaminen onnistuu? Yksi väri kuvaa yhtä sopimusta Hamina Miehikkälä Ruotsinpyhtää Kotka Virolahti Pyhtää Lähde: Seudun paras = Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon seudullinen kehittämishanke, väliraportti 31.3.2007 Timo Kietäväinen 21.1.2009 7
lkm Kuntien lukumäärät vuosikatteen suuruuden mukaan Ko. vuoden kuntajaolla (pl. Ahvenanmaa) 400 300 310 355 362 286 392 344 344 344 325 391 326 379 342 297 255 238 235 243 200 214 196 199 181 100 72 71 87 117 42 96 63 138 134 79 52 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Vuosikate < investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus. Timo Kietäväinen 21.1.2009 8
Valtion toteuttamat leikkaukset ja kompensaatiot, milj. Verotuloista Valtionosuuksista Indeksistä Kustannusten jaosta Yhteensä Verotulojen menetyksestä 1991-1996 - 1 693 412-2 105 - - 2002 120-55 - 175 50 2003 120-78 - 198 113 2004 - - 32-32 359 2005 - - 47 (347 1) ) 47 121 Menojen lisäyksistä 2006 - - 51 (266 1) ) 51 128 3) 189 4) 317 2007 - - 44 (185 1) ) 44 24 5) (185 1) ) 13 6) 37 2008-68 2) - - 25 119 7) - - 119 2009-35 2) - - 78 374 8) - - 374 Yhteensä 827 2 565 790-4 182 1 288-202 1 490 Kustannustenjaon tarkistus 485 M, v. 2005 maksettu 128 M 1) V. 2005 leikkausta jäljellä 347, v. 2006 maksettu 81 M V. 2006 leikkausta jäljellä 266, v. 2007 maksettu 81 M V. 2007 leikkausta olisi jäljellä 185, mutta maksettu v. 2007 verotuloina 2) Maksutulojen leikkaus Leikkaukset Kompensaatiot Kust.jaon tarkistuksesta 1997 202 420 - - 622 - - 1998-272 - - 272 - - 1999 236 74 - - 310 - - 2000 56 3 - - 59 - - 2001 93-71 - 164 - - 3) Sairausvakuutuksen rahoitusuudistus 90 M, metsäverotuksen siirtymäaika 30 M ja ansiotulovähennys 8 M 4) Työmarkkinatuki 182 M ja asumistuen omavastuuosuuden poistuminen 7 M 5) Ansiotulovähennys 17 M ja matkakuluvähennys 7 M 6) Asumistuen omavastuuosuuden poistuminen 13 M 7) Ansiotulovähennys 95 M, eläketulovähennys 9 M ja työasuntovähennys 9 M 8) Työtulovähennys 236 M, eläketulovähennys 131 M, kotitalousvähennys 24 M ja Matkavähennyksen omavastuun korottaminen 17 M Timo Kietäväinen 21.1.2009 9 - - - - Yhteensä 50 113 359 121
% 19,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2009 Kuntien lkm 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 16,0 15,5 38 56 79 81 101 87 101 105 114 125 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09* Keskimääräinen tuloveroprosentti 9 5 10 77 87 83 41 108 93 54 136 140 106 119 140 100 80 60 40 20 Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia) 67 120 0 Timo Kietäväinen 21.1.2009 10
Milj. 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Arvio verovähennysten korotusten vaikutuksesta kuntien verotuloihin 1997-2009, milj. 0 202 202 202 438 236 494 56 587 93 757 50 120 990 113 120 1349 1470 121 359 1598 1622 24 128 1741 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Ko. vuoden kompensoitu verotulomenetys Aikaisempien vuosien kompensoidut verotulomenetykset Ko. vuoden kompensoimaton verotulomenetys Aikaisempien vuosien kompensoimattomat verotulomenetykset 119 Vuosien 1997-2009 verovähennysten korotusten johdosta kunnat saavat vuonna 2009 yli 2,1 mrd. euroa vähemmän verotuloja, joista kompensoimatta on yli 800 milj. euroa 2115 374 827 Timo Kietäväinen 21.1.2009 11
% 19,0 Useat kunnat ovat kompensoineet 18,0 vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. 17,0 Kunnallisveroprosentti Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin pysynyt likimain samana. 16,0 15,0 14,0 13,0 1997 99 01 03 05 07* 09** Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksettavan kunnallisveron suhde ansiotuloihin) Timo Kietäväinen 21.1.2009 12
/as. 500 400 Kuntien vuosikatteet 1997-2007, /as. Keski-Suomi Keski-Suomi pl. Jyväskylän sk Koko maa 300 200 100 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 21.1.2009 13
% Kuntien vuosikatteet %:a poistoista 1997-2007 200 150 Keski-Suomi Keski-Suomi pl. Jyväskylän sk Koko maa 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 21.1.2009 14
Vuosikate %:a poistoista 1997-2007 Keski-Suomessa seutukunnittain Keuruun sk Jyväskylän sk Äänekosken sk Saarijärven- Viitasaaren sk Jämsän sk 2005 2006 2007 Joutsan sk Koko maa -80-60 -40-20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 21.1.2009 15
500 Vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Keski-Suomi 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Vuosikate Poistot ja arvonalent. Invest. omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 21.1.2009 16
500 Vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Keski-Suomi ilman Jyväskylän seutukuntaa 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Vuosikate Poistot ja arvonalent. Invest. omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 21.1.2009 17
/as. 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kuntien lainakanta 31.12.1997-2007, /as. Keski-Suomi Keski-Suomi pl. Jyväskylän sk Koko maa 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 21.1.2009 18
/as. 800 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 1997-2007, /as. 700 600 500 Keski-Suomi Keski-Suomi pl. Jyväskylän sk Koko maa 400 300 200 100 0-100 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 21.1.2009 19
Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 1997-2007, /as. Keski-Suomessa seutukunnittain Jyväskylän sk Saarijärven- Viitasaaren sk Keuruun sk Jämsän sk Äänekosken sk 2005 2006 2007 Joutsan sk Koko maa -600-400 -200 0 200 400 600 800 Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 21.1.2009 20
Kuntien verotulot 2005-2009, mrd. (Arvio marraskuulta) Vuosi 2005 2006 2007 2008** 2009** Tilitykset: Kunnallisvero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero 12,36 1,16 0,73 13,13 1,25 0,78 13,97 1,47 0,85 15,08 15,30 Työttömyys heikentää 1,54 1,43 Jäänee alle mrd 0,91 0,94 Tilitykset yhteensä 14,25 15,16 16,29 17,53 17,67 Muutos, % 4,2 6,4 7,5 7,6 0,8 Vrt peruspalvelubudjetti elokuu 2008 7,1 5,2 Tämänhetkinen arvio, joka elää vielä yli -2 % Timo Kietäväinen 21.1.2009 21
Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma (marraskuun arvio) vuosina 2005-2009, mrd. (2009 arvio ylioptimistinen) 2005 2006 2007* 2008** 2009** Toimintatulot 8,29 8,81 9,12 9,64 10,15 Toimintamenot -26,30-27,52-28,90-30,66-32,37 Toimintakate -18,01-18,71-19,78-21,02-22,22 Verotulot 14,26 15,17 16,30 17,53 17,67 Valtionosuudet 5,07 5,50 5,76 6,60 7,30 Rahoituserät, netto 0,16 0,14 0,11-0,11 0,00 Vuosikate 1,48 2,10 2,39 3,00 1) 2,75 1) Poistot -1,76-1,78-1,84-1,89-1,95 Satunnaiset erät, netto 0,29 0,76 0,23 0,25 0,20 Tilikauden tulos 0,01 1,08 0,78 1,36 1,00 1) Peruspalvelubudjetissa vuosikate vuonna 2008 3,14 mrd. ja 2009 3,23 mrd. Lähde: Vuodet 2005-2007 Tilastokeskus Vuodet 2008-2009 Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto Timo Kietäväinen 21.1.2009 22
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Uusi työryhmä asetettu 1.6.2007 selvittämään kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista Toimikausi 1.6.2007-28.2.2009 lisäaikaa annettu 31.8.09 saakka. Tiedot kuntakohtaisista vaikutuksista kuntiin toukokuun alussa, malli valmiiksi 30.4. mennessä. Tätä edelsivät työryhmät: 1.12.2006 päättynyt (raportti SM 52/2006) 30.3.2007 päättynyt 25.1.2007 asetettu (väliraportti SM 30.3.2007) Jatkoa 25.1.2007 asetetulle työryhmälle Valmistelu puitelain 11 :n linjausten mukaan tavoite edelleen yksinkertainen ja läpinäkyvä valtionosuusjärjestelmä ja hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen huomioon hallitusohjelman 15.4.2006 kirjaukset ja kehyspäätöksen 25.5.2007 lausumat tehtäviin muutoksia ja tarkennuksia, voimaan 1.1.2010, jolloin myös voimaan uusien ja laajennettujen tehtävien 50 % valtionosuus Timo Kietäväinen 21.1.2009 23
Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistustyössä ratkottavia ongelmia mm. Ellei valtionosuuksiin saada lisää rahaa valtiolta ei uudistuksen yhteydessä kyetä vahvistamaan heikon talouden kuntien toimintaedellytyksiä. Nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä tasataan laskennalliset kustannukset siten että kaikille kunnille jää samansuuruinen omarahoitusosuus asukasta kohden, mutta verotulot tasataan vain tasausrajaan (91,86 %) saakka => alhaisen verotulon kunnat joutuvat pitämään veroprosenttinsa ksm korkeampina rahoittaakseen palvelunsa (niillä ei tosin ole kaikki suurten kuntien tehtäviäkään). Ylläpitäjäjärjestelmä turvaa jatkossakin ammattikorkeakoulujen, ammattikoulujen ja lukioiden ylläpitäjille ksm kustannusten nousun rahoituksen 100 % yksikköhintarahoituksen kautta! Ei tehostamisvaateita! Syrjäisyyden, saaristoisuuden huomioonottaminen, verotulotasaus jmv. tekijät vielä selvitettävänä työryhmässä. Vaikeassa asemassa olevien kuntien asemaa vahvistettava! Timo Kietäväinen 21.1.2009 24
Mihin tavoitellaan 2015, kun halutaan pärjätä? Suomessa on kyetty harjoittamaan järkevää talouspolitiikkaa ja maltillista tulopolitiikkaa valtion aktiivinen rooli! Kuntapalveluiden pelastusohjelma välttämätön: valtionosuuksia lisää, veropohjaa laajennettava, normiohjausta kohtuullistettava, kuntien toiminnan tehokkuutta lisättävä vaihtoehto? Kuntien määrä vähenee 2015 mennessä noin 270 (1.1.09 348 ja 2008 415), yhteistoimintarakenteet selkeytyneet Uusia palvelutuotantoprosesseja laajasti käytössä, tietotekniikkaa hyödynnetään ennakkoluulottomasti, yhteispalvelut ja etäratkaisut Kunnat säilyttäneet palvelujen järjestäjän roolin Kuntien johtamisjärjestelmät kunnossa, roolit selkeät, konsernipolitiikka toimii Yksityisen sektorin rooli kuntapalvelujen tuottajina kasvanut ja palvelusetelijärjestelmän käyttö laajentunut, ppp-mallit Elinkeinokehityksessä onnistuttu koulutuksen ennakointi integroitu kehityspanostuksiin paremmin Asiakaslähtöisyys lisääntynyt kuntien järjestämissä palveluissa Kunnallinen itsehallinto: kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja kunnan luottamushenkilöorganisaation roolit ja kuntajohtaminen uudistuneet Timo Kietäväinen 21.1.2009 25