Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI... 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti... 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät... 4 2.3 Kaupunkiseudun kaupallinen palveluverkko... 7 2.4 Keskittymien kaupallinen rakenne... 9 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS... 14 3.1 Kaupan kehitys Tampereen kaupunkiseudulla 2000-2009... 15 3.2 Väestön kehitys... 17 3.3 Ostovoiman kehitys 2010-2030... 18 3.4 Liiketilatarpeet vuoteen 2020 ja 2030... 21 4 KAUPAN HANKKEITA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA... 25 5 JOHTOPÄÄTÖKSET... 28 5.1 Uusien kaupan hankkeiden vertailua liiketilatarpeeseen... 28 5.2 Uusien kaupan hankkeiden merkitys palveluverkossa... 30 6 IKANON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 35 6.1 Vaikutukset läheisiin keskuksiin... 38 6.2 Vaikutukset palveluverkkoon... 39 6.3 Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ja asiointimatkoihin... 40 6.4 Yhteenveto kaupallisten vaikutusten arvioinnista... 41 Liite 1 Liite 2 Kaupallisten palveluiden lukumäärä ja pinta-ala kaupan keskittymissä Tampereen kaupunkiseudulla vireillä olevat vähittäiskaupan hankkeet
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 2 1 JOHDANTO Tampereen kaupunkiseutu kehittyy voimakkaasti. Väestö on alueella kasvussa, samoin tarve vahvistaa kaupan palveluita. Kaupan hankkeita ja suunnitelmia kauppapaikoista on vireillä kaupunkiseudulla lukuisia, joista useat ovat seudullisesti merkittäviä. Kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys tehtiin edellisen kerran vuonna 2008. Vuonna 2011 astuivat voimaa uudet kaupan säännökset. Uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää on muutettu ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa on otettu erityisen ohjauksen piiriin eli se sisältyy suuryksikön määritelmään (71 a ). Voimakkaan kaupan kehityksen sekä uusien säännösten vuoksi on nähty tarve tehdä uusi Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys. Tässä raportissa selvitetään Tampereen kaupunkiseudun kaupallinen nykytilanne sekä arvioidaan tulevaisuuden näkymiä ostovoiman ja liiketilatarpeen suhteen. Lisäksi tarkastellaan vireillä olevia kaupan hankkeita ja arvioidaan niiden merkitystä kaupalliseen palveluverkkoon. Tampereen kaupunkiseutuun kuuluvat Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Nämä kunnat kuuluvat yhtenäiseen markkina-alueeseen, johon kuuluu lisäksi pienempiä kuntia lähes koko Pirkanmaalta. Markkina-alueen pääkeskus on Tampere, mutta myös kaupunkiseudun muissa kunnissa on seudullisesti merkittäviä kaupallisia keskittymiä. Tampereella on parhaillaan vireillä asemakaavan muutos koskien Ikanon kauppakeskusta. Palveluverkkoselvityksen pohjalta arvioidaan tässä lisäksi Ikanon asemakaavan muutoksen kaupallisia vaikutuksia. Palveluverkkoselvityksen ja Ikanon asemakaavan vaikutuksen arvioinnin ovat tilanneet Tampereen kaupunki ja Ikano. Työn ohjusryhmään ovat kuuluneet Elina Karppinen, Anna Hyyppä ja Mikko Nurminen Tampereen kaupungilta sekä Tuire Nyberg Ikano Retail Centres Finland Oy:stä, Peik Enbom Ikea Real Estate Oy:stä, Ali Karjalainen Kaava- ja Tonttiapu Ali Karjalaisesta ja Matti Saksanen Arkkitehti- ja suunnittelutoimisto Saksanen Oy:stä. Selvityksen on laatinut Santasalo Ky ja tutkimuksesta vastaavat KTM Tuomas Santasalo sekä KTM Katja Koskela. Tutkimusavustajana on toiminut Auli Santasalo.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 3 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Kaupan nykytilanteen analyysissä tarkastellaan kaupan nykyistä verkkoa Tampereen kaupunkiseudulla. Lähtöaineistona käytetään Tilastokeskuksen yritysrekisteriä, sekä kenttäkartoituksella tehtyjä kaupan rakenneanalyysejä kaupan keskuksista. Ostovoimaa tarkastellaan Santasalo Ky:n ostovoimatutkimuksen pohjalta. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu kunnittain Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta 2009. Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokaupan luokkaan kuuluvat Tampereen kaupunkisedulla hypermarketit (Prisma, Citymarket), tavaratalot (Stockmann, Anttila, Sokos) sekä muut laajantavaravalikoiman myymälät (esim. Vapaa Valinta ja Halpahalli). Tavaratalokaupan myynnissä mukana ovat myös näiden yksiköiden päivittäistavaramyynnit. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyy rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vuonna 2009 Tampereen kaupunkiseudulla oli yhteensä 1758 vähittäiskaupan toimipaikkaa ja näillä myynti lähes 2,5 miljardia euroa. Valtaosa kaupasta sijoittuu Tampereen kaupungin alueelle. Tampereella on yli 1100 vähittäiskaupan toimipaikkaa, joiden myynti vuonna 2009 oli lähes 1,6 miljardia euroa. Lempäälässä kaupan myynti on yli 200 miljoonaa euroa, Nokialla, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä kussakin alle 150 miljoonaa euroa. Orivedellä kaupan myynti jää noin 60 miljoonaan euroon ja Vesilahdessa noin 10 miljoonaan euroon. Vähittäiskaupan toimipaikkamäärää sekä myyntiä kaupunkiseudun kunnissa verrattiin asukasmäärään. Tampereella, Lempäälässä ja Pirkkalassa on kaupan myyntiä suhteessa enemmän kuin asukasosuus näissä kunnissa on. Tämä kertoo siitä, että ostovoimaa siirtyy muista kunnista näihin kuntiin. Orivedellä kaupan toiminta on tasapainossa väestöön suhteutettuna. Muissa kunnissa myynti jää suppeammaksi kuin, mitä asukasmäärä edellyttäisi, jos kauppa jakautuisi kaupunkiseudulla tasaisesti.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 4 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti vuonna 2009 Tampere Kangasala Lempäälä Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 248 521 23 55 29 60 Tavaratalokauppa 17 323 3 44 5 44 Tilaa vaativa kauppa 149 305 16 24 22 32 Muu erikoiskauppa 709 443 67 31 109 95 Erikoiskauppa yhteensä 858 748 83 55 131 128 Vähittäiskauppa yhteensä 1 123 1 591 109 154 165 231 Osuus kaupunkiseudun tarjonnasta 64 % 64 % 6 % 6 % 9 % 9 % Osuus väestöstä 60 % 8 % 6 % Nokia Orivesi Pirkkala Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 26 73 15 32 15 48 Tavaratalokauppa 3 18 1 2 4 33 Tilaa vaativa kauppa 13 17 7 14 16 41 Muu erikoiskauppa 82 37 31 15 37 19 Erikoiskauppa yhteensä 95 54 38 28 53 60 Vähittäiskauppa yhteensä 124 145 54 63 72 141 Osuus kaupunkiseudun tarjonnasta 7 % 6 % 3 % 3 % 4 % 6 % Osuus väestöstä 9 % 3 % 5 % Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat milj. paikat milj. paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 4 6 27 54 387 849 Tavaratalokauppa 0 0 4 35 37 498 Tilaa vaativa kauppa 2 3 17 26 242 462 Muu erikoiskauppa 3 2 54 24 1 092 667 Erikoiskauppa yhteensä 5 5 71 50 1 334 1 129 Vähittäiskauppa yhteensä 9 11 102 139 1 758 2 475 Osuus kaupunkiseudun tarjonnasta 1 % 0 % 6 % 6 % 100 % 100 % Osuus väestöstä 1 % 9 % 100 % Lähde: Tilastokeskus 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 5 Vuonna 2010 Tampereen kaupunkiseudulla oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa lähes 2,3 miljardia euroa. Lisäksi alueella lasketaan olevan autokauppaa sekä ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä lähes 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2010 vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa oli kaupunkiseudulla yhteensä lähes 3,7 miljardia euroa. Kaupunkiseudun ostovoimasta lähes 2/3 on Tampereen kaupungissa. Muiden kuntien osuudet ostovoimasta jäävät 8 1 prosenttiin. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Tampereen kaupunkiseudulla 2010 milj. euroa Kaupunkiseutu Tampere KangasalaLempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Päivittäistavarakauppa ja Alk 673 77 52 86 27 45 10 77 1 048 Tilaa vaativa kauppa 290 34 23 37 12 20 4 34 455 Muu erikoiskauppa 500 57 39 61 19 34 7 57 773 Erikoiskauppa yhteensä 790 91 62 98 31 54 12 91 1 228 Vähittäiskauppa yhteensä 1 462 168 114 184 58 99 22 168 2 276 Autokauppa ja huoltamot 710 84 57 91 28 50 11 84 1 114 Ravintolat 175 19 13 21 6 12 2 19 268 Kauppa ja palvelut yhteens 2 347 271 184 296 92 161 35 272 3 658 Osuus ostovoimasta 64 % 7 % 5 % 8 % 3 % 4 % 1 % 7 % 100 % Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kussakin kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Tavaratalokaupan myynti on jaettu arvion mukaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan toimialoille. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa, myös päivittäistavarakaupan osalta, koska Tilastokeskuksen tilasto on julkinen tilasto, kun taas A.C Nielsenin myyntitietoja ei saa julkaista eikä niitä siksi ole hankittu tämän selvityksen käyttöön. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelta 2009, jos on saatavilla uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan pääosin suurista ja monipuolisista kaupan keskittymistä. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa sekä autokauppa keskittyvät myös omille alueilleen. Ostovoiman siirtymät Tampereen kaupunkiseudulla ovat positiiviset. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunkisseudulle virtaa ostovoimaa myös alueen ulkopuolelta lähinnä Pirkanmaan muista pienemmistä kunnista. Siirtymät ovat kaikilla tarkasteluilla toimialoilla positiiviset. Päivittäistavarakaupassa siirtymät tosin ovat hyvin pieniä, mutta sekä keskustan erikoiskaupan että tilaa vaativan kaupan ostovoimaa siirtyy kaupunkiseudun ulkopuolelta seudun kuntiin. Ostovoiman siirtymä kaupunkiseudulla on vähittäiskaupassa noin 270 miljoonaa euroa. Ostovoiman siirtymät ovat positiivisia Tampereella, Lempäälässä, Orivedellä ja Pirkkalassa. Euromääräisesti siirtymät ovat suurimmat Tampereella, mutta suhteellisesti suurimmat Lempäälässä ja toiseksi suurimmat Pirkkalassa. Tampereelle siirtyy vähittäiskaupan ostovoimaa vain noin 10 % enemmän kuin kaupungin oma ostovoima on, kun taas Lempäälään siirtyy ostovoimaa enemmän kuin kunnan oma ostovoima on. Pirkkalaan siirtyvä ostovoima on noin puolet pirkkalalaisten ostovoimasta.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 6 Vähittäiskaupan ostovoimasiirtymät Tampereen kaupunkiseudulla 2009 OV-siirtymä milj. Tampere Kangasala Lempäälä Nokia Päivittäistavarakauppa ja Alko -27,4 9,6 30,3-1,8 Tilaa vaativa kauppa 82,4-7,7 15,2-16,9 Muu erikoiskauppa 117,6-14,0 76,5-14,8 Erikoiskauppa yhteensä 200,1-21,7 91,6-31,6 Vähittäiskauppa yhteensä 172,6-12,1 121,9-33,4 OV-siirtymä Kaupunkimilj. Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi seutu Päivittäistavarakauppa ja Alko 6,2 21,5-4,7-8,7 25 Tilaa vaativa kauppa 3,0 26,4-1,2-3,7 98 Muu erikoiskauppa -2,9 0,7-4,7-11,1 147 Erikoiskauppa yhteensä 0,0 27,1-5,9-14,8 245 Vähittäiskauppa yhteensä 6,2 48,6-10,6-23,5 270 Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky OV-siirtymä % ostovoimasta Tampere Kangasala Lempäälä Nokia Päivittäistavarakauppa ja Alko -4 % 13 % 59 % -2 % Tilaa vaativa kauppa 30 % -23 % 71 % -49 % Muu erikoiskauppa 25 % -25 % 210 % -25 % Erikoiskauppa yhteensä 27 % -24 % 158 % -34 % Vähittäiskauppa yhteensä 12 % -7 % 111 % -19 % OV-siirtymä Kaupunki- % ostovoimasta Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi seutu Päivittäistavarakauppa ja Alko 23 % 50 % -46 % -11 % 2 % Tilaa vaativa kauppa 27 % 145 % -29 % -12 % 23 % Muu erikoiskauppa -16 % 2 % -66 % -21 % 20 % Erikoiskauppa yhteensä 0 % 55 % -52 % -17 % 21 % Vähittäiskauppa yhteensä 11 % 52 % -49 % -14 % 12 % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Kangasalta, Nokialta, Vesilahdelta ja Ylöjärveltä siirtyy ostovoimaa seudun monipuolisempiin kaupan keskittymiin. Luvuissa ei vielä näy täysimittaisesti Ylöjärven Kauppakeskus Elon vaikutus, sillä kauppakeskus avattiin huhtikuussa vuonna 2009. Tampereen Koilliskeskuksen hypermarketit avattiin syksyllä 2009. Vuoden 2009 jälkeen on myös avattu Nokian Kodin Terra sekä Tampereen Lielahden Prisma ja Lahdesjärven Ikea. Nykyään Tampereen ostovoimasiirtymät ovat siten todennäköisesti hieman näitä lukuja suurempia samoin. Nokialla tilaa vaativan kaupan siirtymät eivät ole nykyään niin negatiivisia kuin vuonna 2009. Orivedellä ostovoiman siirtymä on positiivinen. Toimialoittainen vertailu on vain suuntaaantaavaa, sillä suurimmalla osalla vähittäiskaupan toimialoista on kunnassa alle 3 toimipaikkaa, joten toimialoittaiset myynnit on jouduttu arvioimaan. Kokonaismyynti on kuitenkin suurempi kuin kuntalaisten ostovoima. Oriveden positiiviseen ostovoiman siirtymään on vahvalla loma-asukaskannalla suuri merkitys.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7 2.3 Kaupunkiseudun kaupallinen palveluverkko Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkko muodostuu monentasoisista keskuksista. Seudun pääkeskus on Tampereen keskusta ja sinne on sijoittunut merkittävä määrä keskustahakuista erikoiskauppaa, keskustatavarataloja sekä muita kaupallisia palveluita. Tampereen keskusta palvelee koko kaupunkiseutua mutta myös koko Pirkanmaata. Kaupunkiseudulla on useita kuntakeskuksia eli kaikkien kuntien pääkeskukset on merkitty kuntakeskuksiksi. Ylöjärvellä sekä kirkonseutu että Soppeenmäki on merkitty kuntakeskuksiksi. Kuntakeskukset ovat palveluvarustukseltaan hyvin eritasoisia. Vesilahteen on sijoittunut vain lähipalveluita, kun taas esimerkiksi Kangasalan ja Nokian keskukset ovat monipuolisia paikalliskeskuksia. Yleisesti kuntakeskukset palvelevat pääosin oman kunnan asukkaita. Tosin Lempäälä palvelee myös vesilahtelaisia, sillä Vesilahden oma palvelutaso on hyvin suppea. Tampereella on ydinkeskustan eli pääkeskustan lisäksi aluekeskuksia, joita ovat Hervanta, Koilliskeskus, Tesoma ja Lielahti. Hervanta, Koislliskeskus sekä Tesoma palvelevat kaupallisilla palveluilla alueensa asukkaita. Keskuksissa on päivittäistavarakaupan palveluita, muita lähipalveluita sekä jonkin verran myös erikoiskaupan palveluita. Palvelut ovat kohtalaisen monipuoliset ja jotakuinkin samantasoiset kuin kaupunkiseudun kuntakeskuksissa. Hervannassa palveluvarustus on selvästi parempi kuin Tesomassa, mutta Tesomaa ollaan kehittämässä. Koilliskeskuksen kaupalliset palvelut muodostuvat hypermarketeista sekä näiden yhteyteen sijoittuvista etumyymälöistä. Monipuoliset erikoiskaupan palvelut on kuitenkin haettava Tampereen ydinkeskustasta ja muista kaupan keskittymistä. Lielahti poikkeaa muista aluekeskuksista palveluvarustukseltaan. Lielahti on seudullisesti merkittävä kauppapaikka, jossa asioidaan koko luoteiselta kaupunkiseudulta. Lielahteen on keskittynyt merkittävästi tilaa vaativaa erikoiskauppaa, mutta alueella on myös muuta erikoiskauppaa sekä monipuolisesti päivittäistavarakauppaa. Lielahden keskittymän tarjonta on perustaltaan samankaltaista kuin muiden market-keskittymien, mutta laajempaa ja monipuolisempaa. Alueen palvelurakenne lähestyy hyvin monipuolisen aluekeskuksen palvelurakennetta. Varsinaisten keskusten lisäksi kaupunkiseudulla on muitakin kauppakeskittymiä kuten market- sekä tilaa vaativan kaupan keskittymiä. Market-keskittymäksi on luokiteltu keskittymät, joissa päivittäistavarakaupan palveluilla tai hypermarket-toiminnalla on päivittäisen asioinnin vetovoiman kannalta suuri merkitys. Lisäksi alueelle on hakeutunut yleensä muuta erikoiskauppaa ja tilaa vaativaa kauppaa. Market-keskittymiä ovat Tampereella Kaleva ja Turtola, Kangasalla Lentola, Nokialla Saviselkä, Pirkkalassa Partola, Lempäälässä Ideapark ja Ylöjärvellä Elovainio. Sammonkadulla on Prisman ja Turtolassa Citymarketin ohella mm. huonekalukauppaa ja kodintekniikkakauppaa. Lentolassa on mm. Prisma ja pari laajan tavaravalikoiman myymälää. Nokian Saviselän alueella on Citymarket ja Kuljun kartanossa supermarket ja laajan tavaravalikoiman myymälä. Pirkkalan Partolan alue on yksi merkittävä seudullinen kaupallinen keskittymä aivan Tampereen tuntumassa. Partolassa on sekä hypermarket-kauppaa että tilaa vaativaa kauppaa mm. rauta-sisustuskauppa Bauhaus. Lisäksi Partolassa on Retail Park Veska, jossa on keskustahakuista muotikauppaa, minkä osalta Partola poikkeaa muista edellä kuvailluista marketkeskittymistä. Pirkkalaan ohikulkutien varteen on myös keskittynyt kaupunkiseudun konekaupan keskus. Konekauppa ei ole vähittäiskauppaa, joten sitä ei tässä tarkemmin käsitellä.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 8 Kaupalliset keskittymät 2011 Pääkeskus Kuntakeskus Aluekeskus Market-keskittymä Tiva-keskittymä Merkittävimmät kaupalliset keskittymät Tampereen kaupunkiseudulla 2011 Lempäälän Ideapark on palveluverkkokarttaan merkitty myös market-keskittymäksi. Ideapark poikkeaa kuitenkin rakenteeltaan muista vastaavista. Ideapark on kauppakeskus, joka sijaitsee keskusta-alueiden ulkopuolella. Ideaparkissa on hypermarket-kauppaa, muotikauppaa sekä muuta keskustahakuista erikoiskauppaa ja lisäksi kodintekniikkakauppaa sekä sisustus- ja huonekalukauppaa. Ideaparkin vetovoima on monipuolisessa erikoiskaupan tarjonnassa ei niinkään päivittäistavara- ja hypermarketkaupassa, kuten muilla marketalueilla. Myös Elovainiolla on ns. market- ja tilaa vaativan kaupan alueella kauppakeskus, jonne sijoittuu merkittävä määrä keskustahakuista erikoiskauppaa. Market-keskittymien lisäksi kaupunkiseudulla on kaupallisia keskittymiä, jotka painottuvat tilaa vaativaan kauppaan. Näillä alueilla ei juurikaan myydä päivittäistavaroita. Tampereella tilaa vaativan kaupan keskittymiä ovat Hatanpää ja Lakalaiva, jotka molemmat keskittyvät auto- ja varaosakauppaan. Näiden läheisyyteen Sarankulmaan on myös keskittynyt
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 9 vähittäiskauppaa mm. rautakauppaa, konekauppaa ja maatalouskauppaa. Nekalaan on keskittynyt rautakauppaa. Alueella on myös supermarket. Nekala on luonteeltaan kuitenkin enemmän tilaa vaativan kaupan alue kuin päivittäistavarakaupan keskittymä. Nekalan ja Lakalaivan tuntumassa Koivistonkylässä on myös Prisma, ja sen ohella jonkin verran muita kaupan palveluita. Näiden eteläpuolelle Lahdesjärven alueelle on vuonna 2010 avattu Ikea. Alueella ei vielä ole muita kaupan palveluita, mutta aluetta ollaan voimakkaasti kehittämässä. 2.4 Keskittymien kaupallinen rakenne Tampereen kaupunkiseudun kaupan keskittymien kaupallinen rakenne on kartoitettu pääosin vuonna 2011. Osa kuntien kartoituksista on kuitenkin tehty tätä aikaisemmin kuntien omien palveluverkkoselvitysten yhteydessä. Näitä kartoituksia on täydennetty ja päivitetty suurimpien muutosten osalta vuonna 2011. Kartoituksessa karttaan on merkitty kaupalliset palvelut. Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden liikemäärät ja pinta-ala. Pinta-ala kuvaa myymälöiden pohjapinta-- alaa, joka vastaa lähinnä kerrosalaa. Liikkeiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäksi takatilat ja varastot sekä seinät. Hotelleista on laskettu mukaan vain ensimmäinen kerros. Kauppakeskusten käytäviä ei pinta-alassa ole mukana. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätkä täysin vastaa rakennuslupien pinta-alaa, mutta antavat hyvän kokonaiskuvan kaupan eri toimialojen tilankäytöstä alueella. Kaupunkiseudulta kartoitettiin Tampereen keskusta poislukien kaikki suurimmat kaupan keskittymät eli kunta- ja kaupunkikeskusten lisäksi keskustan ulkopuoliset market- ja tilaa vaativan kaupan alueet. Kahden pienimmän kunnan kaupallisia palveluita eli Oriveden ja Vesilahden keskustoja ei kartoitettu. Ne toimivat lähinnä paikalliskeskuksina oman kunnan asukkaille. Lukumääräisesti eniten kaupallisia palveluita on seudulla keskittymissä, joissa on paljon pieniä liikkeitä. Näitä ovat Tampereen Kaleva, jossa Sammonkadun varteen keskittyy paljon kivijalkaliikkeitä sekä keskusta-alueet Kangasalla ja Nokialla. Myös Tampereen aluekeskukseen Lielahteen on keskittynyt lukumääräisesti paljon kauppaa, vaikkakin sen rakenne on vielä pitkälle autokaupunkityyppinen. Lukumääräisesti eniten kauppaa on kuitenkin Lempäälän Marjamäessä eli Ideaparkin kauppakeskuksessa. Kauppoja on myös paljon Elovainiolla, jossa on mm. kauppakeskus Elo. Palveluiden määrä kertoo alueen kaupallisesta intensiivisyydestä. Mitä enemmän liikkeitä sen intensiivisempää kauppa näillä alueilla on. Toimialoittaisia tietoja liiketilojen lukumääristä ja pinta-aloista eri keskuksissa on raportin liitteessä. Pinta-alojen vertailu kertoo lukumäärän ohella osaltaan kauppapalveluiden tarjonnan määrästä ja luonteesta. Varsinaisissa keskustoissa on monipuolisesti kaupan tarjontaa, mutta liikkeet ovat pääosin pieniä. Keskustan ulkopuolisilla alueilla on vastaavasti vähemmän liikkeitä, mutta liikkeiden koko on keskimääräistä suurempi.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 10 Kaupallisten palveluiden lukumäärä Tampereen kaupunkiseudun kaupallisissa keskittymissä Kangasala keskusta Kangasala Lempola Lempäälä keskusta Marjamäki Nokia keskusta Kolmenkulma Nokia market-alue Nokia Yrittäjäkatu Pirkkala keskusta Pirkkala Partola Tre Hatanpää Tre Hervanta Tre Kaleva Tre-Koilliskeskus Tre-Koivistonkylä Tre Lahdesjärvi-Lakalaiva Tre Lielahti Tre Nekala Tre Tesoma Tre Turtola Elovainio ja teollisuusalue Ylöjärvi kirkonkylä Soppeenmäki 30 39 6 34 28 27 28 23 15 33 23 21 20 30 83 62 71 94 86 55 119 124 149 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Pinta-alaltaan suurin keskittymä Tampereen kaupunkiseudulla (pl Tampereen keskusta) on selvästi Lielahti. Lielahdessa on liiketilaa noin 140.000 k-m 2. Pinta-alaltaan seuraavaksi suurimmat keskittymät ovat Marjamäki, Kalevan alue, Partola sekä Elovainion alue, joissa on liiketilaa noin 65.000-90.000 k-m 2. Elovainion alueeseen on laskettu mukaan Soppeenmäen teollisuusalueen liiketilat Vaasantien eteläpuolella. Suurimmissa keskittymissä tilaa vaativan kaupan osuus on merkittävä. Näissä on myös yleisesti suuri määrä tavaratalokauppaa. Tavaratalokauppaan kuuluu tarkastelussa hypermarkettien ja muiden laajan tavaravalikoiman myymälöiden ohella Ikea ja Kodin Ykkönen, jotka ovat sisustustavarataloja. Perinteiset kuntakeskustat ja sellaiset Tampereen aluekeskukset, joissa ei ole suurta määrää tilaa vaativaa kauppa jäävät pinta-alavertailussa suurimmista keskittymistä jälkeen.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 11 Liiketilojen pinta-ala Tampereen kaupunkiseudun kaupallisissa keskittymissä Kangasala keskusta Kangasala Lempola Lempäälä keskusta Marjamäki Nokia keskusta Kolmenkulma Nokia market-alue Nokia Yrittäjäkatu Pirkkala keskusta Pirkkala Partola Tre Hatanpää Tre Hervanta Tre Kaleva Tre-Koilliskeskus Tre-Koivistonkylä Tre Lahdesjärvi-Lakalaiva Tre Lielahti Tre Nekala Tre Tesoma Tre Turtola Elovainio ja teollisuusalue Ylöjärvi kirkonkylä Soppeenmäki Pt-kauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa, korjaamot, huoltamot Käytetyn tavaran kauppa Ravintolat, kahvilat, hotellit Kaupallinen palvelu Muu käyttö Tyhjä liiketila 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 m2 Lielahti, Marjamäki, Kaleva, Partola ja Elovainio ovat suurimpia keskittymiä myös jos jätetään tilaa vaativa kauppa tarkastelun ulkopuolelle. Näissä on merkittävä määrä myös muotikauppaa ja muuta erikoiskauppaa, yleensä enemmän kuin kuntakeskuksissa. Varsinkin Marjamäen kaupallinen rakenne muistuttaa pitkälti kaupunkikeskustaa. Tampereen keskustaa ei ole mukana tarkastelussa.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 12 Liiketilojen pinta-ala Tampereen kaupunkiseudun kaupallisissa keskittymissä (pl tilaa vaativa kauppa) Kangasala keskusta Kangasala Lempola Lempäälä keskusta Marjamäki Nokia keskusta Kolmenkulma Nokia market-alue Nokia Yrittäjäkatu Pirkkala keskusta Pirkkala Partola Tre Hatanpää Tre Hervanta Tre Kaleva Tre-Koilliskeskus Tre-Koivistonkylä Tre Lahdesjärvi-Lakalaiva Tre Lielahti Tre Nekala Tre Tesoma Tre Turtola Elovainio ja teollisuusalue Ylöjärvi kirkonkylä Soppeenmäki 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 m2 Pt-kauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Käytetyn tavaran kauppa Ravintolat, kahvilat, hotellit Kaupallinen palvelu Muu käyttö Tyhjä liiketila Tilaa vaativan kaupan osalta merkittäviä keskittymiä ovat edellä mainitut Lielahti, Kaleva, Partola sekä Elovainio. Näiden lisäksi suuria tilaa vaativan kaupan keskittymiä ovat Hatanpää, Nekala ja Lakalaiva. Marjamäessä tilaa vaativan kaupan osuus jää näitä pienemmäksi. Kolmenkulman alueella Nokialla on yhtä suuri määrä tilaa vaativaa kauppaa kuin Lempäälän Marjamäessä, vaikka alueella on vain yksi tilaa vaativan kaupan suuri toimija. Sekä Kolmenkulman että Marjamäen alueelle suunnitellaan lisää tilaa vaativaa kauppaa.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 13 Tilaa vaativan kaupan pinta-ala Tampereen kaupunkiseudun kaupallisissa keskittymissä Kangasala keskusta Kangasala Lempola Lempäälä keskusta Marjamäki Nokia keskusta Kolmenkulma Nokia market-alue Nokia Yrittäjäkatu Pirkkala keskusta Pirkkala Partola Tre Hatanpää Tre Hervanta Tre Kaleva Tre-Koilliskeskus Tre-Koivistonkylä Tre Lahdesjärvi-Lakalaiva Tre Lielahti Tre Nekala Tre Tesoma Tre Turtola Elovainio ja teollisuusalue Ylöjärvi kirkonkylä Soppeenmäki Tilaa vaativa kauppa Autokauppa, korjaamot, huoltamot 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 m2 Tampereen kaupunkiseudun keskittymien rakenne poikkeaa jonkin verran tyypillisestä keskustojen ulkopuolisten keskittymien rakenteesta. Yleensä keskustojen ulkopuolisiin keskittymiin sijoittuu tavaratalokauppaa, tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa. Vastaavasti kuntakeskuksissa painopiste on muussa erikoiskaupassa, palveluissa ja päivittäistavarakaupassa. Tampereen kaupunkiseudulla suurissa keskittymissä on myös merkittävä määrä muuta erikoiskauppaa (ja muotikauppaa), kun taas kuntakeskuksissa erikoiskaupan määrä jää usein näitä keskittymiä vähäisemmäksi. Kaupunkiseudulla kuntakeskusten kaupan palvelut painottuvat vastaavasti usein pt-kauppaan ja kaupallisiin palveluihin. Tampereen aluekeskuksista Hervannan kaupallinen rakenne on lähellä kuntakeskusten rakennetta. Tesomassa pääpaino on päivittäistavarakaupassa ja Koilliskeskuksessa tavaratalokaupassa (hypermarket).
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 14 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Kaupan kehitystä tarkastellaan tässä Tampereen kaupunkiseudun kuntien osalta. Markkinapotentiaalin eli väestön, ostovoiman ja liiketilatarpeen osalta tarkastellaan kuitenkin koko Tampereen markkina-alueen kehitystä, koska sillä on vaikutusta kaupunkiseudun kehitykseen. Kihniö Virrat Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki Hämeenkyrö Tampere Orivesi Sastamala Nokia Pirkkala Kangasala Vesilahti Lempäälä Pälkäne Valkeakoski Punkalaidun Urjala Akaa Pirkanmaa Kaupunkiseudun kunnat Muut kunnat Markkina-alueen ulkopuoliset kunnat Tampereen markkina-alue Tampereen kaupunkiseutu toimii yhtenäisenä markkina-alueena, jonka pääkeskus on Tampere. Tampereen markkina-alueeseen kuuluu kaupunkiseudun lisäksi suuri osa Pirkanmaata. TNS Gallupin suuren vaikutusaluetutkimuksen mukaan Tampereen vaikutusalueeseen kuuluvat kaupunkiseudun lisäksi Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Parkano, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala ja Valkeakoski. Tampereelle tulee ostovoimaa satunnaisesti myös tämän alueen ulkopuolelta monipuolisen tarjonnan
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 15 vuoksi. Esimerkiksi Ikea vetää ostovoimaa laajalta alueelta mm. Jyväskylää ja Vaasaa myöten. Ostovoiman suuntautuminen Tampereelle on kuitenkin pientä suhteessa alueiden omaan ostovoimaan. Eli suurin osa ostovoimasta jää näiden alueiden omiin keskuksiin. Tässä tarkastelussa mukaan on otettu ne alueet, jotka selkeästi kuuluvat kaupunkiseudun markkina-alueeseen. Eli pääosa markkina-alueen erikoiskaupan ostoksista tehdään kaupunkiseudulla. Päivittäistavarakaupan ostoksilla asioidaan vastaavasti valtaosin omassa kunnassa. 3.1 Kaupan kehitys Tampereen kaupunkiseudulla 2000-2009 Vähittäiskauppa Tampereen kaupunkiseudulla on kasvanut 2000-luvulla varsin nopeasti. Koko kaupunkiseudun vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihto on kasvanut keskimäärin noin 4,2 % vuosivauhdilla, kun koko Suomessa toimialan kehitys on ollut keskimäärin 3,7 % vuodessa. Vuonna 2008 kaupan liikevaihto on noin 50 % suurempaa kuin vuosituhannen vaihteessa. Vuoden 2009 taantuma pudotti liikevaihdon tasoa tästä hieman. Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitys 2000-2009 vuosi 2000 = indeksi 100 400 350 300 250 200 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu Koko Suomi 150 100 50 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kaupan kehitys kunnittain on kuitenkin ollut varsin epätasainen. Vähittäis- ja autokauppa Pirkkalassa on kasvanut tasaisesti ja huomattavasti voimakkaammin kuin muissa kaupunkiseudun kunnissa. Lempäälässä kauppa on vuoteen 2006 kehittynyt lähes samaa tahtia muiden kuntien kanssa. Vuonna 2007 avattu Ideapark kasvatti kunnan liikevaihdon kerralla yli kaksinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2009 kaupan liikevaihto oli lähes neljä kertaa suurempi kuin vuosituhannen vaihteessa.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 16 Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitys 2000-2009 Ind. 100 = 2000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosimuutos 2009 Kangasala 100 102 117 133 142 146 145 153 174 182 6,9 % Lempäälä 100 131 133 141 141 147 150 337 395 394 16,5 % Nokia 100 121 127 127 133 137 156 173 184 177 6,5 % Orivesi 100 109 114 111 119 132 141 144 157 153 4,9 % Pirkkala 100 105 146 189 232 291 315 352 376 387 16,2 % Tampere 100 105 109 118 122 126 131 133 135 123 2,4 % Vesilahti 100 113 81 111 105 113 180 189 212 223 9,3 % Ylöjärvi 100 110 113 124 127 140 147 161 194 217 9,0 % Kaupunkiseutu 100 106 112 121 126 132 138 147 153 145 4,2 % Koko Suomi 100 104 107 114 120 125 132 139 146 139 3,7 % Lähde:Tilastokeskus Vesilahdella kaupan liikevaihto on kasvanut vuosikymmenen loppupuolella keskimääräistä nopeammin, samoin Ylöjärvellä. Ylöjärvellä Kauppakeskus Elon vaikutus liikevaihtoon ei näy vielä täysimääräisesti, sillä kauppakeskus avattiin vuoden 2009 huhtikuussa. Kauppakeskuksen avaaminen näkyy kuitenkin voimakkaana, lähes 12 %:n vuosikasvuna vuodesta 2008 vuoteen 2009. Tampereen vähittäis- ja autokaupan kehitys on ollut kaupunkiseudun kunnista kaikkein alhaisin. Kauppa on kehittynyt keskimäärin vain 2,4 % vuosivauhdilla ja vuonna 2009 liikevaihto on vain viidenneksen korkeampi kuin vuonna 2000. Vuoden 2009 taantuma kosketti Tampereen kauppaa kaikkein eniten. Uusien kauppapaikkojen kehitys kaupunkiseudun muissa kunnissa on vaikuttanut Tampereen kaupan kehitykseen sitä selvästi hidastaen. Kaupan liikevaihto ei kuitenkaan ole 2000-luvulla laskenut vuotta 2009 lukuun ottamatta. Liikevaihto per asukas euroa 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kangasala 3 164 3 201 3 612 4 024 4 219 4 239 4 125 4 317 4 819 4 992 Lempäälä 3 160 4 030 4 003 4 188 4 091 4 158 4 152 9 027 10 329 10 081 Nokia 3 006 3 577 3 717 3 653 3 752 3 814 4 250 4 599 4 812 4 564 Orivesi 5 260 5 720 5 974 5 872 6 249 6 897 6 939 7 068 7 607 7 441 Pirkkala 3 067 3 081 4 153 5 146 6 218 7 643 8 061 8 698 9 101 9 155 Tampere 7 941 8 231 8 459 9 091 9 328 9 600 9 864 9 963 10 011 9 051 Vesilahti 1 298 1 438 1 003 1 342 1 268 1 313 2 026 2 056 2 221 2 267 Ylöjärvi 2 379 2 565 2 603 2 814 2 813 3 024 3 100 3 335 3 929 4 322 Kaupunkiseutu 6 090 6 388 6 616 7 090 7 300 7 554 7 762 8 173 8 412 7 845 Koko Suomi 5 756 5 952 6 145 6 504 6 837 7 103 7 468 7 837 8 191 7 733 Lähde:Tilastokeskus Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihto asukasta kohden oli Tampereen kaupunkiseudulla vuonna 2009 yli 7800 euroa. Taso on hieman korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Liikevaihto asukasta kohden kertoo kaupan myynnin tasosta verrattuna omien kuntalaisten ostokykyyn. Kun se on suurempi kuin keskimäärin, kaupan tarjonta on suurempaa kuin
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 17 kuntalaisten tarve, eli ostovoimaa virtaa kuntaan muualta. Ostovoiman siirtymiä kuvattiin tarkemmin luvussa 2.2 Kaupan tarjonta on oman kunnan asukkaiden tarpeeseen nähden suurempaa Lempäälässä, Pirkkalassa ja Tampereella. Tampereella kaupan taso on ollut keskimääräistä korkeampi koko ajan. Lempäälässä tilanne muuttui radikaalisti vuonna 2007 Ideaparkin avauksen myötä. Pirkkalassa tarjonta on kasvanut tasaisesti koko ajan, mutta vasta vuonna 2005 liikevaihto asukasta kohden kasvoi suuremmaksi kuin kaupunkisedulla keskimäärin. 3.2 Väestön kehitys Tampereen kaupunkiseudulla on noin 360.000 asukasta. Tampereen kaupunki on väestöltään selvästi seudun suurin kunta. Koko markkina-alueella väestöä on yli 470.000. Tampereen markkina-alueen väestönkehitys Vuosimuutos Muutos 2010 2020 2030 2010-2020 2010-2030 2010-2030 Tampere 213 217 235 300 253 400 1,0 % 0,9 % 40 183 Kangasala 29 675 34 000 38 700 1,4 % 1,3 % 9 025 Lempäälä 20 588 23 400 25 900 1,3 % 1,2 % 5 312 Nokia 31 647 35 200 37 800 1,1 % 0,9 % 6 153 Orivesi 9 617 10 300 10 500 0,7 % 0,4 % 883 Pirkkala 17 237 18 900 20 700 0,9 % 0,9 % 3 463 Vesilahti 4 345 5 500 6 500 2,4 % 2,0 % 2 155 Ylöjärvi 30 500 36 300 41 500 1,8 % 1,6 % 11 000 Kaupunkiseutu yhteensä 356 826 398 900 435 000 1,1 % 1,0 % 78 174 Kaupunkiseutu pl. Tre 143 609 163 600 181 600 1,3 % 1,2 % 37 991 Akaa 17 012 17 102 18 345 0,1 % 0,4 % 1 333 Hämeenkyrö 10 489 11 261 11 995 0,7 % 0,7 % 1 506 Ikaalinen 7 428 7 423 7 619 0,0 % 0,1 % 191 Juupajoki 2 094 2 178 2 227 0,4 % 0,3 % 133 Mänttä-Vilppula 11 413 10 763 10 463-0,6 % -0,4 % -950 Parkano 6 978 6 599 6 456-0,6 % -0,4 % -522 Pälkäne 6 950 7 871 8 504 1,3 % 1,0 % 1 554 Ruovesi 5 038 4 747 4 694-0,6 % -0,4 % -344 Sastamala 24 495 24 685 25 228 0,1 % 0,1 % 733 Urjala 5 335 5 320 5 429 0,0 % 0,1 % 94 Valkeakoski 20 844 20 928 21 313 0,0 % 0,1 % 469 Muut kunnat 118 076 118 877 122 273 0,1 % 0,2 % 4 197 Markkina-alue yhteensä 474 902 517 777 557 273 0,9 % 0,8 % 82 371 Lähde: Tilastokeskus, Tampere, Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampere; Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ja Tampereen väestösuunnite 2030 osa-alueittain, 30.9.2010. Muu kaupunkiseutu; Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma, vuosi 2020 arvioitu Muu kunnat; Tilastokeskus
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 18 Tampereen kaupunkiseutu on kasvava seutu. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman tavoitteen mukaan kaupunkiseudulla on vuonna 2020 asukkaita lähes 400.000 ja vuonna 2030 yhteensä 435.000. Väestö kasvaa keskimäärin prosentin vuosivauhdilla. Muun markkina-alueen väestö kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan myös, mutta hyvin hitaasti. Alueella on myös kuntia, joiden väestön ennustetaan vähenevän. Tampereen kaupunkiseudun väestönkehitys rakennesuunnitelman sekä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Vuosimuutos Muutos 2010 2020 2030 2010-2020 2010-2030 2010-2030 Rakennesuunnitelma 356 826 398 900 435 000 1,1 % 1,0 % 78 174 Tilastokeskus 356 826 399 262 428 490 1,1 % 0,9 % 71 664 Tilastokeskuksen ennusteeseen verrattuna rakennesuunnitelmassa tavoiteltu kasvu on jonkin verran suurempaa kuin Tilastokeskuksen ennuste. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 kaupunkiseudulla on asukkaita noin 428.500. Rakennesuunnitelma on seutuhallituksen hyväksymä ja se on tehty kaupunkiseudun vahvan kasvun ylläpitämiseksi ja ohjaamiseksi edistämään seudun kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Määrällisten tavoitteiden rinnalla kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 korostaa laadullisia kilpailutekijöitä. Rakennesuunnitelma osoittaa ne yhteisesti hyväksytyt periaatteet, joilla kaupunkiseudun kehitys voi toteutua asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sitoutuminen rakennesuunnitelmaan syntyy mm. kuntien omina kaavoituspäätöksinä ja eri osapuolten yhteistyöllä. Tilastokeskuksen ennuste on trendiennuste ja pohjautuu menneeseen kehitykseen. Se ei ota huomioon mm. yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Tässä selvityksessä käytetään rakennesuunnitelman mukaista ennustetta, sillä se ohjaa mm. kuntien kaavoitusta ja on kuntien hyväksymä tavoite kaupunkiseudun kehitykselle. 3.3 Ostovoiman kehitys 2010-2030 Viimeisen 15 vuoden aikana vähittäiskaupan ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Kehitys on ollut varsin eritasoista eri kaupan toimialoilla. Vuonna 2009 ostovoima ja vähittäiskaupan myynti notkahtivat, mutta vuonna 2010 myynti lähti jälleen kasvuun. Tilaa vaativan kaupan toimialoilla notkahdus tapahtui jo vuotta aikaisemmin ja oli varsin voimakas. Reaalinen liikevaihdon kehitys on viimeisen 15 vuoden aikana ollut jopa yli neljä prosenttia vuodessa.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 19 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa 1995-2010 Muutos yhteensä Vuosimuutos arvo määrä arvo määrä Pt-kauppa 191 % 153 % 4,4 % 2,9 % Pt-erikoiskauppa 221 % 172 % 5,4 % 3,7 % Alko 120 % 108 % 1,2 % 0,5 % Pt-kauppa yhteensä 184 % 149 % 4,1 % 2,7 % Tavaratalokauppa 214 % 231 % 5,2 % 5,7 % Rautakauppa 210 % 136 % 5,1 % 2,1 % Kodinkone ja viihde-elektroniikkakauppa 215 % 871 % 5,2 % 15,5 % Huonekalu- ja sisustuskauppa 218 % 179 % 5,3 % 4,0 % Venekauppa 250 % 170 % 6,3 % 3,6 % Tietokonekauppa 329 % 2208 % 8,3 % 22,9 % Matkapuhelinkauppa 218 % 4529 % 5,3 % 28,9 % Kirjakauppa 125 % 98 % 1,5 % -0,1 % Urheilukauppa 221 % 220 % 5,4 % 5,4 % Muotikauppa 165 % 170 % 3,4 % 3,6 % Apteekki- ja terveyskauppa 244 % 209 % 6,1 % 5,0 % Kukka- ja puutarhakauppa 182 % 160 % 4,1 % 3,2 % Kulta- ja kellokauppa 151 % 96 % 2,8 % -0,3 % Optikot 203 % 185 % 4,8 % 4,2 % Posti- ja nettikauppa 151 % 176 % 2,8 % 3,8 % VÄHITTÄISKAUPPA 190 % 185 % 4,4 % 4,2 % Moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa 215 % 249 % 5,2 % 6,3 % Huoltamot 138 % 80 % 2,2 % -1,5 % Lähde: Tilastokeskus, vähittäiskaupan liikevaihtokuvaaja Väestö kasvaa Tampereen markkina-alueella voimakkaasti. Samoin ostovoima on kasvussa. Ostovoima kasvaa, koska väestö kasvaa ja koska ostovoima asukasta kohden on kasvussa. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan siis kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Uusimmat ennusteet ovat varovaisempia kuin viidentoista vuoden toteutunut vähittäiskaupan kehitys. Vuosina 2010-2030 ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) keskimäärin noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat kodintekniikkakauppa, tietotekninen erikoiskauppa, terveyskauppa, urheilukauppa ja sisustuskauppa. Käytetty ennuste on positiivinen mutta varovainen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. Tarkastelujakso pitää todennäköisesti sisällään sekä voimakkaan että hitaan kasvun vuosia, mutta myös laskuvuosia. Pitkällä aikavälillä vuosittaiset kasvuerot tasoittuvat. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista (määrällistä) kasvua, jossa ei inflaatiota ole huomioitu.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 20 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Tampereen markkina-alueella 2010 milj. euroa Kaupunkiseutu** Muut Koko ma- Tampere kunnat alue Päivittäistavarakauppa ja Alk 673 1 048 327 1 375 Tilaa vaativa kauppa 290 455 139 593 Muu erikoiskauppa 500 773 231 1 004 Erikoiskauppa yhteensä 790 1 228 369 1 598 Vähittäiskauppa yhteensä 1 462 2 276 697 2 973 Autokauppa ja huoltamot 710 1 114 339 1 453 Ravintolat 175 268 74 342 Kauppa ja palvelut yhteens 2 347 3 658 1 110 4 767 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Tampereen markkina-alueella 2020 milj. euroa Kaupunkiseutu** Muut Koko ma- Tampere kunnat alue Päivittäistavarakauppa ja Alk 813 1 283 361 1 644 Tilaa vaativa kauppa 386 613 168 781 Muu erikoiskauppa 672 1 053 283 1 336 Erikoiskauppa yhteensä 1 058 1 666 451 2 117 Vähittäiskauppa yhteensä 1 871 2 949 812 3 761 Autokauppa ja huoltamot 948 1 507 412 1 920 Ravintolat 207 322 80 402 Kauppa ja palvelut yhteens 3 026 4 778 1 304 6 083 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Tampereen markkina-alueella 2030 milj. euroa Vuosikasvu/ Kaupunkiseutu** Muut Koko ma- Tampere kunnat alue asukas Päivittäistavarakauppa ja Alk 960 1 534 406 1 940 0,9 % Tilaa vaativa kauppa 507 815 210 1 025 1,8 % Muu erikoiskauppa 886 1 407 357 1 765 1,9 % Erikoiskauppa yhteensä 1 393 2 222 568 2 790 1,9 % Vähittäiskauppa yhteensä 2 353 3 756 974 4 730 1,4 % Autokauppa ja huoltamot 1 269 2 044 527 2 570 1,9 % Ravintolat 240 378 89 466 0,6 % Kauppa ja palvelut yhteens 3 861 6 177 1 589 7 767 1,5 % * sis. alkoholijuomakaupan ** sis. Tampereen Lähde: Santasalo Ky
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 21 Ostovoiman painopiste Tampereen markkina-alueella on kaupunkiseudulla ja varsinaisesti vielä Tampereen kaupungissa. Tampereen osuus koko alueen ostovoimasta on noin puolet. Eli kaupunkiseudun muut kunnat ovat myös tärkeässä asemassa markkina-alueen ostovoiman tarjoaman potentiaalin suhteen. Markkina-alueen muiden kuntien osuus jää alle viidennekseen ja on laskussa. Muiden kuntien erikoiskaupan ostovoimasta osa suuntautuu Tampereelle ja muihin kaupunkiseudun kuntiin, mutta pt-ostovoimaa suuntautuu kaupunkiseudulle erikoiskauppaa vähemmän. 3.4 Liiketilatarpeet vuoteen 2020 ja 2030 Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu pääosin kaupunkiseudun ostovoiman kasvuun. Seudun ostovoiman lisäksi on laskettu markkina-alueen muissa kunnissa tapahtuva ostovoiman kasvu. Ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi siten, että laskelmassa on käytetty toimialoittaisia keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, jotka on laskettu vähittäiskaupan myynnin ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain. Tehokkuuden ei oleteta aikajaksolla kasvavan. Päivittäistavarakaupassa ei tehokkuus ole viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut, pikemmin reaalisesti laskenut. Erikoiskaupan osalta ei laskettua tietoa myyntitehokkuuden kehityksestä ole. Kauppa on pinta-alaltaan kuitenkin kasvanut niin voimakkaasti, että tehokkuuden ei arvioida erikoiskaupassakaan kasvaneen. Mikäli tehokkuus kasvaa suureksi, myös kaupan investointihalukkuus kasvaa. Näin ollen tehokkuuden on tässä arvioitu pysyvän nykyisellä tasollaan. Käytetty keskimääräinen myyntitehokkuus Myyntiala = 1,25 * kerrosala / k-m 2 / my-m 2 Päivittäistavarakauppa* 5 700 7 100 Tilaa vaativa kauppa 2 000 2 500 Muu erikoiskauppa 3 000 3 800 Erikoiskauppa yhteensä 2 500 3 100 Vähittäiskauppa yhteensä 3 100 3 900 Laskettu liiketilatarve kuvaa pinta-alan nettolisäystä, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöihin. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat lisäävät tarvetta, mutta tätä ei laskelmassa ole otettu huomioon. Vähittäiskaupan lisäksi myös kaupalliset palvelut tarvitsevat liiketilaa. Palveluiden tarpeen on laskettu suuntaa-antavasti olevan noin 20 % vähittäiskaupan tarpeesta. Tällä hetkellä palveluiden osuus kartoitettujen keskittymien pinta-alasta vaihtelee suuresti. Vähäisimmillään palvelujen suhde vähittäiskauppaan on noin 5 % ja enimmillään niitä on jopa enemmän kuin vähittäiskauppaa eli suhde on 135 %. Eniten palveluja on kuntakeskuksissa ja perinteisissä Tampereen aluekeskuksissa (Hervanta, Tesoma).
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 22 Esitetyillä myyntitehokkuuksilla ja asukkaiden ostovoiman kasvulla laskettuna on liiketilatarve vuoteen 2020 mennessä Tampereen kaupunkiseudulla noin 340.000 k-m 2 ja koko markkina-alueella lähes 400.000 k-m 2. Vuoteen 2030 mennessä liiketilatarve kaupunkiseudulla on 750.000 k-m 2 ja koko markkina-alueella 890.000 k-m 2. Vähittäiskaupan lisätilantarve Tampereen markkina-alueella 2010-2020 k-m 2 Tampere Kaupunkiseutu** Muut kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* 24 900 41 300 5 900 47 200 Tilaa vaativa kauppa 49 600 81 200 14 500 95 700 Muu erikoiskauppa 59 000 95 400 17 100 112 500 Erikoiskauppa yhteensä 108 600 176 600 31 600 208 200 Vähittäiskauppa yhteensä 133 500 217 900 37 500 255 400 Autokauppa ja huoltamot 35 100 58 000 10 000 68 000 Ravintolat 12 100 19 800 2 200 22 000 Muut kaupalliset palvelut 26 700 43 600 7 500 51 100 Kauppa ja palvelut yhteensä 207 400 339 300 57 200 396 500 Vähittäiskaupan lisätilantarve Tampereen markkina-alueella 2010-2030 k-m 2 Tampere Kaupunkiseutu** Muut kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa* 50 800 84 900 14 000 98 900 Tilaa vaativa kauppa 109 900 181 400 35 100 216 500 Muu erikoiskauppa 131 000 213 300 40 900 254 200 Erikoiskauppa yhteensä 240 900 394 700 76 000 470 700 Vähittäiskauppa yhteensä 291 700 479 600 90 000 569 600 Autokauppa ja huoltamot 80 500 133 700 25 800 159 500 Ravintolat 24 200 40 100 5 400 45 500 Muut kaupalliset palvelut 58 300 95 800 18 000 113 800 Kauppa ja palvelut yhteensä 454 700 749 200 139 200 888 400 * sis. alkoholijuomakaupan ** sis. Tampereen Lähde: Santasalo Ky Tilantarvelaskelma ei suoraan kerro, mihin kaupalliseen keskittymään tilantarve suuntautuu. Tähän vaikuttavat mm. nykyisten kauppapaikkojen kehittäminen ja mahdollisuudet uusiin kauppapaikkoihin. Liiketilatarpeesta on kuitenkin erotettu keskustahakuisten toimintojen osuus ja muiden alueiden eli pääasiassa tilaa vaativan kaupan alueiden osuus. Keskusta-- alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin osa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Tilaa vaativan kaupan tarvetta kohdistuu pienessä mittakaavassa myös keskusta-alueille. Autokaupan tarve suuntautuu täysimittaisesti muille alueille. Oheisessa taulussa on toimialoittain esitetty, kuinka suuri osa liiketilatarpeesta suuntautuu keskusta-alueille ja muille alueille. Suuntautumisosuudet on arvoitu nykyisten kaupan alueiden toimialarakenteiden pohjalta. Arviossa on otettu huomioon myös tavoitteellinen toimialarakenne eri tyyppisillä alueille, niin etteivät muut kaupan keskittymät vaikuta liikaa keskustakauppaan.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 23 Liiketilatarpeen suuntautuminen toimialoittain eri tyyppisille kaupan alueille Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa 70 % 30 % Tilaa vaativa kauppa 20 % 80 % Muu erikoiskauppa 80 % 20 % Autokauppa ja huoltamot 0 % 100 % Ravintolat 80 % 20 % Muut kaupalliset palvelut 80 % 20 % Keskusta-alueina tarkoitetaan tässä kaupunkien ja kuntien perinteisiä ydinkeskustoja tai alakeskuksia, jonne pääosa kaupasta on sijoittunut. Alueita ei ole sen tarkemmin määritelty. Keskusta-alueina ovat myös lähiöiden ja asuinalueiden keskukset. Keskusta-alue ei välttämättä ole sama kuin maakunta- tai yleiskaavoihin merkitty keskustatoimintojen alue. Marketja tilaa vaativan kaupan alueet keskustan tuntumassa tai sen ulkopuolella ovat vastaavasti muita alueita, samoin kuin alueet, joille ei vielä kauppaa ole sijoittunut ja jotka eivät ole uusia aluekeskuksia. Alueille kohdistettua liiketilan lisätarvetta on tarkasteltu oheisessa taulussa kuntakohtaisesti kaupunkiseudun kunnissa vuosille 2010-2020 ja vuosille 2010-2030. Keskusta-alueille suuntautuu liiketilan lisätarpeesta noin puolet ja muille alueille noin puolet. Kysyntää uudesta liiketilasta kohdistuu yleisesti enemmän muille alueille kuin keskustoihin. Keskustat ovat jo valmiiksi kohtalaisen tiiviiksi rakentuneet ja uusien varsinkin suurien kaupan yksiköiden sijoittaminen keskustoihin on haastavaa. Näin ollen keskustoissa ei yleensä tarve toteudu täysimittaisesti vaan vähäisempänä määränä mutta vastaavasti tehokkaampana liiketilana. Keskustojen ulkopuolella liiketilatarpeesta voi toteutua vastaavasti jonkin verran enemmän kuin tässä laskettu. Kun liiketila toteutuu hallimaisina suurina tiloina, jää tehokkuuskin yleisesti alhaisemmaksi.
Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 24 Liiketilan lisätarve Tampereen kaupunkiseudulla Liiketilan lisätarve alueille kohdistettuna 2010-2020 2010-2020 K-m 2 Erikoiskauppa Tiva ja K-m 2 Pt-kauppa* ja palvelut autokauppa Yhteensä Keskustaalueille Muille alueille Yhteensä Tampere 24 900 97 800 84 700 207 400 Tampere 105 400 102 000 207 400 Kangasala 3 500 13 000 11 600 28 100 Kangasala 14 200 13 900 28 100 Lempäälä 2 300 8 600 7 700 18 600 Lempäälä 9 400 9 200 18 600 Nokia 3 300 12 300 11 100 26 700 Nokia 13 400 13 300 26 700 Orivesi 800 3 200 2 900 6 900 Orivesi 3 500 3 400 6 900 Pirkkala 1 600 6 600 5 800 14 000 Pirkkala 7 100 6 900 14 000 Vesilahti 700 2 400 2 100 5 200 Vesilahti 2 700 2 500 5 200 Ylöjärvi 4 200 14 900 13 300 32 400 Ylöjärvi 16 400 16 000 32 400 Kaupunkiseutu 41 300 158 800 139 200 339 300 Kaupunkiseutu 172 100 167 200 339 300 Liiketilan lisätarve Tampereen kaupunkiseudulla Liiketilan lisätarve alueille kohdistettuna 2010-2030 2010-2030 K-m 2 Erikoiskauppa Tiva ja K-m 2 Pt-kauppa* ja palvelut autokauppa Yhteensä Keskustaalueille Muille alueille Yhteensä Tampere 50 800 213 500 190 400 454 700 Tampere 228 300 226 400 454 700 Kangasala 7 700 30 300 27 800 65 800 Kangasala 32 800 33 000 65 800 Lempäälä 4 700 19 200 17 500 41 400 Lempäälä 20 700 20 700 41 400 Nokia 6 600 26 300 24 500 57 400 Nokia 28 500 28 900 57 400 Orivesi 1 500 6 400 5 900 13 800 Orivesi 6 800 7 000 13 800 Pirkkala 3 500 15 000 13 700 32 200 Pirkkala 16 000 16 200 32 200 Vesilahti 1 400 5 200 4 700 11 300 Vesilahti 5 700 5 600 11 300 Ylöjärvi 8 700 33 300 30 600 72 600 Ylöjärvi 36 200 36 400 72 600 Kaupunkiseutu 84 900 349 200 315 100 749 200 Kaupunkiseutu 375 000 374 200 749 200 * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Liiketilatarve perustuu olettamukseen, että ostovoiman kasvun johdosta tarvitaan lisää liiketilaa. Saattaa kuitenkin olla, että parinkymmenen vuoden kuluttua nykyisen suuruinen myymälämäärä on riittävä tai sen aikaisen kuluttajan tarpeille riittää jopa nykyistä vähäisempi määrä liiketilaa. Verkkokauppaa saattaa myös alentaa liiketilatarvetta, mutta verkkokauppa ei kokonaan syrjäytä kiinteää kauppapalveluverkkoa. Verkkokauppa toimii rinnakkaisena myynti- ja informaatiokanavana ja tarvitsee rinnalleen myös perinteisiä kauppoja. Vastaavasti ostovoima voi kasvaa merkittävästi laskettua nopeamminkin, niin kuin se on myös viidentoista viimeisen vuoden aikana kasvanut. Samoin kaupan konseptit saattavat kehittyä sellaiseen suuntaan, että tarvitaan nykytiedon mukaan laskettua enemmän liiketilaa. Tilatarve kasvaa esimerkiksi laajentuneen tuotevalikoiman tai -lajitelman myötä, eli myymälöiden tuotemäärä kasvaa, vaikkei myynti kasvaisikaan. Liiketilan lisätarvelaskelmassa on muuttujia, joihin sisältyy mm. suhdanteista riippuvia epävarmuustekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi kunnittainen väestön kasvu, ostovoiman vuosikasvu ja myyntitehokkuus. Näin ollen lasketut liiketilatarpeet antavat suuntaa tulevasta lisätarpeesta. Arvioitu tarve voi siksi toteutua joko laskettua aikaisemmin tai vasta pidemmällä aikavälillä.