16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 4. Reaalikorko ja nimelliskorko 5. Lainavarojen markkinat 7. Kertausta 1
16.1 Rahoitusjärjestelmä Kansantaloudessa investoinnit rahoitetaan säästämällä Säästäminen on kulutuksesta luopumista Säästäjät ja investoijat voivat kuitenkin olla eri henkilöitä Yrityksen tai kuluttajan ei tarvitse itse säästää investoimiaan varoja, vaan ne voidaan lainata toisilta Rahoitusjärjestelmän tehtävänä on kanavoida säästöt investointien rahoittamiseen Kansantalouden tilipidossa säästämistä ja kuluttamista ei kuvata yksittäisten ihmisen tai yritysten tasolla, vaan sektoreittain 2
Rahoitusjärjestelmän osat Rahoitusjärjestelmä (financial system) muodostuu niistä mekanismeista, jotka siirtävät rahoituspääomia talousyksiköltä toiselle esimerkiksi säästäjältä investoijalle Järjestelmän muodostavat: Rahoitusmarkkinat (mm. velkakirjamarkkinat ja osakemarkkinat) Osakkeet edustavat omistusosuutta osakeyhtiössä, ja tarjoavat omistajilleen oikeuden osakeyhtiön osinkoina jaettaviin voittoihin. Rahoituksen välittäjät (pankit ja sijoitusrahastot; vakuutuslaitokset, eläkerahastot yms. instituutiot) Sijoitusrahastot sijoittavat osakkaittensa varoja useisiin eri kohteisiin ja mahdollistavat näin pientenkin sijoitusten hajauttamisen. 3
16.2 Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa Avoin talous käy ulkomaankauppaa, mutta suljettu ei. Kuten edellä esitettiin, bruttokansantuotteen määritelmä on Y = C + I + G + X M Suljetussa taloudessa X=M=0. Siksi suljetussa taloudessa pätee Y = C + G + I Säästäminen (S) on suuruudeltaan ne tulot, joita ei käytetä (yksityiseen tai julkiseen) kulutukseen: S = Y C G Edelliset tulokset yhdistämällä saadaan S =I eli suljetussa taloudessa säästäminen = investoinnit. 4
Julkinen valta kerää verotuloja T yksityiseltä sektorilta menojensa G rahoittamiseksi Kotimainen säästäminen S voidaan jakaa kahteen komponenttiin yksityiseen ja julkiseen: S = (Y T C) + (T G) Yksityisen sektorin säästäminen = Y T C tämä voidaan edelleen tarvittaessa jakaa kotitalouksien ja yritysten säästämiseen Julkisen sektorin säästäminen = T G julkisyhteisöjen talous on ylijäämäinen jos T > G ja alijäämäinen jos T < G 4 5
16.3 Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa Avoimen talouden bruttokansantuote on Y = C + I + G + X M Koska kotimainen säästäminen on S = Y C G sillä voidaan rahoittaa investoinnit ja vaihtotaseen ylijäämä (net exports) X M S= I + X M Kuten kohta nähdään, X M voidaan tulkita luotonannoksi ulkomaille. Kaavan mukaan kotimaiset säästöt voidaan siis joko investoida kotimaassa tai antaa lainaksi ulkomaille. 6
Nettolainanto ulkomaille (NCO) Nettolainananto ulkomaille (NCO) on suuruudeltaan (kotimaahan hankittu ulkomainen pääoma) (ulkomaalaisten hankkima kotimainen pääoma) Laajasti ottaen: Kotimaahan hankittua ulkomaista pääomaa on kaikki ulkomailta saatu omaisuus (esim. arvopaperit, käteinen raha, ) ja vastaava pätee ulkomaalaisten hankkimaan kotimaiseen pääomaan. 7
Esim.: Jos japanilainen puhelinoperaattori ostaa Suomesta NSN:n tukiaseman ja maksaa ostoksensa jeneillä, Suomen kannalta kotimaahan hankittu ulkomainen pääoma kasvaa (NCO kasvaa). Jos suomalainen autokauppa ostaa Japanista Toyotoja ja maksaa ostoksensa euroilla, Suomen kannalta ulkomaalaisten hankkima kotimainen pääoma kasvaa (NCO pienenee). Koska kaikilla ostotapahtumilla on ostaja ja myyjä, (kotimaahan hankittu ulkomainen pääoma)+(tuonti) = (ulkomaalaisten hankkima kotimainen pääoma)+(vienti) Tämä merkitsee, että (kotimaahan hankittu ulkomainen pääoma) - (ulkomaalaisten hankkima kotimainen pääoma) = (vienti) (tuonti) eli että koko kansantalouden tasolla nettolainananto ulkomaille on nettoviennin suuruinen: NCO=NX 8
Identiteetti S = I + X M voidaan kirjoittaa myös S = I + NCO Tulkinta: kotimainen säästäminen käytetään kotimaisiin investointeihin ja luotonantoon ulkomaille Sama identiteetti voidaan kirjoittaa myös näin: I = S + (M X) Tulkinta: kotimaiset investoinnit voidaan rahoittaa kotimaisella säästämisellä S tai vaihtotaseen alijäämällä M X eli ulkomaisella nettolainanotolla. Esim. Suomessa vaihtotase oli pitkään ylijäämäinen (jolloin päti S > I ja X > M) mutta vuonna 2011 vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi (ja vuodesta 2011 lähtien on pätenyt S < I ja X <M). 9
10
Vaihtotaseen ylijäämä ja ulkomaiset investoinnit Ylijäämä kuulostaa hyvältä ja alijäämä pahalta, mutta vaihtotaseen kohdalla ylijäämä merkitsee myös sitä, että maa ei ole houkutteleva investointikohde: Jos ulkomaalaiset yritykset investoivat voimakkaasti maahan, maan investoinnit (I) ylittävät säästämisen (S). Myös tällöin NCO on negatiivinen, koska S = I + NCO. 11
16.4 Nimelliskorko ja reaalikorko Lainanantaja vaihtaa oikeutensa kuluttaa rahansa heti oikeuteen kuluttaa rahansa myöhemmin (sitten kun laina on maksettu takaisin). Lainan hinta on sen reaalikorko. Tässä oppimateriaalissa korolla tarkoitetaan aina reaalikorkoa, jos ei toisin mainita! Reaalikorkoon vaikuttavia tekijöitä ovat: nimelliskorko inflaatiovauhti 12
Nimelliskorko, inflaatiovauhti, reaalikorko Ajatellaan vuodeksi myönnettyä luottoa, joka on suuruudeltaan (rahassa) W, ja olkoon alkuperäinen hintataso (esim. hyödykekorin hinta) P. Olkoon inflaatiovauhti vuodessa. Nimelliskorko kuvaa takaisin maksettavan rahasumman ja lainatun rahasumman eroa: jos takaisin maksettava summa on (1+R)W, nimelliskorko on R. Inflaatiovauhti kuvaa hintatason nousua: Jos hintataso on vuoden kuluttua (1+ ) P, inflaatiovauhti on. Reaalikorko kuvaa takaisin maksettavan varallisuuden ja lainatun varallisuuden (hyödykkeissä mitattua) eroa. 13
Reaalikoron määräytyminen Esimerkissä lainattu varallisuus on (hyödykkeissä mitattuna) W/ P ja takaisin maksettu varallisuus on (hyödykkeissä mitattuna) 1 RW 1 R W / P 1 P 1 Reaalikorko r voidaan määritellä kaavalla 1 R 1 r 1 koska tästä määritelmästä seuraa, että takaisin maksettu varallisuus on (1+r) -kertainen lainattuun verrattuna. Oppikirjassa (ja koko tällä kurssilla) tehdään tavanomainen approksimaatio, jonka mukaan reaalikorko r = R = nimelliskorko inflaatiovauhti Koska (1+r)(1+ )=(1+R), tämä approksimaatio voidaan perustella samoin kuin lisäyksessä B. 14
Fisher-efekti Reaalikoron ja nimelliskoron yhteys voidaan kirjoittaa myös näin: R = r+ Nimelliskorko = reaalikorko + inflaatiovauhti Ym. nimelliskoron ja inflaatiovauhdin riippuvuutta nimitetään Fisher-efektiksi. Riippuvuus pätee pitkän tähtäimen tarkastelussa silloin kun pitkän tähtäimellä inflaatio on ennakoitavissa. Hyvin lyhyellä tähtäimellä hintojen vaihteluja ei yleensä voi ennustaa, eivätkä nimelliskorot sopeudu niihin. 15
16.5 Lainavarojen markkinat Lainavarojen (loanable funds) markkinoilla tarjoajia ovat säästäjät ja kysyjiä ovat investoijat Lainavaroilla tarkoitetaan kaikkea sitä tuloa, joka on päätetty säästää eikä kuluttaa itse Reaalikorko toimii lainan hintana, ja se määräytyy lainavarojen kysynnän ja tarjonnan perusteella. tai täsmällisemmin: koska reaalikorko riippuu myös toteutuneesta inflaatiosta, sitä ei välttämättä tiedetä lainaa otettaessa. Toteutunut lainojen määrä määräytyy odotetusta reaalikorosta. Lainavarojen tarjonta on sitä suurempaa mitä suurempi on korko Lainavarojen kysyntä on sitä pienempää mitä suurempi on korko 16
Kuvio 16.4 Lainavarojen markkinat Korkokanta Tarjonta r* Kysyntä 0 L* Lainavarat 18 17 Copyright 2004 South-Western
Politiikkaa Säästämisen kannustaminen esimerkiksi verovähennyksin lisää lainavarojen tarjontaa ja laskee korkokantaa kuvio 16.5 Investoimisen kannustaminen esimerkiksi verohelpotuksin lisää lainavarojen kysyntää ja nostaa korkokantaa kuvio 16.6 Valtion budjettialijäämä nostaa korkokantaa ja vähentää lainavarojen määrää kuvio 16.7 valtion on rahoitettava alijäämä velanotolla tämä vähentää lainavarojen tarjontaa yksityiselle sektorille korko nousee ja vaihdettu määrä laskee valtion velanoton seurauksena on syrjäytymisvaikutus, crowding out, -- yksityiset investoinnit laskevat 19 18
Kuvio 16.5 Lainavarojen tarjonnan lisäys Korkokanta Tarjonta, S 1 S 2 2.... mikä alentaa korkokantaa r 1 * r 2 * 1. Säästämisen verokannusteet lisäävät lainavarojen tarjontaa Kysyntä 0 L 1 * L 2 * Lainavarat 3.... ja lisää lainavarojen markkinoilla vaihdettua määrää 20 19
Kuvio 16.6 Lainavarojen kysynnän lisäys Korkokanta 2.... mikä nostaa korkokantaa r 2 * r 1 * Tarjonta 1. Investointien verokannusteet lisäävät lainavarojen kysyntää D 2 Kysyntä D 1 0 L 1 * L 2 * Lainavarat 3.... ja lisää markkinoilla vaihdettavien lainavarojen määrää 21 20
Kuvio 16.7 Valtion budjettialijäämän vaikutus Korkokanta S 2 Tarjonta, S 1 r 2 * r 1 * 1. Budjettialijäämä vähentää lainavarojen tarjontaa 2.... mikä nostaa korkokantaa Kysyntä 0 L 2 * L 1 * Lainavarat 3.... ja vähentää lainavarojen markkinoilla vaihdettua määrää 22 21
16.7 Kertausta Kansantalouden rahoitusjärjestelmän tehtävänä on kanavoida varoja niiltä, jotka haluavat säästää osan tuloistaan, niille, jotka haluavat ottaa lainaa. Suljetussa kansantaloudessa säästäminen = investoinnit (S = I). Rahoitusjärjestelmä on mekanismi, joka hoitaa sen, että tämä kansantalouden tilinpidon identiteetti pätee käytännössä eli että jonkun säästöjä vastaa toisen investoinnit. Kansantalouden tilipidossa tätä asiaa ei pystytä kuvaamaan yksittäisen kotitalouden tai yrityksen tasolla vaan pelkästään sektoritasolla (kotitaloudet, yritykset, julkinen valta, ulkomaat). 24 22
Korkokanta määräytyy rahoitusmarkkinoilla lainavarojen kysynnän ja tarjonnan perusteella. Taloustieteen kuudennen perusperiaatteen mukaan markkinat on hyvä instituutio voimavarojen kohdentamiseksi tämä pätee myös rahoitusmarkkinoihin rahoitusmarkkinat ovat erikoisia siinä mielessä, että ne toimivat linkkinä nykyhetken ja tulevaisuuden välillä lainavarojen tarjoajat eli säästäjät säästävät nyt kuluttaakseen enemmän tulevaisuudessa lainavarojen kysyjät haluavat investoida nyt enemmän saadakseen suuremmat tulot tulevaisuudessa 25 23
Talouspolitiikan ja erilaisten tapahtumien vaikutusta korkokantaan voidaan tarkastella lainavarojen kysynnän ja tarjonnan avulla Julkisen talouden budjettialijäämä vähentää säästämistä ja siten investoimiseen käytettävissä olevia lainavaroja. Seurauksena on työn tuottavuuden ja BKT:n kasvuvauhdin hidastuminen lyhyellä aikavälillä ja maan köyhtyminen pitkällä aikavälillä kasvuteorian oppien mukaan 26 24