6a,b 9. 44 2a. 1a 6c 7 8 ULTRAKEVYEN LENTOKONEEN RAKENNE



Samankaltaiset tiedostot
RAKENTEET JA MOOTTORIT

GPL ja MGPL Teoriakurssi Purjelentokonerakenteet ja mekanismit

Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot

Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot


Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot

Luettelo lentokelpoisuusmääräyksistä- ja tiedotteista

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Lentokonetekniikka. Tutkintotyö. Aki Penttinen

Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot

HR200/120() 672 Jäähdytysilman johtolevyn tarkastus 690 Siivekevaijereiden pulttien tarkastus

Suomalaista siviili-ilma-alusten rakentamista vuodesta 1949

Tr af i Im:ffi:#isuusvirasto

POMARKUN URAKOITSIJATARVIKE OY KUVASTO

Näin asennat. SUKA90S suihkukaapin:

Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot

Vaihtolava-ajoneuvot. Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA

SCANFLYERS.COM. Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, Vantaa Puh Fax

Koskee: Kaikkia Cessna 190- ja 195-lentokoneita lentotuntimäärästä riippumatta.

Kokoaminen. Pura kone pakkauksesta. Renkaat Asenna takapyörät napoihin asennettujen pyörämuttereiden avulla.

Todistus huoltotoimenpiteestä

Apurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset

Levyjarrunapa maantieajoon

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PERUSTEELLINEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS (PURETTUNA TARKASTUS) D15Z, D 19Z, D 19ZS, D 20Z, D 25Z

Laskukunto. Voidaanko vene laskea veteen?

Normi kumottu

KÄYTTÖ- JA TURVALLISUUSOHJE XRover REHA -maastopyörätuoli

POMARKUN URAKOITSIJATARVIKE OY

ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2

Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus Markku Hiedanpää

Green Garden -halkaisukone 22T KÄYTTÖOHJE

Kiinteiden ja liukukattojen yhdistelmä.

SUORAN PALKIN RASITUKSET

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

LENTOTURVALLISUUSHALLINTO FLIGHT SAFETY AUTHORITY LENTOKELPOISUUSMÄÄRÄYS AIRWORTHINESS DIRECTIVE

MECHRON Tekniset tiedot. Malli Mechron 2210 Moottori. 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) Voimansiirto

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.

AERODYNAMIIKKA - PERUSKÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT. Aerodynamiikassa tarkastellaan niitä voimia, jotka syntyvät tai muuttuvat kun:

Taljajousen hienosäätö kiinteäteräisellä leikkurilla Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry

Refrigeration and Air Conditioning Controls. Vihjeitä asentajille. Käytännön vihjeitä Asennustyön vaatimukset

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. PEL M3-4 harrastemekaanikon lupakirja ja omistajahuoltaja

PL 186, VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0) , Faksi 358 (0)

CASALL XTR700 INDOOR BIKE -PYÖRÄ KÄYTTÖOHJE

Kaarikasvihuone KERTTU 3X4m

ILMAILUTIEDOTUS. PL 50, VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0) , Fax 358 (0)

KUNTOPYÖRÄ KÄYTTÖOHJE

Asennusja käyttöohje. Agrosec Optivol M (fi)

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENNONTEORIA 080

KÄYTTÖOHJE NO.CX-10. Lue tämä ohje huolellisesti ennen käyttöä

JÄÄHDYTTIMEN SUOJUKSEN ASENNUS (Tarvitaan vain täysmittaisen kuormalavan yhteydessä)

Työvalo. Yleisiä tietoja. Johdinsarjat ja suurin sallittu sähkövirrankulutus

Analyysin sisällysluettelo

ILMAILUMUSEOYHDISTYS RY:N TIISTAIKERHON VUOSIRAPORTTI 2013

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS varustettu jalalla ja vivulla

BETRIEBSANLEITUNG RESERVETEILKATALOG OPERATOR S INSTRUCTION BOOK SPARE PARTS LIST

Ultrakevyelle lentokoneelle tapahtunut lentoonnettomuus Helsinki-Malmin lentoasemalla

Purjelentokoneiden punnitus

KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE. Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t

Betoniautot. Betoniautoja käytetään betonin kuljetukseen. Pyörintäsäiliö on jaettu 2 tukipisteeseen.

Ersatzradhalter c

Kerto-Tyyppihyväksynnät. Toukokuu 2001

3 Lennonteoria. 3.A Aerodynamiikkaa 3.B LENTOKONEESEEN LEN- NOLLA VAIKUTTAVAT VOIMAT

Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon työraportti

AUTOTALLI KÄYTTÖOHJE

TH-FLWBL läpivientianturin asennusohjeet. TH-FLWBL on 11, 200kHz anturi joka on suunniteltu Lowrance laitteisiin jotka käyttävät sinistä liitintä.

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

Purje- ja moottoripurjelentokoneiden sekä kuumailmapallojen harrastajahuolto ( ?) jälkeen. Tallukka

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

Purjelentokoneiden ja kuumailmapallojen harrastajahuolto jälkeen. Mitä Part M tuo tullessaan

KÄYTTÖOHJE. Haswing W-20

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN

MAANTIE Etunapa / Vapaanapa, 11-vaihteinen

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

rakennustyömaalle Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi

Onni Seisomatelineen Käyttöohje

Casall Inspire PT1. Power Trainer KOKOONPANO- JA KÄYTTÖOHJE KIRJOITA SARJANUMERO TÄHÄN

Julkaisutiedot. Scania Diagnos & Programmer 3 versio 2.27

Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet

Terrassimarkiisi Nordic Light FA40 Asennus Käyttö Puhdistus ASENNUS KÄYTTÖ PUHDISTUS. Terassimarkiisi Nordic Light FA40

MJH-240 DTG (200hp) Koottuna

OH-U645 Lentoohjekirja

Lentotekniikan perusteet

vepe.fi Vepe Rakennusaidat

Asennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 0,75-1

Vahvistus. Takaylitys. Päätypalkki TÄRKEÄÄ! Jos kuorma-autossa ei ole keskiasennettua vetopalkkia, on asennettava päätypalkki.

LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO CAA FINLAND LENTOKELPOISUUSMÄÄRÄYS AIRWORTHINESS DIRECTIVE

KELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET

STIGA PARK PRO 20 PRO 16 ROYAL PRESIDENT COMFORT EXCELLENT

Turvallisuustarkastus

Sairaalasänky. Kevyt ja ketterä

Voimat ja liikkeet. Määritelmät. Vääntöherkät päällirakenteet

PULLEY-MAN porakonevinssi. Käyttö- ja huolto-ohje

POISTUNUT TUOTE. Säätö- ja sulkupelti DMAC/DMAK. Veloduct. Teollisuusilmanvaihtoon maksimi paineen- / lämmönkesto 3500 Pa / 200 C

Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen

Varoitus: Lue tämä käyttöohje huolella ja nouda siinä annettuja ohjeita. Pidä käyttöohje tallessa.

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

Ohjausoppi ja lentotoimintamenetelmät

6:2 6:3 6:4 6:5 7:1 7:2

Transkriptio:

1 ULTRAKEVYEN LENTOKONEEN RAKENNE (1a & 1b) siivet (2a & 2b) siivekkeet (3 laskusiivekkeet (4) runko (5) ohjaamo (6a & 6b) pääteline (7) moottori (8) potkuri (9) korkeusvakain (10) korkeusperäsin (11) korkeusperäsintrimmi (12) sivuvakain (13) sivuperäsin (14) pitotputki (=nopeusmittarin anturi) 5 4 12 12 13 13 11 6c 14 6a,b 9 2b 10 3 12 4 44 2a 6b 6a 1b 5 1a 6c 7 8 14

2 IKARUS C-42:n OHJAAMO 1 2 3 Ikarus C-42:n ohjaamo. Alan Whitlock 1 = Ohjaussauva ja pyöräjarruvipu 2 = Sivuperäsinpolkimet (vaikuttavat myös nokkapyörään) 3 = Kaasuvipu (työnnä auki vedä kiinni)

3 LASKUTELINERAKENTEET Nokka pyrkii kääntymään laskusuuntaan Nokka pyrkii kääntymään pois laskusuunnasta Nokkapyörä Nokkapyöräteline Pääteline Painopiste Painopiste Pääteline Vastavoima = pyörien vierintäkitka Kannuspyörä Vastavoima = pyörien vierintäkitka Kannuspyöräteline Ikarus C-42:n vasemman päätelineen pyörä takaa katsottuna, jossa on hydraulinen levyjarru. Käyttölaite vaikuttaa kumpaankin pyörään samanaikaisesti. Tarkastuksessa on todettava pyörän liikkuvuus, jarrupalojen ja levyn kunto. Alan Whitlock.

C-42:n vasemman päätelineen pyörä ja jarrulevy edestä katsottuna. Huomiota on myös kiinnitettävä akselin, reaktiotangon, ja iskunvaimentimen kiinnitykseen sekä kiinnityskorvakkeisiin. 4

5 Voimansiirtoon tarvittavia osia sekä kiinnitys- ja varmistustarvikkeita Vanttiruuvi (jännelukko) 65 Varmistuslanka Vaijerikoussi 66 Taluritrengas asennettuna sekä poikkileikkauskuvana 1 2 3 4 º º 5 1 Mutteri, lukittu kolmella tuurnalyönnillä 4 Fokker-neula, tapin varmistukseen 2 Kruunumutteri, aluslevy ja sokkanaulavarmistus 5 Suora tappi, aluslevy ja sokkanaula 3 Itselukkiutuva mutteri (saa käyttää vain kerran) Eri kiinnitys- ja varmistustarvikkeita

6 LENTOKONERAKENTEIDEN LUOKITTELU Rakenneosat on luokiteltu niiden turvallisuusnäkökohtien perusteella kolmeen ryhmään: 1) Primäärirakenteita ovat ne rakenneosat, joiden rikkoutuminen aiheuttavat välittömästi onnettomuuden, mm. seuraavat osat: a) siipisalot b) siipien ja vakaimien kiinnitykset c) ohjainpintojen kiinnitykset d) ohjainjärjestelmien useat osat e) raskaissa koneissa laskutelineet 2) Sekundäärirakenteita ovat ne rakenteet, joiden rikkoutuminen ei aiheuta välitöntä onnettomuutta, m.m.: a) rungon kaaret b) rungon verhoilu c) siipien kaaret d) siipien verhoilu 3) Tertiäärirakenteita ovat ne rakenteet, jotka eivät vaikuta välittömästi lentoturvallisuuteen: a) tarkastusluukut b) laskutelineluukut c) suojalevyt d) muotolevyt e) ohjaamon sisäverhous

7 Eri jännitystilat: Rakenteen kuormittuessa siihen kohdistuu erityyppisiä voimia joiden vaikutukset voidaan jakaa eri jännitystiloihin. Tärkeimmät jännitystilat ovat: 1) veto 2) puristus 3) vääntö Lisäksi löytyy kaksi tapausta, joissa esiintyy yhdistettyjä jännitystiloja: 4) taivutus (sisältää sekä veto- että puristusjännitystä) 5) leikkaus Taivutusjännitys: Pistekuorma P puristus puristus nollaviiva veto Vääntö: Leikkausjännitys: Normaalijännite = voima suunnattu kohtisuoraan leikkauspintaan nähden. Tangentialijännite = voima suunnattu leikkauspinnan suuntaisesti

8 Lentokonerakenteet voidaan jakaa rakenne- RAKENNETAVAT: tavan mukaan: 1) Kuorirakenne (Monocoque Construction) 2) Puolikuori-rakenne (Semi-monocoque Construction) 3) Ristikkorakenne (Framework Construction) esim. teräsputki- tai puurimakehikko 4) Sekarakenne (Mixed Construction) PUOLIKUORIRAKENTEINEN RUNKO (lujitemuovimateriaali) Puolikuorirakenteisen lentokonerungon sisätilaa. Seinämät on vahvistettu liimatuilla pituusjäykisteilla ja muotokaareilla (taaempana). Nils Rostedt 2008.

9 RISTIKKORAKENTEINEN RUNKO Ristikkorakenteinen lentokonerunko edestäpäin katsottuna. Nils Rostedt 2008.

10 SEKARAKENTEINEN SIIPI 1. Siiven osat Sekarakenteisen siiven salkoputket ja siivekkeiden sekä laskusiivekkeiden osat ennen kokoonpanoa. Materiaali on duralumiinia. Alan Whitlock.

11 2) Sekarakenteisen ns. viritetyn siiven kokoonpano ja päällystys Sekarakenteisen siiven kokoonpanon ensimmäinen vaihe, salkoputket ja poikittaiset putket kiinnitettyinä. Siipikaaret puuttuvat vielä. Alan Whitlock Siiven päällystysvaihe menossa jolloin valmis siipipussi pingotetaan kootun kehyksen päälle. Siipikaaret pujotetaan siipikankaan sisäpuolella oleviin ommeltuihin taskuihin ja lukitaan paikoilleen. Alan Whitlock

12 3) Sekarakenteisen koneen runko keskeneräisenä Sekarakenteisen UL-koneen runko osittain koottuna. Rungon ympäri asennetaan lujitemuovinen kuori, joka antaa koneelle lopullisen muotonsa. Takarungosta puuttuuvat vielä korkeusvakaaja, evä sekä peräsimet. Alan Whitlock. 4) Kone valmiiksi koottuna Ikarus C-42 valmiina katsastettavaksi. Siiven kiinnityskorvakkeiden lisäksi tukipisteitä on neljä kappaletta. Alan Whitlock.

13 Ristikkorakenteinen runko, rakennusmateriaalina puu Super Koalan runko koottuna. Kone edustaa pääosaltaan puusta liimattua ristikkorakennetta. Markku Salminen 2008 Puolikuorirakenteinen puusiipi Puolikuorirakenteinen puusiipi. Se osa siipeä, joka alkaa pääsalosta ja päättyy etureunaan (kuvassa vasemmalla puolella), muodostaa putkimaisen ns. torsio-osan. Torsio-osa on vanerilla päällystetty ja antaa siivelle vääntöjäykkyyttä. Nils Rostedt

14 Kuorirakenteinen lujitemuovista valmistettu siipi Kuorirakenteinen lujitemuovista valmistettu siipi (TL Sting). Kuvassa vasemmalla näkyy laatikkomuotoinen pääsalko ja oikealla puolella laskusiiveke. Nils Rostedt Kuorirakenteinen siipi, poikkileikkaus kaksoislaminaatti eli honeycomb etureuna jättöreuna siipisalon yläja alapaarteet pääsalko takasalko jättöreuna

15 Metallirakenteinen siipi (puolikuorirakenne) Metallirakenteinen siipi (puolikuorirakenne, ultrakevyt Eurofox) Nils Rostedt Puolikuorirakenteinen puusiipi 62 63 64A 64B 61A 59 60 61B Pääsalko 63 (primäärirak.) Siipikaari 62 (sekundäärirak.) Siiven pääkorvakkeet 61A (primäärirak.) Siiven päällyste 64A (sekundäärirak.) Siiven apukorvake 61B (primäärirak.) Jättöreunarima 60 Apusalko 59 (primäärirak.) Jarrukotelo 64B (purjelentokoneessa)

16 Etureunasolakko Etureunasolakko auki-asennossa suurella kohtauskulmalla lennettäessä Eri siivekemalleja 53 54 52 Eri siivekemalleja: 53 = Suora siiveke 54 = Solasiiveke 52 = Friesesiiveke Siivekedifferentiali (siivekejarrutuksen vaimentamiseksi) pieni liike sivusuuntaan suuri liike sivusuuntaan Vasen siiveke laskee = liikkuu vähemmän kuin oikeanpuoleinen siiveke Oikea siiveke nousee = liikkuu enemmän kuin vasemmanpuoleinen siiveke Vasemman siivekkeen työntötangon pystysuora liikerata sauvatorsioputken päässä Sauvatorsioputki Kallistetaan konetta viemällä sauva oikealle Oikean siivekkeen työntötangon pystysuora liikerata sauvatorsioputken päässä Siivekedifferentialin rakenne ja toimintaperiaate

17 Laskusiivekket: parantavat koneen hidaslento-ominaisuuksia sekä vähentävät koneen liukkautta lähestymisessä ja laskussa. jättöreunalaippa solalaippa Fowler-laippa Levylaippa Eri laskusiivekemalleja SIIPIEN JA RUNKOJEN VERHOILUKANKAAT Useat verhoilukankaat ovat Dacron- tai Ceconite-tyyppiä Verhoilukankaat heikkenevät auringon UV-säteilyn vaikutuksesta Kankaat tulee testata viimeistään 3 vuotta käyttöönoton jälkeen Sen jälkeen tehdään lujuustesti vuositarkastuksen yhteydessä

18 LENTOKONEEN PYRSTÖN RAKENNEOSAT 58 A 57 B uloke-kevitys 58 B 57 A Lentokoneiden eri pyrstörakenteita 57 A = pendeliperäsin (korkeusperäsin), jonka sivuperäsin on varustettu uloke-kevityksellä 57 B = T-pyrstö 58 A = V-pyrstö 58 B = normaali pyrstö LENTOKONEEN LUJUUS: = Kyky vastustaa ulkoisten voimien vaikutusta STAATTINEN LUJUUS: Kuormituskerroin (AIR M5-10: vähintään + 3,8 g ja 1,5 g). AERODYNAAMISET VOIMAT: - nostovoima - vastus - kiertävä momentti AEROSTAATTISET VOIMAT: = Ilmanpaine-erojen vaikutus VÄRÄHTELYILMIÖT: = Aerodynaamisten voimien jakautuminen ja rakenteen kimmoisuudesta johtuva ominaisvärähtely

19 RAKENNETTA HEIKENTÄVÄT TEKIJÄT Kuluminen liikkuvien osien puhdistaminen ja voitelu Väsymisilmiö vaihtelevasta kuormituksesta johtuva materiaalin haurastuminen Syöpyminen kemiallinen reaktio: metalli yhdistyy happeen, korroosio (merivesi vs. metallirakenteet) Lahoaminen biologinen hajoamisprosessi (bakteerit + kosteus) Kosteus vahingoittaa maalipintoja, lujitemuovilaminaatteja sekä liimaussaumoja Jäätyminen kondenssivesi, joka tunkeutuu rakenteisiin ja aikaansaa halkeamia Putkien lommoutuminen nurjahdusvaara!