|
|
- Kaija Elstelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3
4 Nostovoima
5
6 Nostovoiman ja vastuksen suuruus ja suhde riippuvat myös siiven profiilista. Vahvasti yleistäen voi sanoa, että paksu, pyöreä ja reilusti kaareva profiili antaa enemmän nostovoimaa, mutta myös enemmän vastusta. Esimerkkiprofiili:
7 Ohjainten vaikutusperiaate = kohtauskulma ja profiili muuttuvat
8 Siivekejarrutus aiheutuu alaslaskeutuvan siivekkeen aiheuttamasta suurentuneesta vastuksesta. Vastuksen lisäys vie nokkaa alaslaskeutuvan siivekkeen puolelle. Siivekejarrutus kumotaan antamalla sen puoleista jalkaa, johon sauvaakin viedään.
9 Trimmi Useimmissa nykyisissä koneissa trimmi on jousitoiminen ja vaikuttaa jousen avulla suoraan työntötankoon. Vanhemissa koneissa on voi olla trimmilappu ohjainpinnan takareunassa. Purjekoneissa ja mopuissa on yleensä säädettävä trimmi vain korkeusperäsimelle. Muuttaessasi nopeutta sinun on myös trimmattava kone aina uudelle nopeudelle siten, että kone itse pyrkii säilyttämään halutun lentonopeuden. Sauvassa tämä tuntuu siten, että ohjaajan ei tarvitse vetää eikä työntää ja silti nopeus säilyy haluttuna. Trimmaus tehdään sekä suorassa lennossa että kaarrossa. Samoin kaikkien lennon vaiheiden aikana trimmataan koneen nopeus oikeaksi. Trimmaaminen on yksinkertainen toimenpide. Ensin valitaan sauvalla haluttu lentonopeus. Sitten trimmi siirretään sellaiseen paikkaan, ettei tarvitse vetää eikä työntää. Siinä kaikki. Trimmausta helpottaa lisäksi se, että trimmiä liikutetaan aina samaan suuntaan kuin sauvaa. Jos sauvasta joudutaan työntämään, niin trimmiäkin siirretään eteenpäin ja jos sauvasta joudutaan vetämään, niin trimmiäkin viedään taaksepäin. Koneen trimmaaminen oikeaan nopeuteen helpottaa huomattavasti lentämistä vähentämällä nopeuden tarkkailun tarvetta. Siksi trimmaus on syytä opetella heti alusta alkaen.
10 Vastustyypit
11 - Nämä vain esimerkin vuoksi
12 Sakkaus riippuu kohtauskulmasta. Sakkaus on lentotila, jossa kone liian suuren kohtauskulman seurauksena ja siitä aiheutuvan nostovoiman menetyksen takia alkaa vajota. Sakkaustiloja ovat osasakkaus, täyssakkaus, kaartosakkaus, g-sakkaus ja syöksykierre.
13
14 Sakkausnopeus = nopeus jossa kone sakkaa. Sakkausnopeuteen vaikuttaa: * PA määrä
15 Syöksykierre syntyy tilanteesta, jossa vain toinen koneen siivistä sakkaa toisen säilyttäessä kaiken aikaa nostovoimansa. Kone sakkaa siivelleen, nokka putoaa alas, pyöriminen alkaa ja kone jää sakkaustilaan. Alkavan syöksykierteen tunnistaminen Useimmiten syöksykierre alkaa ulospäin luistavasta kaarrosta, eli ns. jalkakaarto. Kuula (luisumittari) osoittaa kaarron ulkolaidan puolelle. Kone voi täristä (virtauksen irtoamisen aiheuttama turbulenssi tärisyttää ohjainpintoja). Tapahtuu kallistuminen kaarron sisälaidan puolelle. Kierre on alkamassa. Mikäli kone ei ole vielä lähtenyt pyörivään liikkeeseen, oikaisuksi riittää suora työntö ohjattavan nopeuden saavuttamiseksi.
16 Syöksykierteen oikaisu: annetaan kierteen vastakkaista jalkaa koneen pyörimisen pysäyttämiseksi ja löysätään veto (kevyt työntö). Sauva (siivekkeet) keskellä ja kaasu kiinni. Tämän jälkeen oikaistaan kone syöksystä.
17 PALLO, JOKA PYÖRII PYSYVÄLLÄ NOPEUDELLA (PURJEKONEESEEN KOHDISTUVAT VOIMAT LIU'USSA) Reaktio vinopinnalta (Nostovoima) (Noston ja vastuksen resultantti) Vastus Vetovoima (Lentosuunta) Painon kohtisuoraan pintaan (lentosuuntaan) nähden oleva osa Paino
18 Koneeseen suorassa lennossa ja kaarrossa vaikuttavat voimat
19
20 Stabiliteetti (vakavuus) Stabiili (vakaa) Indifferentti Labiili (epävakaa) Pituus-, poikittais- ja pystyakselin suhteen.
21 Epävakaa Vakaa Sallittu alue CG = painopiste AC = nostovoimakeskiö Painopisteen oikea sijainti vaikuttaa huomattavasti koneen vakavuuteen. Painopisteen ollessa liian takana on kone epävakaa. Kuormauksessa on huomioitava purjekoneen massakeskiöasema (pallo). Ylimmässä ja keskimmäisessä kuvassa kuormaus on suoritettu oikein. Alimmassa kuvassa massakeskiöasema on sallitun alueen takana. Lapsi etuohjaamossa edellyttää koneen nokkaan lisäpainoja, jotta ohjattavuus ja lentoominaisuudet pysyisivät normaaleina ja turvallisina.
22 Flutteri on aeroelastista värähtelyä ja se koskee kaikkia joustavia rakenteita, jotka joutuvat aerodynaamisten voimien kohteeksi. Esimerkkeinä näistä ovat lentokoneet, korkeat rakennukset, puhelinlangat, savupiiput ja sillat. Erityisesti lentokoneissa flutteri on huomioitava tarkasti, koska niiden rakenteet ovat joustavia ja aerodynaamiset voimat voivat olla suuria. Flutteri syntyy aerodynaamisten voimien, jäykkyyden ja massavoimien yhteisvaikutuksesta. Lentokoneissa flutteri voi esiintyä kun suurella nopeudella joku aiheuttaa siipien joustoa ja syntyy vaimenemattomia värähtelyitä. Värähtelyiden vaimeneminen on suoraan riippuvainen koneen lentonopeudesta ja tämän vuoksi koneen nopeusrajoitusten noudattaminen on välttämätöntä. Siiven geometrinen kierto voi aiheuttaa ylinopeudella siipeen voimakkaan värähtelyilmiön. Siiven kärki kiertyy vuoroin myötä-, vuoroin vastapäivään. Flutteri rikkoo siiven hyvin nopeasti. Muutama purjekone on ainakin rikottu tällä tavoin ja samoin lukematon määrä lennokkeja. Värähtelytaajuus saattaa olla kymmeniä, jopa satoja, kertoja sekunnissa. Vastaava värähtelyilmiö saattaa syntyä ylinopeudella myös ohjainpinnoissa, jos niiden massatasapainotus on riittämätön, tai ohjainjärjestelmässä on paljon välyksiä.
23 Potkuri Lentokoneen potkuri muuttaa moottorin voiman vetovoimaksi. Potkurin valinnalla ja suorituskyvyllä on siten suuri vaikutus lentokoneen suoritusarvoihin. Näiden lisäksi on huomioitava myös muitakin asioita, kuten potkurin rakenne, melu ym. Potkurin voidaan ajatella olevan ja toimivan kuten siipi, joka pyörii. Potkurilla on profiili ja nousu (asetuskulma), jotka molemmat muuttuvat tyvestä kärkeen päin koska sen ominaisuudet muuttuvat samalla. Lisäksi potkurin muoto vaikuttaa sen ominaisuuksiin ja erityisesti lavan kärki on tärkeä. Potkuri on saatava toimimaan hyvin ilmassa, eli suunnittelussa on huomioita mm. kierrosluku, koneen lentonopeus ja halutut suoritusarvot. Koska potkuri toimii kuten siipi, pätee siihen ihan samat asiat puhtauden ja etureunojen eheyden osalta kuin siipiinkin. Samoin sade ja jää heikentävät potkurin suorituskykyä.
24
25 LIITOLUKU on lennetyn matkan suhde menetettyyn korkeuteen. Esimerkiksi liitoluku 40 tarkoittaa, että 1 km:n korkeudesta kone liitää 40 km
26
27
F3A SPORT-OHJELMA 2008
F3A SPORT-OHJELMA 2008 1 Liike 1 - Lähtö Nousukuvio on nykyään kaikissa luokissa vapaa Proseduurikäännöstä ei enää tarvitse tehdä! Nousukuviota EI arvostella! Tärkeintä on että käännösliikkeen jälkeen
LisätiedotLAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.3 10.6.2016 LENNONTEORIA 080
LENNONTEORIA 080 1 1 Tiheys: Kasvaa korkeuden kasvaessa. Pienenee korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. Lämpötilalla ei ole vaikutusta. 2 Paine, joka vaikuttaa kappaleen joka pinnalle
LisätiedotOhjausoppi ja lentotoimintamenetelmät
Ohjausoppi ja lentotoimintamenetelmät 1. Luento (3 h) Ohjausoppi - ohjainten vaikutus - suora lento - kaarto - sivuluisu - hidaslento ja sakkaus - syöksykierre 2. Luento (3 h) Lentotoiminta menetelmät
LisätiedotUltrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento
Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento ref aihe huom 1 trimmi edessä, nopeus Vs, hallintavoima 1.1 trimmi edessä, nopeus Vne, hallintavoima 1.2 trimmi takana, nopeus Vs, hallintavoima 1.3 trimmi takana,
LisätiedotFAI/F3A Radio-ohjatut taitolennokit TUOMAROINTIESITYS F3A Team Finlandille
FAI/F3A Radio-ohjatut taitolennokit TUOMAROINTIESITYS F3A Team Finlandille Produced by Bob Skinner, September 2004 F3A Liikkeiden TUOMAROINTI ARKKUUS RAUHALLISUUS & NÄYTTÄVYYS SIJOITTELU KOKO (Suhteessa
LisätiedotAERODYNAMIIKKA - PERUSKÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT. Aerodynamiikassa tarkastellaan niitä voimia, jotka syntyvät tai muuttuvat kun:
1 AERODYNAMIIKKA - PERUSKÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Aerodynamiikassa tarkastellaan niitä voimia, jotka syntyvät tai muuttuvat kun: a) liikkeessä oleva ilma kohtaa paikallaan olevan kiinteän kappaleen b) kiinteä
LisätiedotF3A Sport 2017 liikekuvaukset Janne Lappi /
F3A Sport 2017 liikekuvaukset Janne Lappi / 26.3.2017 Lentoonlähtö Lentoonlähtöä ei arvostella. Pääsääntöisesti se tapahtuu seuraavasti: 1. Avustaja kantaa lennokin kiitoradalle 2. Nousu tehdään vastatuuleen
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun
LisätiedotHarrastuslennonopettajien kertauskoulutus EFRY 12.-13.12.
Tarkastuslennoilla havaittua Jorma Laine Ensimmäinen lento tarkastuslentäjänä 23.9.1979 K-7, OH-253 Lentokoe Lupakirjan myöntämiseksi Vesilento-oikeuden saamiseksi ultralla Hinauslentäjäoikeuden saamiseksi
LisätiedotKimmo Niemelä Tapio Kimanen SIL Purjelentotoimikunta 2018
Kimmo Niemelä Tapio Kimanen SIL Purjelentotoimikunta 2018 PT 2018, KNi, TKi, kuvat Petteri Patolinna, Paavo Koponen, Kimmo Niemelä Turvallinen vinttaus Turvallinen vinttaus loppunousu jyrkkänousu alkunousu
LisätiedotRajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut (RaKa-Stab vaihe 2, 44000 )
Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut ( vaihe 2, 44000 ) Arttu Laaksonen Timo Sailaranta Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Raka-Stab Sisällysluettelo
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Lentokonetekniikka. Tutkintotyö. Aki Penttinen
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Lentokonetekniikka Tutkintotyö Aki Penttinen Eurostar lentokoneen ohjaus ja vakavuus Eurostar Aircraft control and stability Työn
Lisätiedot3 Lennonteoria. 3.A Aerodynamiikkaa 3.B LENTOKONEESEEN LEN- NOLLA VAIKUTTAVAT VOIMAT
sivu 101 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 3 Lennonteoria 3.A Aerodynamiikkaa Ensimmäisiä tehtäviä aloittelevalle ohjaajalle on koneeseen tutustuminen. Tunnollisimmat ohjaajat ylpeilevät koneensa perinpohjaisella tuntemuksella.
LisätiedotKELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET
KELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET touko-kesäkuu 2013 Ville Hämäläinen TIIVISTELMÄ Tässä tutkielmassa tarkastellaan ja arvioidaan tyypillisen Suomessa käytettävän ultrakevyen lentokoneen aerodynamiikkaa
LisätiedotALKUVALMISTELUT JA MOOTTORIN KÄYNNISTÄMINEN. 1 Kiinnitä istuinvyöt ja säädä etenkin lantiovyön kireyttä
1 OHJAUSOPPI ALKUVALMISTELUT JA MOOTTORIN KÄYNNISTÄMINEN Toimi aina käsikirjan ohjeiden mukaisesti! 1 Kiinnitä istuinvyöt ja säädä etenkin lantiovyön kireyttä 2 Sulje ovet / kuomu / ikkunat 3 Ota tarkistuslista
LisätiedotLAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENNONTEORIA 080
LENNONTEORIA 080 1 Tiheys: Lämpötilalla ei ole vaikutusta. Pienenee korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. Kasvaa korkeuden kasvaessa. 2 Paine, joka vaikuttaa kappaleen joka pinnalle yhtä
LisätiedotLAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENNONTEORIA 080
LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.6 31.5.2018 LENNONTEORIA 080 1 Tiheys: Kasvaa korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. Pienenee korkeuden kasvaessa. Lämpötilalla ei ole vaikutusta.
Lisätiedot6a,b 9. 44 2a. 1a 6c 7 8 ULTRAKEVYEN LENTOKONEEN RAKENNE
1 ULTRAKEVYEN LENTOKONEEN RAKENNE (1a & 1b) siivet (2a & 2b) siivekkeet (3 laskusiivekkeet (4) runko (5) ohjaamo (6a & 6b) pääteline (7) moottori (8) potkuri (9) korkeusvakain (10) korkeusperäsin (11)
LisätiedotMitään taitolentoliikkeitä ei tule yrittää, ennen kuin on käynyt ne läpi koululennolla pätevän taitolento-opettajan kanssa.
TAITOLENTOLIIKKEET Taitolennossa huomioonotettavia seikkoja 150 Aerobat on hyväksytty taitolentoluokkaan tässä osassa lueteltujen liikkeiden osalta. Kaikki nämä liikkeet ja niiden muunnokset voidaan suorittaa
LisätiedotLänsiharjun koulu 4a
Länsiharjun koulu 4a Kuinka lentokone pysyy ilmassa? Lentokoneen moottori Helsinki-Vantaan lentokentällä. Marius Kolu Olimme luonnossa ja tutkimme kuvia. Jokaisella ryhmällä heräsi kysymyksiä kuvista.
LisätiedotLAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENNONTEORIA 080
LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.7 11.10.2018 LENNONTEORIA 080 1 Tiheys: Lämpötilalla ei ole vaikutusta. Pienenee korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. Kasvaa korkeuden kasvaessa.
LisätiedotLAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENNONTEORIA 080
LENNONTEORIA 080 1 1 Tiheys: Kasvaa korkeuden kasvaessa. Lämpötilalla ei ole vaikutusta. Pienenee korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. 2 Paine, joka vaikuttaa kappaleen joka pinnalle
LisätiedotEGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team SAKKAUKSESTA JA SYÖKSYKIERTEESTÄ JOHTUVA HALLINNAN MENETYS GA 8
EGAST Component of ESSI European General Aviation Safety Team SAKKAUKSESTA JA SYÖKSYKIERTEESTÄ JOHTUVA HALLINNAN MENETYS YLEISILMAILUN LENTÄJILLE TURVALLISUUSESITE GA 8 2 >> Sakkauksesta ja syöksykierteestä
LisätiedotSCANFLYERS.COM. Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers.
SCANFLYERS.COM Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers.com MD-3 Rider: Hyvät ominaisuudet, mukava ohjaamo, tyylikästä
LisätiedotKpl 2: Vuorovaikutus ja voima
Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima Jos kaksi eri kappaletta vaikuttavat toisiinsa jollain tavalla, niiden välillä on vuorovaikutus Kahden kappaleen välinen vuorovaikutus saa aikaan kaksi vastakkaista voimaa,
LisätiedotUltrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla
Tutkintaselostus D4/2007L Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla 3.2.2007 OH-U454 Ikarus C42B Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan
LisätiedotULKOISEN KUORMAN VAIKUTUS HÄVITTÄJÄN SUORITUSKYKYYN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ULKOISEN KUORMAN VAIKUTUS HÄVITTÄJÄN SUORITUSKYKYYN Kandidaatintutkielma Kadettivääpeli Lauri Lappalainen Kadettikurssi 98 Ilmasotalinja Maaliskuu 2014 Kurssi Linja Kadettikurssi
LisätiedotGPL ja MGPL Teoriakurssi Purjelentokonerakenteet ja mekanismit
GPL ja MGPL Teoriakurssi 2014 Purjelentokonerakenteet ja mekanismit Ilmo Leino 12.2.2014 2.1 Purjelentokoneen pääosat Runko, siivet, vakauttimet, ohjaimet, lentojarrut, laipat, laskuteline VLK/I.Leino/RakenteetOhjelmanMukaan.ppt
LisätiedotVUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen
VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen Vuorovaikutus on yksi keskeisimmistä fysiikan peruskäsitteistä
LisätiedotLento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009
Tutkintaselostus D7/2009L Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 OH-PDW Piper PA-25-235 Pawnee mod. OH-959 Rollanden-Schneider LS 1-f Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen
LisätiedotRC-Taitolennokkiluokka F3A SPORT. Säännöt ja liikekuvaukset alkaen 2008
RC-Taitolennokkiluokka F3A SPORT Säännöt ja liikekuvaukset alkaen 2008 F3A Team Finland ry www.f3a.fi F3A Team Finland ry. Säännöt, F3A Sport 2008 2(10) F3A Sport ohjelma F3A Sport on tarkoitettu taitolennätyksen
LisätiedotWAKE-profiilin kehittelyä
Erkki Haapanen Sivu 1/22 4.2.2011 WAKE-profiilin kehittelyä Alkuprofiilina käytetään Bob Whiten profiilin BW22 koordinaatteja, jotka Tapio Linkosalo on ystävällisesti antanut käyttööni. Profiilin koordinaatteja
LisätiedotArvin Rajabi 1:3-UAV Eurostar-pienoismallin rakennusprojektin suunnittelu- ja kehitystyö.
Tampereen ammattikorkeakoulu Kone- ja tuontantotekniikka Lentokonetekniikka Tutkintotyö 1:3-UAV Eurostar-pienoismallin rakennusprojektin suunnittelu- ja kehitystyö. Työn ohjaaja Simo Marjamäki Tampere
LisätiedotASTIR CS Tämä lentokäsikirja on pidettävä aina purjelentokoneessa mukana
1 Grob Aerospace GmbH Lettenbachstr. 9 86874 Tussenhausen-Mattsies Germany LENTOKÄSIKIRJA ASTIR CS Tämä lentokäsikirja on pidettävä aina purjelentokoneessa mukana REKISTERITUNNUS: SARJANUMERO: Kirjan on
Lisätiedot766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä
LisätiedotNyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi
Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle
LisätiedotTuulennopeuksien jakauma
Tuulennopeuksien jakauma Kaikki tuulennopeudet eivät ole yhtä todennäköisiä (no shit, Sherlock!) Tietyn tuulennopeuden todennäköisyystiheyden antaa varsin tarkasti kaksiparametrinen Weibullin jakauma W(v)
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA VOIMA
VUOROVAIKUTUS JA VOIMA Isaac Newton 1642-1727 Voiman tunnus: F Voiman yksikkö: 1 N (newton) = 1 kgm/s 2 Vuorovaikutus=> Voima Miten Maa ja Kuu vaikuttavat toisiinsa? Pesäpallon ja Maan välinen gravitaatiovuorovaikutus
LisätiedotIlmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto
Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
Lisätiedot5 Lennätysyrityksen määritelmä Kun kilpailuun osallistuva lennättäjä saa lennätysluvan, on kysymyksessä on lennätysyritys.
LUOKKA F3P - MOOTTOROIDUT SISÄTAITOLENNOKIT F3P-luokan sisätaitolennätyksessä pätevät Sporting Coden sektion 4c - osan 5 -kappaleessa 5.1 mainitut tekniset säännökset radio-ohjattaville taitolennokeille
LisätiedotMalmin Ilmailukerho ry. PPL-kurssi lentokoulutus
Malmin Ilmailukerho ry. PPL-kurssi lentokoulutus Nimi: Lupakirjannumero: Arvoisa kurssilainen! Kädessäsi on ohjelma, jonka avulla sinut koulutetaan osaavaksi ja turvalliseksi lentokoneen ohjaajaksi. Käytä
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Roottorin toimintaperiaate TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Roottorin toimintaperiaate Roottorin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Tuulivoimalan tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotVUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen
VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä
LisätiedotFYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen
FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotE SKY COAXIL- KOPTERIEN KÄYTTÖOHJEET
E SKY COAXIL- KOPTERIEN KÄYTTÖOHJEET VAROITUS: Tämä RC- tuote ei ole lelu. Lue huolellisesti käyttöojeet, ennen käyttöönottoa. Valmistajan ikäsuositus +14 1.Yhdistä virta laturiin, punainen valo syttyy.
LisätiedotMEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta
MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana
LisätiedotUltrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot
FIN/U021 Muutos: 0 Pvm: 25.11.2014 Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot Nämä teknilliset tiedot määrittelevät ultrakevyen lentokoneen. Tämä asiakirja on laadittava ja sen on oltava lentokelpoisuustarkastajan
LisätiedotILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä
I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.
LisätiedotLentotekniikan perusteet
Jaakko Hoffren Olli Saarela Lentotekniikan perusteet OPETUSHALLITUS Opetushallitus ja tekijät Tämä teos on oppikirja. Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen valokopioiminen on kielletty
LisätiedotUltrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot
Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot Nämä teknilliset tiedot määrittelevät ultrakevyen lentokoneen. Tämä asiakirja on laadittava ja sen on oltava lentokelpoisuustarkastajan hyväksymä ennen kuin ultrakevyelle
LisätiedotTURBOWENT - vedonparantaja
KUVA TOIMINTAPERIAATE KUVAUS Hormex Turbowent vedonparantaja on laite, joka käyttää dynaamisesti tuulen voimaa kasvattamaan savupiipun vetoa. Turbiini pyörii aina samaan suuntaan riippumatta tuulen voimakkuudesta
Lisätiedotverhopalvelu.fi Integroidun säätimen asennus hyvin tilaa (MSE) väliasennus verhopalvelu.fi
Integroidun säätimen asennus hyvin tilaa (MSE) väliasennus Integroidun säätimen asennuksen itsekorjausopas: Step1 Tarvitseeko valkoista säädintä säilyttää? Vastaus: Mikäli muuttaa kaihtimen tulevaisuudessa
LisätiedotPyöräalustaisten liitimien koulutusohjelma
Tämä on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä. SIL on hyväksynyt n 30.11.2012 ja se astuu voimaan. Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Yleistä... 2 2. Koulutuksen aloittamisvaatimukset...
Lisätiedot1.4 Suhteellinen liike
Suhteellisen liikkeen ensimmäinen esimerkkimme on joskus esitetty kompakysymyksenäkin. Esimerkki 5 Mihin suuntaan ja millä nopeudella liikkuu luoti, joka ammutaan suihkukoneesta mahdollisimman suoraan
LisätiedotNESTEIDEN ja ja KAASUJEN MEKANIIKKA
NESTEIDEN ja KSUJEN MEKNIIKK Väliaineen astus Kaaleen liikkuessa nesteessä tai kaasussa, kaaleeseen törmääät molekyylit ja aine-erot erot aiheuttaat siihen liikkeen suunnalle astakkaisen astusoiman, jonka
LisätiedotTämän aiheen oppimateriaalin loppuun on koottu tärkeimpiä lentokoneiden ohjekirjoissa käytettyjä lyhenteitä ja sanastoa.
8. LENTOKONEEN KÄYTTÖ J HOITO, LENTOKÄSIKIRJT Kyky soveltaa oleellisia tietoja käytäntöön varmasti ja tarkasti. Osaamiskoe Käsitteiden ja avainsanojen määritelmät selityksin C sioiden taustatiedot yleisesti
LisätiedotKäyttöopas. Automaattinen trimmi. hid/kesk/kork nopeus
Käyttöopas Kierrätä pakkaus vastuullisesti. Kaikki tavaramerkit ovat vastaavien omistajiensa omaisuutta. Ellei toisin mainita, niiden käyttö ei merkitse sitä, että tavaramerkin omistaja olisi Kondor-yhtiön
LisätiedotKÄYTTÖOHJE NO.CX-10. Lue tämä ohje huolellisesti ennen käyttöä
KÄYTTÖOHJE NO.CX-10 Lue tämä ohje huolellisesti ennen käyttöä 1 Turvaohjeet Lithium-akulle Turvaohjeet Lithium-akulle Litium-akun lataus voi aiheuttaa tulipalon tai loukkaantumisen tai omaisuuden menettämistä.
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka Lentokonetekniikka
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka Lentokonetekniikka Tutkintotyö PIK-21:n HIDASLENTO-OMINAISUUKSIEN PARANTAMINEN SIIPIPROFIILIN MODIFIKAATIOLLA Työn ohjaaja Tampere 2007 Yliopettaja
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA. 00700 Helsinki Ver: 1.005 10.7.2015
Esipuhe (KSP) ohjelma on jatkokoulutus kokonaisuus ultrakevyt lentäjille. KSP on Open source ohjelma, jota hallinnoi Kevytilmailu Ry. Mikäli kehität ohjelmaa edelleen, toimita KILAlle muutokset ja ne lisätään
LisätiedotSUOMALAISTEN ULTRAKEVYIDEN JA HARRASTERAKENTEISTEN LENTOKONEIDEN TARKASTUSKÄSIKIRJA
SUOMALAISTEN ULTRAKEVYIDEN JA HARRASTERAKENTEISTEN LENTOKONEIDEN TARKASTUSKÄSIKIRJA 1 Tarkastusohjeet on hyväksytty Ilmailulaitoksessa. 2. painos xxx 1996 ESIPUHE Tämä käsikirja on laadittu ohjeeksi ja
LisätiedotLentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla
Tutkintaselostus D7/2008L Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla 14.8.2008 OH-SDZ M.S. 880B Rallye Club Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13)
LisätiedotSaab 9-3, Saab Asennusohje MONTERINGSANVISNING INSTALLATION INSTRUCTIONS MONTAGEANLEITUNG INSTRUCTIONS DE MONTAGE.
SCdefault 900 Asennusohje SITdefault MONTERINGSANVISNING INSTALLATION INSTRUCTIONS MONTAGEANLEITUNG INSTRUCTIONS DE MONTAGE Polkupyöräteline, vetolaitteeseen kiinnitettävä Accessories Part No. Group Date
LisätiedotDEE Tuulivoima
DEE-53020 Tuulivoima Aihepiiri 4 Tuulivoimalan rakenne Roottorin toimintaperiaate Roottorin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Tuulivoimalan tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN RAKENNE
LisätiedotUPL-OPETTAJAN OPAS. Copyright BMAA ja Trafi. Harrasteilmailu.koulutus@trafi.fi. Versio 1.0. Käännös ja muokkaus Tuomas Gröndahl
UPL-OPETTAJAN OPAS British Microlight Aircraft Association:in luvalla soveltuvin osin käännetty ja Suomessa käytettäväksi muokattu BMAA:n Microlight Instructor and Examiner Guide. Copyright BMAA ja Trafi
Lisätiedot2.11 Väliaineen vastus
Jokainen, joka on taistellut eteenpäin kohti kovaa vastatuulta tai yrittänyt juosta vedessä, tietää omasta kokemuksestaan, että väliaineella todellakin on vastus. Jos seisoo vain hiljaa paikoillaan vaikkapa
LisätiedotMatka- ja kilpapurjelennon turvallisuus
Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus tässä mitään vaarallista, kukaan ei kuollut Suomen purjelentokilpailuissa tänä kesänä - tilastot Suomessa eivät ole edustavia, koska luvut ovat pieniä. Lainataan
LisätiedotSUOMALAISTEN ULTRAKEVYIDEN LENTOKONEIDEN TARKASTUSKÄSIKIRJA. Muutos 1, 12.6.2003
SUOMALAISTEN ULTRAKEVYIDEN LENTOKONEIDEN TARKASTUSKÄSIKIRJA Muutos 1, 12.6.2003 Lentoturvallisuushallinto L9/2003 2 ESIPUHE Tämä käsikirja on laadittu harrastekatsastajille tarkastusohjeeksi Suomessa kaupallisesti
LisätiedotHarrasteilmailun ilma-alusten punnitus. 17.4.2013 Markku Hiedanpää
Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus 17.4.2013 Markku Hiedanpää Miksi ilma-aluksia punnitaan Jotta voidaan määritellä onko ilma-alus tyyppihyväksymistodistuksen (so. koelennoilla tositettujen), tyyppitodistuksen
LisätiedotPURJELENNONOPETTAJAN TUKIMATERIAALI
TUKIMATERIAALI LUONNOS KOMMENTOITAVAKSI JA KEHITETTÄVÄKSI - TUKIMATERIAALI Trafin vetämän Harrasteilmailun turvallisuusprojektin yhdeksi tavoitteeksi on asetettu hyvän tiedon jakaminen, opettajien tukeminen
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotPurjeiden trimmausta aloitteleville kilpapurjehtijoille
Purjeiden trimmausta aloitteleville kilpapurjehtijoille Finn Express purjehtijat Ry Panu Ranta Mitä trimmaamisella tarkoitetaan Purjeen muodon muuttamista veneen suorituskyvyn / käyttäytymisen parantamiseksi
LisätiedotOptimaalinen lento riippuliitimellä
Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio Työ 1 Optimaalinen lento riippuliitimellä 1 Lentämisen teoriaa Tarkastellaan lentämistä riippuliitimellä (tai jollakin muulla lentolaitteella). Liitimeen vaikuttavat
LisätiedotPurjeveneen suorituskyvyn perustekijät teoriasta käytäntöön
Purjeveneen suorituskyvyn perustekijät teoriasta käytäntöön Markku Hentinen MP:n kilpakoulu 25.1.2016 Fysiikan yo-tehtävä 2014 Purjehduskilpailun perustekijät Olosuhteet: tuulen ja aallokon optimaalinen
Lisätiedot1010 watin 2-nopeussekoitin nopeussäätö myös käyttökytkimessä
1010 watin 2-nopeussekoitin nopeussäätö myös käyttökytkimessä MXE 1002 + WR2 120 Tilausnumero 433.209 1010 watin 2-nopeussekoitin nopeussäätö myös käyttökytkimessä + Vankka kaksinopeusvaihteisto: Ylimitoitettu
Lisätiedot3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta
Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate
LisätiedotPAKKASPARLAMENTTI 2013
PAKKASPARLAMENTTI 2013 OH-1000, 2.10.2011 JACA Kone SUIO:n DuoDiscus, OH-1000 Pilot 2100h, co-pilot 670h Molemmilla aiempaa kokemusta Jacassa lentämisessä, kyseisen leirin aikana 18-19 tuntia. Noin kahden
LisätiedotSÄHKÖÄ TUOTTAVAN TUULIMYLLYN RAKENNUSOHJEET
SÄHKÖÄ TUOTTAVAN TUULIMYLLYN RAKENNUSOHJEET Ohjekirja kertoo omista kolmea tuulimyllyä käsittelevistä tuulivoimakokemuksistani pitkältä ajalta. Kirjassa on esitetty täydelliset 6-siipisen ( Ø 4m ) ja 3-siipisen
LisätiedotAKSIAALIPUHALTIMET LAUHDUTIN- JA HÖYRYSTINKÄYTTÖÖN
ROSENBERG AKSIAALIPUHALTIMET LAUHDUTIN- JA HÖYRYSTINKÄYTTÖÖN Aksiaalipuhaltimet lauhdutin- ja höyrystinkäyttöön ovat tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi seuraavissa sovellutuksissa: - lauhduttimissa
LisätiedotHARJOITUS 4 1. (E 5.29):
HARJOITUS 4 1. (E 5.29): Työkalulaatikko, jonka massa on 45,0 kg, on levossa vaakasuoralla lattialla. Kohdistat laatikkoon asteittain kasvavan vaakasuoran työntövoiman ja havaitset, että laatikko alkaa
LisätiedotMoottoroidun Varjoliidon Koulutusohjelma
Tämä koulutusohjelma on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä koulutusohjelma, joka korvaa 7.12.2010 päivätyn koulutusohjeen. SIL on hyväksynyt koulutusohjelman 24.11.2010 ja se
LisätiedotKK-Quad X setup ohje Muutama sana ennen aloitusta: Yleisiä multikopteri vinkkejä:
KK-Quad X setup ohje Muutama sana ennen aloitusta: Saadaksesi parhaan tasapainon ja suorituskyvyn KK-controlleristasi kiinnitä se käyttäen esim. gyro-teippiä tai paksua kaksipuolista teippiä vähentääksesi
LisätiedotKULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19
Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on
Lisätiedot12.5 ECO IKÄSUOSITUS: 2-5 v RACING IKÄSUOSITUS: 2-5 v.
2017 Ajamisen opettelu ei vielä koskaan ole ollut näin yksinkertaista ja turvallista. OSET -sähkömopot ovat kevyitä, rakenteeltaan yksinkertaisia ja hämmästyttävän helppokäyttöisiä. Näillä pyörillä voidaan
LisätiedotApollo SPEEDY Syöttölaite
Perkkoonkatu 5 Puh. 010 420 72 72 www.keyway.fi 33850 Tampere Fax. 010 420 72 77 palvelu@keyway.fi Apollo SPEEDY Syöttölaite PLC - Ohjaus Askelmoottori Syöttö pituus : 1 12 m Vahva, alumiini rakenne Moottori
LisätiedotHYBRIDISIIVEN VAIKUTUS LENTOKONEEN AERODYNAMIIKKAAN JA SUORITUSKYKYYN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HYBRIDISIIVEN VAIKUTUS LENTOKONEEN AERODYNAMIIKKAAN JA SUORITUSKYKYYN Kandidaatintutkielma Kadetti Juuso Laamanen Kadettikurssi 96 Ilmasotalinja Huhtikuu 01 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
LisätiedotNormi HTN-001/16 pvm
Normi HTN-001/16 pvm 15.7.2016 Ensijulkaisu Lähteet: Yhteiseurooppalaiset purjelento- ja moottoripurjelentokoneiden lentokelpoisuusvaatimukset - CS-22. Jako pykäliin tai momentteihin noudattaa samaa järjestelmää
LisätiedotINDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE
INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE Induktiivisen päättelyn opetuskuvakortit Tehtävät 1 ja 2 Ryhmän muodostaminen ja ryhmän laajentaminen 1. Jaa palikat kahteen ryhmään. Ryhmän
LisätiedotÄLYKKÄÄT MATERIAALIT MUKAUTUVISSA SIIPIPROFIILEISSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ÄLYKKÄÄT MATERIAALIT MUKAUTUVISSA SIIPIPROFIILEISSA Kandidaatintutkielma Kadettikersantti Tero Janhunen 97. KadK Ilmasotalinja Maaliskuu 2013 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi 97.
LisätiedotTr af i Im:ffi:#isuusvirasto
Tr af i Im:ffi:#isuusvirasto Tyyppitodistus Nro FIN / U02B Tämä tyyppitodistus on myönnetty ultrakevyelle lentokoneelle todistukseksi siitä että se täyttää il mai lu mää räyksissä esitetyt vaati mu kset.
LisätiedotLAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070
LENTOTOIMINTA 070 1 1 Mille instanssille/instansseille Suomessa tapahtunut lento-onnettomuus tulee viipymättä ilmoittaa? Onnettomuuskoneen vakituiselle kotikentälle. Onnettomuustutkintakeskukselle ja poliisille.
LisätiedotHarrasteilma-alusten koelentäminen
Harrasteilma-alusten koelentäminen Lento-ominaisuudet Mittaukset Jyrki Laukkanan Aki Suokas 14.9.2002 sivu 1 (1) Harrasteilma-alusten koelentäminen Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 LENTO-OMINAISUUKSIEN
LisätiedotSIL PPL Lentäjän käsikirja
SIL PPL Lentäjän käsikirja Versio 1/2001 Tässä kirjassa olevaa kartta, yms. aineistoa ei saa käyttää lennonsuunnitteluun. Käytä operatiiviseen lentotoimintaan virallisista lähteistä saatuja ajantasalla
Lisätiedota) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?
Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.
LisätiedotVektorilla on suunta ja suuruus. Suunta kertoo minne päin ja suuruus kuinka paljon. Se on siinä.
Koska varsinkin toistensa suhteen liikkuvien kappaleiden liikkeen esittäminen suorastaan houkuttelee käyttämään vektoreita, mutta koska ne eivät kaikille ehkä ole kuitenkaan niin tuttuja kuin ansaitsisivat,
LisätiedotPurjelennon Teoriakurssi 2014. Mopu/Purjelentokonemittarit Veli-Matti Karppinen, VLK
Purjelennon Teoriakurssi 2014 Mopu/ Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Käytettävien mittareiden toiminta-ajatuksen ja niihin liittyvien käsitteiden ymmärtäminen Mittareiden oikean tulkinnan oppiminen
Lisätiedot