LVI 39-10409 KH 28-00389 ohjetiedosto helmikuu 2007 1 (12) ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PUHTAUDEN TARKASTUS Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut ilmanvaihtojärjestelmät, puhtaus, tarkastus ventilationssystem, renlighet, inspektion HVAC-systems, cleanliness, inspection TSt/1/helmikuu 2007/500/Kyriiri/Rakennustieto Oy Tässä ohjekortissa esitetään ilmanvaihtojärjestelmän visuaalinen puhtauden tarkastusmenetelmä, jonka avulla voidaan arvioida käytössä olevan ilmanvaihtojärjestelmän tai sen osan likaantumisastetta ja puhdistus- sekä kunnostustarvetta. Visuaalinen arviointi on tarkoitettu ensisijaiseksi menetelmäksi käytössä olevan tuloilmajärjestelmän puhtaustason toteamiseen. Ohje perustuu Ilmanvaihdon modernit parannus- ja korjausratkaisut (MIV) -tutkimusprojektiin. SISÄLLYSLUETTELO 1 KONSEPTIN SISÄLTÖ 2 PUHTAUSKRITEERIT JA NIIDEN ARVIOINTI 3 PUHTAUDEN HYVÄKSYMINEN JA HYLKÄÄMINEN 4 VISUAALISESSA ARVIOINNISSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT 4.1 Tarkastuslistat 4.2 Visuaaliset puhtausasteikot 4.3 Sormipyyhkäisy 5 TARKASTUSSUUNNITELMAN LAADINTA 5.1 Arviointipisteiden sijainti 5.2 Arviointipisteiden määrä 6 PUHTAUDEN ARVIOINTI 7 RAPORTOINTI LÄHTEET LIITTEET 1 KONSEPTIN SISÄLTÖ Konseptissa kuvataan visuaalinen puhtauden tarkastusmenetelmä, jonka avulla voidaan arvioida käytössä olevan ilmanvaihtojärjestelmän tai sen osan likaantumisastetta ja puhdistus- sekä kunnostustarvetta. Visuaalinen arviointi on tarkoitettu ensisijaiseksi menetelmäksi käytössä olevan tuloilmajärjestelmän puhtaustason toteamiseen. Visuaalisen arvioinnin perusteella voidaan useimmissa tapauksissa tehdä päätös järjestelmän tai sen osan puhdistustarpeesta sekä puhdistustyön onnistumisesta. Jos visuaalinen arviointi ei tuota selkeää näkemystä järjestelmän puhtaudesta, puhtaus voidaan arvioida suodatinkeräysmenetelmällä tehtävällä pölykertymämittauksella tai optisella geeliteippimenetelmällä. 2 PUHTAUSKRITEERIT JA NIIDEN ARVIOINTI Visuaalisen asteikon raja-arvot perustuvat käytössä oleviin puhtausluokkiin P1 ja P2 (LVI 05-10318, KH 27-00337, Sisäilmayhdistys, 2001). Käytössä olevan P1-puhtausluokkaan määritellyn järjestelmän likakertymän tulee olla alle 2,0 g/m² ja P2-puhtausluokkaan määritellyn järjestelmän likakertymän alle 5,0 g/m². Kanaviin ja tuloilmakoneen osiin jäänyttä metallijauhetta ja muuta karkeaa likaa koskevat samat enimmäismäärät kuin pölykertymääkin. Usein karkea lika on sekoittunut pölykerrokseen, jolloin se sisältyy pölykertymämääritykseen. Jos karkea lika erottuu selvästi muusta liasta, on sen määrä arvioitava erikseen. Visuaalisessa arviointiohjeessa (Liite 1) on tätä varten omat kuvasarjansa. Sisäilmastoluokituksessa (LVI 05-10318, KH 27-00337, Sisäilmayhdistys, 2001) uusien puhtausluokiteltujen ilmanvaihtotuotteiden voiteluainejäämille on asetettu enimmäisarvot, jotka käytännössä tarkoittavat sitä, ettei puhtaustasoltaan P1- tai P2-luokan kanavissa saa olla näkyviä voiteluainejäämiä. Visuaalisessa arviointiohjeessa (Liite 1) on kuva voiteluainejäämien tunnistamiseksi. Ennen ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokitusta asennettujen ilmanvaihtojärjestelmien voiteluainejäämille ei voida asettaa näin tiukkoja vaatimuksia ja ennen puhtausluokitusta asennettujen järjestelmien puhtauden arvioinnissa ei oteta kantaa järjestelmän voiteluainejäämiin vaan puhtautta arvioidaan muuta likakertymää arvioimalla. Ennen puhtausluokitusta asennettujen voiteluainejäämiä sisältävien järjestelmien puhtausluokkaa merkitään koodeilla P1 v tai P2 v niille asetetusta puhtaustasosta 2 tai 5 g/m² riippuen. Ilmanvaihtokoneesta valuneet voiteluainejäämät tulee kirjata tarkastusraporttiin, voiteluaineet tulee poistaa ja ilmanvaihtokone on korjattava voiteluainevuotojen ehkäisemiseksi. Visuaalisella menetelmällä tarkastetaan päätelaitteet toteamalla silmämääräisesti ja sormipyyhkäisyä hyväksi käyttäen niiden ulko- ja sisäpintojen puhtaus. Ilmanvaihtojärjestelmän kunto kartoitetaan visuaalisesti myös mineraalikuitu- ja mikrobilähteiden osalta. Äänenvaimentimien kunto tarkastetaan ja mahdolliset vauriot raportoidaan (äänenvaimentimet konsepti). Myös ilmanvaihtojärjestelmässä havaittu epänormaali kosteus raportoidaan. Tarvittaessa visuaalisen arvioinnin lisäksi voidaan teettää mineraalikuitu-, mikrobi- tai muita haitallisia epäpuhtauslähteitä koskevia tutkimuksia erikoislaboratoriolla tai muulla luotettavalla asiantuntijalla. Ilmanvaihdon puhtausluokituksessa (LVI 05-10318, KH 27-00337, Sisäilmayhdistys, 2001) ilmanvaihtojärjestelmälle ja ilmanvaihtotuotteille on annettu toiminnallisia vaatimuksia puhtauden ylläpidon ja järjestelmän huollettavuuden takaamiseksi. Tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti puhdistusluukkujen ja tuloilmakoneeseen kuuluvien ulkoilmalaitteiden ja suodatinosan toimivuuteen. Käytännössä tulee tarkastaa, että
LVI 39-10409 ohjetiedosto 2 puhdistusluukuille on esteetön pääsy, ne pystytään avaamaan ja että niiden määrä, sijainti ja rakenne ovat tarkoituksen mukaisia. Ilmanvaihtokonetta koskevien toiminnallisin vaatimuksien avulla pyritään ensisijaisesti suojaamaan suodattimia kastumiselta ja parantamaan suodatinosan tiiviyttä ohivirtausten eliminoimiseksi. Tätä koskevat vaatimukset ja tarkastusohjeet on esitetty yksityiskohtaisesti tarkastuslistassa (Liite 3). Tarkastukset tehdään pääosin silmämääräisesti tai yksinkertaisin kokein suodattimien tiiviyden (MIV-konsepti: kanaviston tiivistys), kiinnityksen ja vaihdettavuuden toteamiseksi. (1,8 g/m²) alittaa P1-luokan järjestelmälle asetetun epäpuhtausmäärän 2 g/m², mutta neljässä mittauspisteessä likakertymä on yli 4 g/m². Visuaalisen arvioinnin perusteella järjestelmä päätetään puhdistaa osittain niiltä osin, joissa järjestelmän likakertymä ylitti 4 g/m². Puhdistustyön jälkeen järjestelmän puhtaus todetaan visuaalisesti, jonka jälkeen järjestelmän keskimääräinen likakertymä on 0,8 g/m². 3 PUHTAUDEN HYVÄKSYMINEN JA HYLKÄÄMINEN Tarkasteltavan ilmanvaihtojärjestelmän likakertymä arvioidaan useiden arviointipisteiden keskiarvon avulla. Jos arviointitulosten keskiarvo alittaa ilmanvaihtojärjestelmän puhtaudelle asetetun epäpuhtausmäärän (P1/P1 v alle 2,0 g/m² tai P2/P2 v alle 5 g/m²), järjestelmä on riittävän puhdas eikä sitä tarvitse puhdistaa. Jos arviointitulosten keskiarvo ylittää asetetun kriteerin, järjestelmä täytyy puhdistaa kokonaisuudessaan tai osittain. Tapauksissa, joissa mittausten keskiarvo alittaa hyväksyttävyysrajan, mutta joukossa on yksi tai muutamia (enintään viidesosa) sellaisia mittaustuloksia, joissa mittaustulos ylittää puhtauden vaatimusrajan yli 100 %, voidaan kanavisto hyväksyä näiden mittausten perusteella vain, jos se kanaviston osa, jota likaiset kanavat edustavat, puhdistetaan ja kanavien puhtaus puhdistuksen jälkeen todetaan. Esimerkki Tutkitaan P1-puhtausluokan ilmanvaihtojärjestelmä tekemällä visuaalinen arviointi 23 mittauspisteestä. Arvioinnin perusteella järjestelmän keskimääräinen likakertymä 4 VISUAALISESSA ARVIOINNISSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT 4.1 Tarkastuslistat Tarkastuksen tulokset kirjataan ylös tarkastuslistoihin, jotka on kehitetty erikseen ilmanvaihtokanavistolle (Liite 2) ja ilmanvaihtokoneelle (Liite 3). Ilmanvaihtokanaviston puhtauden tarkastuslista on dokumentti, johon kirjataan jokaisesta tarkastuspisteestä pölykertymä ja muut kanavan puhtaustasoa kuvaavat tiedot. Jokaisessa tarkastuspisteessä arvioidaan pölykertymän, metallijauheen, voiteluainejäämien ja muiden epäpuhtauksien määrä. Tarkastuslistaan tehdään asianomaiset merkinnät näiden epäpuhtauksien esiintymisestä, määrästä ja sijainnista. Ilmanvaihtokoneen puhtauden tarkastuslistaan merkitään puhtauden lisäksi hygieniaan vaikuttavien laitteiden toimivuus ja kunto. Erityistä huomiota kiinnitetään suodattimiin, ulkoilmalaitteisiin ja viemäröintiin kosteusongelmien ja ohivuotovirtausten estämiseksi. Tarkastuslistat soveltuvat kummankin puhtausluokan (P1 ja P2) kohteisiin puhdistustarpeen ja puhdistuksen onnistumisen arviointiin. Taulukko 1. Käytössä olevien ilmanvaihtojärjestelmien puhtauteen sovellettavat puhtauskriteerit ja niiden tarkastusmenetelmät. Tarkastettava tekijä Puhtausluokka P1/P1v Puhtausluokka P2/P2 v Tarkastusmenetelmä Tuloilmakanaviston ja tuloilmakoneen keskimääräinen pölykertymä Yksittäisen tarkastuspisteen pölykertymä Karkea lika (metallijäysteet, rakennusmateriaalit yms.) Ilmanvaihtokoneesta peräisin olevat voiteluainejäämät Ilmanvaihtotuotteiden valmistuksessa tuotteisiin jääneet voiteluainejäämät Päätelaitteiden pinnoilla oleva pölykertymä alle 2,0 g/m² alle 5,0 g/m² Visuaalinen puhtausasteikko ja rajatapauksessa suodatinkeräys. alle 4 g/m² alle 10 g/m² Visuaalinen puhtausasteikko ja rajatapauksessa suodatinkeräys. Saa esiintyä pieniä määriä siellä täällä paikallisesti. Saa esiintyä pieniä yksittäisiä kasoja, mutta ei yhtenäistä vanaa. Ilmanvaihtokoneesta peräisin olevat voiteluainejäämät on puhdistettava. Jos järjestelmässä ei ole käytettym1-luokiteltuja ilmanvaihtotuotteita, järjestelmä ei voi olla öljyjäämien osalta P1- tai P2-järjestelmä. Järjestelmän puhtausluokka on P1 v tai P2 v Pölyyn ei saa jäädä selkeää jälkeä sormella vedettäessä. Pöly ei saa kasaantua sormella pyyhkäistäessä. Visuaalinen asteikko (karkea lika). Visuaalinen puhtausasteikko (ilmanvaihtokoneesta peräisin olevat voiteluainejäämät). Järjestelmän asennusdokumentit (P1, P2 vai luokittelematon järjestelmä) ja visuaalinen puhtausasteikko (ilmanvaihtokanavien voiteluainejäämät). Silmämääräinen arvio, jonka tukena sormipyyhkäisy. Kuitulähteet Järjestelmässä ei saa olla merkittäviä kuitulähteitä. Mahdolliset kuitulähteet kartoitetaan visuaalisesti arvioimalla äänenvaimentimien kuntoa (MIV-konsepti: äänenvaimentimien kunnostus). Tarvittaessa tehdään/teetetään tarkempia tutkimuksia. Mikrobilähteet Järjestelmässä ei saa olla merkittäviä mikrobilähteitä. Mahdolliset mikrobilähteet kartoitetaan visuaalisesti arvioimalla järjestelmässä olevaa kosteutta tai kosteusjälkiä. Tarvittaessa tehdään tarkempia tutkimuksia.
3 ohjetiedosto LVI 39-10409 4.2 Visuaaliset puhtausasteikot Visuaalisessa arvioinnissa käytetään puhtausasteikkoja, jotka on laadittu erikseen pyöreille kierresaumakanaville ja tasopinnoille. Visuaaliset puhtausasteikot on laadittu suodatinkeräysmenetelmällä (Asikainen ja Pasanen, 2002) ilmanvaihtokanavien sisäpinnoilta otettujen pölynäytteiden ja näytteenottokohdista otettujen valokuvien perusteella. Pyöreiden kierresaumakanavien osalta visuaalinen asteikko koostuu kuudesta ilmanvaihtokanavasta (mitattu pölykertymä,1 8,3 g/m²) otetusta valokuvasta (Liite 1). Suorakaidekanavien ja ilmanvaihtokoneen osalta visuaalinen arviointi tehdään tasopinnoille tarkoitetun arviointiskaalan avulla, joka koostuu kolmesta mittauspisteestä (pölykertymä 0,2 4,9 g/m²) otetusta valokuvasta (Liite 1). Visuaalinen arviointiohje antaa ohjeita karkeammasta liasta koostuvien epäpuhtauksien laadun ja määrän arviointiin. Jos käytössä olevan ilmanvaihtojärjestelmän sisäpinta on uutta vastaavassa kunnossa eikä lika ole pinttyneenä kanavan pintaan, voidaan puhdistustarpeen arvioinnissa soveltaa myös uusille ilmanvaihtojärjestelmille tarkoitettua tarkastusohjetta (Narvanne ym., 2002). Käytettävä visuaalinen asteikko voidaan valita tarvittaessa mittauspisteittäin. Kussakin mittauspisteessä käytetty visuaalinen asteikko kirjataan ylös tarkastuslistaan. 4.3 Sormipyyhkäisy Sormipyyhkäisy on käyttökelpoinen apukeino määritettäessä ilmanvaihtojärjestelmien pölykertymää ja päätelaitteiden pölyisyyttä. Sormipyyhkäisyssä pölyiseen pintaan vedetään sormella 10 cm pitkä vana, jonka jälkeen pölyn kasautumisen ja pyyhkäisyjäljen perusteella arvioidaan pinnan pölyisyyttä. Pyöreissä kanavissa sormipyyhkäisy tehdään niin, että pyyhkäisyjälki ulottuu kanavan seinämältä kanavan pohjalle kello kuuteen. Suorakaidekanavissa ja muilla tasopinnoilla sormipyyhkäisy tehdään kanavan pohjalle. Sormipyyhkäisyn tarkoitus on selvittää pinnalla olevan lian kiinnittymistä pinnalle lian pinttyneisyyttä ja tiheyttä likakerroksen paksuutta puhdistaa pinta, johon likaista pintaa on helpompi verrata. 5 TARKASTUSSUUNNITELMAN LAADINTA Visuaalisessa arvioinnissa otannan tulee olla riittävän edustava ottaen huomioon kanavien pituus ja ilmanvaihtokoneiden määrä ja arvioinnin kohteena olevien kerrosten määrä. Arvioinnin suorittajan tulee tutustua rakennukseen ennen arviointia, jotta hän pystyy määrittämään tarvittavan arviointipisteiden sijainnin ja määrän. Tutustuminen tehdään piirustuksista ja tekemällä tutustumiskierros rakennuksessa ennen arviointia. Ennen tarkastusta on tutustuttava rakennuksen ilmanvaihtopiirustuksiin, joista selvitetään huoltoluukkujen sijainti ja valitaan alustavasti tarkastettavat arviointipisteet (Narvanne, ym., 2002). Arviointipisteiden määrä ja sijainti kirjataan ylös tarkastussuunnitelmaan, johon tulee kirjata myös käytettävät arviointimenetelmät ja kohteessa sovellettavat puhtauskriteerit. 5.1 Arviointipisteiden sijainti Ilmanvaihtokoneiden puhtaus arvioidaan tarkistamalla tarkastuslistassa mainittujen ilmanvaihtokoneen osien puhtaus huoltoluukkujen kautta. Rakennuksen jokaisen ilmanvaihtokoneen puhtaus tarkastetaan ja arviointitulokset kirjataan konekohtaisiin tarkastuslistoihin. Kanaviston puhtauden arviointi tulisi ensisijaisesti tehdä vaakasuorista runkokanavista (Ø160 800) huoltoluukkujen kautta mahdollisimman pitkien suorien kanavien kohdalta. Tällöin likakertymä on helpoin erottaa kanavasta. Toissijaisia paikkoja ovat vaakasuorat kytkentäkanavat ja pystysuorat runkokanavat (kanavan pohja). Päätelaitteiden kautta tapahtuva arviointi on usein vaikeaa, sillä riittävän pitkän suoran kanavan näkeminen saattaa olla hankalaa. Myöskään lyhyt kytkentäkanava ei välttämättä kuvaa kanaviston likaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. 5.2 Arviointipisteiden määrä Ilmanvaihtojärjestelmän koosta riippumatta kanaviston puhtautta tulee arvioida vähintään viidestä arviointipisteestä. Jokaisen runkokanavan puhtaus on tarkastettava ja tarkastuspisteitä on oltava vähintään kaksi jokaista ilmanvaihtokonetta kohden. Jokaista kerrosta tai yhtenäistä aluetta kohden on oltava vähintään kolme mittauspistettä (Narvanne ym., 2002). 6 PUHTAUDEN ARVIOINTI Järjestelmän puhtauden (puhdistustarve tai puhdistustyön laatu) voi arvioida puhdistustyöntekijä, tilaaja tai tilaajan valitsema taho. Arvioija voi olla puhtauden tarkastukseen perehtynyt henkilö tai arviointiryhmä. Arvioinnissa tarvitaan seuraavat asiakirjat ja välineet: rakennuksen ilmanvaihtopiirustukset, visuaaliset puhtausasteikot, tarkastuslistat, taskulamppu tai muu vastaava valonlähde, dokumentointivälineet (esim. digikamera, videokamera, kuvausrobotti) huoltoluukkujen ja pääte-elimien avaamiseen tarvittavat välineet ja tikkaat. Arviointipisteen puhtaus määritetään ensisijaisesti suoraan silmämääräisen arvion tai valokuvan ja visuaalisen puhtausasteikon avulla. Pölykertymä ja muut havainnot epäpuhtauksista kirjataan tarkastuslistaan ja arvioista lasketaan kanaviston/ilmanvaihtokoneen keskimääräinen pölykertymä. Lisäksi jokaisesta mittauspisteestä otetaan valokuva dokumentointia varten. Tarkastuspisteen puhtauden tarkastus suoritetaan kuvassa 1 esitetyn kaavion mukaisesti. Puhdistustarpeen arvioinnin tulosta verrataan annettuihin puhtauskriteereihin tai kohteessa sovellettaviin erityiskriteereihin. Arvioinnissa voidaan käyttää suodatinkeräysmenetelmää (Asikainen ja Pasanen, 2002), jos arviointipisteen likakertymää pystytä arvioimaan visuaalisen arvioinnin avulla. Puhdistustyön laadun arviointitulosta verrataan ennen puhdistustyön aloittamista määrättyyn puhdistustyön tuloksen tavoitetasoon (MIV-konsepti: järjestelmän puhdistus). Puhdistustyön onnistumisen arvioinnissa voidaan käyttää geeliteippimenetelmää (Schneider, ym., 1996), jos puhdistustyön laadulle on ennen puhdistustyön aloittamista asetettu tällä menetelmällä määritettävät puhtauden tavoitetaso. 7 RAPORTOINTI Järjestelmän tarkastuksessa tulee täyttää tarkastuslistat, joihin merkitään arviointipisteiden pölykertymät sekä mahdolliset muut järjestelmässä olevat epäpuhtaudet sekä muut poikkeavuudet. Merkitsemällä tarkastuspisteiden sijainnit tarkasti rakennuksen ilmanvaihtopiirustuksiin voidaan puhdistustoimenpiteet kohdentaa oikein, jos osa kanavista tulee puhdistaa. Tarkastuslistojen täyttämisen lisäksi on suositeltavaa ottaa kaikista tarkastuspisteistä myös valokuva. Valokuvat merkitään tunnistustiedoin ja liitetään tarkastuksen tilaajalle tehtävään raporttiin, jolloin jälkeenpäin pystytään osoittamaan ilmanvaihtojärjestelmän tila tarkastushetkellä.
LVI 39-10409 ohjetiedosto 4 Pysäytetään ilmanvaihtokone. Tarkistetaan ilmanvaihtopiirustuksia ja järjestelmää tarkastelemalla, pääseekö arvioinnin kohteeksi valitulle huoltoluukulle ja voiko arvioinnin tehdä sitä kautta luotettavasti. Jos arviointi valitusta pisteestä ei ole mahdollista, valitaan toinen mittauspiste, josta arviointi on mahdollista tehdä riittävän kattavasti. Avataan huoltoluukku niin, että järjestelmän puhtauden arviointi on mahdollista. Suoritetaan sormipyyhkäisy järjestelmän sisäpinnalle. Otetaan valokuva järjestelmän sisäpuolelta, jotta sitä voidaan käyttää dokumenttina myöhemmissä tarkasteluissa tai vertailuissa visuaaliseen puhtausasteikkoon. Valitaan arvioinnissa käytettävä visuaalinen puhtausasteikko järjestelmän osan tyypin (pyöreä kierresaumattu tai tasopinta) ja kunnon (uusille vai käytössä olleille järjestelmille tarkoitettu puhtausasteikko) perusteella. Tehdään arvio arviointipisteen puhtaudesta (pölykertymä ja muu lika) vertaamalla arviointipisteen likaisuutta visuaalisen puhtausasteikon kuviin ja taulukossa 1 esitettyihin ilmanvaihtojärjestelmien puhtauteen sovellettaviin puhtauskriteereihin. Ilmanvaihtokoneen puhtautta, kuntoa ja toimivuutta arvioitaessa käydään koneen tarkastuslistassa olevat kohdat läpi koneen osa kerrallaan ja täytetään samalla ilmanvaihtokoneen tarkastuslista. Jos puhtauden arviota ei pystytä tekemään visuaalisen arvioinnin perusteella, otetaan näyte suodatinkeräysmenetelmällä ( Asikainen ja Pasanen, 2002). Merkitään tarkastuspisteen tiedot, tulos visuaalisesti arvioidusta puhtaudesta tai otetusta näytteestä ilmanvaihtokanaviston tai ilmanvaihtokoneen tarkastuslistaan. Suljetaan järjestelmän huoltoluukku. Tehdään johtopäätökset järjestelmän puhdistustarpeesta tai puhdistustyön laadusta arviointitulosten perusteella. Kuva 1. Tarkastuspisteen puhtauden tarkastus. LÄHTEET Asikainen, V., Pasanen, P., Ilmanvaihtotuotteiden testausohje: Asennetun ilmanvaihtojärjestelmän ja asentamattoman ilmanvaihtotuotteen pölykertymän määrittäminen suodatinkeräysmenetelmällä. Kuopion Yliopisto, Ympäristötieteiden laitos. 2002. 6 s. Narvanne, J., Majanen, A., Eskola, L., Kukkonen, E., Holopainen, R. ja Tuomainen, M., Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastusohje. Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikan laboratorio. Sisäilmayhdistys, julkaisu 18. 2002. 6 s. + liitteet. Schneider, T., Petersen, O. H., Kildesø, J., Kloch, N. P. ja Løber, T., Design and Calibration of a Simple Instrument for Measuring Dust on Surfaces in the Indoor Environment. Indoor Air. 1996. Vol. 6, s. 204 210. Sisäilmastoluokitus 2000. Sisäilmayhdistyksen raportti 5. Sisäilmayhdistys, 2001. 32 s. LVI 05-10318, KH 27-00337 Sisäilmastoluokitus 2000. Rakennustietosäätiö RTS, 2001, lisälehti 2003. 21 s. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Visuaalinen arviointiohje Ilmanvaihtokanaviston puhtauden tarkastuslista Ilmanvaihtokoneen puhtauden tarkastuslista Tämä ohje on laadittu Tekesin CUBE Talotekniikkateknologiaohjelmaan kuuluneessa Ilmanvaihdon modernit parannus- ja korjausratkaisut (MIV) -tutkimusprojektissa.ohjeen ovat kirjoittaneet Vesa Asikainen ja Pertti Pasanen Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitokselta ja Rauno Holopainen Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratoriosta.
5 ohjetiedosto LVI 39-10409 LIITE 1 VISUAALINEN PUHTAUDEN ARVIOINTIASTEIKKO kierresaumakanaville pölykertymä alle 3 g/m² Puhdistettu Pölykertymä alle määritysrajan 0,4 g/m 2 0,7 g/m 2 1,3 g/m 2 2,3 g/m 2 Karkeaa likaa kanavan pohjalla 2,8 g/m 2
LVI 39-10409 ohjetiedosto 6 KÄYTTÖOHJE Oheinen visuaalinen skaala on tarkoitettu käytössä olleiden ilmanvaihtojärjestelmien puhtauden arvioinnin apuvälineeksi. Pölykertymä Vertaile arvioitavan ilmanvaihtojärjestelmän pölykertymää visuaalisissa arviointiskaaloissa esitettyjen kuvien pölykertymään ja tee päätös arvioitavan järjestelmän osan pölykertymästä jos pyöreässä kanavassa ei näy klo 3 ja 9 selkeää pölyrajaa on pölykertymä alle 1 g/m². jos pöly on kasaantunut kanavan saumakohtiin tai kanavan pohjalle, pölykertymä todennäköisesti ylittää 5 g/m². huomioi, että lian pinttyneisyys pintoihin vaikuttaa järjestelmän puhtaustasoon sillä mitä pinttyneempää lika on sitä tiheämpää ja painavampaa se on. Lian pinttyneisyyttä voi arvioida sormipyyhkäisyä käyttämällä. arvioitu pölykertymä tulee kirjata tarkastuslistoihin. Karkea lika Järjestelmän puhtaustasoon (g/m²) vaikuttaa hyvin merkittävästi myös siinä oleva karkea lika. Jos järjestelmässä on karkeaa likaa, sen vaikutus puhtaustasoon tulee arvioida erikseen pölykertymän arvioinnin jälkeen. Karkean lian määrä, laatu ja sijainti tulee kirjata tarkastuslistoihin. metallijauhe ja -jäysteet ovat hyvin raskaita ja vaikuttavat merkittävästi kanavan puhtaustasoon (katso oheiset valokuvat). myös muu karkea materiaali kuten hiekka ja kipsijäämät vaikuttavat kanavan puhtaustasoon hyvin merkittävästi. karkean materiaalin tiheys (vertaile puu-, hiekka- ja metallijäämät) vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka suuri karkean materiaalin vaikutus puhtaustasoon (g/m²) on. Muut epäpuhtaudet Muita järjestelmässä olevia epäpuhtauksia ovat öljyjäämät, mineraalikuidut ja epänormaali kosteus, joka voi johtaa mikrobikasvuun järjestelmässä. Oheisissa kuvissa on kuvattu ilmanvaihtojärjestelmän voiteluainejäämiä ja vaurioitunutta äänenvaimenninta. Ohjeet epäpuhtauksien arvioinnista ja raportoinnista on kirjattu puhtauden tarkastusohjeeseen. Äänenvaimentimissa havaittavat vauriot tulee raportoida tarkastuslistassa. Kuva Mika Jumpponen. Voiteluainejäämät erottuvat ilmanvaihtokanavissa tummina alueina varsinkin kierresaumojen kohdilla. Puhtausluokitelluissa P1- ja P2- luokan järjestelmissä voiteluainejäämiä ei sallita. Jos järjestelmää ei ole asennettu M1-puhtausluokitelluista ilmanvaihtotuotteista ja se voi sisältää voiteluainejäämiä, järjestelmä luokitellaan P1 v - tai P2 v -luokan järjestelmäksi. Kuva Mika Jumpponen. Esimerkiksi ilmanvaihtokoneen alla olevat voiteluainejäämät tulee arvioinnissa raportoida ja puhdistaa sekä ilmanvaihtokone huoltaa vuodon estämiseksi.
7 ohjetiedosto LVI 39-10409 Visuaalinen arviointiasteikko tasopinnoilla olevasta pölykertymästä Karkean lian vaikutus järjestelmän puhtausasteeseen Puhdistettu 0,2 g/m 2 Kanava, joka sisältää metallijäämiä alle 2,5 g/m². 1,2 g/m 2 Kanava, joka sisältää metallijäämiä yli 30 g/m² (Kuvat metallijäämistä Narvanne ym., 2002). Kanava, joka sisältää 7,6 g/m² rakennusaikaista karkeampaa materiaalia. 4,9 g/m 2 Kanava, joka sisältää 30,9 g/m² rakennusaikaista karkeampaa materiaalia
LVI 39-10409 ohjetiedosto 8 VISUAALINEN PUHTAUDEN ARVIOINTIASTEIKKO kierresaumakanaville pölykertymä yli 3 g/m² 3,2 g/m 2 3,7 g/m 2 6,9 g/m 2 7,0 g/m 2 7,2 g/m 2 8,3 g/m 2 Pölyvana kanavan pohjalla
9 ohjetiedosto LVI 39-10409 LIITE 2 ILMANVAIHTOKANAVISTON PUHTAUDEN TARKASTUSLISTA Kiinteistön tiedot Kiinteistö Osoite Omistaja Ilmanvaihtojärjestelmän tiedot Ilmanvaihtokone Tarkastettava alue Puhtausluokka (P1, P2, P1 v, P2 v, luokittelematon) Puhdistustarpeen arviointi Järjestelmä on asennettu Järjestelmä on puhdistettu Puhdistustyön tuloksen arviointi Huomautuksia
LVI 39-10409 ohjetiedosto 10 Ilmanvaihtokanaviston puhtaus tarkastuspisteittäin Keskimääräinen pölykertymä ei saa ylittää P1/P1 v -luokissa 2,0 g/m² ja P2/P2 v -luokissa 5,0 g/m². Yksittäisen pisteen pölykertymä ei saa ylittää P1/P1 v -luokissa 4,0 g/m² ja P2/P2 v -luokissa 10,0 g/m². Tarkastuspisteen sijainti ja kuvaus tarkastuspisteestä Arvio pölykertymästä (g/m²) Muut epäpuhtaudet Puhdistustarve Voiteluainejäämät Karkea lika Muut epäpuhtaudet Puhdas Paikallinen Kokonaan Valokuvat 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. Arvioitu pölykertymän keskiarvo g/m² Tarkastuksen tulos Ilmanvaihtokanavisto hyväksytään suunniteltuun puhtausluokkaan. Puhtauden määrittämiseksi tarvitaan lisämittauksia. Ilmanvaihtokanavisto on puhdistettava osittain. Ilmanvaihtokanavisto on puhdistettava kokonaan. Tarkastaja _ Päiväys Allekirjoitus
11 ohjetiedosto LVI 39-10409 LIITE 3 ILMANVAIHTOKONEEN PUHTAUDEN TARKASTUSLISTA Kiinteistön tiedot Kiinteistö Osoite Omistaja Ilmanvaihtojärjestelmän tiedot Ilmanvaihtokone Puhtausluokka (P1, P2, P1 v, P2 v, luokittelematon) Puhdistustarpeen arviointi Järjestelmä on asennettu Järjestelmä on puhdistettu Puhdistustyön tuloksen arviointi Ilmanvaihtokoneen eri osien puhtaus Koneen osa Puhdas Puhdistettava Huomautukset Ulkoilmasäleikkö Ulkoilmakammio Ulkoilmapelti Suodatinkammiot Lämmöntalteenotto Lämmityspatterit Jäähdytyspatterit Patterikammiot Kostutuslaitteet Puhallin Äänenvaimentimet Keskimääräinen pölykertymä ei saa ylittää P1/P1 v -luokissa 2,0 g/m² ja P2/P2 v -luokissa 5,0 g/m². Yksittäisen pisteen pölykertymä ei saa ylittää P1/P1 v -luokissa 4,0 g/m² ja P2/P2 v -luokissa 10,0 g/m².
LVI 39-10409 ohjetiedosto 12 Suodattimet Tarkastuksen kohde Huomautukset ja arvio likakertymästä Esi- ja hienosuodattimet ovat ehjät ja ne on vaihdettu asianmukaisesti Sadeveden pääsy suodattimille on estetty Suodattimien koskettaminen kammion pohjaan on estetty Tiivisteet ovat ehjiä ja suodatinkasetit tiiviisti paikoillaan Äänenvaimentimet Tarkastuksen kohde Huomautukset ja arvio likakertymästä Äänenvaimentimet ovat puhtaat Äänenvaimennusmateriaalin kuitusuoja on ehjä Viemäröinti ja lattiakaivot Tarkastuksen kohde Huomautukset ja arvio likakertymästä Ilmanvaihtokoneen osien viemäröinti ja niiden vesilukot ovat kunnossa ja puhtaat Ilmanvaihtokonehuoneen viemäröinti ja niiden vesilukot ovat kunnossa ja puhtaat Tarkastuksen tulos Ilmanvaihtokanavisto hyväksytään suunniteltuun puhtausluokkaan. Puhtauden määrittämiseksi tarvitaan lisämittauksia. Ilmanvaihtokanavisto on puhdistettava osittain. Ilmanvaihtokanavisto on puhdistettava kokonaan. Tarkastaja _ Päiväys Allekirjoitus