ILMANVAIHTOLAITOSTEN PUHTAUDEN VARMISTAMINEN. Mika Jumpponen Sirpa Kolari Pertti Pasanen. Sisäilmaopas 8 Sisäilmayhdistys ry.

Transkriptio

1 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 1 ILMANVAIHTOLAITOSTEN PUHTAUDEN VARMISTAMINEN Mika Jumpponen Sirpa Kolari Pertti Pasanen Sisäilmaopas 8 Sisäilmayhdistys ry.

2 2 Sisäilmaopas 8 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ILMANVAIHTOLAITOKSEN LIKAANTUMINEN Järjestelmän likaantuminen elinkaaren aikana Suodatuksen vaikutus järjestelmän puhtauteen Pölyt Asbesti- ja mineraalikuidut Mikrobit PUHTAUTEEN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Käytössä olevien ilmanvaihtojärjestelmien puhdistaminen Uuden ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen ILMANVAIHTOLAITOKSEN EPÄPUHTAUSLÄHTEET Ilmanvaihtokone Ulkosäleikkö Sulkupelti Lämmitys- ja jäähdytyspatterit Suodattimet Äänenvaimentimet Ilmanvaihtokanavisto Päätelaitteet ILMANVAIHTOLAITOKSEN PUHTAUDEN YLLÄPITO Säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet Ilmanvaihdon parannustoimenpiteet ILMANVAIHTOLAITOKSEN PUHTAUDEN ARVIOINTI Puhdistustarpeen arvioiminen Puhdistuksen onnistumisen arviointi ILMANVAIHTOLAITOKSEN PUHDISTUKSEN TILAAMINEN Tarjouspyyntö Tarjousten jättämien, vertailu ja hyväksymisperusteet Työn tilaus PUHDISTUSTYÖ Aloituspalaveri Tiedote ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuvista puhdistus- ja säätötöistä Puhdistustyön toteutumisen seuranta Puhdistustyön laadun tarkastaminen Puhdistustyön hyväksyminen Ilmavirtojen tasapainotustyön laadun tarkastamisen järjestäminen Tasapainotustyön hyväksyminen Loppusiivous Uudiskohteet YHTEENVETO KIRJALLISUUSVIITTEET LIITE Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 3 1 JOHDANTO Tuloilman laatu on keskeinen sisäilman laatuun vaikuttava tekijä. Sisäilman laatu ei voi olla parempaa kuin poistoilmaa korvaavan tuloilman laatu. Lähtökohtaisesti oletetaan, että puhtaassa ympäristössä suodatetun ilman laatu olisi korkeampi kuin ulkoilman laatu, mutta valitettavasti olettamus on osoittautunut tunkkaisuutta lisäävän likaisen ilmanvaihtojärjestelmän vuoksi virheelliseksi. Eräissä ulkomaalaisissa oirekyselytutkimuksissa on esitetty johtopäätökseksi, että ihmiset oireilevat ja kokevat viihtyisyyshaittoja koneellisilla järjestelmillä varustetuissa rakennuksissa jopa enemmän kuin painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa. Vaikka tutkimuksissa ei ole kyetty yksiselitteisesti osoittamaan ilmanvaihtojärjestelmien likaisuudella olevan selkeää yhteyttä oireiden esiintymiseen, on luonnollista, että tuloilmajärjestelmä, jonka sisäpinnat ovat osa sisäympäristön pintoja, tulisi olla mahdollisimman puhdas. Ilmanvaihtolaitoksen puhtauden merkitys on vielä helpompi ymmärtää, kuin huomioimme, että jo yksin tuloilmakanavien pinta-ala on n. 10 % lattiapinta-alasta tavanomaisessa toimistokiinteistössä. Työn taustana on Työsuojelurahaston hanke Ilmanvaihtolaitosten epäpuhtaudet ja niille altistuminen puhdistustyössä. Tämä tiedotushanke täydentää edellä mainittua tutkimus- ja kehityshanketta ja siinä laadittavaa opasta tuomalla aihepiiriin liittyvää tietoa myös rakennusten kunnossapidosta vastaaville ja puhdistustyön tilaajille. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa Ilmanvaihtolaitoksen puhtauden varmistamisen opas, jonka avulla osataan ylläpitää toimitilarakennuksen ilmanvaihtolaitoksen puhtautta, arvioida puhtauden tasoa ja puhdistustarvetta sekä tilata puhdistustyö ja valvoa sen laatua. Ohje on suunnattu ensisijaisesti rakennusten omistajille, isännöitsijöille, kiinteistönhoitajille sekä työsuojeluorganisaation edustajille, mutta se toimii myös ilmanvaihdon puhdistajien opastuksena. Tämän oppaan laatimista on tukenut Työsuojelurahasto.

3 4 Sisäilmaopas 8 2 ILMANVAIHTOLAITOKSEN LIKAANTUMINEN 2.1 Järjestelmän likaantuminen elinkaaren aikana Ilmanvaihtojärjestelmän elinkaaren aikana on useita vaiheita, jolloin järjestelmä voi likaantua. Ilmanvaihtotuotteet voivat olla likaisia jo työmaalle tullessaan, jolloin likaantuminen on voinut tapahtua jo tehtaalla valmistusvaiheessa tai työmaalle kuljetuksen aikana. Ilmanvaihtotuotteiden varastointi työmaalla ja asennuspaikka voivat osaltaan liata tuotteita, varsinkin jos niiden suojaus on puutteellista. Merkittävimmin uudet ilmanvaihtotuotteet ovat kuitenkin likaantuneet asentamisen aikana työmaan rakennuspölystä ja asentamisessa käytettävän kulmahiomakoneen tuottamasta metallipölystä. Käytön aikana ilmanvaihtojärjestelmä voi likaantua esimerkiksi puutteellisesta tuloilman suodatuksesta johtuen tai ulkoilman virratessa suodattimien ohi asennuskehyksen epätiiviyden vuoksi. Suodattimen reunavuotojen on todettu olevan yleisiä myös suomalaisissa toimistokiinteistöissä. Näiden lisäksi ilmanvaihtojärjestelmien likaantumiseen vaikuttaa ulkoilman laatu, ilmanottoaukon sijainti, ilmanvaihtojärjestelmän huoltokäytäntö ja ilman painovoimaiset virtaukset kanavissa järjestelmän seisokin aikana. Kuvassa 1 on esitetty ilmanvaihtojärjestelmän likaantuminen elinkaaren eri vaiheissa. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 5 Suodatintyyppi, suodatusaste ja pölynvarauskyky valitaan ulkoilman epäpuhtauspitoisuuksien sekä epäpuhtauksien tyypin sekä sisäilmavaatimuksien mukaan. Jotta suodatuslaitteisto toimisi esimerkiksi kaupunkiolosuhteissa mahdollisimman hyvin, voidaan koneissa käyttää myös kaksiasteista suodatusta. Esisuodattimena voidaan käyttää esim. EU5-luokan erotuskyvyn omaavaa suodatinta ja hienosuodattimena vähintään EU7-EU8-luokan suodatinta. Esisuodattimen tehtävänä on kerätä isommat hiukkaset sekä ilman mukana tulevat lumihiutaleet ja mahdolliset vesipisarat. Kuvassa 2 on esitetty laskennalliset pölykertymät ilmanvaihtokanavaan erilaisia suodatusluokkia käytettäessä. Kuva 1. Ilmanvaihtojärjestelmän likaantuminen valmistuksen, varastoinnin, asennuksen ja käytön aikana. Kuvassa fontin koko on suhteessa ilmanvaihtolaitteiden likaantumisen määrään. 2.2 Suodatuksen vaikutus järjestelmän puhtauteen Suodattimien tehtävänä on estää ulkoilmassa olevan orgaanisen ja epäorgaanisen pölyn pääseminen suodatusyksikön jälkeisiin kanaviin ja laitteisiin ja estää pölyn kulkeutuminen tuloilman mukana huonetiloihin. Suodatusyksikön jälkeen tulevien laitteiden ja ilmanvaihtokanavien puhdistaminen ja mahdollinen korjaustarpeen lisääntyminen on kalliimpi vaihtoehto, kuin epäpuhtauksien erottaminen ilmasta suodattamalla. Kuva 2. Laskennallinen pölykertymä kanavaan eri suodatusluokilla (Pasanen). [G3=EU3, F5=EU5 jne.] Kuvassa 3 on esitetty ulkoilman suodattamisen merkitys hiukkaspitoisuuteen. Yhtenäinen viiva kuvaa keskimääräistä ulkoilman hiukkaskokojakaumaa (dm/dlogdp, μm/m 3 ) Vallilassa vuonna Yhtenäisen viivan alapuolella oleva katkonainen viiva kuvaa tilannetta, jossa ulkoilmaa suodatetaan ainoastaan karkeasuodattimen avulla. Karkeasuodatin poistaa suodatettavasta ilmasta yli 4μm hiukkaset pois tehokkaasti, mutta ei alle 1μm hiukkaskokoluokkaa. Seuraava viiva kuvaa pelkän hienosuodattimen merkitystä ilman suodattamisessa. Hienosuodatin alentaa hiukkaspitoisuutta selvästi koko kuvan hiukkaskokoalueella. Alin viiva kuvaa kaksiasteista suodatusta, jossa on yhdistetty karkea- ja hienosuodatin. Kuvasta nähdään, että kaksiasteisella ulkoilman suodattamisella voidaan parhaiten vähentää hiukkaspitoisuutta, verrattuna vain yhteen suodattimeen. Koska ilman pölypitoisuus on hyvin erilainen eri seuduilla, on suodattimien vaihtovälikin tapauskohtainen. Suodattimien vaihto perustuu usein suodattimien aiheuttaman painehäviön mittauksiin. Joissain tapauksissa suodattimessa voi esiintyä reunavuotoja, joten painehäviömittaukset voivat olla epäluotettavia, eivätkä näin ollen anna luotettavaa kuvaa vaihtotarpeesta. Suodattimen takapinnan tummuuden arviointi on osoittautunut luotettavaksi suodattimien kuormittuneisuuden arvioinnissa. Suodattimet on vaihdettava kun sen takapinnasta yli puolet on tummunut suodattimelle erottuneen pölyn vaikutuksesta.

4 6 Sisäilmaopas 8 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 7 keuhkorakkuloihin asti (kuva 4). Kuva 3. Ulkoilman suodattamisen merkitys hiukkaspitoisuuteen. Tuloilman suodattamiseen kannattaa panostaa, koska suodatus estää ilmanvaihtokanavien ja laitteiden likaantumista ja luo edellytykset hyvälle sisäilman laadulle. 2.3 Pölyt Kanavistoon pääsee tuloilman suodatuksesta huolimatta hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Suodattimen hiukkaserotusaste ja suodattimen ohivirtaus määräävät sen, minkä kokoiset ja minkä verran hiukkasia pääsee kanavaan. Hiukkaset voivat olla peräisin maaperästä, energiantuotannosta, liikenteestä tai ne voivat olla elinkykyisiä biologisia hiukkasia, kuten bakteereja, sieni-itiöitä tai siitepölyä. Lisäksi ilmanvaihtojärjestelmän hiukkaset voivat olla peräisin myös järjestelmässä käytetyistä materiaaleista (esim. eristeet) tai kierrätysilmasta. Kanavapölystä valtaosa on epäorgaanista ainetta. Suomalaisen tutkimuksen mukaan epäorgaanisen aineksen osuus on noin 80 %. Epäorgaanisen aineksen osuus vastasi hyvin ulkoilman hiukkasaineksen koostumusta tutkimuspaikkakunnalla. Kanaviin ja sen osiin voi jäädä asennuksen yhteydessä epäpuhtauksien lisäksi myös metallipurua ja katkaisureunoihin jäysteitä, ruuveja sekä kanavistojen tiivistyksessä käytettäviä tiivistysmassoja ja -kittejä. Pölyt ovat kiinteitä hiukkasia, joiden koko, muoto ja kemiallinen koostumus vaihtelevat suuresti. Suuret hiukkaset aiheuttavat likaantumista ja voivat olla merkittävä viihtyisyyshaitta. Kuitenkin pienemmät hiukkaset ovat terveydelle haitallisempia kuin suuret, koska ne pääsevät kulkeutumaan hengitysteissä Hengitettävät hiukkaset voivat suurina pitoisuuksina aiheuttaa mm erilaisia ärsytysoireita nenässä ja silmissä sekä ärsytysyskää, yliherkkyysnuhaa, astmaa ja astmakohtausten lisääntymistä. Pitkää jatkunut altistus voi aiheuttaa keuhkojen Kuva 4. Hiukkasten keuhkodepositio. Suuret hiukkaset ovat kooltaan yli 10μm jäävät pääsääntöisesti ylähengitysteihin. Alle 10μm:n hiukkaset kulkeutuvat alempiin hengitysteihin ja alle 2,5μm:n pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkorakkuloihin asti. toimintakyvyn heikkenemistä, lisääntyneitä hengitystietulehduksia, keuhkojenlaajentumaa, kroonista bronkiittia, keuhkoahtautumatautia ja lisääntynyttä kuolleisuutta. Hiukkasten terveyshaitoille erityisen herkkiä ovat lapset, vanhukset ja hengityselinsairaat. Hiukkasten aiheuttamat terveysvaikutukset riippuvat hiukkasten koon lisäksi hiukkasten lukumäärästä sekä niiden koostumuksesta. 2.4 Asbesti- ja mineraalikuidut Asbesti on luonnon mineraalikuitu, jota esiintyy eri kiderakenteena (mm. krysotiili, krokidoliitti, antofylliitti, amosiitti). Asbestia on käytetty mm. pääasiassa lämmön- ja paloneristeenä, asbestisementtilevyissä ja tiivisteissä rakennusalalla. Pienessä osassa rakennuksia asbestia on käytetty lisäksi mm. ilmastointijärjestelmän tiivisteissä. Asbestin käyttö on vähentynyt vuoden 1988 jälkeen, jolloin asbestityö säädettiin luvanvaraiseksi. Vuodesta 1994 lähtien asbestin käyttö, maahantuonti ja kauppa ovat olleet kiellettyä. Asbestin on havaittu aiheuttavan hyvän- ja pahanlaatuisia keuhkosairauksia, kuten sisäelin- ja keuhkopussin fibroosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa. Asbestin terveysvaikutusten takia on siirrytty käyttämään asbestia korvaavia materiaaleja. Esimerkiksi eristemateriaaleissa käytetään nykyään asbestin sijaan mineraalikuiduista valmistettuja eristemateriaaleja, joiden ei ole tieteellisesti havait-

5 8 Sisäilmaopas 8 Asbestikuidut ovat hyvin ohuita (halkaisija 0,05-3 μm) kuituja ja ne pääsevät keuhkoissa keuhkorakkuloihin asti. Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Asbestin aiheuttamilla sairauksilla on pitkä, vuoden viive altistumisen alkamisesta sairauden ilmenemiseen. Tupakointi ja asbestille altistuminen lisää huomattavasti sairastumisriskiä keuhkosyöpään Asbestin purkutyöt ovat aina luvanvaraisia ja niissä tulee käyttää asbestityöhön hyväksyttyjä suojaustekniikoita. Jos rakennuksessa epäillään olevan asbestimateriaalia, on rakennuksessa teetettävä asbestikartoitus ennen rakennus- tai korjaustöiden aloittamista. tu olevan ihmisille syöpää aiheuttavia. Mineraalikuitutuotteita käytetään rakennuksissa mm. lämmön- ja äänen eristemateriaaleina seinissä, katoissa ja ilmanvaihtokanavissa. Mineraalikuituja irtoaa ilmaan pääasiassa huonokuntoisista, haurastuneista ja osittain tai kokonaan pinnoittamattomista eristemateriaaleista. Pääasiallisia materiaalista irtoavien mineraalikuitujen aiheuttamia terveyshaittoja ovat erilaiset ärsytysoireet iholla ja silmissä. Mineraalikuitujen epäillään aiheuttavan myös ylähengitysteiden ärsytysoireita. Mineraalikuitujen ärsyttämät limakalvot ovat herkkiä tulehduksille. Ärsytysoireiden kannalta merkityksellisimpiä ovat yli 3 mm läpimitaltaan olevat kuidut. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen Mikrobit Mikrobit ovat mikroskooppisen pieniä eliöitä, kuten leviä, bakteereja, homeita, hiivoja ja viruksia. Mikrobien kasvumahdollisuuksiin vaikuttavat niiden ympäristöolosuhteet: kasvualusta, kosteus, lämpötila, hapen saatavuus ja happamuus. Jokaisella mikrobilajilla on omanlaisensa vaatimukset kasvuolosuhteille. Tuloilmasuodattimelle kertyy ulkoilman mikrobeja. Osa mikrobeista kulkeutuu ilmanvaihtojärjestelmän muihin osiin esimerkiksi suodattimille (kostuminen), kostuttimelle (kostutinvesi), jäähdyttimelle (kondensoitunut vesi) ja ilmanvaihtokanaviin (kosteuden tiivistyminen). Kosteus ilmanvaihtojärjestelmän laitteiden pinnalla voi aiheuttaa mikrobiriskin. Ilmanvaihtojärjestelmässä yleisesti esiintyviä sienisukuja ovat esim. Penicillium, Chaetomium, Aureobasidium ja Aspergillus. Mikrobi-itiöt leviävät ilman välityksellä. Jatkuva altistuminen kohonneille mikrobipitoisuuksille lisää ärsytysoireita ja hengitystiesairauksia ja voi aiheuttaa allergiaa ja astmaa. Jotkin biologiset epäpuhtaudet kuten bakteerit, virukset ja sienet voivat lisäksi aiheuttaa infektioita ihmisissä. Ilmanvaihtojärjestelmään liittyvät mikrobiongelmat ovat yleensä harvinaisia. Mineraalikuitujen ei ole todettu leviävän ilmaan oikein asennetuista hyväkuntoisista eristemateriaaleista!

6 10 Sisäilmaopas 8 3 PUHTAUTEEN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 3.1 Käytössä olevien ilmanvaihtojärjestelmien puhdistaminen Sisäasiainministeriö on antanut asetuksen (N:o 802/2001) koskien ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistamista. Asetus perustuu paloturvallisuusnäkökohtiin ja koskee painovoimaisesti tai koneellisesti ilmaa vaihtavien ilmanvaihtolaitteistojen sekä kammioiden, puhaltimien, paloeristeiden, palorajoittimien ja muiden ilmanvaihtolaitteistoon kuuluvien paloturvallisuuteen vaikuttavien laitteiden ja ilmanvaihtokanavien puhdistamista. Asetus sisältää määräykset erilaisten kohteiden ilmanvaihtolaitteistojen puhdistusväleistä (taulukko 1). Taulukko 1. Vuosittain ja viiden vuoden välein puhdistetaan asetuksessa mainitut ilmanvaihtokanavat ja laitteet alla mainituissa kohteissa (Sisäministeriön asetus N:o 802/2001). Vuosittain puhdistettavat ilmanvaihtokanavat ja Viiden vuoden välein puhdistettavat laitteistot ilmanvaihtokanavat ja laitteistot ammattimaiset ruuanvalmistuspaikat sairaala ruiskumaalaamo vanhainkoti puusepän tehdas ja -liike suljettu rangaistuslaitos tekstiilitehdas päivähoitolaitos pesula koulu leipomo hotelli savustamo lomakoti sellaisessa teollisuus- tai muussa tilassa olevat asuntola kanavistot ja laitteet, joissa ilmanvaihtolaitteisiin kertyy runsaasti paloa levittäviä aineita huoneistot, joissa teollisesti valmistetaan tai ravintola teknisesti käytetään palavaa nestettä Sisäasiainministeriön asetuksen mukaan puhdistuksen yhteydessä tarkastetaan kanavien tiiviys ja palorajoittimien toiminta. Kanavien tiiviys tarkastetaan painekokeilla, jos kohteen toiminnot edellyttävät erityistä tiiveyttä ja muutoin siltä osin kuin on syytä epäillä tiiviyden tasoa. Puhdistuksen suorittamisesta laaditaan pöytäkirja, josta on annettava kappale rakennuksen omistajalle ja haltijalle tai huoneiston haltijalle. Puhdistuspöytäkirjaan on merkittävä mm. kohteen tiedot, työn suorittaja, työsuorituksen ajankohta, tehdyt puhdistustoimenpiteet ja niiden laajuus, käytetyt työmenetelmät, havaitut puutteet ja tehdyt korjaukset. Ilman- Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 11 vaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistaminen voidaan merkitä kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeeseen. Sosiaali- ja terveyministeriön terveydensuojelulain nojalla antaman Asumisterveysohjeen mukaan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä tulo- ja poistoilmakanavat puhdistettaviksi, jos niissä on silmin havaittavaa rakennusaikaista pölyä tai muuta likaa. Asuinrakennuksen tulo- ja poistoilmakanavienasianmukainen toiminta edellyttää niiden puhdistamista vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tuloilmasuodattimien kuntoon ja puhtauteen sekä suodattimien ja koneen rungon väliseen tiiviyteen. Sadevettä tai lunta ei saa päästä suodattimiin eikä ilmanvaihtokoneeseensaa jäädä mahdollisesti sinne kertynyttä vettä. Ilmanvaihtokone on säännöllisesti puhdistettava. Tarvittaessa voidaan ottaa pölynäyte kanavasta imuroimalla mineraalikuitumääritystä varten. Sisäilmastoluokitus 2000:n mukaan tuloilmakanavisto on tarkastettava vähintään viiden vuoden välein. Kanavien likaisuus voidaan todeta määrittämällä kanavan sisäpinnan pölykertymä esim. suodatinmenetelmällä. Tarkastus suoritetaan vähintään viidestä eri pisteestä. 3.2 Uuden ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava rakennuksen suunnitellun käyttötarkoituksen ja käytön perusteella siten, että se luo omalta osaltaan edellytykset tavanomaisessa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveelle, turvalliselle ja viihtyisälle sisäilmastolle. Veden käyttö ja tiivistyminen järjestelmään eivät saa aiheuttaa terveyttä vaarantavaa mikrobien kasvua. Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että se on ennen rakennuksen käyttöä puhdas ja sen puhtautta on helppo ylläpitää. Ilmakanavien jäykistyksiä tai kannatuksia ei saa sijoittaa ilmakanavien sisälle siten, että ne haittaavat merkittävästi ilmanvaihtojärjestelmän puhdistamista. Ilmakanavat ja kammiot on varustettava riittävällä määrällä tarpeeksi suuria puhdistusluukkuja siten, että puhdistustyö on mahdollista. Puhdistusluukkujen paikka ja tyyppi valitaan siten, että puhdistustyö voidaan tehdä helposti ja turvallisesti. Ilmanvaihtojärjestelmän osista ei saa irrota ilmavirtaan haitallisia aineita tai hajuja. Sisäilmaluokitus 2000 mukaan ilmanvaihtotuotteet on suojattava sisäpuoliselta lialta ja kastumiselta työmaalla. Tuotteiden suojausta (esim. kanavapäiden tulppaus) ei saa poistaa tai rikkoa varastoinnin aikana ja rikkoutuneet suojukset on korjattava välittömästi. Lisäksi ilmanvaihtokanavat on säilytettävä työmaalla välivarastossa tulpattuina siten, että ne eivät joudu alttiiksi sateelle, lialle tai kolhuille. Pienet kanavanosat ja pääte-elimet säilytetään työmaalla suljetuissa pakkauksissa. Ilmanvaihtojärjestelmä suojataan likaantumiselta asennustyön aikana. Suojaukset poistetaan lopullisesti vasta loppusiivouksen jälkeen, kun tilassa ei tehdä enää pölyäviä työvaiheita.

7 12 Sisäilmaopas 8 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 13 4 ILMANVAIHTOLAITOKSEN EPÄPUHTAUSLÄHTEET 4.1 Ilmanvaihtokone Ilmanvaihtokoneessa saa olla vain sellaisia laitteita ja komponentteja, jotka ovat terveydelle vaarattomia, jotka ovat helppoja puhdistaa eivätkä toimi kasvualustana mikro-organismeille. Laitteet ja komponentit eivät myöskään saa aiheuttaa liiallista ääntä ja niiden teknisten ominaisuuksien tulee olla testattuja hyväksytyllä menetelmällä. 4.2 Ulkosäleikkö Ulkosäleikön tehtävänä on estää veden, lumen ja kiinteiden aineosien pääsy ulkoilmakammioon ja sitä kautta ilmanvaihtolaitokseen. Ulkoilmasäleikkö varustetaan vedenerotuskouruilla, jotka toimivat pisaranerottimen tavoin. Tarvittaessa säleiköt voidaan varustaa sähkölämmityksellä jäätymisen estämiseksi ja/tai lumenerotuskyvyn parantamiseksi. Kuva 5. Ulkosäleikkö lumipyryn jälkeen. Säleikkö on lähes täysin tukkeutunut ja on puhdistettava pikaisesti. 4.3 Sulkupelti Sulkupellin riskitekijät ilman laadun kannalta ovat veden kondensoitumisriski ja jopa jäätymisriski. Puutteellinen lämmöneristys aiheuttaa ilmanvaihdon seisontajakson aikana kondensoitumisriskin eli lämmin ja kosteutta sisältävä ilma jäähtyy kanavassa ja kosteus tiivistyy sälepellin kylmille pinnoille. Säleet voivat lisäksi vaurioitua, mikäli jäätynyttä säleikköä yritetään avata. Kuva 6. Sulkupellit lumipyryn jälkeen. Ulkosäleiköt ja sulkupeltien toiminta on hyvä tarkistaa talvella jokaisen lumi myrskyn aikana tai viimeistään sen jälkeen, koska ulkosäleiköt voivat tukkeutua ja sulkupellit jäätyä. 4.4 Lämmitys- ja jäähdytyspatterit Lämmitys- ja jäähdytyspattereiden riskitekijät ilman laadun kannalta liittyvät pattereiden likaantumiseen ja mikrobikasvustoon. Pattereiden lamellivälien likaantuminen lisää suodatetun ilman epäpuhtauksien määrää ja epäpuhtaudet voivat toimia kasvualustana mikrobeille. Likaisista pattereiden lamelliväleistä epäpuhtaudet siirtyvät tuloilman mukana huoneilmaan. Lisäksi likaantuneen patterin painehäviö kasvaa ja tuloilmamäärä vähenee aiheuttaen samalla sisätilojen alipaineisuuden kasvua ja siitä johtuen hallitsemattomien ilmavuotojen lisääntymisen. 4.5 Suodattimet Suodattimen riskitekijät ilman laadun kannalta liittyvät suodatinkotelon puutteelliseen tiiveyteen. Puutteellinen tiiveys suodattimen kotelon ja suodatinuran välillä sekä suodatinuran ja suodattimen välillä aiheuttaa vuotoilmavirtoja, jolloin suodattamatonta ilmaa virtaa ilmanvaihtokoneiston komponenteille, kanavistoon ja huonetilaan. Puutteellinen tiiveys voi aiheuttaa epähygieenisyysriskejä tuloilmaan sekä luoda edellytyksen mikrobien kasvulle. Suodattimen aiheuttamasta painehäviöstä aiheutuu puhaltimien etupuolelle alipaine, joka lisää vuotoilman määrää. Tämän vuoksi hienosuodattimet tulisi aina asentaa puhaltimen painepuolelle, jolloin suodatinkotelossa tapahtuva vuoto suuntautuu ulospäin eikä epäpuhdas ilma pääse likaamaan suodatettua ilmaa. Tuloilmakanavan kuitusuodattimet tulee suojata sateen, lumen, sumun ja kondensaation kostuttavilta vaikutuksilta. Kuitusuodattimet on pidettävä kuivina,

8 14 Sisäilmaopas 8 jotta mikrobikasvulle suotuisia olosuhteita ei pääsisi muodostumaan. Kuitusuodattimien mikrobikasvustoa voidaan välttää pitämällä suodatusyksikön suhteellinen kosteus alhaisena tai pitämällä kuitusuodatin kuivana, sillä korkea suhteellinen kosteus (96%) lisää nopeasti homesienen kasvua suodattimessa. Kuitusuodattimelle johdettavan ilman kosteutta voidaan alentaa esimerkiksi suodattimen eteen tulevalla esisuodattimella tai asentamalla suodattimen eteen kosteudenpoistaja. Kosteudenpoistaja on huollettava säännöllisesti, jotta se toimii hyvin ja ettei sen pinnalla kasva mikrobeja. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 15 Käytetyt suodattimet eivät enää aiheuttaneet mitattavissa olevia kuitu- ja hiukkaspäästöjä kun ilmanvaihtokoje käynnistettiin ja pysäytettiin useita kertoja peräkkäin. Tuloilman suodatukseen voidaan käyttää myös sähkösuodattimia, jotka erottavat hiukkasia ilmavirrasta sähköisten voimien avulla. Suuret sähköjännitteet aiheuttavat usein myös koronapurkauksia, joiden yhteydessä syntyy otsonia. Muodostunut otsoni saattaa aiheuttaa hajuhaittoja. Käyttötarkoitukseen nähden oikea, oikein asennettu ja huollettu ilmanvaihtosuodatin luo omalta osaltaan edellytykset hyvälle sisäilman laadulle. Kuivan suodattimen pinnalla ei esiinny mikrobikasvustoa. Suodattimet on valittava rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ja vain oikein asennettu suodatin suodattaa ilman epäpuhtauksia. Suodattimien kunto on tarkastettava jokaisen lumipyryn yhteydessä. Kuva 7. Ilmansuodatin lumipyryn jälkeen. Kun lumi sulaa, likaisessa suodattimessa on mikrobikasvulle hyvät edellytykset. Suodattimilla kasvavat mikro-organismit saattavat vahingoittaa kuitusuodattimia ja suodatusyksikköä siten, että kasvusto aiheuttaa tukoksia, suodattimen erotusaste heikkenee ja suodattimien käyttöikää lyhenee. Lisäksi mikro-organismit voivat aiheuttaa suodatinkoteloiden korroosiota. Suodattimen pinnalla kasvavat mikro-organismit voivat emittoida ilmaan kasvuston osasten lisäksi haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Nämä kemialliset emissiot ovat riippuvaisia mikrobeista, aineenvaihdunnan aktiivisuudesta ja mahdollisesta kasvualustasta. Suodattimissa oleva pöly voi toimia myös suoraan VOClähteenä ja aiheuttaa tuloilmaan epämiellyttäviä hajuja. Kuitusuodattimista on todettu irtoavan käytön aikana kuituja ilmaan. Kuitusuodattimista ilmaan irtoavien kuitujen kuitupitoisuudet ovat olleet suurimmillaan ensimmäisen kolmen käyttöminuutin aikana 0,1...1 miljoona kuitua/m 3. Kuitenkin, kun suodatinta on käytetty 8 tuntia, kuitupitoisuudet laskevat yli 1000 kertaa pienemmäksi. Hiukkastesteissä on havaittu sama ilmiö (pitoisuuden alentuminen) myös pölyllä. Ensimmäisen 20 käyttösekunnin aikana tuloilman hiukkaspitoisuus oli lähes 20 miljoonaa hiukkasta kuutiometrissä ilmaa. Pitoisuus aleni minuutin sisällä käynnistyksestä arvoon kpl /m 3 ja tunnin kuluessa arvoon 3000 kpl /m Äänenvaimentimet Ilmanvaihtolaitteistoon on usein tarvetta asentaa puhallinmelun tai laitteiston muun melun vaimennukseen sisäpinnaltaan pehmeästä, ääntävaimentavasta, materiaalista valmistettuja äänenvaimentimia. Pehmeän materiaalin käyttöön kanaviston sisäpinnalla liittyy kuitenkin epäpuhtauksien leviämiseen ja hajuihin liittyviä ongelmia. Äänenvaimennusmateriaalina yleisimmin käytettyyn mineraalivillaan liittyy myös kuitujen irtoamisongelma. Ilmanvaihtokanavien mineraalikuitukontaminaatio aiheutuu yleensä ilmanvaihtokanavien sisäpuolisten eristemateriaalien haurastumisesta, rikkoutumisesta tai rikkoutuneista ääniloukun eristeistä. Asteittainen huononevat ilmanvaihtokanavien sisäpuoliset mineraalikuitumateriaalit on havaittu ongelmallisimmiksi mineraalikuitujen päästölähteiksi. Ilmavirta saattaa rasittaa ilmanvvaihtokomponentteja käytön aikana. Lisäksi huonosti tai huolimattomasti asennetut äänenvaimentimet voivat emittoida mineraalikuituja ilmaan (kuva 8). Äänenvaimentimien täytyy olla puhdistettavissa ja niistä ei saa irrota kuituja tuloilmaan. Päällystämättömien ja pinnoittamattomien äänenvaimentimien mineraalivillamateriaalit eivät saa olla suorassa kosketuksissa virtaavan ilman kanssa. Äänenvaimennusmateriaalit suojataan esimerkiksi polyesterikuitukankaalla, joka estää kuitujen irtoamisen vaimennusmateriaalista. Pelkän reikäpellin käyttöä

9 16 Sisäilmaopas 8 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 17. Kuva 8. Tuloilmakammion mineraalivillaeristeet ovat kosketuksissa ilmavirran kanssa ja mineraalikuituja voi irrota eristeistä tuloilmaan. äänenvaimennusmateriaalin suojaukseen tulee välttää, sillä verkon käyttö voi lisätä äänenvaimennusmateriaalin kuituemissioita (rikkoo äänieristeen pinnan). Mineraalikuidut irtoavat vain huonokuntoisista tai rikkoutuneista äänenvaimentimen äänieristeistä Kuva 9. Rikkoutunut palopellin asbestinauha. Asbestikuidut voivat irrota eristeestä ja kulkeutua ilmanvaihtokanasissa eteenpäin. Kuva 10. Voiteluainejäämiä kanavan alalaidassa. 4.7 Ilmanvaihtokanavisto Ilmanvaihtokanavien epäpuhtaudet voidaan jakaa epäpuhtauden kertymävaiheen tai tavan perusteella sisäisiin lähteisiin, kontaminaatiosta peräisin oleviin lähteisiin sekä suunnitteluun, käyttöön ja huoltoon liittyviin lähteisiin. Kanavistoon voi kertyä rikkoutuneesta ääneneristys- ja äänenvaimennusmateriaaleista lähtöisin olevia mineraalikuituja sekä asbestikuituja vanhoista eristeistä tai purkutöiden jäljiltä. Jotkin pienen halkaisijan omaavat asbestikuidut (< 0,5 mm) voivat jäädä leijumaan ilmaan ja kulkeutua pitkiä matkoja ilmanvaihtojärjestelmissä. Sen sijaan mineraalikuitujen halkaisijat ovat huomattavasti suurempia ja siksi ne laskeutuvat lähemmäksi niiden lähteestä. Kuvassa 9 on esitetty rikkonainen palopellin asbestikuitueriste. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrän on todettu kasvavan ilman kulkiessa ilmanvaihtojärjestelmän läpi. Kanavien pinnalla oleva pöly toimii haihtuvien orgaanisten yhdisteiden varastona, joista sitoutuneet yhdisteet vapautuvat olosuhteiden muuttuessa tuloilmaan. Kanavien valmistuksessa on aikaisemmin käytetty öljypohjaisia voiteluaineita kitkan alentamiseksi. Voiteluaineista on voinut jäädä valmiiseen tuotteeseen öljyjäämiä. Voiteluainejäämät ovat aiheuttaneet hajuemissioita sekä lisänneet, pitkän kanaviston asennuksen jälkeenkin, sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuutta. Voiteluainejäämät (kuva 10) toimivat hyvänä homesienten kasvualustana, kun kosteus ja lämpötila eivät ole rajoittavina tekijöinä. On todettu, että tuloilmakanavistoon kertyy pölyä erityisesti kanaviston alkupäähän sekä ulkoilmakammioon ja suodattimen pinnoille. Pölyn ei ole todettu lähtevän liikkeelle normaalin ilmanvaihtojärjestelmän käytön aikana eikä siirtyvän tuloilman mukana huoneilmaan. Ilmanvaihtolaitoksen käynnistäminen irrottaa kuitenkin hiukkasia ilmastointijärjestelmän komponenteista. Tuloilman sisältämän hiukkasmäärän on todettu kasvavan laitoksen käynnistettyä impulssimaisesti noin 5 minuutin ajaksi, jonka jälkeen tuloilman pitoisuuden on todettu laskevan normaalitasolle. Useimmissa toimisto- ja virastorakennuksissa, kouluissa sekä liikehuoneistoissa tilojen täysimääräinen kuormitusaika on tuntia viikossa. Näin ollen ilmanvaihdon sulkeminen öisin ja viikonloppuisin säästää huomattavasti energiaa ja kustannuksia. Ilmanvaihtolaitteiden sulkeminen öiksi ja viikonlopuiksi johtaa normaalia runsaampaan likaantumiseen ja ilman takaisinvirtaus kuljettaa epäpuhtauksia ja kosteutta huonetilasta kanavistoon luonnollisen ilmanvaihdon seurauksena. Koneellisen ilmanvaihdon ollessa päällä, tasainen ilmavirta ja lämpöeristeet pitävät kanavat kuivina. Kosteuden tiivistyminen ilmanvaihtokanaviston saattaa aiheuttaa paitsi ilmanvaihtokanavan korroosiota myös mikrobien, lähinnä homesienten lisääntymisen.

10 18 Sisäilmaopas 8 Kanavistosta peräisin olevat epäpuhtaudet Mineraalikuidut voivat olla peräisin esimerkiksi äänieristetyistä kanavista ja äänenvaimentimista. Asbestikuidut voivat olla peräisin esimerkiksi joidenkin palonsulkupeltien asbestieristenauhoista. Haihtuvat hiilivety-yhdisteet (VOC-yhdisteet) voivat olla peräisin kanaviston voiteluainejäämistä tai kanavapölyn mikrobien aineenvaihduntatuotteista. Pölyn pitoisuus huoneilmassa voi lisääntyä hetkellisesti ilmanvaihtolaitoksen käynnistämisen ja puhdistuksen yhteydessä. Mikrobien määrä lisääntyy kanavistossa ilmanvaihtolaitteiden ollessa pois käytöstä esim. viikonloppuina, jos mikrobikasvulle on riittävästi kosteutta ja ravinteita. 4.8 Päätelaitteet Rakennusaikainen pöly voi kerääntyä pääte-elimeen. Lisäksi se voi likaantua huoneilman sekundaarivirtausten takia. Epäpuhtauksien ja hajujen lähteitä voivat olla myös pääte-elimiin liittyvät pehmeät materiaalit esimerkiksi äänenvaimennusmateriaalit ja tiivisteet. Tiivisteiden ja tiivistemassojen laboratoriomittausten mukaan ilmanvaihtojärjetelmissä käytettävät tiivisteet yms. voivat sisältää mm. akrylaattilateksia, styreeniä, erilaisia kumilaatuja, silikonia ja uretaania. Näissä tuotteista vapautuu yhdisteistä tuotteiden ikääntyessä. Mikäli tuotteet ovat kosketuksissa ilmavirran kanssa, yhdisteitä voi kulkeutua sisäilmaan. Tiivistemateriaalien emissio vähenee tiivistemateriaalin vanhetessa. Hyvin toimivassa ilmanvaihtojärjestelmässä ilmanvaihtokanavat ja venttiilit ovat puhtaat, ilmavirrat on eri tiloissa säädetty oikeiksi ja käyttäjät kokevat sisäilman laadun hyväksi. Päätelaitteet eivät saa heikentää tuloilman laatua eli niistä ei saa irrota kuituja tms. tuloilmaan. Päätelaitteiden täytyy olla myös helposti puhdistettavia. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 19 5 ILMANVAIHTOLAITOKSEN PUHTAUDEN YLLÄPITO 5.1 Säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet Ilmanvaihtojärjestelmän oikea toiminta edellyttää säännöllistä tarkkailua ja huoltoa. Taulukossa 2 on esitetty sisäilmastoluokkien mukaiset ilmanvaihtokomponenttien huolto-ohjeet puhtausluokissa P1 ja P2. Näitä ohjeita voidaan soveltaen käyttää myös vanhojen järjestelmien toiminnan varmistamiseen. Suodattimien vaihto on sisäilman laadun ja järjestelmän toiminnan kannalta keskeisin toimenpide. Vaihto on kiinteistölle säännöllinen kuluerä, joten siitä on valitettavasti tingitty jopa sisäilmaston kustannuksella. Suodattimen vaihtotarpeen tulee siis määräytyä järjestelmällisesti, jottei vaihtoa voida tarkoituksellisesti tai tahattomasti laiminlyödä. Suodattimien kunto tarkastetaan vähintään kerran viikossa. Suodattimet uusitaan vähintään 2 kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) ja niiden tiiviys varmistetaan. Suodattimet tulee käydä tarkistamassa jokaisen lumipyryn jälkeen, koska on erittäin suuri riski, että lunta pääsee ulkosäleiköstä suodattimelle, Taulukko 2. Sisäilmastoluokkien mukaiset ilmanvaihtokomponenttien huolto-ohjeet puhtausluokissa P1 ja P2 (Ripatti ym. 2002). Toimenpide Huoltotaajuus P1-luokka Huoltotaajuus P2-luokka Suodattimien vaihto Esisuodatin 6kk, hienosuodatin 6 kk tai kun 50% suodattimen 12kk (2-portainen suodatus), takapinnasta on tummunut, märkä märkä suodatin 2 viikon välein suodatin 2 viikon välein Lämpöpattereiden puhdistus Suodattimien vaihdon yhteydessä Suodattimien vaihdon yhteydessä Jäähdytyspattereiden puhdistus Suodattimien vaihdon yhteydessä Suodattimien vaihdon yhteydessä Lämmön talteenotto (LTO) - Suodattimien vaihdon yhteydessä Suodattimien vaihdon yhteydessä laitteiston puhdistus Kanavien puhdistus (pöly, 5 vuotta* 5 vuotta* kosteus, mikrobit) Puhaltimien (ja moottorin + 6 kk 6 kk kotelon) puhdistus Päätelaitteiden puhdistus 6 kk 12 kk Ulkoilmasäleikön 6 kk (tarkastus 3 kk) 6 kk (tarkastus 3 kk) tarkastus/puhdistus Tuloilmakammion tyhjennys Ulkosäleikön puhdistuksen Ulkosäleikön puhdistuksen yhteydessä yhteydessä Äänenvaimentimien puhdistus 12 kk 12 kk Pisaraerottimen pesu 3 kk 3 kk Kostuttimen puhdistus Höyrykostutin 6 kk Kennokostutin 1 kk Höyrykostutin 6 kk Kennokostutin 1 kk Palo-, säätö-, ja sulkupeltien 12 kk 12 kk tarkastus/puhdistus Alakaton yläpuolen puhdistus (jos 12 kk 12 kk käytetään ilmanvaihdon osana) Kondenssivesiviemäreiden Huoltokäyntien yhteydessä Huoltokäyntien yhteydessä tarkastus IV-koneen siivous** 3 kk tai tarvittaessa useammin 3 kk tai tarvittaessa useammin * Koskee sisäasianministeriön asetuksessa viiden vuoden välein puhdistettavia kohteita. ** Ilmanvaihtokoneen luukkuja ei saa avata koneen käydessä.

11 20 Sisäilmaopas 8 johon se jäätyy ja suodatin repeytyy, jos lunta ei poisteta ajoissa. Suodattimien tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan suodattimen pölyisyys, tummuus, haju ja kosteus. Suodatinkammio imuroidaan ja tiivisteet tarkastetaan. Vanhat suodattimet pussitetaan ja viedään pois. Vanhat suodattimet viedään yleensä kaatopaikalle, mutta suodattimista tulevan jätteen määrä voidaan myös vähentää. Esimerkiksi suodattimien metallikehikot voidaan käyttää uudelleen. Pidettäessä suodatinosa kunnossa ja huollettuna epäpuhtauksien määrää vähenee lämmitys- ja jäähdytyspattereilla. Lämpö- ja jäähdytyspatterit puhdistetaan imuroimalla tai paineilmalla puhaltamalla. Paineilmapuhallusta käytettäessä kanavaan päin puhallusta on vältettävä. Patterin pesemiseen voidaan käyttää tarvittaessa lämmintä vettä tai se voidaan pestä höyryllä. Painepesuria ei saa käyttää pattereiden puhdistamiseen. Lamellit on oikaistava, jos huoltotoimenpiteiden yhteydessä on aiheutunut lamellien vääntymistä. Jäähdytyspatterin vesilukon on oltava kunnossa ja siinä on oltava vettä vähintään 100 mm (vastaa 1000 Pa:n alipainetta patterin sisällä). Lisäksi kondenssivesiallas pidetään puhtaana ja kuivana. Altaan putkiyhteen paikkaa on tarvittaessa muutettava niin, että altaaseen ei jää seisomaan vettä vaan kaikki vesi menee viemäriin. Lämmön talteenottolaite (LTO) voidaan puhdistaa myös samoilla menetelmillä kuin patterit. Ilmanvaihtokanavat tarkastetaan silmämääräisesti. Tarvittaessa ilmanvaihtokanavien pölykertymä voidaan mitata suodatinmenetelmällä. Kanavien puhdistustyö tehdään yleensä siten, että kanavissa oleva irrotetaan pyörivällä tai värähtelevällä harjalla tai paineilmalla. Puhdistukseen käytettävä harja tulee valita epäpuhtauksien mukaan. Kuivan ja hienojakoisen pölyn irrotukseen voidaan käyttää pehmeäharjaksista harjaa. Rasvainen pölykerros vaatii kovempiharjaksisen rasvanpoistoharjan tai teräsharjan käyttöä. Harjatessa irtoava pöly täytyy ohjata pois kanavistosta hallitusti. Pölyn hallittuun ohjaamiseen käytetään alipaineistajaa, jolla puhdistettavien kanaviston osia voidaan alipaineistaa. Alipaineistamisen ansiosta estetään pölyn leviäminen venttiilien kautta ilmastoitaviin tiloihin. Ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimen siipipyörät ja jäähdytysrivat puhdistetaan harjaamalla, paineilmalla tai imuroimalla. Puhaltimen moottorin päälle kerääntynyt pöly poistetaan harjaamalla. Puhallinkammio puhdistetaan imuroimalla. Puhdistuksessa voidaan käyttää tarvittaessa vettä ja emäksistä (alkalista) pesuainetta, lujasti olevan lian irrottamiseen. Nestemäisiä pesuaineita käytettäessä on huolehdittava siitä, ettei nestettä pääse moottorin sähköjärjestelmään tai eristeisiin. Pääte-elimet puhdistetaan imuroimalla tai pestään ja pyyhitään sen jälkeen kostealla rätillä. Pääte-elimiä puhdistettaessa on varottava, ettei säädettävien elimien asento muutu pesun yhteydessä. Ulkoilmakammio puhdistetaan mahdollisista lehdistä ja hyönteisistä, pestään ja ulkoilmasäleikkö harjataan. Sulkupellin säleet ja niiden tiiveys tarkastetaan Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 21 vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan peltimoottorin toiminta, että se sulkee ja avaa pellin ilmanvaihtokoneen toiminnan mukaisesti. Isoissa koneissa on oltava viive, että sulkupelti ehtii avautua täysin ennen kuin kone käynnistyy. Muuten syntyy yli- tai alipainetta, joka vioittaa koneikon koko vaipan tiiveyttä. Talvella huolehdittava, ettei lumi tuki ulkoilmasäleikköä. Äänenvaimennin puhdistetaan imuroimalla tai paineilmalla puhaltamalla. Paineilmapuhallusta käytettäessä kanavaan päin puhallusta on vältettävä. Äänenvaimennin voidaan varovasti harjata tarvittaessa. Äänenvaimentimen puhdistuksessa kosteita puhdistusmenetelmiä on vältettävä. Pisaraerotin pestään vedellä ja tarvittaessa pesuaineella. Kostuttimesta tarkastetaan höyrysuuttimet sekä tehdään kostuttimen yleistarkastus ja pesu. Kennokostutin puhdistetaan ja tarvittaessa pestään. Lisäksi Taulukko 3. Huoltomiehen ilmanvaihtolaitoksen huoltotehtävät ja puhdistusurakkaan kuuluvat tehtävät. Huoltomiehen huoltotehtävät Puhdistusurakkaan kuuluvat tehtävät Ulkoilmakammion tarkastus/lehtien ja lumen poisto, Ulkoilmakammion puhdistus epäkohdista tiedottaminen Ulkosäleikön peltien toiminnan tarkastus, lumen ja Ulkosäleikön peltien puhdistus /oikominen, säädön jään poisto, epäkohdista tiedottaminen tarkastus puhdistuksen jälkeen, peltimoottorin toiminnan tarkastus. Korjaustoimenpiteet Suodattimien puhtauden tarkastus, reunavuotojen Suodattimien vaihto/hävitys, Suodatinkammion havaitseminen /vaihto /hävitys, epäkohdista puhdistus, Suodattimien tiiviyden varmistaminen ja tiedottaminen reunavuotojen minimointi Kondenssivesialtaan viemärin toiminnan tarkastus ja Lämmitys- ja jäähdytyspattereiden puhdistus, roskien poisto, epäkohdista tiedottaminen kondenssivesialtaan puhdistus Kostuttimen tarkastus ja vuodoista tiedottaminen Kostuttimen puhdistus / toimintatarkastus Konehuoneen siisteyden ylläpito (konehuonetta ei Ilmanvaihtokoneen ja konekotelon puhdistus käytetä varastona!) Pölykertymän arvioiminen sormipyyhkäisytestin Ilmanvaihtokanavien puhdistus/ korjaus/ avulla. Jos pölyä ei jää kasaan kanavan pohjalle, puhdistusluukkujen teko kanavan pölymäärä on alle 0,7 g/m 2, epäkohdista tiedottaminen Tuloelimien likaisuuden tarkastaminen, epäkohdista Ilmantuloelimien puhdistus ja säätö tiedottaminen Poistoilmavirtojen tarkastus siten, että pysyykö A4- Poistoilmaelimien puhdistus, poistoilmavirtojen säätö kokoinen paperi kiinni poistoilmaelimessä?

12 22 Sisäilmaopas 8 kostutinallas pestään ja desinfioidaan. Palo-, säätö-, ja sulkupeltien osalta tiiveys ja likaisuus tarkastetaan ja puhdistetaan tarvittaessa. Puhdistuksen jälkeen tarkastetaan laitteiden toimivuus ja se, että peltien alkuperäiset säädöt ovat säilyneet puhdistuksen aikana. Kondenssivesiviemäreiden tarkastuksessa tarkastetaan, ettei lattiakaivo ole tukossa ja että vesilukossa on vettä. Kuivuneeseen lattiakaivoon lisätään suojaainetta. Ilmanvaihtokonehuone siivotaan säännöllisesti. Pöly ja lika siivotaan pois ja vanhat suodattimet ja muu ylimääräinen tavara poistetaan asianmukaisesti. Ilmanvaihtokone ja sinne johtavat kulkutiet on pidettävä vapaina, jotta tavaroiden kuljettaminen ja huoltotoimien suorittaminen ovat mahdollisia. Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto huoltomiehen ilmanvaihtolaitoksen huoltotehtävistä ja niistä tehtävistä, jotka kuuluvat yleensä ilmanvaihtolaitoksen puhdistusurakkaan. 5.2 Ilmanvaihdon parannustoimenpiteet Ilmanvaihtojärjestelmän huonokuntoisista tai rikkoutuneista äänenvaimentimista voi irrota mineraalikuituja. Olemassa olevien äänenvaimentimien korjausvaihtoehtoina ovat koko äänenvaimentimen uusiminen tai vaimentimen pinnoitus ilmaa läpäisevällä, mutta kuitujen irtoamista ehkäisevällä ja ilmavirran rasitusta kestävällä materiaalilla tai reikäpellillä päällystettyjen vaimentimen käsittely sideaineella, joka liimaa kuidut toisiinsa ja estää niiden irtoamisen. Äänenvaimentimen lamellien tulee olla ulosvedettäviä. Äänenvaimentimet ovat lähes huoltovapaita laitteita. Niiden puhdistus voi tulla kysymykseen ilmanvaihtokanaviston puhdistuksen yhteydessä. Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat tulisi aina säätää ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksen jälkeen. Tasapainotus toteutetaan mittaamalla ja säätämällä ilmanvaihtoverkoston ilmavirrat vastaamaan suunnitteluarvojen mukaisia ilmavirtoja, jolloin huoneiden välinen ilmanjako tasoittuu. Poistoilmamäärät tulee säätää siten, että ilmaa poistetaan enemmän likaisista ja kosteista tiloista esimerkiksi pesu- ja kylpyhuoneesta, saunasta, wc:stä ja keittiöistä, kuin puhtaimmista tiloista. Tällöin kosteus ja epäpuhtaudet poistuvat läheltä niiden syntymispaikkoja ja eivät leviä puhtaimpiin tiloihin. Kun poistoilmamääriä säädetään, on samalla huomioitava tuloilman riittävä määrä. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen ILMANVAIHTOLAITOKSEN PUHTAUDEN AR- VIOINTI 6.1 Puhdistustarpeen arvioiminen Ilmanvaihtolaitoksen puhtaudelle ei ole olemassa tarkkoja viranomaisvaatimuksia tai muita yleisesti yleisesti käytettyjä kriteerejä. Puhtausvaatimukset ovat siis rakennuksen omistajan asetettavissa. Apuna hän voi käyttää Sisäilmastoluokitus 2000:ta, jossa on vaatimuksia uusien järjestelmien puhtaudelle ja ohjeita vanhojen kanavien puhdistusrajalle. Sisäilmastoluokituksessa ilmanvaihtojärjestemän puhtaus on jaettu kahteen luokkaan, P1 ja P2. Rakennuksen omistaja voi vapaasti valita minkä puhtausluokan hän asettaa tavoitteeksi. Sisäilmastoluokitus 2000:n tärkein käytännön puhtauskriteeri on keskimääräinen pölykertymä, jonka enimmäisarvo uudessa P1-puhtausluokan ilmanvaihtojärjestelmässä on 1,0 g/m 2. P1-luokan järjestelmä tulisi puhdistaa, kun pölykertymä on yli 2 g/m 2. P2-puhtausluokan ilmanvaihtojärjestelmässä saa uutena olla enintään 2,5 g/m 2 pölyä, ja se tulisi puhdistaa kun pölykertymä ylittää 5 g/m 2. Puhtausluokassa P1 tuloilmakanaviston pölykertymä ei saa ylittää arvoa 2 g/m 2, luokassa P2 tuloilmakanaviston pölykertymä ei saa ylittää arvoa 5 g/m 2 Taulukkoon 4 on koottu uuden ilmanvaihtojärjestelmän puhtaustarkastuksessa sovellettavat kriteerit. Niiden avulla voidaan käytännössä todeta, täyttääkö ilmanvaihtojärjestelmä tai sen osa puhtausluokituksen vaatimukset. Näitä vaatimuksia voidaan soveltaen käyttää myös asetettaessa tavoitteita olemassa olevan järjestelmän puhtaudelle. Ilmanvaihtolaitoksen puhtauden tasoa voidaan arvioida jokaisen huoltokerran yhteydessä silmämääräisesti (visuaalisesti). Ilmanvaihtolaitteiden visuaalisessa tarkastelussa tulee ensin kiinnittää huomiota laitteiden yleisvaikutelmaan. Ovatko laitteet ylipäätään kunnossa (ehjät), näkyykö laitteiden sisällä esimerkiksi metalli- tai öljyjäämiä ja onko äänieristeitä näkyvissä ja kosketuksissa ilmavirran kanssa. Tarkasteltaessa ilmanvaihtokanavaa kiinnitetään huomiota kanavan pohjaan ja kanavan saumoihin ja niiden kiillon perusteella arvioidaan kanavan puhtautta. Kanavan pohjasta tutkitaan pinnan kuvioinnin erottuvuutta. Mikäli kanavan pohjalla on pölyä, tulee huomio kiinnittää kierresaumojen erottuvuuteen. Jos saumat erottuvat kanavan pohjalla heikosti tai eivät lainkaan, tulee huomio kiinnittää pölyrajan erottuvuuteen. Pölyraja esiityy yleensä kanavassa, joiden pölykertymä on yli 1 g/m 2 katso kuva 11, ruutu 1 g/m 2 ).

13 24 Sisäilmaopas 8 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 25 Taulukko 4. Käytännössä sovellettavat puhtauskriteerit (Narvanne ym. 2002). Tarkastettava tekijä Puhtausluokka P1 Puhtausluokka P2 Tarkastusmenetelmä Tuloilmakanaviston? 1,0 g/m 2? 2,5 g/m 2 Visuaalinen puhtausasteikko, keskimääräinen pölykertymä rajatapauksissa enintään suodatinmenetelmä Yksittäisen tarkastuspisteen? 2,0 g/m 2? 5,0 g/m 2 Visuaalinen puhtausasteikko, pölykertymä enintään rajatapauksissa suodatinmenetelmä Metallijauhe Saa esiintyä pieniä Saa esiintyä pieniä Visuaalinen puhtausasteikko, määriä siellä täällä yksittäisiä kasoja, metallijauhejäämät paikallisesti ei yhtenäistä vanaa Öljy- tai muut voiteluainejäämät Ilmanvaihtokoneen oleva pölykertymä pinnoilla Päätelaitteiden pinnoilla oleva pölykertymä Kanavien saumakohdissa tai ivjärjestelmän muilla pinnoilla ei saa olla havaittavia voiteluainejäämiä Ei selvästi havaittavaa pölykerrosta tai muuta likaa Ei selvästi havaittavaa pölykerrosta tai muuta likaa Pöly ei saa kasaantua sormella pyyhkäistäessä Pöly ei saa kasaantua sormella pyyhkäistäessä Visuaalinen puhtausasteikko, voiteluainejäämät. Voiteluainejäämät edellyttävät aina lisäselvityksiä Silmämääräinen arvio, jonka tukena sormipyyhkäisy Silmämääräinen arvio, jonka tukena sormipyyhkäisy Kanava, jossa on metallijauhetta vain vähäisissä määrin siellä täällä, voidaan vielä hyväksyä P1-luokkaan. Jos kanavassa on metallijauhetta pieninä kasoina, mutta metallijauhevanaa ei kuitenkaan esiinny, niin kanava voidaan hyväksyä P2-luokkaan. Jos metallijauhetta on runsaasti ja se muodostaa kasoja tai yhtenäisen metallijauhevanan, niin kanava tulee puhdistaa. Rakennusjäte tai muu irtolika tulee poistaa kanavasta. Irtolian sijainti tulee merkitä tarkastuslomakkeeseen. Kanavassa ei saa olla öljy- tai muita voiteluainejäämiä. Mahdollisten voiteluainejäämien sijainti tulee kirjata tarkastuslomakkeeseen ja päättää jatkotoimenpiteistä. Uusille ilmanvaihtojärjestelmille on kehitetty visuaalinen arviointimenetelmä nopeaksi tarkastusmenetelmäksi kanavien puhtauden toteamiseen. Visuaalinen puhtausasteikko muodostuu 12 kuvasta, joiden avulla arvioidaan kanavien pölyisyyttä. Menetelmällä voidaan määrittää pölykertymä (yksikössä g/m 2 ) vertaamalla silmämääräistä arvioita kuviin. Asteikon yhteydessä on myös kuvasarjat, joita voidaan käyttää hyväksi metallijauheen puhdistustarvetta tai voiteluainejäämien esiintymistä arvioitaessa. Visuaalinen asteikko kattaa sekä P1- että P2- puhtausluokat. Uusien ilmanvaihtojärjestelmien puhtauden visuaalista arviointi menettelyä ei voida soveltaa vanhojen ilmanvaihtojärjestelmien puhtauden arvioimisessa. Vanhojen ilmanvaihtojärjestelmien puhtauden visuaaliseen arvioimiseen ollaan kehittämässä menettelyä. Kuva 11. Visuaalisen asteikon kuvia (Narvanne ym. 2002). Jos ilmanvaihtolaitoksen likaisuudesta/puhtaudesta ei saada riittävää tietoa visuaalisen arvioinnin avulla tai halutaan tarkempi kuva ilmanvaihtolaitteiden puhtaudesta, voidaan ilmanvaihtolaitteiden puhtaus määrittää suodatinmenetelmällä. Sen avulla voidaan lisäksi arvioida puhdistustarvetta, puhdistustyön onnistumista esimerkiksi ennen rakennuksen luovutusta ja rakennuksen ilmanvaihtolaitteiden puhtausluokkia (P1 ja P2). Ilmanvaihtokanavien sisäpinnan puhtaus on mitattava viidestä mittauskohdasta sekä yhdestä kohdasta jokaista alkavaa 200 metriä kohti. Jokaiseen erillisen ilmanvaihtolaitteiston kanavisto on mitattava kuitenkin ainakin kahdesta kohdasta ja jokaisesta kerroksesta on mitattava ainakin yksi näyte. Mittapisteet on valittava siten, että ne tasapuolisesti edustavat hyväksyttävää laitosta ja sen kanavia. Näytteet tulee valita sattumanvaraisesti erilaisista vaakakanavista pyrkimättä erityisesti ottamaan mukaan erityisen likaisia tai puhtaiksi etukäteen arvioituja kanavanosia. Suodatinkeräysmenetelmällä on mahdollista määrittää ilmanvaihtojärjestelmän pintojen pölykertymä (g/m 2 ). Menetelmässä ilmanvaihtolaitteen pinnalla oleva pöly kerätään suodattimelle vähintään 100 cm 2 kokoiselta alueelta. Pölykertymä määritetään punnitsemalla suodatin koteloineen ja imusuulakkeineen ennen ja jälkeen pölynäytteen ottoa. Näin minimoidaan suodatinkoteloon ja suulakkeeseen jäävästä pölykertymästä aiheutuva virhe. Pienin menetelmän avulla määritettävä pölykertymä on noin 0,15g/m 2. Menetelmä soveltuu sekä uusien asentamattomien tuotteiden että asennettujen kanaviston pölykertymän määritykseen. Jos on syytä epäillä, että ilmanvaihtojärjestelmässä esiintyy voiteluaine-, kuitu-, mikrobi- tai muita haitallisia epäpuhtauslähteitä, on niihin liittyvät mittaukset teetettävä erikoislaboratoriolla tai muulla luotettavalla asiantuntijalla.

14 26 Sisäilmaopas Puhdistuksen onnistumisen arviointi Kiinteistön omistajien tulisi tarkastaa puhdistuksen jälkeen, onko työ suoritettu sopimuksen mukaisesti. Puhdistuksen onnistumisen arvioinnissa voidaan hyödyntää samoja menetelmiä kuin puhdistuksen tarpeen arvioinnissa. Puhdistuksen jälkeiseen tarkastukseen Yhdysvaltain ympäristöviraston (EPA) suosittaa mm. Taulukossa 5 esitettyjä asioita. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen ILMANVAIHTOLAITOKSEN PUHDISTUKSEN TILAAMINEN 7.1 Tarjouspyyntö Tarjouspyynnön laatiminen on vaativa tehtävä, koska siinä pitää osata luetella etukäteen kaikki lopulliseen ratkaisuun vaikuttavat perustelut ja ominaisuudet, joita tarjokkailta vaaditaan. Jälkeenpäin ei voi enää muuttaa perusteluja. Taulukko 5. Kiinteistön omistajan tarkastuslista puhdistuksen jälkeen (EPA). Tarkastuslista Kyllä Ei Yleistä Puhdistettiinko koko ilmanvaihtojärjestelmä käsittäen lämmityksen ja jäähdytyksen, kanavat, sekä kaikki komponentit? Lämmitys Onko lämmityspatterin pinta puhtaannäköinen? Jäähdytys Ovatko jäähdytyspatterin molemmat puolet puhtaannäköiset? Ovatko patterin levyt ehjiä ja suorissa riveissä? Onko tippuvesiallas puhdas? Puhallin Ovatko puhaltimen siivet puhtaat? Onko puhallinkammio puhdas? Suodatin Onko suodatin kiinnitetty hyvin? Onko suodatinkammio puhtaannäköinen? Onko suodatinkammiossa kosteutta tai hometta? Kanavat Ovatko kanavien sisäpinnat puhtaannäköisiä? (Valitse tarkastukseen useita pisteitä kanavistosta.) Puhdistusluukut Onko uudet puhdistusluukut suljettu asianmukaisilla paneeleilla? Esiintyykö laitoksen käydessä ilmavuotoja puhdistusluukkujen kautta? Venttiilit Onko kaikki venttiilit asennettu hyvin paikoilleen puhdistuksen jälkeen? Ovatko kaikki venttiilit puhtaannäköisiä? Järjestelmän toiminta Toimiiko järjestelmä asianmukaisesti sekä lämmitys- että jäähdytystilanteissa? Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen onnistuminen on tärkeää, koska puhdistus on yksi kalleimmista kiinteistön hoitotoimista. Hyvä laatu maksaa yleensä enemmän kuin huono. Tarjouspyynnössä on kerrottava millaisilla tunnusluvuilla, mittayksiköillä tai standardeilla palvelun laatu mitataan ja ilmoitetaan. Halutun laatutason määrittäminen etukäteen ohjaa keskustelun juuri oikeansisältöiseen palvelupakettiin ja hankinta asettuu alusta asti suunnilleen todelliseen kustannusraamiin. Tarjouspyynnössä on esitettävä tiedot ilmanvaihtolaitteiden puhdistuksen laajuudesta. Kiinteistöjen omistajien ei tulisi tilata puhdistusta vain kanaviston tarpeellisilta osilta, vaan koko kanaviston tulisi puhdistaa. Paikoitellen tehty puhdistus saattaa kuljettaa likaa kanaviston osista toiseen ja eri ihmisten käsitykset puhdistuksen tarpeellisuudesta voivat vaihdella huomattavasti. Ovatko puhdistettavat ilmanvaihtolaitteet yhdessä rakennuksessa vai jakautuuko puhdistettava alue useaan erilliseen rakennukseen? Onko rakennuksessa monta puhdistettavaa kerrosta? Rakennuksen ollessa monikerroksinen on tarjouspyynnössä ilmoitettava, tehdäänkö puhdistusta katolta käsin (esim. konehuoneen puhdistus) ja onko kattotasanteelle käynti rakennuksen sisäpuolelta vai ulkopuolelta. Jos kattotasanteelle käynti tapahtuu rakennuksen ulkopuolelta esim. tikkaita käyttäen, on tikkaiden kunto tarkastettava ja mahdolliset epäkohdat korjattava ennen puhdistuksen alkua kiinteistön omistajan taholta. Tarjouspyynnössä on myös ilmoitettava kiinteistön voimavirran tarjonta. Voimavirtaa tarvitaan alipaineistajan toimintaan. Sisältyykö ilmavirtojen Järjestelmän toiminnan tarkastuksen, puhdistuksen, havaittujen puutteiden korjaamisen, ilmavirtojen säädön ja suodattimien vaihdon tulisi kuulua yhteen, mieluiten järjestelmän huollon yhteyteen.

15 28 Sisäilmaopas 8 tasapainotus toimeksiantoon ja tarvitseeko ilmanvaihtolaitteita desinfioida? Tarjouspyyntöön tulee liittää rakennuksen ilmanvaihtokuvat ja tulee huolehtia siitä, että kuvat vastaavat sen hetkistä ilmanvaihtojärjestelmän toteutusta. Siihen tulee liittää myös kuvaus rakennuksissa tehtävistä töistä, jos ne poikkeavat tavanomaisesta toimistotyöstä. Puhdistusliikkeen on tärkeä tietää, minkälaisessa käytössä rakennus on ollut aikaisemmin. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava työturvallisuusnäkökohdat, kuten kanavien sijaintikorkeus lattiapinnasta ja vaarallisten aineiden (liuottimet) käyttö. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava puhdistuksen ajankohta ja kesto. Puhdistuksen ajankohdassa on ilmoitettava milloin puhdistus voidaan aloittaa kiinteistössä. Puhdistuksen kestolla tarkoitetaan ajanjaksoa jolloin puhdistus voidaan rakennuksessa tehdä. Puhdistuksen ajankohdassa ilmoitetaan puhdistustyölle asetettavat työaikarajoitukset. Työaikarajoituksiin sisältyy esimerkiksi se, että puhdistustyötä voidaan tehdä vain ilta- tai yötyönä. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettava, että milloin kiinteistöön voi tutustua ja kuka on kiinteistön puolelta kiinteistöä näyttämässä (esim. huoltomies). Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettava puhtausluokan toteajan tiedot. Puhdistustyön tavoiteluokan toteaminen voidaan tehdä visuaalisesti ja tarkastuksessa voi olla mukana esimerkiksi yksi edustaja tilaajan puolelta ja yksi puhdistusliikkeen puolelta. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 29 Seuraavat ohjeet kannattaa ottaa huomioon puhdistusta tilattaessa: 1) Älä valitse puhdistusliikettä, jonka edustaja väittää kanaviston puhdistuksen parantavan rakennuksessa oleskelevien terveyttä, koska puhdistuksen ei ole osoitettu vaikuttavan terveyttä parantavalla tavalla. 2) Kysy, missä puhdistajat käyttävät kemiallisia yhdisteitä puhdistuksessa ja mitkä ovat niiden käytön edut ja haitat. 3) Tarkista, olivatko puhdistusyrityksen aikaisemmat asiakkaat tyytyväisiä ilmanvaihtolaitteiden puhdistukseen. 4) Jos osa ilmanvaihtolaitteiden puhdistuksesta tehdään tuntityönä, pyydä arviota myös tuntityönä tehtävän puhdistuksen kestosta. 5) Kysy myös että, voiko puhdistustyön aikana tulla puhdistustyön keskeytyksiä ja mistä keskeytykset voivat johtua. 6) Kysy miten puhdistustyö häiritsee rakennuksessa tapahtuvaa työtä ja voidaanko puhdistustyö tehdä tarvittaessa viikonloppuna tai iltatyönä. Kiinteistön omistajan tulisi itse tarkistaa kanavien sisäpuolinen puhtaus avaamalla muutamia puhdistusluukkuja ennen puhdistusta. Kiinteistön omistaja voi seurata puhdistuksen etenemistä pyytämällä puhdistajia merkitsemään päivittäin ilmanvaihtokuviin, mitkä osat kanavistosta on puhdistettu esimerkiksi värittämällä puhdistetut alueet (kuva 12). Puhdistuksesta ei saisi aiheutua kohtuutonta haittaa toimistossa työskenteleville. Toimistoissa tulisi herkät laitteet, kuten tietokoneet ja myös työtasot, suojata puhdistuksen aikana. Puhdistajien tulisi huolehtia siitä, että jokainen työhuone on siisti sen jälkeen, kun puhdistaja poistuu sieltä. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava tiedot puhdistuksen tavoitetasosta. Liitteessä 1 on esitetty tarjouspyyntölomake kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmän tarkastuksesta, puhdistuksesta ja säädöstä. Tarjouspyyntölomakkeen suunnittelussa on otettu huomioon Kiinteistöalan Kustannus Oy:n tarjouspyyntölomake. EPA (United States Environmental Protection Agency) suosittelee huomioimaan ilmanvaihtolaitosten puhdistusta tekevien yritysten valinnassa seuraavia asioita. Kaikilla ilmanvaihtolaitosten puhdistustyötä tarjoavilla yrityksillä ei ole samanlaista tietotaitoa ja vastuuta työstään. Tämän takia kannattaa ottaa yhteyttä ainakin kolmeen puhdistusalan yritykseen. Yrityksiltä voi pyytää kirjallisia tarjouksia kiinteistön puhdistusurakasta. Tarjousten pohjalta voidaan päättää, kuka kiinteistön ilmanvaihtolaitosten puhdistustyöt tekee. Kuva 12. Puhdistuksen etenemistä on helpompi seurata ajan tasalla olevista väritetyistä ilmanvaihtopiirrostuksista.

16 30 Sisäilmaopas 8 Kaikki oleelliset asiat pitää ilmoittaa tarjouspyynnössä jo aivan kilpailuttamisen alussa. Tarjouspyyntö on hyvä tehdä jo valmiiksi suunnitellulla lomakkeella esim. liitteellä Tarjousten jättämien, vertailu ja hyväksymisperusteet Tarjoukset on yleensä annettava hankinnan laadun, arvon ja kiireellisyyden mukaan kirjallisesti, telekopiona, sähköpostina tai vastaavalla menetelmällä. Vastaanotettaessa sähköisesti välitettyjä tarjouksia hankintayksikön on voitava varmistaa, että tarjouksen käsittelyn luottamuksellisuus ja tasapuolisuus säilyy koko hankintamenettelyn ajan. Tarjoukset saa avata vasta niiden jättämiseen varatun ajan päätyttyä. Tarjous on jätettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä mainittuun määräaikaan mennessä. Myöhästynyttä tarjousta ei saa hyväksyä, mutta myöhästynyt, ennen tarjousten avaamista saapunut tarjous on kuitenkin otettava huomioon, jos myöhästymistä ei ilmeisesti voida lukea toimittajan syyksi. Suomessa tarjousten avaamisen suorittaa hankintayksikön tehtävään määräämä henkilö tai henkilöt. Tarjousten avaustilaisuudessa voivat olla mukana myös tarjoajina olevien yritysten edustajat. Tarjousten avaamisen jälkeen suoritetaan kilpailevien tarjousten vertailu. Tämän helpottamiseksi tarjoukset pyritään pyytämään ja saamaan mahdollisimman pitkälti samaa kaavaa noudattavina tarjouksen hyväksymisen perusteeksi on kaksi vaihtoehtoa. Tilaajan on hyväksyttävä tarjouksista joko se tarjous, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin hankintahinnan arviointiperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteita ovat esimerkiksi: toimitusaika, valmistumispäivämäärä, käyttökustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, toiminnalliset ominaisuudet, huoltopalvelut ja toimintavarmuus. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava, kumpaa perustetta tarjouksen hyväksymiseen käytetään. 7.3 Työn tilaus Sopimus työn myyjän ja ostajan välillä syntyy Suomen oikeustoimilain mukaan silloin, kun myyjä saa tiedon, että ostaja on hyväksynyt hänen tekemän tarjouksen sellaisenaan. Tämä voi tapahtua hankintapäätöstä välittömästi seuraavalla ilmoituksella tai tiedonannolla, mutta useimmissa tapauksissa sen muotona on ostajan antama kirjallinen tilaus. Mikäli ostaja ei hyväksy myyjän tarjousta sellaisenaan, vaan haluaa siihen muutoksia eli tekee vastatarjouksen, sopimus syntyy kun myyjä on hyväksynyt vastatarjouksen. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen PUHDISTUSTYÖ 8.1 Aloituspalaveri Aloituspalaverissa sovitaan ilmanvaihtolaitosten puhdistustyön toteutus ja laaditaan työsuunnitelma puhdistustyölle. Aloituspalaverissa käydään läpi seuraavat asiat: Puhdistustyön tavoitetaso Käytössä olleen rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän puhdistustyön tavoitetason pitäisi olla saman kuin Sisäilmaluokitus 2000:ssa määritelty uuden ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokan P1-puhtaustaso (enintään 1,0 g/m 2 ). Puhdistustyön aikataulu Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistusjärjestys Puhdistustyön ajankohdan tarkentaminen: päivä-, ilta- vai yöaika Rakennuksen sisätilojen ja toimistolaitteiden suojaaminen tarvittaessa Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksen yhteydessä havaittujen vikojen ja puutteiden korjaamisesta sopiminen Tuloilmajärjestelmän äänenvaimentimien mahdollinen pinnoittaminen Puhdistustyön laadunvarmennusmenettely Työturvallisuusnäkökohdat Avaimet, kulkuluvat ja kiinteistön vartiointi 8.2 Tiedote ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuvista puhdistus- ja säätötöistä Kiinteistön omistajan tulee tiedottaa rakennuksen käyttäjille riittävän ajoissa (vähintään viikkoa aikaisemmin), että kohteessa tullaan tekemään ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuvia puhdistus- ja säätötöistä. Myös kiinteistön käyttäjä voi halutessaan tehdä tiedotuksen. Tiedotuksesta tulisi selvitä mm. seuraavat asiat: Puhdistusta tekevän yrityksen nimi ja yhteystiedot Puhdistus- ja tasapainotustöiden aikataulut (päivämäärät) rakennuksittain. Jos kyseessä on esimerkiksi taloyhtiö, on puhdistusyrityksen ainakin arvioitava milloin puhdistus tapahtuu eri rakennuksissa. Puhdistuksen ajoittumien päivään, esimerkiksi työaika , iltatyö tai yötyö Ilmanvaihtojärjestelmän toiminta puhdistustyön aikana (rakennuksittain) Sisätilojen suojaaminen puhdistustyön aikana ja se, että voiko rakennuksissa/ tiloissa työskennellä puhdistuksen aikana normaalisti. Muut esille tulevat asiat: Esimerkiksi toivotaan, että kiinteistön omistaja/asukkaat/työntekijät takaavat mahdollisimman esteettömän kulun ilmanvaihtolaitteiden luo. Toivotaan asukkaiden ilmoittavan lemmikkieläimistä (kissat, koirat)

17 32 Sisäilmaopas 8 kyseiseen puhelin numeroon Huoneistossa liikkuminen, esimerkiksi: puhdistajilla on käytössä yleisavain Loppusiivouksen ajankohta Yhdyshenkilö ongelmatilanteissa 8.3 Puhdistustyön toteutumisen seuranta Kiinteistöpäällikön tehtävänä on valvoa ilmanvaihtojärjestelmän puhdistustyötä. Hänen tehtävänään on huolehtia, että työ sujuu aikataulun mukaisesti. Hänen tulee pyytää puhdistusyritystä raportoimaan säännöllisesti työn eteneminen ja ilmoittamaan heti ilmanvaihtojärjestelmän vikojen ja puutteiden havaitsemisesta. Puhdistusyrityksen on viipymättä ilmoitettava kiinteistöpäällikölle, jos aikatauluista on venyttävä tai korjaustyöt lisäävät urakan kustannuksia. Kiinteistöpäällikkö päättää, mitkä korjaukset ilmanvaihtojärjestelmään tehdään ja mikä yritys valitaan korjaukset tekemään. 8.4 Puhdistustyön laadun tarkastaminen Kiinteistöpäällikön tulee valvoa, että puhdistustyö täyttää sovitun puhtauden tavoitetason. Ilmanvaihtolaitoksen puhtaus voidaan todeta visuaalisesti tai mittaamalla ilmanvaihtojärjestelmän pölykertymä. Pölykertymän mittauksen tai visuaalisen arvioin voi tehdä esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien mittaus- ja säätötyöhön erikoistunut yritys. 8.5 Puhdistustyön hyväksyminen Mikäli puhdistustyön jälkeiset pölykertymämittaukset osoittavat, että puhdistustyö ei täytä tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia, puhdistustyö on tehtävä tarkoituksenmukaisilta osilta uudestaan. Kun kanavien puhtaustaso täyttää puhtausluokan P1 vaatimukset, puhdistustyö voidaan hyväksyä. 8.6 Ilmavirtojen tasapainotustyön laadun tarkastamisen järjestäminen Kiinteistöpäällikkö tilaa kohteeseen tasapainotustyön jälkeen ilmavirtojen mittaamiseen erikoistuneen yrityksen tekemään pistemittauksia, joilla varmistetaan, että ilmavirrat ovat kanaviston eri osissa kohdallaan tai ilmavirrat tarkastetaan ilmavirtojen tasapainotustyön tehneen puhdistusyrityksen ja kiinteistöpäällikön yhteisen tarkastuksen avulla. 8.7 Tasapainotustyön hyväksyminen Mikäli ilmavirtojen suunnitteluarvoja ei ole saavutettu riittävän tarkasti, tasapainotustyö on tehtävä tarkoituksenmukaisin osin uudestaan. Huonekohtaisen ilmavirran hyväksyttävä poikkeama suunnitteluarvosta on ± 20 %. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen Loppusiivous Kiinteistöpäällikkö sopii rakennuksen siivouspalveluja tarjoavan yrityksen kanssa sisätilojen loppusiivouksesta. Lisäksi puhdistusyrityksen on huolehdittava, että kiinteistön sisätilat ovat samassa kunnossa kuin ennen puhdistustyön alkua. 8.9 Uudiskohteet Rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan ilmanvaihtojärjestelmä ja sen huoltokäytävät on suunniteltava ja rakennettava siten, että ilmanvaihtojärjestelmä on helposti ja turvallisesti huollettavissa ja korjattavissa. Puhdistustyön etenemisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että portaikkoja ja IV-konehuonetilaa ei käytetä varastona kiinteistön tavaroille. Ennen puhdistusta on kiinteistön omistajan tai huoltoyhtiön on varmistettava, että puhdistajilla on esteetön pääsy ilmanvaihtolaitteisiin. Ilmanvaihtojärjestelmä tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että järjestelmä on puhdas vastaanottohetkellä. Jos ilmanvaihtojärjestelmää käytetään rakennusaikana, on varmistettava, että ilmanvaihtokone on varustettu suodattimilla. On huomattava, että puhtausluokan P1 järjestelmää ei saa käyttää rakennusaikana ennen toimintakokeita. Jos järjestelmää on käytetty rakennusaikana, on se puhdistettava ennen luovuttamista tilaajalle ja suodattimet vaihdettava. Kanavien puhtaus ja puhdistusluukkujen toiminta tarkastetaan pistokokein asennustyön edetessä sekä vastaanoton yhteydessä toimintakokeissa ja lopputarkastuksissa. Jos tarkastusten yhteydessä kanavissa esiintyy likaisuutta, on ne puhdistettava hyväksyttävästi. Vastaavasti toimimattomat puhdistusluukut on korjattava. Tarkastusmenetelmänä käytetään visuaalista tarkastusmenetelmää ks. kappale 6.1. Mikäli visuaalisen menetelmän perusteella ei päästä yksimielisyyteen kanaviston puhtaudesta, suoritetaan mittaus. Kanavisto todetaan puhtaaksi, mikäli otetuista näytteistä vähintään 80 % alittaa rajan 1,0 g/m 2 (2,5 g/m 2 puhtausluokka P2). Rajan ylittäneistä näytteistä vain 5 %:lle sallitaan 50 %:n ylitys raja-arvosta. Jos yksikin näyte ylittää rajan kolminkertaisesti, on puhdistus suoritettava. Jos kaikki ylitykset liittyvät tiettyyn kerrokseen tai alueeseen, voidaan puhdistus kohdistaa vai tälle alueelle. Uudisrakennuksen loppusiivoukseen kuuluvat tehtävät ja siivouksen jälkeinen puhtaustaso määritellään aina rakennushankekohtaisesti. Uudisrakennusten ilmanvaihtojärjestelmän loppusiivouksessa tarkastetaan mm. seuraavat asiat: ettei ilmanvaihtokanavien, ilmanvaihtoventtiilien ja muiden ylätasojen ulkopinnoilla ole näkyvää likaa tai tahroja. Ilmanvaihtolaitteiden pinnoilta on poistettu suojakalvot jamuovit. Lisäksi tarkastetaan, että alas laskettujen kattojen yläpinnat ovat pölyttömät.

18 34 Sisäilmaopas 8 9. YHTEENVETO Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 35 Ilmanvaihtolaitoksen puhtaus on tärkeä seikka huoneistossa asuvien tai työskentelevien ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Huonosti toimivan ilmanvaihtolaitoksen on todettu lisäävän huoneistossa olevien henkilöiden yleisoireita. On tärkeä, että ilmanvaihtolaitos on puhdas, toimii oikein ja sen toiminnasta ollaan kiinnostuneita. Ilmanvaihtolaitoksen puhtautta voidaan ylläpitää ilmanvaihtolaitoksen säännöllisellä huollolla. Ulkoilman suodattaminen on tärkeä seikka kanavien likaantumisen estämisessä. Mitä paremmat ilmanvaihtosuodattimet ilmanvaihtolaitoksessa on, sitä vähemmän ilmanvaihtokanavistoon kertyy ulkoilmasta peräisin olevia epäpuhtauksia. On myös huomioitava, että vaikka suodattimet olisivat suodatusteholtaan kuinka erinomaisia, niin kanavat voivat likaantua merkittävästi suodattimien reuna- ja ohivuotojen seurauksena. Huolto ei ainoastaan koske pelkkiä suodattimia, vaan koko ilmanvaihtolaitosta. Esimerkiksi kosteuden kertyminen ilmanvaihtojärjestelmään on otettava huomioon. Talven lumipyryjen aikaan ilmanvaihtolaitoksen tuloilmakammio, säätöpellit ja suodattimet ovat tarkastettava tavallista huoltoväliä tiheämmin eli jokaisen lumipyryn yhteydessä. Ilmanvaihtolaitoksen puhtauden tasoa voidaan arvioida jokaisen huoltokerran yhteydessä silmämääräisesti (visuaalisesti). Ilmanvaihtolaitteiden visuaalisessa tarkastelussa tarkastelussa tulee ensin kiinnittää huomiota laitteiden yleisvaikutelmaan. Ovatko laitteet ylipäätään kunnossa (ehjät), näkyykö laitteiden sisällä esimerkiksi metalli- tai öljyjäämiä ja onko äänieristeitä näkyvissä ja kosketuksissa ilmavirran kanssa. Jos ilmanvaihtolaitoksen likaisuudesta/puhtaudesta ei saada riittävää tietoa visuaalisen arvioinnin avulla tai halutaan tarkempi kuva ilmanvaihtolaitteiden puhtaudesta, voidaan ilmanvaihtolaitteiden puhtauden määrittämiseen suodatinmenetelmää. Suodatinmenetelmän avulla voidaan lisäksi valvoa luotettavasti puhdistustarvetta, puhdistustyön onnistumista esimerkiksi ennen rakennuksen luovutusta ja rakennuksen ilmanvaihtolaitteiden puhtausluokkia (P1 ja P2). Ilmanvaihtolaitosten puhdistustarpeen ilmettyä pyydetään puhdistustyöstä tarjouksia puhdistusalan yrityksiltä. Tarjouspyynnön laatiminen on vaativa tehtävä, koska siinä pitää osata luetella etukäteen kaikki lopulliseen ratkaisuun vaikuttavat perustelut ja ominaisuudet, joita tarjokkailta vaaditaan. Kun tarjouspyynnöt on vertailtu, puhdistustyön tilaajan on hyväksyttävä jokin tarjous. Tilaajan on hyväksyttävä tarjouksista joko se tarjous, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin hankintahinnan arviointiperusteiden mukaan, tai se tarjous, joka on hinnaltaan halvin. Tarjouspyyntömenettelyssä valitun puhdistusalan yrityksen kanssa pidetään ennen ilmanvaihtolaitteiden puhdistuksen aloittamista aloituspalaveri. Aloituspalaverissa sovitaan ilmanvaihtolaitosten puhdistustyön toteutus ja laaditaan työsuunnitelma puhdistustyölle. Ilmanvaihtolaitoksen puhdistuksen jälkeen tarkastetaan puhdistustyön laatu. Kiinteistöpäällikön tulee valvoa, että puhdistustyö täyttää sovitun puhtauden tavoitetason. Puhtauden tarkastaminen voidaan tehdä visuaalisesti tai mittaamalla ilmanvaihtojärjestelmän pölykertymä. Kun ilmanvaihtolaitteiden puhdistus on todettu täyttävän puhdistukselle asetetut tavoitteet, voidaan puhdistustyö hyväksyä. Puhdistetun ilmanvaihtojärjestelmän kunnosta on huolehdittava myös puhdistuksen jälkeen, jotta hyvin toimivalla ilmanvaihdolla voitaisiin omalta osaltaan taata jatkossakin rakennuksen hyvä sisäilmasto ja ihmisten viihtyvyys rakennuksessa. KIRJALLISUUSVIITTEET Narvanne, J., Majanen, A., Eskola, L., Kukkonen, E., Holopainen, R. ja Tuomainen, M. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastusohje. Puhdas toimiva ilmanvaihto. Sisäilmayhdistys, julkaisu 18. Kolari Sirpa, Jumpponen Mika, Hyvärinen Markku, Luoma Marianna, Merikoski Raisa ja Pasanen Pertti. Ilmanvaihtolaitosten epäpuhtaudet ja niille altistuminen puhdistustyössä. Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitosten monistesarja 4/ ISSN s. + 7 liitettä 28 s. Pasanen, P. Toimistorakennusten ilmanvaihtokanavien epäpuhtaudet. Kuopion yliopisto, ympäristötieteiden laitos 2/1994. Ripatti, H., Pentikäinen, J., Saaristo, P., Vasara,J., Liljeström, K. Puhtaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnitteluohje. Sisäilmayhdistys julkaisu

19 36 Sisäilmaopas 8 LIITE 1. Pyydämme tarjoustanne alla olevan kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmän osalta Kiinteistön nimi: Osoite: Tarjouksen toimitusosoite: Tarjouspyyntö koskee seuraavia kokonaisuuksia. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden ja kunnon: Tarkastus Puhdistus Ilmavirtojen säätö kyllä kyllä kyllä ei ei ei Tarjouksen hyväksyminen perustuu: Kokonaistaloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen Hinnaltaan edullisimpaan tarjoukseen KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT Valmistumisvuosi Rakennusten lukumäärä kpl. Kerrosten lukumäärä kpl. Ilmanvaihtojärjestelmätyyppi: Painovoimainen Koneellinen poisto Koneellinen tulo- ja poisto KIINTEISTÖÖN TUTUSTUMISAJANKOHTA JA TARJOUSPYYNNÖN TIEDOT Kiinteistöön voi tutustua: pvm. kk. vuosi. klo, jolloin paikalla on kiinteistöä näyttämässä seuraava henkilö: Nimi Puhelin nro: Tarjous on annettava: pvm. kk. vuosi. mennessä. Tarjouksen on oltava voimassa pvm. kk. vuosi. saakka.

20 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen 37 KIINTEISTÖN PUHDISTETTAVUUS Rakennuksen nykyinen käyttötarkoitus ja kuvaus työtehtävistä: Rakennuksen aikaisempi käyttötarkoitus: Käsitelläänkö rakennuksessa terveydelle vaarallisia kemikaaleja: kyllä ei Liitteenä aineiden käyttöturvallisuustiedotteet: kpl. Tapahtuuko osa puhdistustyöstä kiinteistön katolla: kyllä ei Katolle käynti on järjestetty kiinteistön: sisältä ulkoa Kattokorkeus n. m. Kiinteistössä voidaan käyttää voimavirtaa vaativia puhdistuslaitteita: kyllä ei Voimavirran saatavuus: hyvä huono Tarvitaanko ilmanvaihtolaitteita desinfioida: kyllä ei Desinfioitava ilmanvaihtolaitteiden osa: Desinfioinnin syy: Asbestin esiintyminen: ei tiedossa kartoitus tehty ei esiinny esiintyy Ajan tasalla olevat ilmanvaihtokuvat: Ilmanvaihtokuvat kpl liitteenä Edellisen puhdistuksen / säädön ajankohta: pvm. kk. vuosi. Millä korkeudella kanavat sijaitsevat: m lattiatasosta Onko kanaviin esteetön pääsy: kyllä ei Puhdistustyön laadun arviointi on: visuaalinen pölykertymämittaus videokuvaus digitaalikamerakuvaus. Puhdistustyön laadun arvioinnin tekee: Kiinteistön puhdistettavuuden kannalta muita huomioitavia asioita: HINTA Tarjottavasta työstä on mainittava erikseen hinnat tarkastuksesta, puhdistuksesta, säädöstä ja tarvittavista lisätöistä eritellysti mahdollisuuksien mukaan sekä lisätöiden tuntiveloitus. LISÄTIETOJA YHTEYSHENKILÖ JA ALLEKIRJOITUS Paikka ja aika Tarjouksen pyytäjän allekirjoitus ja yhteystiedot Yhteyshenkilö