VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

Samankaltaiset tiedostot
Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

BUSINESS FINLANDIN PALVELUT KASVUMOOTTOREILLE

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

Ajankohtaista Tekesistä soteja hyvinvointialalla. Turku Minna Hendolin ja Raimo Pakkanen

ROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

OSKE-vaikuttajapäivä Aluerahoittajan näkemyksiä

Tutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 ( )

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE Harri Kivelä Iisalmi

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

KORKEAKOULUYHTEISTYÖ JA KORKEAKOULUJEN VAIKUTTAVUUS. pk-yritysten näkökulmasta. Eerikki Vainio Asiantuntija, Arene ry Vaasa 4.4.

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

Ravinteiden kierrätyksen läpimurto - liiketoimintaekosysteemi

Tekesin innovaatiorahoitus

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Sote-ala edelläkävijämarkkinana markkinoiden muotoutuminen ja yritysvaikutukset

Päätös EAKR-projektin "MINT - Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäminen" rahoittamisesta

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Tekesin tutkimushaut 2012

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Aluekehittäminen ja TKIO

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

Data liiketoiminnan moottorina tietosuoja kilpailukyvyn vauhdittajana VTT:n media-aamiainen

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

Infra-alan kehityskohteita 2011

OHITUSKAISTA. Rovaniemeltä MAAILMALLE Suvi Sundquist Senior Director, Business Finland OHJELMA

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Fintrip mahdollistajana ja vaikuttajana

Taitajakilpailutoiminta. ammatillisessa koulutuksessa

Tekesin rahoituspalvelut yrityksille 2017 #

Tulevaisuusvaliokunnan kuuleminen Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta Mikko Kosonen, yliasiamies

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

RDI Preparing for the breakthrough in 2020 s

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Business Finland s Funding Instruments. Lämpöklinikka Tampere,

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA

A GRID. Aalto Innovation Scout projekti. TEKES Innovation scout -jamboree, Finding Paths -tilaisuus, Turku

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Business Finlandin rahoituspalvelut yrityksille. Juha Pulkkinen Oulu,

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Vauhtia korjausrakentamiseen koulutuksella, neuvonnalla ja uusilla rahoitusinstrumenteilla

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 6526/31/2017 Hakemuksen saapumispvm

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Yritysrahoitusstrategia Kalevi Pölönen Yksikön päällikkö Innovaatiot ja yritysrahoitus

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Transkriptio:

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019

31/01/2019 2

Arvioinnin päähuomioita VTT:n lähtökohdista VTT on Suomen ja Euroopan mittakaavassa merkittävä teknologian tutkimuslaitos ja kansallinen voimavara. VTT:n tutkimuksen laatu ja kilpailukyky on pidettävä korkeana sekä kriittinen koko riittävänä. VTT:n uusi strategia koetaan yleisesti positiivisena ja oikean suuntaisena. Majakoiden ja haastelähtöisyyden avulla VTT käy aiempaa syvempää keskustelua yritysten kanssa hankkeista kumppanuuksiin. Välttämättömien erityistehtävien sijoittuminen VTT:lle on perusteltua toiminnan jatkuvuuden, yhteiskunnan, valtionhallinnon että osin VTT:n näkökulmista. 3

Pysyykö kilpailukyky vahvana resurssien vähentyessä? 4

Arvioinnin esiin nostamat keskeiset haastekokonaisuudet I. Osaaminen ja kyvykkyydet - Osaamisen ylläpitäminen, kasvattaminen, päivittäminen ja uusien osaajien rekrytointi on jatkuva haaste. Strategian toteuttaminen vaatii myös uusia osaamisia. Mitä kaikkea osaamista VTT:n tulee ylläpitää ja miten VTT pitää kiinni parhaista osaajista? II. III. IV. Asiakkaat ja asiakasajattelu - Asiakaslähtöisyyden vakiinnuttaminen toimintatavaksi läpi koko organisaation on strategian jalkautuksen haastavin kohta ja vaatii vielä paljon työtä. VTT:n rooli suhteessa muihin toimijoihin Tutkimustahojen työnjaossa ja roolituksessa on epäselvyyksiä. Miten taataan pienessä maassa yhteistyön toimivuus? Infrat - VTT:n ylläpitämät, arvokkaaksi koetut ja kansainvälisesti houkuttelevat infrat nostavat väistämättä VTT:n kustannusrakennetta. Miten näiden ylläpidon investoinnit hoidetaan? Mitkä ovat näiden käytön uusia toimintamalleja ja miten käyttöä vahvistetaan? V. Kaupallistaminen Tutkimustulosten kaupallistaminen eri polkuja pitkin on VTT:n yksi ydintehtävä. Oma tutkimuksen kaupallistaminen on VTT:llä viime vuosina jäänyt taka-alalle suhteessa tutkimukseen ja yritysten kanssa tehtävään tilaustutkimukseen. Tulossa oleva kansallinen tutkimuksen kaupallistamisen rahasto ja kaupallistamisen toimintamallit VTT:llä ovat juuri nyt etsimässä muotoaan. 5

Kysymys paneelille Miltä tulevaisuus näyttää? 6

Ekosysteemityössä kulminoituvat monet VTT:n toiminnan ydinelementit ja vahvuudet Strategian mukainen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen Strateginen pitkän aikavälin tutkimus ja yhteistyön rakentaminen erityisesti tutkimus-yritys rajapintaan Tutkimusinfrastruktuurien hyödyntäminen ja yhteiskäyttö 7

Arvioinnin suosituksia VTT:lle ja jatkokysymyksiä VTT:n tulee edetä määrätietoisesti kohti strategian määrittelemää suuntaa ekosysteemien rakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta myös ketteryyttä ja uusia toimintatapoja VTT:n tulee määritellä selkeämmin roolinsa ja omat tehtävänsä erilaisissa ekosysteemeissä. VTT:n tulee selkeästi priorisoida tutkimusinfrastruktuureja niiden käyttötarkoituksen mukaan, perustella julkisen rahoituksen tarve tärkeimpien ylläpitoon ja kehittää uusia toimintamalleja. Miten VTT osaltaan vahvistaa ekosysteemien kansainvälistä kilpailukykyä ja houkuttelevuutta? Miten innovaatioekosysteemeihin kytketään parhaiten tutkimustulosten kaupallistaminen? (kytkentä liiketoimintaekosysteemien kanssa, uudet tutkimuslähtöiset yritykset, tutkimustulosten hyödyntäminen pk-yrityksissä?) 8

Arvioinnin suosituksia TEM:ile ja muille toimijoille VTT:n merkittävä kansallinen rahoitus on turvattava jatkossa. VTT:n toimintaa ei pidä liian vahvasti ohjata markkinaehtoisen yritysmäisen liiketoiminnan suuntaan. TEM:in ja VTT:n on osoitettava selkeästi VTT:n kansallinen vaikuttavuus ja erityinen rooli tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä. Ekosysteemien kehittymistä ja syntyneitä vaikutuksia seurataan ja arvioidaan kansallisesti. Merkittävien kokonaisuuksien luomiseen tähtäävien kansallisten toimenpiteiden tulee olla keskenään koherentteja ja samoihin tavoitteisiin pyrkiviä. Julkisen soveltavan tutkimuksen rahoituksen tulisi asettaa selkeät kannusteet ja tukea tutkimustahojen yhteistyötä. Tutkimuksen kaupallistamisen toimintamalleja tulee rakentaa yhteistyössä korkeakoulujen, yrityskiihdyttämöiden ja rahoittajien kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti 9

Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioja liiketoimintaekosysteemejä Kysymys paneelille Miten VTT kehittää näitä yhteistyössä muiden kanssa? Miten taataan kansallisesti näiden kehittyminen ja toimiva yhteistyö? 10