Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HENKILÖSTÖ- KERTOMUS

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HENKILÖSTÖ- KERTOMUS 2003

2 (31) KATSAUS HENKILÖSTÖÖN - henkilöstön tilasta ja sen kehityksestä Henkilöstövoimavarojen raportointia on viime vuosina yleisesti työmarkkinoilla kehitetty entistä paremmin tunnistamaan organisaatioiden strategisen menestymisen mittareita. Ihmisten ja heistä muodostuvan organisaation työhyvinvointi, motivoituminen ja sitoutuminen sekä työn merkittävyyden kokeminen ovat keskeisiä strategisia tuloksellisuuden ja menestymisen suunnannäyttäjiä. Pohjois-Karjalan kuntayhtymän strategia sekä koko organisaation että sen eri osaalueiden tasoilla noudattaa ns. tasapainotetun mittariston mallia. Tasapainotettu mittaristo on toiminnan kokonaisarvioinnin väline. Se monipuolistaa tuloksellisuuden arviointia taloudellisten näkökulmien ulkopuolelle. Toiminnan ohjauksen ja arvioinnin kannalta on olennaista se, miten ryhmitellään ne asiat, joiden kehitystä toiminnan kokonaisonnistumisen näkökulmasta pitäisi seurata. Mallissa lähdetään siis siitä, että eri näkökulmilla on keskinäinen hierarkia sekä syyseuraus-suhde. Kun tähän hierarkiaan asetetaan mittarit, havaitaan, että juuri henkilöstönäkökulmasta löytyy niitä tekijöitä (esim. työ- ja toimintakyky, osaaminen, motivaatio), jotka vaikuttavat ratkaisevimmin kokonaistulokseen. Henkilöstökertomus on keskeinen väline tuottamaan päättäjille, esimiehille, työntekijöille ja eri sidosryhmille tietoa henkilöstövoimavarojen tilanteesta ja käytöstä. Sen tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstökertomus kuvaa osittain toteutunutta kehitystä. Se sisältää myös varautumista tulevaan ja auttaa päätösten vaikutusten ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa. Samanaikaisesti tämän henkilöstökertomuksen kanssa on kuntayhtymän henkilöstöyksikössä valmisteltu työhyvinvoinnin tasapainomalliin perustuvaa toimenpideohjelmaa. Osa toimenpideohjelmaan sisältyvistä asioista nostetaan päätöksenteon kohteeksi samanaikaisesti tämän henkilöstökertomuksen käsittelyn kanssa ja osa on tarkoitettu jatkotyöstettäväksi yhteistoiminnallisesti henkilöstön edustajien kanssa. Jouko Kantola Henkilöstöpäällikkö

3 (31) HENKILÖSTÖVAHVUUS - kokonaiskuva kuntayhtymän henkilöstömäärästä ja rakenteesta Kuntayhtymän henkilöstöresurssien rakennetta voi tarkastella palvelussuhteen pysyvyyden, osa-/kokoaikaisuuden ja palvelussuhteen keston sekä ikärakenteen mukaan. Henkilöstön kokonaismäärä Taulukko. Henkilöstötilanne 31.12.2003 Kokoaikatyössä Osa-aikatyössä Yht. Työs- Palkall Palkatt. Yht. Työs- Palkall Palkatt. Yht. sä pois pois sä pois pois Vakinaiset 1.097 473 140 1.710 185 15 4 204 1.914 Määräaikaiset 315 57 10 382 44 5 1 50 432 Yhteensä 1.412 530 150 2.092 229 20 5 254 2.346 Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstöä oli 31.12.2003 kuntayhtymän palveluksessa 66 henkilöä enemmän. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien määrä oli 1.914 edellisen vuoden tilanteen ollessa 1.853. 2500 2000 1500 1000 500 0 99 00 01 02 03 Määräaikainen, os a-aikatyö 89 72 45 50 50 Määräaikainen, kokoaikatyö 352 335 424 377 382 Vakinainen, os a-aikatyö 161 177 148 189 204 Vakinainen, kokoaikatyö 1532 1566 1605 1664 1710 Kuva. Henkilöstötilanne vuoden lopussa vuosina 1999 2003.

4 (31) 2003 m iehet 17 % naiset 83 % Kuva. Sukupuolirakenne 31.12.2003 Kuntayhtymän henkilöstöstä 83 % on naisia ja 17 % miehiä. Suhde on säilynyt viimeisten vuosien aikana ennallaan. Palvelussuhteiden luonne Vaikkakin viime vuosina on tehty laajahkoja vakinaistamisratkaisuja, osa henkilöstöstä tulee aina olemaan määräaikaisissa palvelussuhteissa. Toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde on kuitenkin myös kuntayhtymässä päätyyppi. Vuoden 2003 lopussa 82 % henkilökunnasta oli vakinaisissa palvelussuhteissa ja 18 % määräaikaisissa. Suhde on muuttunut vakinaispainotteisemmaksi viimeisen viiden vuoden aikana: vuonna 1999 vakinaisia oli 79 % ja määräaikaisia 21 %. 1999 Määräaikaiset 21 % 2000 Määräaikaiset 19 % Vakinaiset 79 % 2003 Vakinaiset 81 % Määräaikaiset 18 % 2001 Vakinaiset 82 % 2002 Määräaikaiset 21 % Määräaikaiset 19 % Vakinaiset 79 % Vakinaiset 81 % Kuva. Määräaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevat palvelussuhteet

5 (31) Miehet Määräaikaiset 22 % Vakinaiset 78 % Naiset Määräaikaiset 18 % Vakinaiset 82 % Kuva. Määräaikaiset ja toistaiseksi voimassaolevat palvelussuhteet sukupuolen mukaan. Määräaikaisuus on selvästi yleisempää miehillä kuin naisilla, sillä miehistä 22 % oli määräaikaisessa palvelussuhteessa vastaavan luvun ollessa naisilla 18 %. Koko- ja osa-aikatyö 1999 2000 osa-aikaiset osa-aikaiset 12 % 12 % kokoaikaiset 88 % 2003 osa-aikaiset 11 % kokoaikaiset 88 % 2001 osa-aikaiset 9 % kokoaikaiset 89 % 2002 osa-aikaiset 10 % kokoaikaiset 91 % kokoaikaiset 90 % Kuva. Henkilöstövahvuus työajan mukaan.

6 (31) Osa-aikaisten osuus henkilöstörakenteessa aleni osa-aikalisän käytön vähentymisen myötä vuonna 2001, mutta on kahden viime vuoden aikana jälleen lisääntynyt. Osaaikaisia oli vuoden 2002 lopussa 239 ja kertomusvuoden lopussa 254, joista 43 osaaikaeläkkeellä (+ 4 edellisvuoteen) ja 39 osatyökyvyttömyyseläkkeellä ( - 4 edellisvuoteen). Taulukko. Vakinaisen henkilöstön osa-aikatyö 1999 2000 2001 2002 2003 Toistaiseksi osa-aikatyössä 50 57 67 76 91 Määräaikaisesti yhteensä 111 120 81 113 113 osittainen hoitovapaa 24 34 32 47 62 osa-aikatyö/opiskelu 2 1 1 1 2 osatyökyvyttömyyseläke 3 4 4 4 5 osa-aikalisä 82 81 44 61 44 Vakinaisen henkilöstön keskuudessa 91 henkilön (4,8 %) osa-aikatyöjärjestely oli voimassa toistaiseksi. Osa-aikaistyötä tekevien määrä ja osuus ovat selkeästi kasvaneet viime vuosien aikana johtuen osa-aikaeläkkeistä sekä toistaiseksi myönnetyistä osatyökyvyttömyyseläkkeistä. Määräaikaisissa osa-aikatyöjärjestelyissä osittaisella hoitovapaalla olevien määrä on lisääntynyt ja osa-aikalisän käyttö on vähentynyt johtuen siitä, että mahdollisuudet saada työllisyysehdot täyttäviä sijaisia ovat heikentyneet. Miehet osa-aikaisuus 6 % kokoaikaisuus 94 % Naiset osa-aikaisuus 12 % kokoaikaisuus 88 % Kuva. Osa- ja kokoaikatyö sukupuolen mukaan Naisilla osa-aikatyö on selkeästi yleisempää kuin miehillä. Naiset käyttävät erityisesti osittaista hoitovapaata miehiä enemmän.

7 (31) Taulukko. Vakinaisen henkilöstön osa-aikatyö sukupuolen mukaan Miehet Naiset Yhteensä Toistaiseksi osa-aikatyössä 10 81 91 Määräaikaisesti yhteensä 11 102 113 osittainen hoitovapaa 4 58 62 osa-aikatyö/opiskelu 2 2 osatyökyvyttömyyseläke 2 3 5 osa-aikalisä 5 39 44 Palvelussuhteen pituus kuntayhtymään Ammattiryhmittäin tarkasteltuna pisimpään talossa vakinaisesta henkilökunnasta ovat olleet hallinto- ja toimistohenkilökuntaan kuuluvat naiset sekä muuhun hoitohenkilökuntaan (kouluaste) kuuluvat miehet ja naiset. Erityistyöntekijöiden ryhmässä ero sukupuolten välillä on suurin. Huoltohenkilöstöön on usean vuoden tauon jälkeen tapahtunut rekrytointia ja se näkyy työsuhteen kestossa (vuonna 2001 keskimäärin 19,0 vuotta). Lääkärit Erityistyöntekijät 8,0 10,3 9,2 11,6 12,2 18,7 Eriasteiset sairaanhoitajat Hoitoa ja tutkimusta avustavat Huoltohenkilökunta 11,0 13,8 13,5 16,3 14,7 16,1 18,2 18,0 18,2 Naiset Miehet Yhteensä Muu hoitohenkilökunta 21,3 19,7 21,0 Hallintohenkilökunta 15,0 21,7 23,3 Kuva. Palvelussuhteen kesto ammatin ja sukupuolen mukaan (vuosina). Vakinaisessa palvelussuhteessa olevat naiset ovat olleet keskimäärin hieman pidempään kuntayhtymän palveluksessa kuin miehet (15,6 ja 14.5 vuotta).

8 (31) Henkilöstön ikärakenne Taulukko. Henkilöstön ikäjakauma. 31.12.1996 alle 26 26-30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 56-60 yli 60 Kes- ki- Ikä Määräaikaiset 19 96 74 59 34 19 10 34,3 Vakinaiset 1 72 223 330 359 348 281 139 2 43,9 Kaikki yht. 20 168 297 389 393 367 291 139 2 42,5 31.12.1997 Määräaikaiset 29 112 104 62 48 33 10 34,6 Vakinaiset 2 57 200 313 368 341 312 147 8 44,6 Kaikki yht. 31 169 304 375 416 374 322 147 8 42,7 31.12.1998 Määräaikaiset 48 102 92 73 60 27 15 1 34,7 Vakinaiset 1 40 178 296 372 311 352 152 13 45,2 Kaikki yht. 49 142 270 369 432 338 367 153 13 43,1 31.12.1999 Määräaikaiset 44 83 112 68 61 47 24 1 35,9 Vakinaiset 2 30 147 286 370 309 357 177 16 45,8 Kaikki yht. 46 113 259 354 431 356 381 178 16 43,8 31.12.2000 Määräaikaiset 57 72 85 69 61 41 18 4 35,5 Vakinaiset 1 29 157 293 342 346 361 189 25 46,0 Kaikki yht. 58 101 242 362 403 387 379 193 25 44,0 31.12.2001 Määräaikaiset 74 106 76 84 63 43 15 6 34,8 Vakinaiset 1 34 145 277 348 348 344 230 28 46,3 Kaikki yht. 75 140 221 361 411 391 359 236 28 43,9 31.12.2002 Määräaikaiset 79 80 73 77 61 37 15 6 34,9 Vakinaiset 7 67 136 284 343 386 336 265 28 46,2 Kaikki yht. 86 147 209 361 404 423 351 271 28 44,1 31.12.2003 Määräaikaiset 72 101 66 61 66 36 22 8 1 35,3 Vakinaiset 10 75 128 266 356 408 316 324 30 46,5 Kaikki yht. 82 176 194 327 422 444 338 332 31 44,5

9 (31) Henkilöstön keski-ikä 31.12.2003 oli 44,5 vuotta muodostuen siten, että vakinaisessa palvelussuhteessa olevien keski-ikä oli 46,5 vuotta ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan 35,3 vuotta. Naisten keski-ikä (sekä vakinaiset että määräaikaiset) oli 44,7 vuotta ja miesten runsaan vuoden alempi eli 43,4 vuotta. Lääkärit 42,8 44,6 43,7 Erityistyöntekijät 44,7 45,1 50,6 Eriasteiset sairaanhoitajat 42,5 38,8 42,1 Muu hoitohenkilökunta Hoitoa ja tutkimusta avustavat 49,2 48,6 48,6 45,9 43,9 45,8 Naiset Miehet Yhteensä Huotohenkilökunta 48,9 45,5 48,1 Hallintohenkilökunta 48,2 44,3 47,4 Kuva. Keski-ikä ammattiryhmän ja sukupuolen mukaan. Ammattiryhmän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna keski-iältään vanhin ryhmä on miespuoliset erityistyöntekijät. Keski-iältään vanhin ammattiryhmä on muu hoitohenkilökunta ja nuorin eriasteiset sairaanhoitajat. Kun lisäksi otetaan huomioon sukupuoli, nuorin ryhmä on miespuoliset eriasteiset sairaanhoitajat. Vakinaisen henkilöstön ikärakenteessa nousevat suurina ryhminä esille vuosina 1945-1948 syntyneet sekä vuosina 1953-1957 syntyneet. Vuosina 1993-1998 ei vakinaiseen henkilöstöön palkattu juurikaan työntekijöitä, mikä näkyy siinä, että 1970-luvulla syntyneiden määrä vakinaisen henkilöstön ryhmässä on kohtalaisen pieni.

10 (31) vakinaiset määräaikaiset 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 83 81 79 77 75 73 71 69 67 65 63 61 59 57 55 53 51 49 47 45 43 41 Kuva. Henkilökunta syntymävuoden mukaan. Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa aloitti vuoden 2003 aikana yhteensä 140 henkilöä. Heistä edellisvuosien tapaan suurin osa siirtyi vakinaiseksi suoraan määräaikaisesta palvelussuhteesta. Laboratorio- ja kiinteistöliikelaitoksen palvelukseen siirtyi toiminnan siirtymisestä tehtyjen sopimuksen perusteella henkilökuntaa muiden työantajien palveluksesta (Joensuun kaupungin ja Enon kunnan terveyskeskus sekä Honkalammen kuntayhtymä). Taulukko. Vakinaisten palvelussuhteiden alkaminen. 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Vakinaiseen palvelussuhteeseen yht. 25 47 30 48 107 96 177 140 Siirtynyt suoraan määräaikaisesta 20 39 25 38 101 90 157 97 palvelussuhteesta ollut joskus aikaisemmin kuntayhtymän 3 2 2 5 4 10 5 palveluksessa ei aikaisempaa palvelua kuntayhtymässä 2 6 5 8 1 2 7 16 sopimukseen perustuva siirto toisen työn- 3 22 antajan palveluksesta Tulovaihtuvuus (% ) 2,7 1,7 2,8 6,3 5,5 10,1 7,6

11 (31) Edellisvuosia useammin vakinaisessa palvelussuhteessa aloitti sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet kuntayhtymän palveluksessa. Henkilöstön irtisanoutumiset eli käytännössä siirtymiset toisten työnantajien palvelukseen lisääntyivät jonkin verran edellisvuosiin verrattuna. Lähtövaihtuvuus jäi kuitenkin kokonaisuutena tarkasteltuna kahta edellisvuotta alhaisemmaksi johtuen vähäisemmästä siirtymisestä eläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyi ainoastaan 21 henkilöä, mutta tilanne ei ole jatkuva, vaan vanhuuseläkkeelle siirtyminen tulee lähivuosina kasvamaan. Taulukko. Vakinaisten palvelussuhteiden päättyminen 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Vakinaisen palvelussuhde päättynyt 63 60 59 59 59 72 82 67 Irtisanoutunut 17 23 17 21 18 26 24 32 Irtisanottu tai purettu 1 1 2 1 1 2 Irtisanottu ilman omaa syytä 1 1 Kuollut 1 1 1 1 1 3 2 Siirto toisen työnantajan palvelukseen 5 5 Eläkkeelle 44 34 35 36 39 44 48 35 Lähtövaihtuvuus (%) 3,4 3,4 3,4 3,5 4,1 4,7 3,6 Taulukko. Eläkkeelle siirtyminen eläkelajeittain. 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Vanhuuseläke 25 17 18 19 26 33 30 21 Varhennettu vanhuuseläke 1 1 1 2 Työkyvyttömyyseläke 11 13 10 12 13 8 14 11 Yksilöllinen varhaiseläke 8 3 6 5 2 2 2 3 Yhteensä 44 34 35 36 39 44 48 35 Eläkepoistuma (%) 1,9 2,0 2,1 2,3 2,5 2,7 1,9 Osa-aikaeläkkeet 1 8 7 5 11 11 15 9 Poistuma vanhuuseläkkeelle Seuraavan kymmenen vuoden aikana siirtyy eläketilastojen mukaan yli 500 tällä hetkellä työssä olevaa vakinaista viranhaltijaa/työntekijää vanhuuseläkkeelle. Määrä vastaa yli 25 % vakinaisesta henkilöstöstä. Työkykyperusteiset eläkkeet tulevat varhentamaan siirtymistä. Toiseen suuntaan voi vaikuttaa vuoden 2005 alusta voimaan tuleva eläkeuudistus, jonka tavoitteena on myöhentää keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää 2 3 vuodella.

12 (31) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Kuva. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen vuosina 1996-2020. 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Edellinen merkittävä eläkeuudistus toteutettiin 1990-luvun puolivälissä, jolloin poistettiin ns. ammattikohtaiset eläkeiät. Vuodesta 1996 keskimääräinen vanhuuseläkeikä on kohonnut 2,1 vuodella 65,0 60,0 59,0 59,2 59,5 60,0 60,1 60,1 60,8 61,1 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 96 97 98 99 00 01 02 03 Kuva. Keskimääräinen vanhuuseläkeikä

13 (31) HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KÄYTTÖ - kokonaiskuva henkilöstöresurssien kohdistumisesta Virat ja toimet Virkojen ja toimien määrä osoittaa sen pysyvän henkilöstön enimmäismäärän, joka voi olla kuntayhtymän käytettävissä palvelutuotantonsa toteuttamiseksi. Taulukko. Virat ja toimet 1996 2003. 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Lääkärit 159,0 159,0 163,0 166,0 175,0 180,0 186,5 189,0 Erityistyöntekijät 63,5 61,5 59,5 58,5 59,5 60,5 65,5 68,0 Eriasteiset sairaanhoitajat 720,5 721,5 714,5 733,0 778,0 801,0 869,5 904,0 Muu hoitohenkilökunta 324,5 281,0 276,5 256,5 247,5 238,5 232,5 223,0 Hoitoa ja tutkimusta avustavat 181,0 173,0 176,5 176,5 186,5 188,5 200,5 203,5 Huoltohenkilökunta 373,0 352,0 341,0 342,0 315,0 315,5 327,5 334,0 Hallinto- ja taloushenkilökunta 101,0 95,0 89,0 86,0 83,0 84,5 87,5 83,5 Yhteensä 1.922,5 1.843,0 1.820,0 1.818,5 1.844,5 1.868,5 1.969,5 2.005,0 Viroista ja toimista oli vuoden lopussa 2003 vakinaisesti täytettyinä 95,1 %. Vakinaiseen palvelussuhteeseen on henkilökuntaa saatu kohtuullisen hyvin. Jonkin verran saatavuusongelmia on ollut koskien joidenkin erikoisalojen lääkäreitä. 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 96 97 98 99 00 01 02 03 Kaikki 92,5 95,9 95,1 93,5 94,6 93,9 94,1 95,1 Lääkärit 82,0 82,1 81,3 75,8 80,1 76,0 74,6 71,3 Kuva. Virkojen ja toimien täyttöaste vuosina 1996 2003. Määräaikaistyövoiman käyttö Määräaikaisissa palvelussuhteissa työskenteli vuoden 2003 aikana yhteensä 970 eri henkilöä. Heistä 97 siirtyi käytännössä kertomusvuoden aikana vakinaiseen palvelussuhteeseen. Uutena määräaikaisena työntekijänä/viranhaltijana vuoden 2003 aloitti 321

14 (31) henkilöä. Vaikkakin viime vuosien aikana on pyritty palkkaamaan henkilöstö pysyvään työvoiman tarpeeseen toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin, on määräaikaishenkilöstön määrä viime vuosina lisääntynyt. Taulukko. Määräaikaiset palvelussuhteet. Alkaneet Kesto Henkilö Uudet Päättyneet keskim. lkm henkilöt 1996 4.922 26 vrk 847 114 4.887 1997 4.703 30 vrk 730 185 4.609 1998 5.239 29 vrk 730 219 5.239 1999 5.975 28 vrk 868 234 5.963 2000 5.759 28 vrk 897 236 5.829 2001 5.795 29 vrk 896 266 5.739 2002 5.864 28 vrk 938 277 5.852 2003 6.237 26 vrk 970 321 6.226 Käytettävissä ollut työaika Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika kertaa sen maksimaalisen työajan, joka henkilöstön palvelussuhteista olisi ollut käytettävissä. Sitä lyhentävät erilaiset poissaolot ja osa-aikatyö. Vähentämällä poissaolot teoreettisesta vuosityöajasta sekä lisäämällä siihen säännöllisen työajan ulkopuolella tehty työaika (päivystyksen aktiivityöt sekä lisä- ja ylityöt) saadaan selville tehty työaika, joka kuvaa sitä henkilöstön työpanosta, jolla toiminnallinen tulos on saatu aikaan. Taulukko. Tehty vuosityöaika (tunteina) 2000 2001 2002 2003 Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 4 125 226 4 223 142 4 336 766 4 476 526 - vuosilomat 477 331 487 096 501 624 502 892 Säännöllinen vuosityöaika 3 647 895 3 736 046 3 835 142 3 973 634 - sairauslomat 171 428 183 444 204 101 215 648 - aktiivivapaat 19 186 17 800 19 866 19 508 - muut virkavapaat 380 284 390 699 397 858 383 895 - osa-aikatyö 86 028 67 633 66 465 73 249 Tehty säännöllinen vuosityöaika 2 990 969 3 076 470 3 146 852 3 281 334 + päivystyksen aktiivityöt 44 132 48 065 54 676 54 121 + lisä- ja ylityöt 33 495 31 260 29 322 30 247 Tehty vuosityöaika 3 068 596 3 155 795 3 230 850 3 365 702 Muutos edelliseen vuoteen (%) -0,2 2,8 2,4 4,2 Toimintaa kuvaava indeksi 98 805 96 479 97 163 95 640 Tehty työaika/toimintaa kuvaava indeksi 31,06 32,71 33,25 35,19

15 (31) Sairauslomien johdosta menetettiin työaikaa runsaat 10.000 tuntia enemmän ( 5,7 %) kuin vuonna 2002. Vuodesta 2000 nousu on ollut yli 25 %. Työtunteina mitattuna käytetyt henkilöstöresurssit lisääntyivät kuitenkin 4,2 %:lla. Kuntayhtymässä on viime vuosina pyritty toiminnan laajuutta kuvaamaan indeksillä, joka saadaan laskemalla yhteen hoitojaksot + 0,3 x avohoitokäynnit. Suhteutettuna tehdyt työtunnit ko. indeksiin näyttäisi työn tuottavuus edelleen heikentyneen edellisvuosiin verrattuna. Tässä on kuitenkin huomioitava, ettei indeksi huomioi toiminnan vaativuustasossa tapahtuneita muutoksia eikä muiden palvelutoimintojen laajentumista (laboratoriotoiminta, lääkehuolto, kiinteistöhuolto), joten sitä voi pitää vain suuntaa-antavana. Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Yhden henkilön henkilötyövuosien määrä on aina enintään yksi. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osa-aikaprosentti/100). 2500 2000 2131 2024 1924 1908 1914 1917 1923 1978 2023 2076 1500 1000 500 0 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 Kuva. Henkilötyövuodet 1994 2003. Henkilötyövuosien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 53 henkilötyövuodella. Tästä hieman alle 30 johtui henkilöstön siirroista laboratorioliikelaitokseen peruskunnista (Joensuu ja Eno) ja kiinteistöliikelaitokseen Honkalammen kuntayhtymästä sekä siitä, että sairaala-apteekkiin on jouduttu palkkaamaan lisää henkilökuntaa terveyskeskusmyynnin laajennuttua.

16 (31) Ammattiryhmittäin tarkasteltuna merkittävin muutos on eriasteisten sairaanhoitajien työpanoksen lisääntyminen ja muun hoitohenkilöstön vähentyminen johtuen hoitohenkilöstön keskuudessa toteutetusta ammattirakennemuutoksesta. Lääkärien osalta työpanos edellisiin vuosiin verrattuna aleni johtuen henkilöstön saatavuusongelmista erikoislääkärien osalta mm. psykiatriassa ja lastentaudeilla sekä vaikeuksista saada erikoistuvia lääkäreitä eri erikoisaloille. Harjoittelijat 9,6 10,3 7,7 10,5 Toim isto, atk ja hallinto 92,4 90,4 91,9 89,5 Huoltohenkilökunta 351,7 337,4 334,6 328,9 Tutkim usta ja hoitoa avustavat Muut hoitohenkilöt 217,4 216,3 213,0 203,8 226,6 232,1 248,0 256,7 03 02 01 00 Eriasteiset sairaanhoitajat 952,5 906,0 855,8 808,0 Erityistyöntekijät 68,9 65,1 61,5 61,2 Lääkärit 156,4 165,0 165,4 165,0 Kuva. Henkilötyövuodet ammattiryhmittäin. Töiden ruuhkautuminen ja työn määrä Hieman yli 20 % henkilöstöstä kokee töiden ruuhkautuvan usein tai aina ja yli 30 % kokee, että heillä olevan usein tai aina liikaa töitä. töiden ruuhkautuminen liikaa töitä 80,0 70,0 60,0 % vastanneista 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 erittäin harvoin tai ei koskaan me lko harvoin silloin tällöin melko usein hyvin usein tai aina Kuva. Henkilöstön kokemukset töiden ruuhkautumisesta ja työn määrästä.

17 (31) HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA JAKSAMINEN - kokonaiskuva henkilöstön työkyvystä ja sen ylläpidosta Sairauspoissaolot Rekisteröityjä sairauden aiheuttamia poissaoloja oli vuonna 2003 yhteensä 4,8 % teoreettisesta työajasta. Nousua tässä oli edelliseen vuoteen 0,1 %-yksikköä ja vuoteen 2000 verrattuna 0,6 %-yksikköä. 45000 40000 35000 30000 29923 32915 33123 34797 33370 35306 40272 41667 25000 20000 15000 10000 5000 0 96 97 98 99 00 01 02 03 Kuva. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä 1994 2003. 20,0 18,9 19,0 18,0 16,0 15,1 16,4 16,3 17,0 16,3 17,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 96 97 98 99 00 01 02 03 Kuva. Sairauspäivät/henkilö. Sairauspoissaolopäivien määrässä tapahtui merkittävää kasvua vuoden 2002 aikana ja kasvu jatkui siis vuoden 2003 aikanakin. Osittain lisääntyminen johtuu henkilöstömää-

18 (31) rän kasvusta, mutta vain osittain, sillä myös sairauspoissaolot työntekijää kohden lisääntyivät 0,1 päivällä ja olivat vuonna 2003 keskimäärin 19,0 päivää. Naisilla sairauspäivien määrä työntekijää kohden oli vuonna 2003 keskimäärin 22 ja miehillä 13,6. Työkyvyttömyyttä aiheuttavat eniten tuki- ja liikuntaelinsairaudet (29,1 % sairauspoissaoloista), hengityselinten sairaudet (15,6 %), mielenterveyden häiriöt (13,0 %) sekä erilaiset vammat (12,3 %). 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 97 98 99 00 01 02 03 TUKI&LIIKUNTAELIN JA SIDEK.SAIR. 9882 10134 11310 11032 11011 13408 12138 HENGITYSELINTEN SAIRAUDET 4161 5519 5367 5513 6078 6050 6495 PSYKIATRIA 4194 3800 4011 3408 5294 5482 5411 VAMMAT, MYRKYTYKSET YMS 4396 3976 4249 3965 2865 4326 5144 KASVAIMET 1386 1454 1300 1265 1151 913 2203 VERENKIERTOELINTEN SAIRAUDET 1870 1906 1881 1165 907 1384 1705 RASKAUS, SYNNYTYS JA LAPSIVUO 1185 872 1110 833 894 1125 1413 TARTUNTA- JA LOISTAUTEJA 911 976 1047 982 1117 1670 1397 VIRTSA&SUKUP.ELINSAIRAUDET 766 408 572 1037 1036 807 1004 OIREET, SAIR.MERKIT&LÖYDÖKSET 928 870 852 1050 950 1136 993 HERMOSTON SAIRAUDET 1073 877 941 726 1408 1066 896 Kuva. Sairauspoissaolot tautiryhmittäin (11 merkittävintä) Suurimmassa sairausryhmässä, tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, tapahtui kuitenkin vuoden 2003 aikana pientä laskua oltuaan 2002 13 408 päivää ja 2003 12 138 päivää. Hengityselinten sairauspoissaolot olivat 2002 6 050 sairauslomapäivää ja 2003 6 495 sairauslomapäivää eli nouseva suuntaus. Kolmantena suurimpana ryhmänä esiintyvät psykiatriset sairaudet olivat 2002 5 482 päivää ja 2003 5 411 päivää eli lähinnä ennallaan tai pieni laskeva suuntaus. Sairauspoissaolojen määrä korreloi selvästi iän mukaan, kuten oheisesta kuvasta ilmenee. Henkilöstön ikärakenteen muutos selittää siis osan sairauspoissaolojen lisääntymisestä. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa sairauslomien lisääntymistä on tapahtunut sekä nuorempien että vanhempien ikäryhmien kohdalla. Ainoastaan 40 44 vuotiaitten kohdalla oli tapahtunut sairauslomissa jonkin verran vähentymistä. Sairauslomia esiintyi erityisesti 50 54 ja 55 59 vuotiaiden työntekijöiden ryhmissä.

19 (31) 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-25 26-30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-54 55-60 61-98 99 00 01 02 03 Kuva. Sairauspoissaolot työntekijää kohden ikäryhmittäin. Henkilöstöstä noin 46 % oli vuonna 2003 sairauslomilla kolme päivää tai vähemmän. Sairauslomilla ei ollut yhtään päivää 27,9 % henkilökunnasta. Näiden vähän sairastavien osuus on viime vuosina jonkin verran vähentynyt ja vastaavasti pitkään poissaolleiden osuus hieman lisääntynyt. Käytännössä noin 20 % henkilökunnasta vastaa noin 80 % sairauspoissaoloista. Taulukko. Sairauslomapäivien määrä, osuus koko henkilöstöstä. 0 p 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv yli 180 2000 29,1 19,0 21,0 24,7 2,4 2,4 1,6 2001 28,1 18,3 22,3 25,9 2,0 2,1 1,3 2002 27,9 18,5 21,6 25,5 3,1 1,8 1,8 2003 27,9 17,8 21,8 25,9 2,5 2,1 2,1 Sairauspoissalot yksiköittäin Oheisessa taulukossa on esitetty sairauspäivien lukumäärä työntekijää kohden vuosina 2000 2003 sellaisissa yksiköissä, joissa on ollut työssä vähintään 20 henkilöä. Vuodesta 2000 selkeästi alenevaa kehitystä sairauslomien suhteen on tapahtunut ensiavussa ja tarkkailussa, röntgenyksikössä sekä hallinto- ja talouspalveluissa. Selkeintä kasvua on tapahtunut fysiatriassa, patologiassa sekä teknisissä palveluissa/kiinteistöliikelaitoksessa. Henkilöstömäärältään suurissa hoitotyön palveluyksiköissä sairauspäivät työntekijää kohden ovat vaihdelleet 15 19 välillä. Vuonna 2003 psykiatrian hoitotyön palveluyksikössä sairauspäivien määrää on edellisvuosien tasosta merkittävästi noussut.

20 (31) Korkeimmat sairauspoissaololuvut ovat ravintopalveluissa sekä siivous- ja vaatepalveluissa, joista jälkimmäisessä sairauspäiviä työntekijää kohden oli lähes 38. Taulukko. Sairauspäivät työntekijää kohden suurimmissa yksiköissä. 2000 2001 2002 2003 Henk,lkm 2003 Aikuispsykiatria 4,8 6,6 6,6 4,0 24 Kirurgia 2,0 3,4 7,8 16,2 25 Sisätaudit 0,3 6,4 10,6 7,6 28 Ensiapu ja tarkkailu 20,7 16,7 18,3 16,8 71 Fysiatria 9,7 17,8 20,0 20,7 43 Laboratorioliikelaitos (kemia/mikrob) 17,7 21,2 27,5 18,2 100 Leikkaustoiminta ja anestesia 13,4 16,9 16,5 17,4 189 Patologia 10,8 15,6 17,2 37,9 23 Röntgen 24,1 23,7 21,3 17,6 56 Kliininen fysiologia ja neurofysiologia 25,0 17,1 24,4 21,1 39 Konservatiivinen hoitotyö 16,8 14,7 18,1 19,4 369 Operatiivinen hoitotyö 17,6 14,9 19,2 17,6 291 Psykiatrian hoitotyö 19,2 16,4 17,2 24,4 247 Henkilöstöpalvelut 8,2 10,0 5,2 6,4 25 Hallinto- ja talouspalvelut 19,0 17,1 15,3 12,0 77 Ravintopalvelut 27,8 32,6 34,3 32,6 57 Siivous- ja vaatepalvelut 33,9 33,2 37,8 37,6 214 Kiinteistöliikelaitos (tekniset palvelut) 15,8 17,5 20,8 20,6 77 Työkykyperusteisille eläkkeille siirtyminen Työkyvyn aleneman johdosta työkykyperusteisille eläkkeille siirtyi vuoden 2003 aikana yhteensä 41 henkilöä, eli 2,18 % vuoden alun vakinaisen henkilöstön määrästä. Tautiryhmittäin tarkasteltuna työkykyyn liittyvien eläkkeiden perusteissa korostuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (46,0 % eläkkeistä, koko kuntasektorilla 37,0 %) sekä mielenterveyden häiriöt (39,3 % eläkkeistä, koko kuntasektorilla 30,5 %). Taulukko. Työkykyperusteiset eläkkeet 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Työkyvyttömyyseläkkeet 11 13 10 12 13 8 14 10 Yksilölliset varhaiseläkkeet 8 3 6 5 2 2 2 3 Osatyökyvyttömyyseläkkeet 2 8 8 7 4 9 9 Kuntoutustuet, henkilöitä 8 8 15 14 15 11 13 19 joista siirtynyt tk-eläkkeelle* 8 8 14 13 12 9 7 4 Kuntoutustuet, päiviä 1861 1213 2482 2907 3090 1516 1878 3377 Yhteensä, henkilöitä 27 26 39 39 37 25 38 41 osuus vakinaisista % 1,50 1,48 2,23 2,27 2,18 1,43 2,17 2,18 * 31.12.2003 mennessä

21 (31) Kuntoutustuki myönnetään määräaikaisesti työkyvyttömäksi katsottavalle henkilölle, jonka työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidon ja kuntoutuksen avulla. Käytännössä määräaikainen kuntoutustuki on johtanut useimmissa tapauksissa pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen, kuten edellisestä taulukosta ilmenee. 65,0 60,0 55,0 Kaikki eläkkeet Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Kuntoutustuki 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 96 97 98 99 00 01 02 03 Kuva. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä eläkelajeittain, Keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeellejäämisikä on noussut runsaalla viidellä vuodella 1990-luvun puolivälistä ollen vuonna 2003 kuntayhtymässä 56,3 vuotta (koko kuntasektorilla 55,4 vuotta). Työtapaturmat Terveydenhuollossa sattuu työssä harvoin vakavia työtapaturmia. Vakavimmat työtapaturmat sattuvat usein työmatkalla. Vuonna 2003 työmatkatapaturmien määrä lisääntyi edellisvuosiin verrattuna ja etenkin vakuutusyhtiön korvauksiin johtaneita tapaturmia työmatkalla tapahtui viime vuonna enemmän kuin sairaanhoitopiireissä yleensä eli yhteensä 28 tapaturmaa. Näistä kertyi yhteensä 506 sairauslomapäivää. Muista työtapaturmamuodoista kertyneiden sairauslomien määrä oli yhteensä 288. Työmatkatapaturmien lisääntyminen selittääkin työtapaturmista johtuneiden sairauslomien kasvun. Alla olevassa taulukossa näkyvät työterveyshuoltoon ilmoitetut työtapaturmat, siis nekin, jotka eivät ole aiheuttaneet sairauslomaa

22 (31) Taulukko. Työtapaturmat. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Työmatkatapaturmat 46 49 49 37 41 68 Pistostapaturmat 89 104 105 54 92 91 Nosto- ja siirtotapaturmat 14 8 6 9 13 Muut työtapaturmat 107 71 82 76 75 81 Yhteensä 242 238 244 173 217 253 Työtapaturmien määrä/henkilö 0,11 0,11 0,11 0,08 0,10 0,11 Sairauslomapäiviä 1 069 1 894 1 516 1 025 1 323 1 528 Työkyvyttömyyden kustannuksista Virka- ja työehtosopimusten mukaan henkilöstöllä on oikeus saada sovittuun rajaan saakka palkkaa työkyvyttömyysajalta. Vaikka käytännössä organisaatiolle aiheutuu enemmän kustannuksia kuin pelkät poissaoloajan palkkakustannukset sivukuluineen, niin tässä kertomuksessa kustannuksina esitetään vain välittömät henkilöstömenot, varhaiseläkkeiden omavastuut sekä työterveyshuollon laskennalliset kustannukset sairaanhoidon osalta vähennettynä Kelan maksuosuudella. Taulukko. Työkyvyttömyyden kustannukset (1.000 euroa) 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Sairausajan palkat sivukuluineen 1.845 2.065 1.913 2.061 2.314 2.537 - Kelan palautukset (arvio) 464 492 448 449 499 560 + Työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuut 262 280 276 222 458 252 + Yksilöllisten varhaiseläkkeiden omavastuut 120 186 54 27 14 93 + Työterveyshuollon sairaanhoito (arvio) 107 91 91 117 104 151 Yhteensä 1.870 2.130 1.886 1.978 2.391 2.473 Koettu työkyky Työhyvinvointikyselyn mukaan yli 80 % henkilöstöstä koki, että fyysinen ja psyykkinen työkyky vastaavat täysin tai lähes täysin työn vaatimuksia. Psyykkisen työkyvyn koetaan kuitenkin vastaavan jonkin verran huonommin työn vaatimuksiin kuin fyysisen työkyvyn.

23 (31) fysinen työkyky psyykkinen työkyky 50,0 49,2 45,0 40,0 35,0 39,8 41,0 34,6 % vastanneista 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 13,5 12,3 5,0 2,2 1,6 3,6 2,4 0,0 täysin eri mieltä melko eri mieltä siltä väliltä lähes samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuva. Työkyky suhteessa työn vaatimuksiin Työhyvinvointikyselyn mukaan lähes 60 % henkilöstöstä on sitä mieltä, että kuntayhtymän johto ei juurikaan ole kiinnostunut henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista. 35,0 30,0 33,3 30,3 25,0 24,8 % vastanneista 20,0 15,0 10,0 10,7 5,0 0,0 erittäin vähän tai ei lainkaan 0,9 melko vähän jonkin verran melko paljon erittäin paljon Kuva. Kuntayhtymän johdon kiinnostuneisuus henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista (työhyvinvointikyselyn mukaan)

24 (31) Työterveyshuolto työkyvyn ylläpitäjänä Työterveyshuollon tehtävänä on työterveyshuoltolain 1383/2001 mukaisesti työnantajan ja työntekijän yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 2. työn ja työympäristön terveyttä ja turvallisuutta 3. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa 4. työyhteisön toimintaa. Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus koskee kaikkia julkisia ja yksityisiä palvelusuhteita riippumatta työnantajan yhtiömuodosta tai palvelusuhdemuodosta ja sen kestosta. Laissa on selkiinnytetty työnantajan velvoitteita sekä työterveyshuollon ammattihenkiöiden ja asiantuntijoiden tehtäviä. Työnantajan on lain mukaan järjestettävä kustannuksellaan työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Kuntayhtymän työterveyshuoltoon on osoitettu seuraavat henkilöstöresurssit: 2 lääkäriä 4 työterveyshoitajaa 1 työfysioterapeutti 2 osastonsihteeriä. Työpsykologin työpanosta on hankittu ostopalveluna. Taulukko. Työterveyshuollon kustannukset 1996 2003. Lakisääteinen toiminta Vapaaehtoinen toiminta Yhteensä Kelan korvaukset 1996 188.286 221.828 410.114 226.738 1997 195.972 173.326 369.298 156.667 1998 192.558 204.772 397.330 189.033 1999 168.392 211.049 379.441 216.321 2000 196.783 183.747 380.530 191.407 2001 212.665 197.684 410.349 167.838 2002 257.643 198.696 456.339 218.230 2003 289.090 314.280 603.370 Sekä työterveyshuollon kustannuksissa että toimintaluvuissa näkyy työterveyshuollon parantunut henkilöstötilanne; molemmat työterveyslääkärin virat olivat hoidettuina lähes koko vuoden.

25 (31) Taulukko. Työterveyshuollon toimintalukuja. Lakisääteinen toiminta Sairaanhoito; käyn- Tertarkast. (kpl) Työpaikkasel (t) Muu lakis.toim. (t) nit vast.otoilla 1996 1769 628 1996 9178 1997 1738 480 1232 9843 1998 2582 374 1004 9515 1999 1751 448 1345 6909 2000 2125 339 1321 4342 2001 2715 442 1707 4617 2002 3031 515 1816 3684 2003 3397 1500 1547 6272 2001 2002 2003 Influenssarokotukset 266 350 320 Työhönsijoitustarkastukset 340 402 336 TTL:n 20 :n mukaiset alkutarkastukset 152 210 268 Tyky-käynnit 208 352 391 Terveydentilan seurantatarkastukset (ikäkausitarkastukset) 225 207 255 Vajaakuntoisten terveydentilan seuranta (tarkastukset, käynnit) 635 761 833 Työkokeilujen järjestäminen ja seuranta (uudet) 11 15 12 Työpsykologilla käynnit 137 177 136 Työsuojeluyhteistyötä työolojen, työympäristön ja työkyvyn hyväksi Työsuojelu on ollut vuodesta 1993 alkaen osa yhteistoimintaa. Yhteistyötoimikunnalla on siten työsuojelutoimikunnan tehtävät. Yhteistyötoimikunnan kokoontumisia ollut 4 kertaa vuoden 2003 aikana. Yhteistyötoimikunnan nimeämä työsuojelujaosto tekee yhteistoimintasopimuksessa sille määrättyjä lähinnä valmistelevia tehtäviä. Työsuojelujaosto on kokoontunut 10 kertaa vuoden aikana. Työsuojeluun käytetty aika on neuvoteltu työnantajan ja ammattijärjestöjen kesken: Työntekijöiden edustajat: - työsuojeluvaltuutettu 37h /viikko - I työsuojeluvaltuutettu 4 h/vk - työsuojeluasiamies, Paihola 7,5 h /vk - työsuojeluasiamies, Tikkamäki 4h/vk Toimihenkilöiden edustaja: - työsuojeluvaltuutettu 4h/vk Työsuojelupäällikkö käytti työajastaan noin 60 % työsuojelutehtävien hoitamiseen.

26 (31) Työsuojelun painopistealueina olivat vuonna 2003 riskien hallinta, työpaikkojen turvallisuus ja tiedottaminen. Henkilökunnalle järjestettiin koulutustilaisuuksia riskien hallinnasta, biologisista riskeistä ja turvallisuuskoulutusta. Uutta työturvallisuuslakia on esitelty niin esimiehille kuin henkilöstölle sekä virallisissa että epävirallisissa yhteyksissä. Uutena tiedottamiskanavana otettiin käyttöön Intranet, johon työsuojelu sai omat kotisivut ja laaditut toiminta-ohjeet sähköisinä versioina. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on ollut tiivistä. Yhteisiä kokoontumisia ja työkokouksia on ollut vuoden aikana kymmenkunta. Keskeinen yhteistoimintaa vaativa asia on ollut työkykyä ylläpitävä toiminta. Laajoja työpaikkaselvityksiä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtiin vuoden aikana tehty 6 kpl. Terveellisen ja turvallisen työympäristön toteutuminen on vaatinut moniammatillista yhteistyötä varsinkin sisäilmaongelmien kohdalla. Näitä ongelmia on ollut esillä kolmessa työyksikössä. Taloudelliset resurssit ovat kuitenkin pitkälti ohjanneet korjaussuunnitelmia ja toteutusta. Saneeraamiseen ja lisärakentamiseen liittyviä suunnittelukokouksia on ollut 32. Suurimmat kohteet vuonna 2003 ovat olleet laajennus J:n, osasto 4:n ja nuorisopsykiatrian osaston ja poliklinikan peruskorjaus sekä Laboratorioliikelaitoksen näytteenottokeskuksen saneeraus kaupungille. Työsuojelu on omalta osaltaan osallistunut uusien työntekijöiden perehdytysiltapäiviin ja koonnut samalla kyselyn avulla tietoa perehdytyksestä yleensä. Kyselyn mukaan osa työpaikoista hoitaa perehdytyksen kiitettävästi kun taas osassa työpaikoista perehdyttäminen jää hyvinkin niukaksi. Työnohjaus työssä jaksamisen varmistajana Työnohjaus on yksi keino, jonka avulla pyritään vaikuttamaan organisaation, yksikön ja yksittäisen työntekijän perustehtävässä onnistumiseen. Lisäksi tavoitteena on ammattitaidon syventäminen, työmotivaation ja -tyytyväisyyden ja työssä jaksamisen edistäminen. Työnohjaus on sidoksissa organisaation tavoitteisiin, ja työnohjaaja noudattaa työssään eettisiä ohjeita. Asiakastyön/hoitosuhteen työnohjauksessa oman alan kokeneempi työntekijä tai ihmissuhdealan asiantuntija antaa säännöllistä, prosessinluonteista ohjausta ja tukea työnongelmien selvittelyssä, oman toiminnan arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Keskeistä on potilassuhteeseen liittyvän vuorovaikutussuhteen käsittely ja työn laadun edistäminen. Hallinnollinen työnohjaus on esimiestason henkilöstön työnohjausta, jonka sisällöt liittyvät johtamiseen, töiden organisointiin, muutosten hallintaan ja esimiesroolissa kohdattaviin haasteisiin, kuten ihmissuhdekysymyksiin.

27 (31) Työyhteisön työnohjaus on henkilöstön työnohjausta, jossa myös yksikön esimies on usein mukana. Sen tavoitteita ovat mm. yksikön toiminta-ajatuksen selkiyttäminen, työmenetelmien kehittäminen ja toimivien yhteistyökäytäntöjen luominen. Keskeistä on työyhteisöilmiöiden tarkastelu. Taulukko. Työohjaustunnit 2001-2002 v.2001 2002 2003 Sisäiset työnohjaajat Yksilöohjaustunnit 574 586 532 Ryhmäohjaustunnit 199 233 273 Yhteensä 773 819 805 Ulkopuoliset työnohjaajat Yksilöohjaustunnit 41 30 17 Ryhmäohjaustunnit 274 288 234 Yhteensä 315 318 251 Työnohjaustunnit yhteensä 1.088 1.137 1.056 Muita palautumista ja jaksamista edistäviä mahdollisuuksia Hyvinvointi ja jaksaminen riippuvat ratkaisevasti myös henkilön omasta halusta pitää huolta itsestään. Henkilöstölle on ollut tarjolla oman hyvinvointinsa ja jaksamisensa tulemiseksi erilaisia mahdollisuuksia. Seuraavassa joitakin esimerkkejä: Vuorotteluvapaa, jota vuonna 2003 käytti 44 henkilöä, 7 miestä ja 37 naista, yhteensä 7.974 päivää Osa-aikalisä ja muu harkinnanvarainen osa-aikatyö, jota vuonna 2003 käytti 118 henkilöä, 12 miestä ja 106 naista, yhteensä 20.306 päivää. Osittainen hoitovapaa, jota vuonna 2003 käytti 185 henkilöä, 4 miestä ja 181 naista, yhteensä 10.772 päivää. Osa-aikaeläke, jolle vuonna 2003 siirtyi 9 henkilöä, 1 mies ja 8 naista Osa-työkyvyttömyyseläke, jolle vuonna 2003 siirtyi 9 henkilöä, kaikki naisia Pitkään työssä olleiden virkistystoiminnan tuki, jota vuonna 2003 käytti 54 henkilöä, kustannukset yhteensä 9.860 euroa Liikuntapalvelut, eli käynnit uimahallissa, kuntosaleilla yms., joissa tuettuja käyntejä vuonna 2003 noin 23.000 kpl, kustannukset noin 50.000 euroa Kulttuuripainotteinen virkistystoiminta, eli käynnit teatterissa ja konserteissa, joissa tuettuja käyntejä vuonna 2003 noin 1.000 kpl, kustannukset noin 3.000 euroa

28 (31) KUNTAYHTYMÄN PANOSTUS HENKILÖSTÖÖN - kokonaiskuva taloudellisesta näkökulmasta Henkilöstölle maksetut palkat sivukuluineen Henkilöstökustannukset koskevat koko kalenterivuonna työnantajalle aiheutuneita henkilöstön välittömiä työvoimakustannuksia. Kertomuksen tiedot poikkeavat jonkin verran varsinaisen tilinpäätöksen tiedoista, koska toisaalta kertomuksen luvuissa ei ole mukana luottamushenkilöille ja palkkionsaajille maksettuja korvauksia ja toisaalta kertomuksessa ovat mukana ne henkilöstömenot, jotka tilinpäätöksessä on aktivoitu investointimenoihin. 2000 2001 2002 2003 euroa muutos euroa muutos euroa muutos euroa muutos Palkat 51.028 + 3,1 54.097 + 6,0 58.010 + 7,2 61.294 + 5,7 Sivukulut 15.002 + 3,1 15.580 + 3,9 16.266 + 4,4 17.141 + 5,4 Yhteensä 66.030 + 3,1 69.677 + 5,5 74.276 + 6,6 78.435 + 5,6 Työajan palkat ja välilliset palkat Vuonna 2003 maksetuista palkoista 79,9 % kohdistui työajan palkkoihin ja 20,1 % oli ns. välillisiä palkkoja. Välillisten palkkojen laskentaperusteena ovat rekisteröidyt palkalliset poissaolot sekä niihin liittyvät palkat sekä rahana maksetut muut korvaukset, erityisesti lomarahat. Lastenhoito 4 % Koulutus 2 % Muu palkallinen 0 % Sairaus 16 % Työajan palkat 80 % Välilliset palkat 20 % Vuosiloma 78 % Kuva. Maksettujen palkkojen kohdistuminen

29 (31) Tehdyn työajan palkkojen osuus palkkasummasta hieman nousi edelliseen vuoteen verrattuna johtuen erityisesti siitä, että vuosiloma-ajan palkkojen osuus palkkasummasta hieman aleni (16.1 %:stä 15,6 %:iin). Sairausloma-ajoilta maksettujen palkkojen osuus koko palkkasummasta nousi 0,1 %.ykkiköä (3,1 %:sta 3,2 %:iin). Henkilöstökoulutus Ulkoiseen henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2003 hieman vähemmän resursseja kuin edellisenä vuonna. Sisäiseen koulutukseen osallistumista ja sen kustannuksia ei kattavasti rekisteröidä, mistä johtuen esitys ei anna kattavaa kuvaa tapahtuneesta kehityksestä. Taulukko. Investoinnit henkilöstökoulutukseen. 2000 2001 2002 2003 Koulutusmenot 498.565 531.617 605.638 631.993 % palkkasummasta 0,98 0,98 1,04 1,03 Koulutusajan palkat 402.790 388.191 443.849 454.121 % palkkasummasta 0,79 0,72 0,77 0,74 Koulutuspäiviä 4.838 4.347 4.681 4.692 Työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstö ei koe kovinkaan usein työtehtäviään liian vaikeiksi. Koulutusta kuitenkin koetaan tarvittavan työtehtävistä selviytymiseksi. Työtehtävät liian vaikeita Koulutuksen tarve työtehtävistä selviytymiseksi 50,0 47,6 45,0 40,0 37,3 37,5 35,0 % vastanneista 30,0 25,0 20,0 15,0 27,6 17,3 23,4 10,0 5,0 0,0 erittäin harvoin tai ei koskaan 1,2 7,7 0,2 0,3 melko harvoin silloin tällöin melko usein hyvin usein tai aina Kuva. Työtehtävien vaikeus ja koulutuksen tarve

30 (31) Työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstön kehittämisedellytykset ovat kohtalaiset, sillä vain noin 20 % henkilökunnasta kokee työnsä tarjoavan vähän kehittymismahdollisuuksia. Työpaikalla koetaan myös olevan kohtalaisesti käytettävissä työn hallintaa tukevia keinoja, kuten työnopastusta, perehdytystä ja toiminta ohjeita Työ tarjoaa kehittymismahdollisuuksia Työpaikalla käytettävissä työn hallintaa tukevia keinoja % vastan neista 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 15,9 13,2 31,4 30,2 34,4 40,5 11,9 11,2 10,0 5,0 6,4 4,9 0,0 täysin eri mieltä melko eri mieltä siltä väliltä lähes samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuva. Työn tarjoamat kehittymismahdollisuudet ja työn hallintaa tukevat keinot

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sairaanhoitopiirin toimisto Tikkamäentie 16 80210 JOENSUU Puh. (013) 1711 (vaihde) Fax (013) 171 3744 Keskussairaala Tikkamäentie 16 80210 JOENSUU Paiholan sairaala Sairaalatie 6 80850 PAIHOLA