Hyvä paha kumppanuustilatutkimus tiedettä tilaolosuhteissa

Samankaltaiset tiedostot
Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely

Yhteyshenkilö: Elinkeinojohtaja Jose Valanta, s-posti:

Maitotilan resurssitehokkuus

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Siipikarjatilojen kannattavuus

Tampere. Maksajavirastotehtävät. Ylijohtaja Antti-Jussi Oikarinen

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

Miten kokeiluja rahoitetaan? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Maaseudun kehittämisohjelma

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Hankoniemeltä Utsjoelle Kenttäasemaverkoston tulevaisuus

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

Ajankohtaista hanketuista

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Sopimustyöryhmän raportti

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

KANAPÄIVÄN OHJELMA 16.3.

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomutarkastus ja hallinto

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Hyvä tieteellinen käytäntö Luonnonvarakeskuksessa

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Ohjausryhmän six-pack

Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Hankesysteemin suunnittelu Liikennevirastossa

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Investointipalvelu ProAgrian valtakunnallinen palvelu alkaen

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Neuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Maitoyrittäjät ry Miten pankki arvioi erilaisia rahoitusriskejä. Timo Kalliomäki

HYDRO-POHJANMAA

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus , Tieteiden talo, Helsinki

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Miten suomalainen maitoyritys pärjää Euroopan hintamarkkinoilla? Tuloksia ja vertailutietoa EDF tuotantokustannustiloista

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Luken KINO Pauli Saarenketo

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

TR4 Ympäristöterveydenhuolto maakunnassa tilannekatsaus

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Pilaantuneiden maa-alueiden kärkihanke

Maatalouden investoinnit ja rahoitus

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

ELY-keskusten puheenvuoro

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Rakennusjätteet Keski-Suomessa

ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

Lapin maatalouden rakennetta

YHTEISELLÄ ÄÄNELLÄ TULEVAISUUDEN RAVINNEKIERRÄTYS TUTUKSI. Anna Toppari Viestintäasiantuntija MARAHYÖTY II, Luonnonvarakeskus Raki Foorum 16.5.

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Tuki neuvontapalveluiden hyödyntämiseen (koodi M02.1)

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Vesistökunnostusverkosto välittää tietoa ja kokemuksia. Liisa Hämäläinen, SYKE

Transkriptio:

Hyvä paha kumppanuustilatutkimus tiedettä tilaolosuhteissa Liisa Keto, ryhmäpäällikkö Luonnonvarakeskus Tuotantojärjestelmät-yksikkö Liha- ja non-food eläintuotanto -ryhmä

Kumppanuustilatutkimus Lukessa sika- ja siipikarjaalalla Kumppanuustilatutkimuksella Lukessa yleensä tarkoitetaan sitä, että koetoiminta esim. eläimillä tai kasvinviljelyssä toteutetaan Luken ulkopuolisilla maatiloilla tai vastaavissa tiloissa. Kuva: Petra Tuunainen Tutkimushankkeen koordinoi rahoituksen hankkii Luke yhteistyökumppaniensa kanssa Tutkimuksen toteutuksen valvoo ja raportoi Luke yhteistyökumppaniensa kanssa Teknisen työn tekee Luken ulkopuolinen taho, työnjako sovitaan hankekohtaisesti Lukessa myös turkiseläin- ja hevostutkimusta tehdään kumppanuustiloilla Kuva: Luke 2 4.4.2019

Vertailu tutkimuslaitoskoe vs. kumppanuustilakoe Esimerkki: tutkimuslaitoskoe, yhteisrahoitteinen tutkimushanke Ohjausryhmä. Päärahoittaja Osarahoittaja 1 Osarahoittaja 2 Organisaation johto Lähiesimies Kumppanilaitos tutkimuksen toteutuksessa Tutkimushanke ja projektipäällikkö Lukessa Eläintenhoitajat Laboratorio Tilastotiedeasiantuntijat 3 4.4.2019

Vertailu tutkimuslaitoskoe vs. kumppanuustilakoe Esimerkki: kumppanuustilakoe, yhteisrahoitteinen tutkimushanke Ohjausryhmä. Päärahoittaja Osarahoittaja 1 Osarahoittaja 2 Organisaation johto Rehutehdas Lähiesimies Kumppanilaitos tutkimuksen toteutuksessa Tutkimushanke ja projektipäällikkö Lukessa Sopimuspalveut Oy Maatila Ab Kaupallinen laboratorio Tutkimuslaitoksen laboratorio Tilastotiedeasiantuntijat 4 4.4.2019

Luottamukselliset tiedot ja sopimukset kumppanuustilatutkimuksessa Luken yhteisrahoitteisissa hankkeissa tuottamat tutkimustulokset lähtökohtaisesti julkisia, asiakasrahoitteiset hankkeet erikseen Yhteisrahoitteisessa tutkimuksessa useampi yritys päärahoittajan lisäksi Luottamukselliset tiedot pidetään luottamuksellisina Tutkimussopimus (tutkimuslaitosten ja osarahoittajien välinen): Tausta-aineisto kuuluu sen tekijälle Tulosaineiston omistus- ja julkaisuoikeus sen tekijällä, sovitaan yksityiskohdat hankekohtaisesti tarvittaessa Osarahoitusosuudet organisaatiokohtaisesti näkyviin Toimeksiantosopimus (tutkimuslaitoksen ja kokeen toteuttajan välinen): Tausta-aineisto kuuluu sen tekijälle Tulosaineiston omistus- ja julkaisuoikeus tutkimuslaitoksilla Korvausvastuut, jos maatilalle tulee koeasetelmasta johtuvia tuotannonmenetyksiä Sovitaan maatilalla tehtyjen mittaustulosten julkisuudesta 5 4.4.2019

Tottumukset tutkimuksessa ei voi suoraan siirtää kumppanuustilalle Rehututkimuksessa esim. 3-4 erilaista ruokintatapaa, jotka pitäisi toteuttaa yhtä aikaa kokeen aikana Kaupallisella maatilalla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta mahdoton toteuttaa Esim. tutkimukseen erikoistuneen yrityksen tiloissa hyvinkin mahdollinen toteuttaa Motivaatio toimintoihin tutkimuslaitoksessa ja kaupallisella maatilalla on erilainen Tutkimuslaitoshenkilökunta saa palkkansa työohjeen pikkutarkasta toteuttamisesta, yleensä henkilökuntaa eläinryhmää kohden on enemmän kuin tavanomaisella maatilalla Kaupallisella maatilalla palkka tulee tuotannon tuottojen ja kulujen erotuksesta, ei paljon jouda ylimääräisiä miettimään/tekemään Kumppanuustilalle korvataan tutkimuksesta johtuva ylimääräinen työ 6 4.4.2019

Tilastotiede tutkimuksen apuna 1 Ensin pitää tietää, mihin asiaan tutkimuksessa halutaan keskittyä. Sitten pitää tietää, mitä siitä aiheesta jo tiedetään. Koko hankerahoitusta hakiessa täytyy olla jo yksittäisten kokeiden alustavat suunnitelmat selvillä. Olosuhteet tiloilla, joilla kokeet tehdään voivat rajoittaa koeasetelmien muodostamista Kumppanuustilalla erilaisten ruokintojen tarjoilu eläimille peräkkäin on vaihtoehto, mutta rajoituksia koemalliin tulee Kumppanuustilalla toteutuvan koetoiminnan hinta määräytyy maatilalla tehtävän työn määrästä ja sehän selviää vasta, kun on koeasetelma, kokeen kesto ja tehtävät, jotka halutaan maatilalla teettää. Budjetoinnissa auttaa vuoropuhelu tilastotieteilijän kanssa Lasketaan maatilalla kokeeseen tarvittavien eläinten lukumäärä ja mietitään etukäteen koemalli ja sen reunaehdot 7 4.4.2019

Tilastotiede tutkimuksen apuna 2 Kumppanuustilatutkimuksessa opittua tutkijan näkökulmasta: Hyväkään tilastotieteilijä ei pysty taikomaan heikosti suunnitellusta koeasetelmasta timanttisia tuloksia, vuoropuhelu etukäteen erittäin kannatettavaa Kumppanuustilakokeessa yleensä enemmän eläinyksilöitä kuin tutkimuslaitoskokeessa ei auta tilastotieteen kannalta, jos käsittely kohdistetaan suureen eläinmäärään kerrallaan Tulosten hajonta maatilaolosuhteissa suurempi kuin tutkimuslaitoskokeessa Aito toisto, vaihtelun lähteet, hajontaluvut jne., terminologia tutuksi Kokeeseen tarkoitettuja maatilalla kerättyjä tuloksia joudutaan välillä hylkäämään tuloskäsittelystä, täytyy varautua etukäteen ja osoittaa kokeeseen ns. varaeläimiä 8 4.4.2019

Muuttuiko suunnitelmat lennossa, muistitko ilmoittaa kaikille osapuolille? Tutkimuslaitoksessa hankkeen/kokeen vastuututkija vaihtui Tärkeä vastuuhenkilö pitkään poissa Koko hankkeen aikataulu muuttui Yksittäisen kokeen aikataulu muuttui Rehu saastui Rehun resepti muuttui yllättäen olosuhteiden pakosta Unohduksia kokeen toteutuksessa kokeen sisältö muuttui vastaako enää kokeen/ koko hankkeen tavoitteisiin Eläinten menetys johtuiko koeasetelmasta kuka korvaa 9 4.4.2019

Kumppanuustilatutkimuksen mahdollisuudet Tilaolosuhteissa tuotetulla tutkimusaineistolla katu-uskottavuutta enemmän kuin tutkimuslaitosaineistolla. Vuoropuhelu elinkeinon kanssa lisääntyy. Elinkeinolla mahdollisuus hyödyntää tutkijoiden osaamista käytännössä tärkeisiin tutkimuskysymyksiin. Lisätienesti maatilalle. Tuleeko tiedettä? 10 4.4.2019

Kumppanuustilatutkimusta menossa Sika- ja siipikarjatilat lantafosforin ja -typen optimointi tilatasolla (SiFos) Päärahoittaja Maaseutuohjelman vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus neljän ELY-keskuksen alueella: Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, joissa valtaosa Suomen sika- ja siipikarjatuotannosta Lisäksi yritys- ja säätiörahoitusta Luke koordinoi, mukana Syke Tavoitteena vähentää lantaan turhaan menevän fosforin ja typen määrää TP1 Fosforin ja typen hyväksikäytön edistäminen sika- ja siipikarjatiloilla TP2 Tilan ravinnekiertotyökalun kehittäminen typelle ja fosforille TP3 Hankkeen viestintä ja hallinnointi 11 4.4.2019

Kiitos!