Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Samankaltaiset tiedostot
Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöalaennuste Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. SFS-ISO sertifioitu

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

VYR kylvöalaennuste 2016

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Tavoitteena innostaa uusia viljelijöitä aloittamaan siementuotanto ja motivoida nykyisiä jatkamaan.

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Kevät Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät

Esityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018

Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

TYÖVOIMA Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna Nimellisesti kantohinnat

MAATALOUSTILASTOTIEDOTE

Arvio vuoden 2014 viljasadosta ja sen käytöstä. Selvityksen tulokset uutisjutut

Isännöinnin laatu 2015

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne Psykiatria: sairaanhoitopiirit

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys Csaba Jansik

Kevään yhteishaku Turun AMK:n hakijatilastoja

Kuva: Matti Teittinen

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Varsinais-Suomen ruokaketju

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Tilakohtaisia esimerkkejä

Metsämaan omistus 2011

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Metsämaan omistus Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

C2-alue Tilatuki 1)

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Siementuotanto ja -markkinat. Laadukkaan siemenen merkitys Sertifioidun siemenen hinnan muodostuminen

Transkriptio:

Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1

Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli noin 46 Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde: ETT DataLaari- nimistö Tiedonkeräys Kenttätyö 6.2.-20.2.2014 Tiedonkeräysmenetelmänä yhdistetty puhelin- ja internetkysely, vastaajille lähetettiin sähköpostitse tai kirjeitse kutsu sekä kysymyslomake Tiedonkeräys ja -käsittely toteutettiin SFS-ISO 20252 -standardia noudattaen 2

Tutkimuksessa käytetty aluejako Työvoima- ja elinkeinokeskukset 1 Uudenmaan 2 Varsinais-Suomen 3 Satakunnan 4 Hämeen 5 Pirkanmaan 6 Kaakkois-Suomen 7 Etelä-Savon 8 Pohjois-Savon 9 Pohjois-Karjalan 10 Keski-Suomen 11 Etelä-Pohjanmaan 12 Pohjanmaan 13 Pohjois-Pohjanmaan 14 Kainuun 15 Lapin Pohjois-Suomi Pohjanmaa 12 11 10 15 13 8 14 9 Itä-Suomi Lounais-Suomi 3 2 5 1 4 6 7 Etelä-Suomi 3

Kyselyn tulokset 4

Kylvöaikomusten mukaiset ennusteet vuoden 2014 viljelyaloiksi TIKEn syksyllä tekemän kyselyn mukaan syksyllä kylvetty ruisala on noin 24,7 tuhatta hehtaaria. Kevätrukiin kylvöala on arvioitu mukaan kokonaisalaan, joten rukiin kokonaisala on ennusteessa hieman syysrukiin kylvöalaa suurempi. Rukiin kokonaisalaksi tulee ennusteen mukaan 26,1 tuhatta hehtaaria, yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna Syysvehnäala kasvoi yli kaksinkertaiseksi TIKEn ennakkotilaston mukaan noin 50 tuhanteen hehtaariin. Kevätvehnäala on kylvöaikomusten mukaan vastaavasti pienenemässä viime vuodesta noin 10 %, ollen noin 196 tuhatta hehtaaria Vehnän kokonaisala, noin 246 tuhatta hehtaaria olisi 7 % suurempi kuin 2013. Kesantona, viherlannoitusnurmena tai luonnonhoitopeltona oleva peltoala tulisi ennusteen mukaan pysymään liki edellisvuoden tasolla yhteensä noin 270 tuhannessa hehtaarissa 5

Kylvöaikomusten mukaiset ennusteet vuoden 2014 viljelyaloiksi Ohran yhteenlaskettu viljelyala lähes ennallaan, aikomusten mukaan noin 530 tuhatta hehtaaria (- 1 %). Mallasohran viljelyala vähenee aikomusten toteutuessa 7 %, noin 92 tuhanteen hehtaariin. Muun ohran ala kasvaa ennusteen mukaan hieman + 1 %, ollen noin 438 tuhatta hehtaaria. Kauran viljelyala olisi sen sijaan aikomusten vähenemässä noin 7 %, hieman reiluun 340 tuhanteen hehtaariin. Rypsin osalta viljelyala olisi edellisvuoteen verrattuna hieman lisääntymässä, ennusteen mukaan noin +18 %, reiluun 43 tuhanteen hehtaariin. Rapsin viljelyala jatkanee kasvuaan, ennusteen mukaan viljelyala olisi 2014 noin 18 tuhatta hehtaaria (+10 %) Valkuaiskasvien viljelyala olisi kyselyn mukaan hieman lisääntymässä, jopa noin + 15 %, myös muiden viljojen (seosviljat, vihantaviljat) viljelyala on aikomusten mukaan pienessä kasvussa (+ 4%) 6

Toteutuneet pellonkäytön pinta-alat 2013 ja ennuste 2014 Muu ohra 434,5 1% 438,0 Kaura 368,2 341,3-7% Kevätvehnä 217,0 195,5-10% Rypsi 36,6 43,3 18% Mallasohra 99,2 92,1-7% Ruis 12,4 26,1 2013 110% Syysvehnä 14,1 50,7 2014 ennuste 260% Rapsi 16,4 17,9 10% Viherlannoitusnurmi 49,7 52,4 5% Luonnonhoitopellot 143,1 139,4-3% Kesanto (viher-sänki- ja avo-) 79,2 77,3-2% 1 000 ha 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 7

Toteutunut kylvöpinta-ala 2013 ja ennuste 2014 -ohra Etelä-Suomi 112,3 107,5-4% Lounais-Suomi 151,7 150,1-1% Itä-Suomi 63,9 62,6 2013-2% Pohjanmaa 141,5 141,7 2014 ennuste 0% Pohjois-Suomi 64,3 68,2 6% KOKO MAA 533,7 530,1-1% 0 100 200 300 400 500 600 1 000 ha 8

Toteutunut kylvöpinta-ala 2013 ja ennuste 2014 -kaura Etelä-Suomi 93,9 84,3-10% Lounais-Suomi 116,9 106,3-9% Itä-Suomi 50,8 48,6 2013-4% Pohjanmaa 73,3 69,3 2014 ennuste -5% Pohjois-Suomi 33,3 32,8-2% KOKO MAA 341,3 368,2-7% 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 1 000 ha 9

Toteutunut kylvöpinta-ala 2013 ja ennuste 2014 -vehnä Etelä-Suomi 92,9 100,8 8% Lounais-Suomi 103,4 108,4 5% Itä-Suomi 8,7 8,8 2013 1% Pohjanmaa 23,3 25,6 2014 ennuste 10% Pohjois-Suomi 2,7 2,6-5% KOKO MAA 231,1 246,2 7% 0 100 200 300 400 500 1 000 ha 10

Toteutunut kylvöpinta-ala 2013 ja ennuste 2014 -rypsi Etelä-Suomi 11,3 13,9 23% Lounais-Suomi 11,8 12,4 5% Itä-Suomi 4,2 3,6 2013-14% Pohjanmaa 7,5 11,7 2014 ennuste 57% Pohjois-Suomi 1,8 1,6-13% KOKO MAA 36,6 43,3 18% 0 20 40 60 80 100 120 1 000 ha 11

Kesanto, LHP + VLN 2013 ja ennuste 2014 (sis. kaikki kesannot, viherlannoitusnurmi ja luonnonhoitopellot) Etelä-Suomi 78,7 79,9 2% Lounais-Suomi 65,4 64,2-2% Itä-Suomi 54,5 52,6-3% Pohjanmaa 43,5 43,3 2013 2014 ennuste 0% Pohjois-Suomi 30,9 29,0-6% KOKO MAA 273,0 269,0-1% 0 50 100 150 200 250 300 1 000 ha 12

Sopimustuotantoaikomukset pääosin viime vuoden tasolla, öljykasvien ja mallasohran viljelyssä sopimustuotanto yleisintä - Sopimuksen tekevien %- osuus ko. kasvia viljelevistä 0 20 40 60 80 100 Mallasohra Rapsi Rypsi 78 72 75 73 74 69 Kevätvehnä Syysvehnä 50 52 52 51 Ruis Muu ohra 22 33 28 41 2013 2014 Kaura 25 23 13

Sertifioidun siemenen käyttöaikomukset - Ohralla ja kauralla sertifioidun siemenen käyttöaikomukset ovat hieman edellisvuotta heikommat, vehnällä ja rukiilla puolestaan korkeammat Rypsi 92 93 96 96 Ruis 43 52 52 55 Muu ohra 39 46 41 49 2011 Kaura Mallasohra 19 15 22 30 32 29 36 41 2012 2013 2014 Vehnä 22 28 28 31 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 14

Omaa siementä käytettäessä eniten toimenpiteitä tehdään ohran ja myllyvehnän siemenille Toimenpiteet ei-sertifioidulle siemenelle 100% 92 91 90% 80% 70% 60% 50% 40% 76 35 64 50 45 74 60 57 76 66 68 59 59 63 39 30% 20% 10% 13 % Kaura Rehuvehnä Myllyvehnä Muu ohra Mallasohra Ruis Lajiteltu Itävyys ja tjp mitattu Peitattu 15

Viljelijöillä on tavoitteena nostaa satotasoja keskimäärin noin 500 kg/ha, rukiilla ja syysvehnällä satotasojen nostotavoitteet ovat selvästi kovemmat kuin muilla kasveilla Kasvi Nykyinen satotaso Tavoite lähivuosille Ruis 2890 3890 + 1000 kg/ha Syysvehnä 4350 5170 + 820 kg/ha Kevätvehnä 4200 4800 + 600 kg/ha Ohra 4010 4460 + 450 kg/ha Kaura 3860 4300 + 440 kg/ha Rypsi 1490 1830 + 340 kg/ha Rapsi 2070 2620 + 550 kg/ha 16