VESILAHDEN KUNTA KALALAHDEN ASEMAKAAVA

Kunnanhallitus 21.01.2019 24 liite n:o 2 VESILAHDEN KUNTA KALALAHDEN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee kiinteistöjä 922-413-3-171, 922-413-3-187 ja 922-409-1-73 sekä osin kiinteistöjä 922-443-4-52, 922-413-7-25, 922-412-1-56, 422-407-6-0 ja 922-409-1-72. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Vesilahden kunnan korttelit 297-307, lähivirkistysaluetta, maa- ja metsätalousaluetta, maatalousaluetta, suojaviheraluetta ja katualuetta. KAAVASELOSTUS, 20.12.2018 Kunnanhallitus: 17.10.2016 245, 15.1.2018 13, 18.6.2018 122 Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo: Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.1.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017, Lumotron 2017 Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy 2018 Luonnosvaiheen palauteraportti Ehdotusvaiheen palauteraportti Asemakaavan tilastot Asemakaavan seurantalomake Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia Puh (03)2651 050, gsm 040 5576086 1

TIIVISTELMÄ 2.1. Sijainti Kaava-alue sijaitsee Koskenkyläntien varressa. Asemakaava on kaksiosainen. Pohjoisempi alue sijaitsee Vähäjärven ja Koskenkyläntien välisellä alueella. Alue käsittää kiinteistön Pulkkisenmettä 922-409-1-73 sekä osan kiinteistöistä Kaltsila 922-409-1-72 ja Rassa 922-407-6-0. Vesilahden kunta omistaa alueen Rassan kiinteistöä lukuun ottamatta. Pohjoisempi kaava-alue. Eteläisempi alue käsittää Koskenkyläntien ja Rimmintien risteyksen pohjoispuolelle jäävän alueen kiinteistöt Takahaka 922-413-3-171, Välimaa 922-413-3-187 sekä osin kiinteistöt 922-443-4-52 Laaksomaijala, 922-413-7-25 Yli-Pyörny ja 922-412-1-56 Mäkelä III. Vesilahden kunta omistaa kiinteistöt Takahaka ja Välimaa. Muu osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. Eteläisempi kaava-alue. 2

2.2. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt Vesilahden kunta. Asemakaavoituksen edetessä laaditaan maanomistajien ja kunnan välinen maankäyttösopimus. Hanke on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä 17.10.2016 245. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 7.2.2018 lähtien. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä 23.8.-24.9.2018 välisenä aikana. 2.3. Asemakaavan tavoitteet Pohjoisemmalle alueelle on tavoitteena osoittaa uusia yritystontteja, joilla voidaan harjoittaa teollisuutta ja ympäristöön soveltuvaa tuotanto- ja varastotoimintaa. Tavoitteena on osoittaa alueelle tieyhteys Koskenkyläntieltä (2985). Eteläisemmälle alueelle tavoitteena on osoittaa uusia maaseutuympäristöön ja -maisemaan sopivia monipuolisia asumismahdollisuuksia tarjoavia asuintontteja. Asuinalueelle on tavoitteena muodostaa lähivirkistykseen soveltuvaa aluetta ja reittejä. 2.4. Suunnittelualueen laajuus Pohjoisemman asemakaava-alueen pinta-ala noin 21 ha ja eteläisemmän asemakaava-alueen noin 12,6 ha. 2.5. Rakennusoikeus Rakennusoikeutta kaavassa on yhteensä 63789 kem², josta pohjoisemmalla alueella on 55199 kem² ja eteläisemmällä alueella 8550 kem². 2.6. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaava on saanut lainvoiman. 2.7. Lähdeaineisto Koskenkylän ympäristön osayleiskaava, osayleiskaavan selostus, Sweco Ympäristö 2015. Koskenkylän ja Mantereen osayleiskaava metsäalueiden luontoselvitys 2009, Vesilahden kunta, tekninen toimi, FM Kati Skippari 2009. Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava liito-orava- ja norokartoitus 2013, luotokartoittaja Kari Laamanen 2013. Koskenkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvitys, AIRIX Ympäristö 2014. Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013-14, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2014. Vesilahti, Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011, Mikroliitti Oy 2011. 3

Vesilahti, Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja, Mikroliitti Oy 2011. Vesilahden arvokkaat luontokohteet, Kari Laamanen 2010. Vesilahden Koskenkylän osayleiskaavan liikenneselvitys, Sweco Ympäristö 2014. Maaperäkartta 1:20 000, digitaalinen aineisto, Geologian tutkimuskeskus 2010. Maaperäkartan käyttöopas. Geologian tutkimuskeskus 2005. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä Pohjoisempi alue on pääosin hakattua metsää. Koskenkyläntien varressa oleva kiinteistö Pulkkisenmettä on metsää. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole rakentamista. Koskenkyläntien varressa on kunnallinen jätepiste. Eteläisempi alue käsittää metsää ja peltoalueita. Alueella ei ole rakentamista. Koskenkyläntien itäpuoli on harvaan asuttua maaseutua. Koskenkyläntien länsipuolella Kehrontien risteyksen tuntumassa on tiiviimpi omakotitaloalue. Valokuvia alueelta: Ilmakuva etelästä. Etualalla Koskenkyläntien, Kehrontien ja Rimmintien risteys ja eteläisempi kaava-alue. Takana metsäalueella pohjoisempi kaava-alue ja sen pohjoisreunalla maa-aineisten ottoalue ja Vähäjärvi. 4

Ilmakuva eteläisemmästä kaava-alueesta. Kuvan yläosassa Koskenkyläntien, Kehrontien ja Rimmintien risteys. Pohjoisempi kaava-alueen osa. Eteläisempi kaava-alueen osa. 5

Kuminapelto. Kulttuurimaisema Kaava-alue on osa Vesilahden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, Vesilahden kulttuurimaisemaa. Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin arviointiteksti kertoo: Vesilahden ja Lempäälän kulttuurimaisemat edustavat Keski-Hämeen loivasti kumpuilevaa ja varhaishistoriallisesti arvokasta viljely- ja järvimaisema-aluetta. Näkymät vesistöön ja pitkien viljelysten poikki ovat merkittävä osa maisema-alueen arvoa ja näkymät tulisi pitää avoimina. Koskenkylän osayleiskaava-alueen maisemaselvityksen maisemakuvaa ja -arvoja kuvaavassa liitekartassa on Kalalahden eteläisemmän asemakaava-alueen peltoalueelle osoitettu tärkeä näkymä ja sitä rajaava tausta. Koskenkyläntien ja Rimmintien risteys on osoitettu solmukohdaksi. Muu osa kaava-alueesta on osoitettu suljetuksi metsäalueeksi. Ote maisemaselvityksen maisemakuva ja -arvotkarttaliitteestä. Vihreä=metsä (suljettu), keltainen=pelto (avoin), sininen nuoli= tärkeä näkymä, punainen ympyrä=solmukohta. 6

Rakennettu ympäristö Eteläisemmällä kaava-alueella sijaitsee yksi lato. Muutoin kaava-alueet ovat rakentamattomia. Asemakaava-alue jää rakennusinventoinnissa määritettyjen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden aluekokonaisuuksien ulkopuolelle. Arkeologia Kaava-alueelta laadittiin muinaisjäännösinventointi vuonna 2018. Inventoinnissa kerrotaan seuraavaa: Muinaisjäännösinventoinnissa pohjoisemmalta alueelta havaittiin nykyiseltä tilusrajalta rajamerkki, joka on tilusrajana myös vuoden 1783 isojakokartalla. Kyseinen rajamerkki on muu kulttuuriperintökohde (raportin kohde 1, Tylsä). Pohjoisemmalta alueelta todettiin toinenkin kivistä tehty rajamerkki. Se sijaitsee myös nykyisellä tilusrajalla, mutta isojakokartalla paikalla ei ole rajoja paikalle on merkitty tilusraja vuoden 1959 peruskartalla. Ilmeisen nuoren ikänsä vuoksi ko. rajamerkki ei ole suojelukohde, vaan se käsitellään tässä raportissa havaintopaikkana (raportin kohde 2, Tylsä 2). Koskenkyläntien arkeologiaa käsitellään selvityksessä Vesilahti, Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja. Luonnonympäristö Kaava-alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2017. Selvityksessä on käsitelty erikseen kasvillisuus ja luontotyypit, linnusto, liito-oravat, lepakot, viitasammakot ja korennot. Selvityksessä kerrotaan seuraavaa: Selvitysaluetta hallitsevat laajat hakkuut ja peltoalueet, minkä lisäksi metsäalueita on paikoin voimakkaasti käsitelty metsänhoidollisin toimin. Metsäisintä osaa on alueen eteläosa Koskenkyläntien varressa. Vesistöjä alueella ei ole kahta keinotekoista lammikkoa ja pellonvierusojia lukuun ottamatta. Alueelta ei löydetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kasvillisuuskohteita, mutta tässä esitetyillä kohteilla on paikallista luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa. Selvityksessä löytyi yksi metsälain 10 :n mukainen suoalue ja kaksi liito-oravalle soveltuvaa metsäaluetta sekä kaksi lepakoiden ruokailualueena käyttämää aluetta, jotka kaikki sijoittuvat kokonaisuudessaan kaava-alueen rajauksen ulkopuolelle. Liito-oravista ja lepakoista selvityksessä kerrotaan seuraavaa: Selvityksessä ei löydetty luontodirektiivin liitteen IV lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueelta rajattiin kaksi liito-oravalle soveltuvaa metsäaluetta ja kaksi lepakoiden ruokailualueena käyttämää aluetta. Kohteet eivät ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia kohteita, mutta ne suositellaan huomioitavan maankäytön suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Rajaukset noudattelevat kasvillisuuskuvioinnin rajoja. Liito-oravalle soveltuvat metsäalueet ja lepakoiden ruokailualueet suositellaan säästettävän ominaispiirteet säilyttäen. Oleellista on pyrkiä säästämään varttunutta puustoa siten, että alueet säilyvät suojaisina. Maankäytön suunnittelussa suositellaan huomioitavan myös Jäppin pellon eteläpuolella sijaitsevan metsäisen yhteyden säilyminen. Alue yhdistää paikallisella tasolla ympäröiviä metsäalueita ja voi toimia sekä liito-oravan, että lepakoiden kulkureittinä. Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaavassa on annettu alueen luontoarvoja koskevia määräyksiä, joista ekologinen viheryhteystarve sijoittuu Kalalahden asemakaava-alueelle sekä luonnon ja monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue pohjoisemman kaava-alueen pohjoispuolelle. Tuuliolosuhteet Vallitsevat tuulensuunnat ovat molemmilla alueilla lounaan ja lännen suunnasta. 7

Tuuliruusu, pohjoisempi alue. Lähde: Suomen Tuuliatlas, Ilmatieteen laitos. Tuuliruusu, eteläisempi alue. Lähde: Suomen Tuuliatlas, Ilmatieteen laitos. Palvelut Suunnittelualue sijaitsee Koskenkyläntien puolessa välissä. Matkaa Koskenkylään on noin 3 km Vesilahden Kirkonkylälle on noin 5 km ja Narvaan 7 km. Liikenneverkko Alueet sijaitsevat Koskenkyläntien varressa. Koskenkyläntie (2985) on yhdystie, joka alkaa pohjoisesta Vesilahdentieltä ja päättyy Lempääläntielle (maantie 190) Viialaan. Tie on noin 7 metriä leveä ja asfalttipäällysteinen. Tiellä on 80 km/h nopeusrajoitus. Tiellä ei ole kunnollisia pientareita. Tie on osittain valaistu. Liikennettä on noin 1160 ajoneuvoa vuorokaudessa. Läheinen louhinta-alue aiheuttaa raskasta liikennettä Koskenkyläntielle. Koskenkylän osayleiskaavassa on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve Koskenkyläntien varteen. Pohjoisemman kaava-alueen liittymän järjestämisessä on mahdollista hyödyntää olemassa olevan jätepisteen liittymää. Eteläinen kaava-alue rajoittuu Koskenkyläntien lisäksi Rimmintiehen. Rimmintie on yksityistie. Liikenneturvallisuuden kannalta lähtökohtaisesti paras ratkaisu on järjestää liittyminen alueelle Rimmintien kautta. Virkistys Kaava-alueen virkistysmahdollisuudet kohdistuvat ympäröiviin luontoalueisiin. Maaperä Suunnittelualueen maaperä on maaperäkarttaan perustuvan tarkastelun perusteella pääosin moreenia. Pohjoisemman kaava-alueen keskelle jäävä, vajaa 2 ha suuruinen alue ja eteläisemmän kaava-alueen peltoalueelle sijoittuva alue on maaperältään savea. Pohjoisemman alueen etelärajalla on pieni kallioalue. 8

Ote maaperäkartasta. Lähde: Paikkatietoikkuna.fi Kunnallistekniikka Vesijohto ja viemäri on Koskenkyläntien varressa. Maanomistus Alueet ovat osin kunnan ja osin yksityisessä omistuksessa. Pohjoisemman alueen Vesilahden kunta omistaa Rassan kiinteistöä lukuun ottamatta. Eteläisemmällä kaava-alueella Vesilahden kunta omistaa kiinteistöt Takahaka ja Välimaa. Muu osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. 9

2 Suunnittelutilanne Asemakaava Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Yleiskaava Alueella on voimassa Koskenkylän osayleiskaava. Osayleiskaava on tullut voimaan 23.3.2016. Ote Koskenkylän osayleiskaavasta. Asemakaava-alue on rajattu sinisellä. Pohjoisempi alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP), jonne voi sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen länsiosa on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen. 10

Kaava-alueen ulkopuolelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1). Kaavamääräyksenä on, että alueen ominaispiirteitä tai luonnonsuojelullisia arvoja ei saa vaarantaa. Eteläisempi alue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Kaavamääräyksenä on, että alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Alueen länsiosan peltoalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen. Alueelle on osoitettu ohjeellisena ekologinen viheryhteystarve (vihreä katkoviivanuoli), joka toimii liito-oravan kulkuyhteytenä. Alueen suunnittelussa ja alueeseen kohdistuvissa toimenpiteissä tulee turvata yhteyden toimivuus. Toimivuuden säilyminen edellyttää yhteyden pitämistä puustoisena ja riittävän leveänä. Linjauksen sijainti on ohjeellinen. Koskenkyläntien varteen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve (musta palloviiva) ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä historiallinen tielinja. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Suunnittelualue on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja maaseutuasumisen kehittämisen kohdealueeksi. Alue on osa maakuntakaavan laajempaa kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä. Kaavamääräykset: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (sininen vaakaraidoitus). Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue. (vihreä katkoviiva-aluerajaus, mk2) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteeseen hyvin soveltuvia alueita, joita kehitetään maaseutumaisen asumisen alueena. Kehittämissuositus: Alueelle tulee laatia osayleiskaavatasoinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon maisemarakenteen ominaispiirteet ja alueen kulttuuriperintö. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtioneuvosto teki 5.1.1995 periaatepäätöksen valtakunnallisesti ar- 11

vokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä. Periaatepäätöksen yhteydessä määriteltiin ja luetteloitiin 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, joista yksi on Vesilahden kulttuurimaisemat (kohdenro 54.). Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu uudestaan vuosina 2010 2014. Valtioneuvosto ei ole tehnyt päätöstä alueista. Pohjakartta Asemakaavoitettavalle alueelle on laadittu pohjakartta vuonna 2017. Rakennusjärjestys Vesilahden kunnan rakennusjärjestyksen on hyväksynyt kunnanvaltuusto 27.9.2004 36. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloite ja suunnittelun tarve Asemakaava on tullut vireille kunnan aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kalalahden asemakaavan yhteydessä osallisia ovat: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan liitto Vesilahden kunnan tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta ja elinvoimatoimikunta Vesilahden ympäristönsuojelu Tampereen aluepelastuslaitos Elisa Oyj Vesilahden Yrittäjät ry Lisäksi edellä olevan määrittelyn mukaan osallisiksi voivat itsensä katsoa kaikki, jotka uskovat hankkeella olevan vaikutusta oloihinsa. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista antamalla palautetta nähtävänä olevista aineistoista. Palautetta on mahdollista antaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan valmisteluaineistosta ja asemakaavaehdotuksesta. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävänä olosta kuulutetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Virallinen aineiston nähtävillä olo on kunnanvirastolla ja kunnan nettisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 7.2.2018 lähtien ja aineistosta pyydettiin lausuntoja viranomaisilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin palautetta Pirkanmaan ELY-keskukselta, Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Vesialhden kunnan tekniseltä lautakunnalta, Elisa Oyj:ltä ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä. 12

Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa järjestettiin työneuvottelu 9.5.2018, jossa käsiteltiin ELY-keskuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamaa palautetta sekä muita kaavoituksen lähtökohtia. Pirkanmaan maakuntamuseo edellytti lausunnossaan arkeologisen inventoinnin tekemistä alueella. Arkeologinen inventointi hankitaan ennen kaavaehdotuksen laatimista, jolloin sen tulokset on mahdollista huomioida. Kaavaluonnos Kaavoituksesta on käyty kaavaneuvottelu 23.2.2017, johon kutsuttiin alueen maanomistajia sekä lähialueiden maanomistajat. Kaavaneuvottelussa käytiin läpi hankkeen taustaa ja lähtöaineisto sekä maanomistajien tavoitteet ja toiveet kaavoituksen suhteen. Alueella järjestettiin maastokäynti 23.8.2017 kaavanlaatijan, aluearkkitehdin ja maanomistajien osallistuessa. Maastokäynnin aikana maanomistajien kanssa käytiin läpi ja havainnoitiin aluetta sekä keskusteltiin kaavan tavoitteista ja aluerajauksesta. Kaavaluonnos oli nähtävänä 23.8.-24.9.2018 välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan pelastuslaitokselta, Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Elenia Oy:ltä, Vesilahden kunnan elinvoimatoimikunnalta, Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Vesilahden kunnan tekniseltä lautakunnalta. Saadun palautteen perusteella kaavaluonnosta päätettiin tarkistaa seuraavasti: Tien jyrkkyys huomioitiin valitsemalla luonnosvaihtoehdoista loivempi tielinjaus Takahaantielle. VL-alueelle annettiin kaavamääräys, jolla kielletään avohakkuu alueella. Osoitettiin Koskenkyläntien ja asutuksen välinen metsäalue suojaviheralueeksi (EV) ja annettiin alueelle määräys puuston säilyttämisestä. Selvitettiin mahdollisuutta osoittaa pohjoisemmalle alueelle tontteja, joita ei ole tarvetta osoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan toteuttaminen lisättiin maininta, että alueen toteuttamisen yhteydessä on tarpeen tehdä hulevesisuunnitelma koko alueelle. Puistomuuntamoille osoitettiin varaukset kaavaan Elenia Oy:n esittämällä tavalla. Korttelialueiden ja kiviaineksen ottoalueiden väliin osoitettiin suojaviheralue (EV). Arkeologinen inventointi tehtiin syksyllä 2018 ja sen tulokset kirjattiin kaavaselostukseen. Tarkasteltiin AO-korttelialueiden katualueiden kääntöpaikkojen sijaintia ja laajuutta. Kaavaluonnosvaiheen palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaehdotus Kaavaehdotuksen käsittelee kunnanhallitus ja se pidetään ns. julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta tekee kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan nettisivuilla. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänäolon päättymistä. Muistutuksen tehneille lähetetään kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Osallisten ja kunnan jäsenten, jotka haluavat itselleen ilmoitettavan kaavan hyväksymispäätöksestä, tulee pyytää sitä nähtävänä olon aikana. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta. 13

Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaehdotusta tarkistetaan. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu, tehdään tarkistuksia kaavaehdotukseen ja asetetaan se uudelleen nähtäville. Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus esittää valtuustolle asemakaavan hyväksymistä ja valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Koskenkylän osayleiskaavan mukaiselle työpaikka-alueelle on tavoitteena muodostaa yritystontteja, joilla voidaan harjoittaa pienimuotoista tuotanto- ja varastotoimintaa. Tavoiteltava tonttikoko on noin 4000-8000 m². Koskenkylän osayleiskaavan mukaiselle asuinalueelle on tavoitteena muodostaa maaseutuympäristöön ja maisemaan sopivia monipuolisia asumismahdollisuuksia tarjoavia asuintontteja. Asuinalueelle on tavoitteena muodostaa lähivirkistykseen soveltuvaa aluetta ja reittejä. 14

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 5.1 Kaavan rakenne ja sisältö Pohjoisempi alue Pohjoisemmalla alueella on neljä uutta teollisuusrakennusten korttelialuetta (T ja TY). Kortteli 297 ja korttelin 298 tontit 1-3 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Näiden tonttien etäisyys lähimmästä asuinrakennuksesta on vähintään 300 metriä. Tontit sijaitsevat vallitsevaan tuulensuuntaan nähden siten, että mahdolliset haju- ja meluhaitat suuntautuvat pääsääntöisesti asutuksesta poispäin. Korttelin 298 tontit 4-6 ja korttelit 299 ja 300 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Asemakaavassa on osoitettu 22 uutta teollisuusrakennusten tonttia. Tontit ovat kooltaan 4175-8935 m². Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,40. Tonttikohtainen rakennusoikeus on 1670-3574 kem². Rakennusoikeudesta 5% saa käyttää myymälätiloja varten (m5%). Myymälätilojen suurin sallittu koko on 84-180 kem². Tonttikohtaiset pinta-ala- ja rakennusoikeustiedot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Korttelin 297 tonttien 3-6 pohjoispuolelle osoitettu 15 metriä leveä suojaviheralue (EV). Alue on määrätty säilytettäväksi puustoisena ja tarvittaessa alueelle tulee istuttaa puita. Alue suojaa yritystontteja viereisen maa-ainesten ottoalueen häiriöiltä. Korttelialueiden viereen on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet (ET). Suurimmalle ET-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 400 kem². Sahalaidantien länsiosan molemmat puolet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). 15

Alueelle on osoitettu kulku uutta katualuetta, Sahalaidantietä pitkin. Sahalaidantien liittymä on osoitettu olemassa olevan jätepisteen eteläisemmän liittymän kautta. Tylsäntie ja Teräväntie muodostavat alueen ympäri ajettavan tiestön. Katualueiden leveys on 20 metriä. Risteysalueilla on tilaa vähintään halkaisijaltaan 30 metrin kokoisen ympyrän muotoisen kääntöpaikan verran. Tiestön pituus on yhteensä 1529 metriä. Nimistön lähtökohtana on alueen keskellä sijaitsevan kiinteistön nimi Tylsä. Eteläisempi alue Kortteleihin 301-307 on osoitettu yhteensä 20 uutta erillispientalojen tonttia (AO). Korttelialueille on osoitettu tieyhteydet Rimmintieltä. Suurin sallittu kerrosluku on Iu2/3 tai 1/2kIu/2/3. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kattokaltevuudeksi on määrätty kaikilla tonteilla 1:2. Tonttien pinta-alat ovat noin 2200-4720 m². Rakennusoikeus on osoitettu kerrosalanelimetreinä. Rakennusoikeutta on 350-500 kerrosalaneliömetriä kullakin tontilla. Rakennusoikeus on jaettu tonttien sisällä rakennusaloittain eri käyttötarkoituksia varten. Erikseen on osoitettu seuraavat rakennusalat: 16

Rakennusalat, joille saa sijoittaa vain talousrakennuksia. o Korttelissa 302 talousrakennuksille on rajattu rakennusala tonttien itäosaan. o Kortteleissa 306 ja 307 kasvihuoneiden rakennusalalle on sallittu myös talousrakennuksien rakentaminen. Rakennusalat, joille saa sijoittaa asuinrakennuksia sekä rakennuksia yritystoimintaa, varastointia ja myymälätiloja varten (as/tp 160). Rakennusoikeudesta 50% saa käyttää myymälätiloja varten (m50%). Myymälätilojen suurin sallittu koko on 80 kem². Kortteleissa 306 tonteille 1-5 ja korttelissa 307 on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa kasvihuoneita tontin sallitusta rakennusoikeudesta riippumatta (mp). Kortteleissa 303, 304 ja 305 sekä korttelin 306 tonteilla 1-5 on tonttien kadun puolelle osoitettu pysäköimispaikat (p). Pysäköimisalueet palvelevat asukkaiden lisäksi mahdollista yritystoimintaa ja asiakaspysäköintiä. Rakennusalojen sisälle on osoitettu rakennusten harjan suunnat. Harjan suunnat voivat olla myös kohtisuoraan osoitettua suuntaa nähden. Kortteleiden 303-307 kaavamääräyksillä ja rakennusaloilla on luotu mahdollisuuksia rakentaa tonteille sivuasunto ja/tai tiloja yritystoimintaa ja/tai harrastuksia varten. Rakennusaloilla ja harjansuunnilla on määrätty rakennusten sijoittumisesta tonteilla siten, että ne muodostaisivat yhteistä piha-aluetta rajaavan kokonaisuuden. Tonttikohtaiset pinta-ala- ja rakennusoikeustiedot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Virkistysalueet (VL) Kortteleiden välinen mäkialue ja sen pohjoisrinne on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Alueella on kielletty avohakkuu. Lähivirkistysalueiden pinta-ala kaavan eteläisemmällä alueella on yhteensä 23%. Maatalousalueet(MT) Korttelialueiden ulkopuolelle jäävät, olemassa olevat peltoalueet on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Suojaviheralue (EV) Koskenkyläntien varteen on osoitettu noin 30 metriä leveä suojaviheralue (EV). Alue on määrätty säilytettäväksi puustoisena ja tarvittaessa alueelle tulee istuttaa puita. Alue suojaa asumista Koskenkyläntien liikenteen aiheuttamalta melulta. Katualueet Uusia katuja ovat Takahaantie ja Kuminatie. Takahaantien nimen lähtökohtana on alueen kiinteistön nimi. Kuminatien nimen lähtökohtana on pellolla kaavoitusaikana viljelty kumina. Kuminatie on osoitettu yhteiskäyttöalueeksi (yk), jonka toteuttamisesta, hoidosta ja kunnossapidosta ovat vastuussa kiinteistönomistajat. Tiestön pituus on 1183 metriä. Takahaantien jyrkkyys on 6,5%. Takahaantielle on Rimmintielle johtavaan mäkeen ja risteysalueelle osoitettu katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Korttelin 303, 304 ja 305 tonteille on osoitettu pysäköimispaikat, joiden kautta liittymät tonteille on luontevaa järjestää. Koskenkyläntien varteen maa- ja metsätalousalueelle on osoitettu ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie. 17

Kaikki kaava-alueet, yleismääräykset Autopaikkoja on varattava 1 ap/ asunto. Alueella edellytetään kiinteistökohtaista hulevesisuunnitelman laatimista ja hulevesien käsittelyä. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat). Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. 5.2 Kaavan vaikutukset Havainnekuva kaavan eteläosasta. Yhdyskuntarakenne Kaava mahdollistaa Koskenkylän osayleiskaavassa osoitetun työpaikka-alueen ja asuinalueen toteutumisen. Työpaikka-alue sijoittuu luontevasti läheisen maa-aineisten ottoalueen ja yrityshallien läheisyyteen metsän keskelle erilleen asuinalueista. Asuinalue täydentää Rimmintien ja Kehrontien risteysalueen olemassa olevaa asuinrakentamista. Ekologisuus ja taloudellisuus Alue liittyy olemassa olevaan tieverkkoon ja alueella on olemassa vesi- ja viemäriverkko. 18

Teollisuusalueen keskitetty ja kompakti rakenne sekä alueen ympäriajettavuus parantavat alueen käytettävyyttä, ekologisuutta ja taloudellisuutta. Teollisuusalueen korttelit ja tiestö on mahdollista toteuttaa vaiheittain. Suuret tonttikoot sekä yritystoiminnan ja harrastamisen monipuolisesti mahdollistavat kaavamääräykset luovat mahdollisuuksia ekologisen elämäntavan toteuttamiseksi. Elinkeinoelämä Ihmisten elinolot ja elinympäristö Kalalahden alueen kehittäminen parantaa elinkeinoelämän kehittymistä ja yritysten mahdollisuuksia toimia kunnan alueella. Elinkeinoelämän kehittämistä rajoittaa nykyinen tonttipula. Teollisuusalueen tontit parantavat merkittävästi kunnan yritystonttivarantoa. Uusi yritysalue parantaa mahdollisuutta kasvattaa Vesilahden työpaikkaomavaraisuutta ja vähentää kunnan ulkopuolella työssä käyvien määrää. Teollisuusrakennusten korttelialueelta on matkaa lähimmillään noin 100 metriä lähimmän asuinrakennuksen pihaan. Naapuruston asukkaat voivat kokea, että heille aiheutuu häiriötä tai haittaa uuden teollisuus-/yritysalueen toiminnosta. Kaavamääräys Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. mahdollistaa ympäröivän asumisen huomioimisen alueen toteutuksessa ja lupamenettelyssä. Tontit, joilla sallitaan myös ympäristöhäiriöitä tuottava teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen, sijoittuvat vähintään 300 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista ja sijaitsevat vallitsevan tuulen suhteen siten, että mahdolliset haju- ja meluhaitat suuntautuvat asutuksesta poispäin. Kaavaratkaisun mahdollistamien hankkeiden toteuttaminen saattaa myöhemmin edellyttää ympäristölupaa, jolloin hankkeesta aiheutuvat haitat arvioidaan ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja annetaan tarvittaessa määräyksiä niiden rajoittamiseksi. Asuinkorttelit tarjoavat mahdollisuuden asua maaseudulla sekä mahdollisuuden harjoittaa asumisen yhteydessä yritystoimintaa, harrastustoimintaa ja rakentaa tontille sivuasunto esim. omia vanhempia tai tukea tarvitsevaa lasta varten. Ympäristöhaitat Kaava-alueen pohjoisosaan osoitettu suojaviheralue suojaa teollisuustontteja mahdollisilta maa-aineisten ottoalueen aiheuttamilta melu- ja pölyhaitoilta. Suojaviheralueesta huolimatta haittoja voi ilmetä. Kaavassa maa-aineiston ottoalueen viereiset alueet on 19

osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi, mikä ei lähtökohtaisesti oli häiriintyvänä kohteena niin herkkää kuin esimerkiksi asuminen. Maaainesten ottoalueen toiminta on määräaikaista ja luvanvaraista. Ympäristöviranomaisen on mahdollista antaa toimintaa koskevia määräyksiä. Koskenkyläntie aiheuttaa liikennemelua. Melusta voi aiheutua haitallisia vaikutuksia asukkaille. Melun haitallisia vaikutuksia on rajoitettu osoittamalla Koskenkyläntien varteen puustoisena säilytettävä suojaviheralue ja tonttien asuinrakennusten rakennusalat tonttien itäosiin. Liikenne Kaava edellyttää uusien katualueiden rakentamista. Rimmintien yksityistie muuttuu asemakaavan myötä kaava-alueen alueella kaavatieksi. Katualue siirtyy kunnan omistukseen. Katualueen toteuttamisesta ja kunnossapidosta on vastuussa kunta. Takahaantien kaltevuus on suurehko jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja raskaan liikenteen näkökulmasta. Takahaantien liittyminen Rimmintielle on liikenneturvallisuuden kannalta haastava paikka. Kuminatien toteuttaminen ja kunnossapito edellyttävät maanomistajien keskinäistä sopimista. Sahalaidantien liittymän toteuttaminen jätepisteen yhteyteen edellyttää jätepisteen toimintojen ja liikennöinnin uudelleen järjestelyä. Uuden kevyen liikenteen väylän rakentaminen Koskenkyläntielle parantaisi liikenneturvallisuutta. Luontoarvot Asemakaava mahdollistaa Koskenkylän osayleiskaavan luo-1-alueen ja viheryhteystarpeen säilymisen ja toteutumisen. Lähivirkistysalueelle on kielletty avohakkuut, mikä parantaa viheryhteystarpeen säilymismahdollisuuksia. Kulttuurimaisema Maiseman kannalta merkittävimmät ratkaisut on tehty Koskenkylän osayleiskaavassa, johon asemakaava perustuu. Teollisuusalueella ei ole vaikutusta maisemaan. Toteutuessaan alue muodostaa oman maisemakokonaisuutensa. Korttelit 301-305 sijoittuvat maisemallisesti melko näkyvälle paikalle etelärinteeseen Koskenkyläntien varteen. 20

Koskenkyläntien ja asuinkortteleiden väliin jäävä metsäalue pehmentää asuinkortteleiden näkymistä maisemassa. Kaavassa on ohjattu rakennusten sijoittumista, kerroskorkeuksia ja harjan suuntia rakentamisen sopeuttamiseksi rinnemaastoon ja maisemaan. Kuminatien varressa on ohjattu rakennusten sijoittumista, kerroskorkeuksia ja harjan suuntia. Kuminatien asuinrakennuksista avautuu peltomaisemia itään ja kaakkoon. Pellon reunaan sijoittuvat kasvihuoneet voivat toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi maisemaan. Osayleiskaavassa maatalousalueeksi osoitetut peltoalueet ja osayleiskaavan maisemaselvityksen mukainen tärkeä näkymä säilyvät pääosin rakentamattomina ja avoimina. Sitovat rakentamistapaohjeet ohjaavat rakentamisen yhtenäisyyttä ja sopivuutta maisemaan. Vertailu osayleiskaavaan Osayleiskaavassa asuinalueeksi on osoitettu kaavaehdotuksessa ehdotettua laajempi alue itään pellon suuntaan. Vastaavasti osayleiskaavan asuinalueen (AP) ja maatalousalueen (MT) rajalle on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa. Yksityisen maanomistajan omistama kiinteistö ulottuu sekä yleiskaavan at-1 rajatulle alueelle että AP-alueelle. Sijoittuen näiden kahden alueen rajalle on perusteltua osoittaa kiinteistölle uusia asuinrakennuspaikkoja osana yleiskaavan AP-aluetta. 21

5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 22

Yleismääräykset: Autopaikkoja on varattava AO-korttelialueilla 1 ap/ asunto. Alueella edellytetään kiinteistökohtaista hulevesisuunnitelman laatimista ja hulevesien käsittelyä. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat). Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteuttamisen yhteydessä on tarpeen tehdä hulevesisuunnitelma koko alueelle. Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Nokialla 20.12.2018 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 23