Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö
Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5 miljoonaa (työllisiä 2,3 miljoonaa). 30% työvoimasta on yli 50- vuotiaita. Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy yli 25 000 hlöä. Poistuma vuoteen 2015 vuoteen 2025 terveydenhoito ja sosiaalipalvelut 88 000 185 000 tukku- ja vähittäiskauppa 45 000 102 000 liike-elämän palvelut 42 000 96 000 koulutus 38 000 78 000 julkishallinto 36 000 70 000 rakentaminen 30 000 68 000 Uusimaa 146 000 307 000 Pirkanmaa 50 000 104 000 Varsinais-Suomi 51 000 104 000 Etelä-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Kymenlaaksossa poistuu yli 50 % vuoden 2006 työllisistä vuoteen 2025 mennessä. Alueiden väliset suhteelliset erot ovat kuitenkin melko pieniä.
Kansainvälisyydestä on tullut arkea Viro 44 774 Venäjä 30 757 Ruotsi 8 382 Somalia 7 465 Kiina 7 121 (Tilastokeskus 2013) Virolaiset hakevat myös eniten Suomen sosiaaliturvaan pääsyä. Meillä on kohtuullisen vähän maahanmuuttajia, ja sitten meillä on iso osa maahanmuuttajia, jotka tekevät ahkerasti hommia työpaikoilla, joihin on vaikea saada Suomessa syntyneitä työntekijöitä.
Suomi tarvitsee uusia suomalaisia Vaikka työttömänä olevien suomalaisten ja täällä jo asuvien ulkomaalaisten nopeampi ja tehokkaampi työllistyminen sekä työurien pidentäminen ovat avainasemassa, tarvitaan myös lisää ulkomaisia työntekijöitä. Työelämän kansainvälistyminen on välttämätöntä ja tärkeä keino menestyä globaalissa kilpailussa. Suomalainen tyypillinen työntekijä asenne on vielä olemassa. Kotimaisen työvoiman tarjonta on vähentynyt vuodesta 2010 lukien ja Suomi tarvitsee työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta. Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2012 lopussa 54,3. Työehtojen parempi valvonta viranomaisten resursseja kasvattamalla samat työehdot ja yhdenvertainen kohtelu takaavat toimivat ja oikeudenmukaiset työmarkkinat
Suomi kansainvälisempi kuin koskaan Puheet "holtittomasta" ja "hallitsemattomasta" maahanmuutosta ja pakolaistulvasta ovat mutu-populismia Maahanmuuttajien ja pakolaisten määrä kasvaa Suomessa koko ajan tuoden mukanaan eri kulttuureista ja etnisistä taustoista lähtöisin olevia ihmisiä. Tämä tuo mukanaan omat haasteensa ja ongelmansa, mutta ennen kaikkea siinä on kuitenkin nähtävä sen tuomat mahdollisuudet ja rikkaudet yhteiskunnallemme Yleisesti ottaen kuitenkin: 1. maahanmuuttajien osuus Suomessa on kansainvälisesti verrattuna hyvin alhainen 2. valtaosa maahanmuuttajista on kotoisin kulttuurisesti läheltä toisista EUmaista 3. maahanmuutto ja turvapaikanhakijoiden määrä ovat viime aikoina vähentyneet Pakolaiset, kuten muutkin maahanmuuttajat ovat tulevaisuuden työvoimaa ja veronmaksajia, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Se tarkoittaa sitä, ettei tulijoita syrjitä, eikä eristetä, vaan autetaan sopeutumaan yhteiskuntaan.
Keitä he ovat? Tulevat opiskelijoina, puolisoina, työntekijöinä, turvapaikkahakijoina Kaikilla yhtenäinen tavoite: osaamistaan vastaava työ Kaikilla yhtenäinen haaste alussa: suomen kielen puuttuva tai riittämätön osaaminen, Suomen järjestelmän huono tuntemus Vain 1/3 kansainvälisistä siirtolaisista muuttaa kehitysmaista kehittyneisiin maihin suomalaisiakin asuu ulkomailla satojatuhansia! Ryhmäspesiiffeja haasteita: tutkintojen rinnastus ammattiharjoittamiseen luvan saanti kontaktien puute syrjintä etnisyyden vuoksi Maahanmuuttajien vaikeuksiin päästä mukaan työelämän rattaisiin on useita syitä, jotka eivät ainoastaan liity työkokemuksen tai osaamisen puutteeseen, vaan myös työnantajien sekä työyhteisön ennakkoluuloilla on oma roolinsa asiassa
Työvoiman maahanmuutto Faktat kuntoon: väliaikainen vs. pysyvä muutto EU:n sisäinen liikkuvuus vs. kolmansista maista tulevat perheenyhdistäminen ja ulkomaiset puolisot kv. sopimukset suojelusta Jos maahanmuuttoa ei edistetä ja tueta, mitä vaihtoehtoja meillä on? Pidemmät työurat (edes 10 v. pidennys ei riitä takaamaan palvelutasoa )? Tehokkaampi työtapa (vs. slow life)? Esim. sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan jopa 125000 uutta tekijää vuoteen 2025 mennessä. Tärkeä on maahanmuuttohallinnon selkeyttäminen ja läpinäkyvyys, sillä houkutus laittomaan maahanmuuttoon vähenee, kun on joustavat keinot päästä laillisesti työhön
Tie työelämään on kuin esterata
Väestön ikääntyminen ja maahanmuutto Eri maiden välillä on suuria eroja vetovoimaisuudessa, joka muodostuu monien tekijöiden summana: lupajärjestelmien toimivuus työpaikkojen määrä ja (väestökehitys) työkieli ja historia Kaikki ratkaisut väestön ikääntymisongelmaan kovin epäsuosittuja tällä hetkellä Euroopassa: maahanmuutto (-kriittisyys) eläkeiän nostaminen työtehokkuuden nosto Osaajien kierto voi toimia taloutta ja tuottavuutta rikastuttavana voimana Työmarkkinat eivät ole nollasummapeliä! Uusi osaaminen voi tuoda uusia työpaikkoja
Oma aktiivisuus tärkeintä! Maahanmuuttaja on itse oman kotoutumisprosessinsa subjekti. Kaikista hyvistä yrityksistä ja ponnisteluista huolimatta, ulkomaalaisten kotoutuminen Suomeen ei aina onnistu niin kuin sen olisi tarkoitus. Edellyttää, että ulkomaalaiset itse osallistuvat aktiivisesti oman elämänsä järjestämiseen. Toisen polven maahanmuuttajien määrän lisääntyessä tulee pohtia, voidaanko samoja tavoitteita ja sisältöjä ja erityisesti päättöarvioinnin kriteereitä soveltaa sekä ensimmäisen että toisen polven maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajille pitää antaa mahdollisuus osallistua; maahanmuuttajien pitää ottaa tämä mahdollisuus vastaan ja osallistua toimintojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
Yhteenveto Tarvitsemme erilaisia ihmisiä ja työntekijöitä Motivaatio päästä osalliseksi yhteiskuntaan on vahvimmillaan maahanmuuton alkuvaiheessa. Monikulttuurisuus/kansainvälisyys ei muutu voimavaraksi itsestään Avoin ja kannustava työilmapiiri Suomen kielen taidon hankkiminen ensiarvoisen tärkeää kotoutumisen, työnsaannin ja työyhteisötaitojen omaksumisen kannalta Työyhteisöä on hyvä perehdyttää siten, että uusista työntekijöistä tiedotetaan työyhteisössä ja mahdollisista ongelmatilanteista keskustellaan avoimesti Kannattaa tarjota työyhteisölle tietoa kulttuureista ja kulttuurien kohtaamisesta yrittäen kuitenkin välttää eri kulttuurien stereotyyppistä käsittelyä
Miksi tarvitsemme monimuotoisia työyhteisöjä? 1. Asiakkaiden tarpeiden ja palvelujen vaikuttavuuden turvaamiseksi 2. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi 3. Organisaation imagon kirkastamiseksi 4. Globalisaation ja monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseksi 5. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseksi 6. Tiimityöskentelyn ja luovuuden virittämiseksi 7. Lainsäädännöllisten velvoitteiden noudattamiseksi Lähde: Savileppä, Anna (2005). Johda monimuotoisuutta. Investoi tulevaisuuteen.
Kiitos mielenkiinnostanne! Harvat ovat niin sekoittumatonta sukuperää, ettei jonkun heidän sukunsa jäsenen suonissa ole virrannut toisten kansakuntain verta. Mutta sanottu on, että kaikki, jotka pitävät ja rakastavat tätä maata isänmaanansa, - kaikki, jotka noudattavat tämän maan lakia ja tekevät työtä sen hyväksi, ovat yhtä kansaa. Heitä yhdistää heidän isänmaanrakkautensa, lainkuuliaisuutensa ja yhteinen onnensa ja etunsa. ~Z. Topelius ~ Vastaan mielelläni kysymyksiin. 4.12.2014