KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU Kokemuksia ensimmäiseltä toimintavuodelta 2.10.2006 Hannu Leskinen Maakuntajohtaja, TtT Kainuun Maakunta
KOKEILUN TARKOITUS Valtakunnallinen näkökulma Kokeilun tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan.
KOKEILUN TARKOITUS Maakunnallisesta näkökulmasta Kokeiltavan järjestelmän tarkoituksena on luoda rakenne, joka kykenee selviytymään palvelujen järjestämisestä kokeilualueella myös tulevaisuudessa. Luoda selviytymisedellytyksiä maakunnan kehittymiselle: yritystoiminta, työpaikat, väestön poismuuton pysäyttäminen
MAAKUNTAKOKEILUN TAVOITTEET Julkisten palvelujen tuotannon ja rahoituksen turvaaminen; tehokkaampi palvelutuotanto Kehittämistoimien paremman osuvuuden takaaminen Kehittämistoimien yhdensuuntaisuuden parantaminen Nykyistä isompien ja vaikuttavampien kehittämishankkeiden aikaansaaminen
Kainuun asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen Kehittymisedellytysten luominen Väestön menettämisen pysäyttäminen Työpaikkojen lisääminen
LISÄARVO-ODOTUKSET
ASUKKAAT turvaa palvelut erityisesti lähipalvelut antaa valintamahdollisuuksia irti kuntakohtaisuudesta mahdollisuus valita hoitopaikkansa asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen
HENKILÖKUNTA helpottaa erityisosaajien saantia - ei yksin - konsultaatioapu järjestettävissä - koulutusmahdollisuudet antaa mahdollisuuksia rakentaa uudenlaista työnjakoa ammattiryhmien kesken antaa sisäisiä erikoistumisen mahdollisuuksia tukee työssä jaksamista
PROSESSIT & TALOUS antaa uuden mahdollisuuden toiminnan rakentamiseen organisaatiorajoista riippumatta - raja-aitojen madaltaminen - toimivat hoito- ja palveluketjut - paino perustoiminnalle - paino terveyttä edistävälle toiminnalle ja kotona suoriutumisen tukemiseen - lukio & ammatillinen koulutus
PROSESSIT & TALOUS antaa mahdollisuuden kehittää/panostaa tuottavuutta lisäävään toimintaa, hankkeisiin - nopeus ottaa käyttöön koko maakunnassa - teknologia kehitystä tukemassa antaa mahdollisuuden ottaa käyttöön parhaimman toimijan työtapa - laatu - tehokkuus - resurssien irrottaminen tulevaisuuden tekemiseen antaa mahdollisuuden arvioida eri tuottajien työn sisältöä ja määrää sekä roolia pakottaa yhtenäiseen laadun hallintaan, laadun määrittelyyn suuruuden ekonomia
VALMISTELUPROSESSI
TAY:n arvio (sm julkaisuja 37/2005) valmisteluprosessi oli kaikessa laajuudessaan kainuulaisille erittäin raskas, mutta toteuttamisen näkökulmasta onnistunut prosessi kokeilu on nostanut kainuulaiset valtakunnan keskustelussa pahnanpohjimmaisista edelläkävijöiksi, mikä on antanut kehittämistyöhön henkisellä puolella voimakkaan positiivisen sysäyksen
VAALIT
Maakuntavaltuusto Valtuustoon valittiin yhteensä 39 jäsentä Valtuutettujen paikat jaettu kunnittain 31.5.2004 olleiden asukaslukujen suhteessa Hyrynsalmi 1 Ristijärvi 1 Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka 2 17 Sotkamo 5 5 Suomussalmi 5 2 Vuolijoki 1
Vaalien tulos Äänestysaktiivisuus kunnissa 49,7 % - 58,8 %, yhteensä Kainuu 51,3 % Paikkajako puolueittain KESK 19 SDP 4 VAS 9 VIHR 1 KOK 5 SIT 1
Suomussalmelta ja Kuhmosta siirrettiin VAS paikat Puolangalle ja Vuolijoelle Vuolijoen äänistä annettiin KESKlle 48,3 % ja VASlle 12,4 % Kunnan ainoa edustaja VASsta; herättänyt ihmetystä kuntalaisissa
Oikea maakuntavaali Kiintiöpaikat kunnittain Hyrynsalmi 1 1 Kajaani 17 15 (-2) Kuhmo 5 8 (+3) Paltamo 2 1 (-1) Puolanka 2 1 (-1) Ristijärvi 1 1 Sotkamo 5 7 (+2) Suomussalmi 5 5 Vuolijoki 1 0 (-1) Ilman kiintiötä
Maakuntavaali HE 215 2005vp: esitys vaalijärjestelmän korjaamiseksi - luottamusta
Koulutustoimiala 2005 Koulutuksen kiinnittyminen maakunnan johtamis- ja suunnittelujärjestelmiin Selkeä kuva tulevaisuudesta -> tulevaisuuspolku Ammatillinen koulutus ja maakunnan lukiot yhdellä maakunnallisella koulutuksen järjestäjällä -> valtakunnallinen esimerkki, joka vastaa OPM:n linjauksia Tukipalvelujen yhteishankkeet, ohjeet ja laitehankintayhteistyö (monimuoto- ja verkkoopetus) / ammatillinen ja lukiot
Koulutustoimiala Pienten lukioiden filiaalimallin käynnistys 1.8.2005 ja tulevaisuuspolku mallin edelleen kehittämiseksi Kainuun lukioiden yhteisen opetussuunnitelman, toimintakäsikirjan, järjestyssäännön ja opiskelijahuollon suunnitelman valmistelu sekä valmisteluyhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maakunnallisen tulosyksikköjaon valmistelu ja päätös käyttöönotosta 1.1.2006 alkaen, tulosyksiköiden päälliköiden valintaprosessi (ammatillinen opetus)
16 - vuotiaat Kainuussa (Tilastokeskus 2001) Muutos % Alue 2002 2010 2015 2020 Kajaanin seutukunta 837-7,0-25,2-32,1 Kehys-Kainuun seutuk. 396-28,3-46,7-55,1 Kainuu 1233-13,9-32,1-39,5
Haasteena tilat vuokramies pyrkii yhteisiin resursseihin paino opetukselle seinien sijasta
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO uusi asiakaslähtöinen ja elämänkaariajatteluun perustuva organisaatio aloitti vetovastuuseen ja esimiestyöhön valituilla viranhaltijoilla loppuvuodesta työnjako, vastuut ja velvollisuudet jo selkiytyneet asiakasmaksut, taksat, tukien ja palvelujen myöntämisperusteet ja omaishoidon tuki yhdenmukaistettiin väestön terveydentila ja hyvinvointi mukaan maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan
maakunnallinen ajattelutapa rahoitusjärjestelmällä (kustannusten jakotavalla) merkitys rakenteellisten muutosten tekemiseen asiakkaan vapaa valinnan oikeus käytetty varsin vähän ennalta ehkäisevän työn pelättiin jäävän toissijaiseksi paino avopainotteisuuteen toteutettiin toiminnan jako kolmeen seudulliseen tulosyksikköön, henkilöstöresurssien suuntaaminen paremmin seudulliseen tarpeeseen 2.10.2006 (tesa:mtt,pth;pepa;vapa) Hannu Leskinen Kainuun maakunta
Kainuun ikärakenteen muutos 2001-2020 2001 2010 2020 0-14 15733 11979 12324 15-64 58860 54471 46669 65-74 9181 9113 12794 75-6003 7937 9013 yhteensä 89777 83500 80800 0-14 (%) 17,5 14,3 15,3 15-64 (%) 65,6 65,2 57,8 65-74 (%) 10,2 10,9 15,8 75 - (%) 6,7 9,5 11,2
% 30,0 30,0 Ikääntymisen kustannusten muutos asukasta kohti maakunnittain 2003-2040 Ikääntymisen kustannusten muutos asukasta kohti maakunnittain 2003-2040 Perustuu tilastokeskuksen trendiennusteen 2003-2040 väestöön ja Perustuu tilastokeskuksen trendiennusteen 2003-2040 väestöön ja ikärakenteeseen ikärakenteeseen % 25,0 25,0 20,0 20,0 15,0 15,0 10,0 10,0 5,0 5,0 0,0 0,0 Kainuu Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Muu Etelä-Suomi Koko Uusimaa+Itä-Uusimaa Kainuu Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Muu Etelä-Suomi Koko Uusimaa+Itä-Uusimaa
Kainuun kansantautien summaindeksi vuonna 2003 250 200 187 194,2 188 191,7 167,3 150 144,4 137,7 145,7 141,2 121,6 100 100 50 0 Hyrynsalmi Kuhmo Puolanka Sotkamo Vuolijoki Koko maa
Sairastavuusindeksi Ikävakioitu 160 156,5 150 144,3 140 130 120 126,1 134,5 133,1 123,4 120,7 129 110 108,6 100 90 Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vuolijoki 1999 2000 2001 2002 2003
SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON VALMISTELUN PERIAATTEET asiakasnäkökulma valinnanvapaus palvelujen kolmijako ennaltaehkäisevä työ palvelujen turvaaminen tasapuolisesti - tietojärjestelmät - tietoteknologia kustannustehokkuus
ympäristöterveydenhuolto kaksi laboratoriota yhteen eläinlääkäreiden työnjako terveystarkastus päätoimiksi, työnjako sairaanhoidon palvelut ensihoidossa maakunnallinen toimintamalli analyysitoiminta keskitetty suurempiin yksikköihin lääkehuollossa 2 toimipistettä röntgentoiminta 5 pisteeseen
TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHOITOPALVELUT Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoito: * aiemmin kuntakohtaisina tuotetut aikuisten mielenterveystyön avohoitopalvelut, maakunnallisena tuotettu psykiatrinen sairaalahoito sekä riippuvuuksien hoitopalvelut toteutettiin v. 2005 samalla vastuualueella * kullakin seutukunnalla oma päivystys- ja psykoosityöryhmänsä, akuutista sairaala- ja avohoitotoiminnasta ja kuntoutuksesta vastaava henkilöstönsä
Vastaanotto- ja terveyskeskussairaalatoiminta: * viisi pitkäaikaissairaiden hoitoon keskittyvää terveyskeskuksen vuodeosastoa siirtyi vanhuspalveluiden tulosalueelle * vastuualueelle jäi neljä akuuttitoiminnan valmiuksin varustettua terveyskeskussairaalaa * moduulimalli toiminnallisena viitekehyksenä toteutettiin terveyskeskuksissa mahdollisuuksien mukaan (lääkärivaje)
Konservatiivinen ja operatiivinen toiminta: * virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen keskittämistä yhteen maakunnalliseen päivystystarpeeseen jatkettiin * maakunnallinen vaativan kuntoutuksen yksikkö perustettiin ja se aloitti toimintansa Kajaanissa * koronaariangiografia- ja pallolaajennustoiminta aloitettiin omana toimintana syksyllä 2005
Päivystyksen vastuualue: * päivystyksen ja ensihoidon toiminnan kehittämistyö ja kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon päivystystoimintojen yhteensovittaminen aloitettiin * päivystyksen ja ensiavun toimitilojen ajanmukaistaminen ja uuden nopean diagnostiikan yksikön suunnittelutyö käynnistettiin * edellisiin tilamuutoksiin liittyen aiemmin eri erikoisalojen tarkkailuosastona toimineen osasto kahden toiminta lopetettiin joulukuussa 2005
PERHEPALVELUT * laaja-alainen asiantuntijayhteistyö ja palvelukokonaisuuden arviointi kehittämistyöryhmissä: vahvuuksien ja heikkouksien löytyminen palvelujen tarjonnassa ja väestön saamien palvelujen yhdenvertaisuudessa * Seudullisten perhekeskusten suunnittelu käynnistettiin * perhetyön sisällön ja resurssien uudelleen suuntaus * Lastensuojelun sijaishuolto-, tukiperhe- ja kriisipalvelut Kainuussa hanke käynnistyi (sos.työn ymp.vrk:n päivystys sekä lastensuojelun sijoitusten järjestäminen, oma toiminta/ostettavat)
* Yhteisten sisältöjen luominen neuvola- perhesuunnittelu- ja kouluterveydenhuoltopalveluille (perusth:n ja erikoissh:n yhteistyönä) * Vammaispalvelujen kuljetuspalveluiden yhdenmukaistaminen yhteistyössä taksien kanssa * Erikoissairaanhoidossa vähennettiin yhteensä viisi sairaansijaa (lastentaudit 2, keskolasta 1 ja nuorten psyk.osastolta 2) * sähköisten sosiaalihuollon tietojärjestelmien käyttöönotto, erikoissairaanhoidon sairauskertomusjärjestelmät * lastentautien konsultaatiopoliklinikkatoiminta (astma, diabetes) seutukuntiin * Lastenpsykiatrialla aloitettiin viikko-osastokokeilu, nuorisopsykiatrialla päiväpotilas -toimintaa * neljän perheneuvolan yhdistyminen Kainuun perheneuvolaksi
VANHUSPALVELUT * toiminnan painopiste siirrettiin kotona asumisen tukemiseen eli kaikilla seuduilla yhdistettiin kotipalvelu ja kotisairaanhoito kotihoidoksi * palveluseteli käyttöön kotihoitopalveluissa sekä omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestämisessä * palveluohjaus (19 palveluohjaajan kouluttaminen vakituisesta henkilöstöstä) * ennakoivat kotikäynnit käyttöön * yöhoidon kilpailutus osa omana toimintana, osa jatkui ostopalveluna * nimettiin omat sosiaalityöntekijät * sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuki käyttöön * vanhusten perhehoitopaikkoja lisättiin * henkilöstöresurssien tasaaminen ensisijaisesti raskaasta laitoshoidosta avohoitoon
MAAKUNNAN KEHITTÄMINEN Vahvistaa maakunnallista elinkeinopolitiikkaa Kehittämisrahoituksen kokoaminen ja yksinkertaistaminen: aiemmin useissa prosesseissa Kehittämistoimien - paremman osuvuuden takaaminen - yhdensuuntaisuuden parantaminen - vaikuttavampien kehittämishankkeiden aikaansaaminen Kehittämisrahoituksen toimijat maakunnallisiksi edunvalvojiksi (asenne/ohjaus: Valtio/maakunta)
MAAKUNNAN ELINKEINO- POLIITTINEN ASKELLUS Kuntatalouden vakauttaminen: - maakunta, kunnat, yhdessä - tavoitteena uskottavuus sopimuskumppanina - tavoitteena luoda tilaa yritystoiminnalle Tuottavuuden kehittäminen - prosessit, erityisesti hallinnon prosessit: hyvien tapojen siirto - Määrittäjä - Tuottaja Maakunta ja kunnat: aktiivinen alusta kehitystyölle, pilottikohde teknologia- ja palvelutuotteille
ALUEKEHITYS
KAINUUN KEHITTÄMISRAHA vuosi 2005 opiskelua, jako entiseltä pohjalta, merkittäviin uusiin avauksiin ei päästy, rahan kohdentaminen ja uusi toimintatapa eivät tuoneet vielä paljoakaan lisäarvoa, kehittämisrahan tavoitteet ja mittarit osin puutteelliset, suunnitteluprosessissa maakunnan tavoitteen asettelua aikaistettava
MAAKUNNAN ELINKEINOPOLITIIKKA kirkastusta maakuntasuunnitelmalla ja ohjelmalla innovaatiojärjestelmän kehittäminen keskeistä maakuntaohjelma keskeinen ohjausväline toimijoiden roolit selkeytyneet Maakunta, TE-keskus, Kainuun Etu, kunnat koordinaatiota eri ohjelmien toteutukseen viranomaisten muodostamalla rahoitusryhmällä; käsittelee kaikki hankehakemukset aiempaa selkeämpi järjestelmä, käytännön yhteistyö tehokkaampaa valtuusto ja hallitus saaneet aiempaa enemmän tietoa ja kehittämistoiminnasta ja elinkeinopolitiikan hoidosta 2.10.2006 tulosten raportoinnissa Hannu Leskinen edelleen Kainuun kehittämisen maakunta varaa
KAINUUN KEHITTÄMINEN hyvinvointipalvelut vahvemmin mukaan maakunnan kehittämisessä viestintäsuunnitelma kansalaisvaikuttamisen ohjelman valmistelu langaton laajakaista kattavasti vuoden 2006 loppuun mennessä >yhdenvertaisuus
HENKILÖSTÖ
Maakuntakokeilun haasteet - henkilöstöasioiden näkökulmasta 11 eri työnantajaa 250 tulosyksikköä 11 erilaista johtamisjärjestelmää 11 erilaista henkilöstöpolitiikkaa Palvelussuhdeasiain yhtenäistäminen VAIKEAMPAA KUIN KANSALAISTEN KOHDALLA muutostuki
Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut Päätoimiset Luottamusmiehet 5 Työsuojeluvaltuutetut 2 Tavoite: selkeä yhteistoiminta; hh:n resurssi Ennen maakunnassa/kunnissa 203
HENKILÖSTÖ palkkaerot hiertävät harmonisointi; työn vaativuuden arviointi kuormittava vuosi erilaisten toimintakulttuureiden yhteensovittamista muuttuneet esimiessuhteet: ei aina vieressä tiukka talous --- byrokratia esimiehiä lisää ja liikaa --- liian vähän
ASUKAS maakunnan sisällä yhdenvertaisuus valinnan vapaus lisääntynyt maakunnallisuus opetteluttaa kansalaisia ja työntekijöitä (jatkohoito, valintaoikeus) lähipalvelut: tarkennettava määritystä laatu --- saavutettavuus kaikki kuntoon kerralla odotukset eivät toteutuneet
TALOUS
Talous 2005- Vuosi 2005 Toimintamenojen kasvu alle 2%, kun se aiempina vuosina on ollut yli 6%, Kuntien rahoitusosuuden kasvu <3%, kun edtka >7% Alijäämä n. 3 ME liian haasteellinen tavoitteenasettelu vuodelle 2005, tiukka ja mahdollinen vuosille 2005 2008, hyvän toteutumisen taustalla tiukka talouskuri, Tulokasvu +3% >>> menokasvu 6% puolitettava tulevien vuosien menokasvun keinoina toimintatapojen uudistus, resurssien uudelleenohjaus Tehnyt kunnalliskenttään liikkumatilaa
Kuntien tilinpäätökset 2005 Vuosikate 1 000 TP-2004 /as TA-2005 /as TP-2005 (arvio) /as Hyrynsalmi 425 135-414 -132 275 87 Kajaani 3 803 107 3 580 100 6 664 187 Kuhmo 1 044 100-586 -56 547 52 Paltamo 430 102-57 -14 518 123 Puolanka -388-112 -10-3 679 196 Ristijärvi -357-215 -564-340 -42-25 Sotkamo 1 654 155-644 -60 1 298 121 Suomussalmi 1 678 164 1 293 126 3 457 337 Vaala -90-24 -596-159 -876-234 Vuolijoki -419-159 -968-366 -178-67 Kunnat yhteensä 7 780 91 1 034 12 12 342 144 Kunnat (Ilman Vaala) 7 870 96 1 630 20 13 218 161 Maakunta 0 0 3 854 47 802 10 YHTEENSÄ (ilman Vaala) 7 870 96 5 484 67 14 020 171
400 Taseen kattamattomat alijäämät 2004 tp, /asukas ( +-merkkinen on kertynyttä ylijäämää - -merkkinen on kattamatonta alijäämää) 200 0-200 Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Kainuu k.arvo -400 /asukas -600-800 -1 000 katettava alijäämää -1 200-1 400-1 600-1 800
Laskennallinen verorahoitus (2002-2009) Kainuu (pl. Vaala) 350 300 250 200 150 100 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Verotulot Valtionosuudet
JUURI NYT -vaihe alun innostus hiipuu instituutiot puolustautuvat kunnat ammattikunnat kansallinen vaarallinen esimerkki ei ole pystytty parantamaan oleellisesti lääkäritilannetta tarvepohjainen toiminnan mitoitus liikuttaa virkoja kunnasta toiseen pelättävä: seiniä tulosalueiden välille kuntaseinien sijasta
TAY 28.11.2005, sm 37/2005 Kysely- ja haastatteluaineiston perusteella kuva maakuntavaltuutettujen suhtautumisesta värittyy huomattavan, jopa liiankin, myönteiseksi. Mukana on varmasti uutuudenviehätystä ja alkuinnostusta, jotka saattavat karsiutua tai ainakin lieventyä kokeilun kuluessa. Tämän myötä myös suhtautuminen hallintokokeiluun saattaa muuttua. Valtuutetut joutuvat tekemään hyvin raskaita päätöksiä esimerkiksi palveluverkon laajuudesta, jolloin sitoutuminen rakenteiden uudistamiseen ja muutosten tekemiseen punnitaan. Vaikeiden ratkaisujen tekemisen pakko voi muuttaa suhtautumista kokeiluun.