D/4740/12.00.01/2018 Kaupunkirakennelautakunnan lausunto varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksestä Valmistelijat: Yleiskaavoittaja Pauli Korkiakoski, p. 040 620 8620 Toimitilapäällikkö Tero Huusko, p. 040 631 8132 Esittelyteksti: Varhaiskasvatus ja opetustoimi ovat pyytäneet lautakuntien lausuntoja marraskuun lopussa 2018 valmistuneesta palveluverkkoselvityksestä. Lausunnot on pyydetty toimittamaan 31.1.2019 mennessä. Mistä on kyse ja mitä selvityksellä tavoitellaan? Kotkan kaupunki toteutti alkuvuodesta 2018 kouluverkkoselvityksen Pihkoon ja Karhulan alueilta sekä kesällä 2018 varhaiskasvatusselvityksen koko kaupungin alueelta. Osaselvityksiä laadittaessa havaittiin, että koko kaupungin varhaiskasvatusta ja perusopetusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja Kotkan kaupunki päätti kesällä 2018 laajentaa tarkastelun koskemaan koko kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa. Kokonaisselvityksen tavoitteena on 1. laatia suunnitelma Kotkan kaupungin optimaalisesta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkosta ja 2. tarkastella palveluverkkosuunnitelmasta nousevien investointi- ja kehittämistoimien toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Mihin tarkasteluihin selvitys perustuu? Selvityksen johtopäätökset on laadittu väestötarkasteluiden, lapsi- ja oppilasmäärän kehittymisarvioiden, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulevaisuuden palvelutarvearvioiden sekä nykyisten palveluverkkojen arvioinnin pohjalta. Selvityksessä on huomioitu lisäksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kokonaiskustannukset mukaan lukien kiinteistöt, niiden kunto ja tulevaisuuden kehittämistarpeet sekä esitettyjen vaihtoehtojen kustannusvaikutukset. Palveluverkkoselvityksessä esitetyt johtopäätökset Väestön ja lasten määrän merkittävä väheneminen johtavat väistämättä Kotkan alueella varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palvelutarpeiden vähenemiseen. Nykyisellä palveluverkolla kaupunkiin muodostuu lähivuosien aikana merkittävää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarjonnan ylikapasiteettia, joka näkyy resurssien vajaakäyttönä ja käyttökustannuspuolella merkittävänä taloudellisena rasitteena. Varhaiskasvatuksen osalta selvitys perustuu periaatelinjaukseen, että pienistä 2-3 ryhmän päiväkodeista luovutaan kokonaisuudessaan. Palveluverkkoselvityksessä Karhulaan esitetään rakennettavaksi uudet tilat sekä varhaiskasvatukselle että perusopetukselle jollakin seuraavista, tässä
yksinkertaistaen kuvatuista, ratkaisutavoista. Ratkaisutavat poikkeavat kokonaiskustannuksiltaan merkittävästi toisistaan. Kannattavaksi vaihtoehdoksi on selvityksessä todettu ainoastaan VE 2.b. VE 1.a Yhdistetään Alahovin, Helilän, Metsäkulman, Raitin ja Rauhalan ml. Käpylän päiväkodit ja mahdollisesti myös Malmingin päiväkoti, Hakalan ja Rauhalan alakoulut, Helilän ja Karhulan yläasteet sekä lukio. Toteutetaan Pihkoon uudisrakennus. Karhulan uudisrakennuksen laajuuteen on laskettu mukaan 6-ryhmäinen päiväkoti, 760 oppilaan peruskoulu ja Karhulan lukio sekä Pihkoon koulun uudisrakennus. Suuntaa antava hinta-arvio on laskettu oletuksella, että kaikki Karhulan toiminnot sijoitetaan Karhulassa samaan rakennuskokonaisuuteen ja Pihkoon koulu toteutetaan Pihkoon nykyisen koulun tilalle. VE 1.b Muutoin sama kuin VE 1.a, mutta Pihkoon koulua ei toteuteta. VE 2.a Yhdistetään Alahovin, Helilän, Metsäkulman, Raitin ja Rauhalan ml. Käpylän päiväkodit ja mahdollisesti myös Malmingin päiväkoti, Hakalan ja Rauhalan alakoulut, Helilän ja Karhulan yläasteet sekä lukio. Toteutetaan Pihkoon uudisrakennus. Karhulan uudisrakennus on muodostettu siten, että päiväkodille, perusopetuksen alakoululle ja perusopetuksen yläkoululle on arvioitu erilliset laajuudet, joiden pohjalta karkea kustannuksen suuntaa antava hinta-arvio on laskettu. Pihkoon koulu toteutetaan omana investointinaan. Mahdollisen lukion uudisrakennus on arvioitu erillisenä lisätietona, mutta tämän vaihtoehdon tarkemmassa taloudellisessa tarkastelussa lukion vaikutusta kuntatalouteen ei ole huomioitu. VE 2.b Muutoin sama kuin VE 2.a, mutta Pihkoon koulua ei toteuteta. Lausunto: Kaupunkisuunnittelun periaatteet, kaavoitus ja elinvoima Asuinalueiden ominaisuuksia on käsitelty Kotkassa viimeksi mm. Kotkan- Haminan seudun strategisen yleiskaavan ja Kotkan keskustan osayleiskaavan yhteydessä. Samalla tarkasteltiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa (Urban Zone 3 -hanke) asuttavuuden määritelmiä ja kriteereitä sekä eri asukasryhmien palvelutarpeita, niiden käyttötiheyttä ja siten sijaintia suhteessa asumiseen. Päiväkoti ja alakoulu ovat päivittäistavarakaupan lisäksi sellaisia alueiden tärkeimpiä päivittäin käytettäviä palveluita, joiden pitäisi yleisen näkemyksen mukaisesti sijaita kävely- ja pyöräilyetäisyydellä asuinpaikasta. Päiväkotien ja oppilaitosten saavutettavuus vaikuttaa koululaisten ja lapsiperheiden arjen sujuvuuteen ratkaisevasti.
Yleisesti asuinympäristön laadun merkitys on kasvussa. Sekä kaupunkimaisessa että maaseutumaisessa asumisessa vaatimukset lähiympäristön laadulle kasvavat ja kaupunkiseudut kilpailevat laadulla asukkaista. Asuinympäristön tärkeimmät laatutekijät ovat rauhallisuus, luonnonympäristö, hyvä sijainti ja liikenneyhteydet, palvelujen saatavuus ja harrastusmahdollisuudet (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2017). Kotkan ja koko Kotkan-Haminan seudun elinvoiman näkökulmasta tällä hetkellä myös alueen vetovoimatekijöiden vahvistaminen korostuu riittävän työvoiman varmistamiseksi kasvaville aloille. Kaupunginvaltuuston 10.12.2018 hyväksymässä Kotkan-Haminan seudullisessa yleiskaavassa on käsitelty keskusta-alueiden lisäksi tavoitteellisesta näkökulmasta palvelukeskuksina ja palvelukylinä kehitettävät alueet. Lisäksi myös merkittävät, uudet tulevaisuuden asuinalueet on osoitettu omalla merkinnällään. Seudullisessa kaavassa merkityt Palvelukeskukset (P-1) on tarkoitettu tiiviin rakentamisen alueiksi, joiden pääasiallisia toimintoja ovat asumista tukevat palvelut ja hallinto, keskustan luonteeseen ja ympäristöön soveltuva rakentaminen, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot sekä näihin liittyvä liikenne, virkistys ja yhdyskuntatekninen huolto. Kotkan alueella merkinnällä on osoitettu seuraavat keskukset: Hovila, Hovinsaari, Karhuvuori, Kaukola-Pihkoo, Metsola, Mussalo ja Sunila. Kaavassa osoitettujen Palvelukylien (P-2) tavoitteeksi on linjattu, että saatavilla olisi julkisia ja/tai yksityisiä palveluita. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee korostaa alueiden ominaispiirteiden merkitystä ja ohjata rakentamista perinteisille rakennuspaikoille palveluita ja olemassa olevia rakenteita tukien. Merkinnällä on osoitettu Kotkasta seuraavat kylät: Huruksela ja Ylänummi Tavastila. Lisäksi Uusiksi / tiivistyviksi asuinalueiksi on merkitty seuraavat alueet: Hevossaari, Hovinsaari, Itäranta, Jumalniemi, Karhulanniemi, Katariina, Otsola, Perävarppi, Pirosenvuori, Tiiliruukki, Räski ja Vähäniemi. Kaupunkisuunnittelu on laatinut Pihkoon koulun alueelle asemakaavaa uuden koulun rakentamiseksi. Kaavaa on valmisteltu yhtäaikaisesti palveluverkkoselvityksen kanssa ja se on valmis vietäväksi hyväksymiskäsittelyyn kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon mikäli kouluverkon osalta päädytään Pihkoon koulun toiminnan jatkumiseen myös tulevaisuudessa. Kaupunkirakennelautakunta katsoo, että kaupungin tulevaisuuden houkuttelevuuden ja elinvoimaisuuden kannalta on ongelmallista, jos päiväkoti- ja kouluverkko supistuu laaja-alaisesti asuinalueilta suuriin yksiköihin etäälle asukkaista. Myös kaupunginvaltuuston vastikään hyväksymän seudun strategisen yleiskaavan linjauksia seuraten olisi johdonmukaista, että esim. Pihkoon koulu toteutettaisiin. Ylipäätään palveluverkkopäätös tulisi arvioida edellä esitettyjen seudun strategisen yleiskaavan linjaukset huomioiden. Palveluiden keskittäminen suuriin yksiköihin tarkoittaa niiden sijoittamista kaupunkirakenteessa keskeisiin hyvin saavutettaviin sijainteihin eli käytän-
nössä keskustoihin. Keskustoissa tilaa suurille yksiköille on usein vaikea löytää, minkä vuoksi palvelukeskittymät ajautuvat ns. keskustojen reunoille. Tämä voi johtaa joissakin tilanteissa siihen, että palveluiden saavutettavuus myös keskusta-alueen sisällä vaikeutuu. Karhulassa on käynnistetty yleiskaavoitusprosessi, jossa tätä asiaa voidaan tarkastella hyvin ja lisäksi keskusteluissa jo esillä olleet vaihtoehdot mahdollistavat tässä tapauksessa palveluille hyvin keskeisen ja eri suunnista hyvin saavutettavissa olevan sijainnin tehtiinpä sitten yksi laajempi tai erilliset rakennuskokonaisuudet. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta julkisten investointien yhteydessä pitää pyrkiä ratkaisuihin, jotka tuovat ihmisvirrat oikeille sijainneille siten, että samalla elävöitetään kaupunkiympäristöä ja vahvistetaan myös kaupallisten palveluiden toimintaedellytyksiä. Keskeinen sijainti korostaa entisestään yksityiskohtaisen suunnittelun merkitystä siinä, että tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja toiminnoiltaan sellaisiksi, että ne ovat käytössä ympäri vuoden ja vuorokauden. Tilojen monikäyttöisyyttä ja tehokasta käyttöä parantaa esim. kirjaston sijoittaminen koulurakennuksen kanssa samaan rakennuskokonaisuuteen, kuten Karhuvuoren koulun tapauksessa on onnistuneesti toteutettu. Karhulan kirjaston hyväksytyssä tarveselvityksessä nostetaan tavoitteeksi kirjaston sijoittuminen osaksi laajempaa palvelukokonaisuutta ja tarveselvityksen vaihtoehtotarkastelussa sijoittuminen Karhulan koulun yhteyteen oli tarveselvitysryhmän esitys. Tilojen yhteiskäytön synergiaa on saatavissa erityisesti myös liikuntatiloissa, mikäli ne pystytään sijoittamaan mahdollisimman montaa yksikköä palveleviksi. Väestötarkastelut Palveluverkkoselvityksen väestötarkastelut on tehty perusteellisesti. Kotkan väestökehitys on negatiivista. Väestötarkastelut on tehty tilastokeskuksen tietoihin perustuen. Koska pari viimeistä vuotta ovat olleet väestökehityksen osalta erityisen negatiivisia, näiden tarkastelujen täydennykseksi on tehty viime vuosien kehitykseen liittyvä väestökehityksen trendiennuste. Trendiennuste on merkittävästi tilastokeskuksen ennustetta negatiivisempi. Väestökehityksen ja lapsimäärien kehityksen pohjalta selvityksessä on arvioitu tulevaisuuden palvelutarpeet. Kaupunkirakennelautakunta katsoo, että peruslinjauksena käytetty oletus lapsimäärän vakiintumisesta 400 lapseen per ikäluokka, on oikea linjaus. Se on nykylinjaa pienempi (kuten kaikki ennusteet myös osoittavat), mutta kuitenkin esim. trendiennustetta suurempi. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta väestöennusteiden tulee perustua riittävän pitkän ajan seurantaan, mutta kuitenkin pyrkiä mahdollisimman realistiseen arvioon tulevaisuudesta. Selvityksen linjauksissa on pyritty toimimaan juuri näin. Esitetyissä vaihtoehdoissa nousee esille Pihkoon koulun ratkaisu merkittävänä kouluverkon tulevaisuuteen liittyvänä päätöksenä. Kaupunkisuunnittelu laati muita tarkasteluja täydentävän kaupunginosakohtaisen tarkastelun lapsimäärien kehityksistä ja se toimitettiin palveluverkkoselvityksen taustaaineistoksi. Koko väestön osalta Pihkoo-Sutelan ja Kurittula-Pernoo aluei-
den osalta väestömäärä on ollut hyvin tasainen vuosien 1990-2017 aikana. Viimeisten vuosien osalta Pihkoo-Sutelan väestökehitys on ollut joko hitusen kasvava tai laskeva riippuen verrattavista yksittäisistä vuosista, kun taas Kurittula-Pernoo on ollut myös viimeisten vuosien aikana laskeva. Lapsimääriä tarkastellessa vuosien 1990-2017 välillä kyseisten alueiden lapsimäärä on laskusuunnassa. Merkittävin lasku on molemmilla alueilla tapahtunut vuosien 2011 ja 2017 välillä (yht. - 14 %). Huomionarvoista tarkasteluissa kuitenkin on, että vaikka kokonaislapsimäärä on tarkastelujaksolla ollut kokonaisuutena laskeva, niin mm. päiväkoti- ja peruskouluikäisten erilliset tarkastelut osoittavat viitteitä vuosikohtaisista eroista ja syklisyydestä alueen lapsimäärien laskuissa ja nousuissa. Huomionarvoista selvityksessä esille nostetuissa väestötarkasteluissa ja tulevaisuuden palvelutarpeiden kehityksessä on nyt käsillä olevien palveluverkkokysymysten lisäksi myös vanhusten huollon, erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon tulevaisuuden kustannukset. Näiden viimeksi mainittujen palveluiden tarve (siis kustannusten kasvupaine) kasvaa vuoteen 2032 mennessä erittäin merkittävästi (yhteensä jopa kaksinkertaiseksi), kun samaan aikaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluntarve pienenee noin 0,9 kertaiseksi nykytilaan nähden. Vapaiden asuintonttien sijainti suhteessa uusien koulujen ja päiväkotien sijaintiin Kaupungilla on tällä hetkellä tarjolla yhteensä 104 vapaata tonttia. Vapaita tontteja on tarjolla suhteellisen tasaisesti eri puolilta kaupunkia. Merkittävimmät keskittymät, joissa on molemmissa vapaana yli 30 tonttia ovat Räski ja Hortola. Pihkoon koulun alueella kaupungilla on vapaana 3 tonttia, minkä lisäksi yksityisiä vapaita tontteja on yhteensä 18. Aiemmin alueella on myös tehty asemakaavaluonnoksia. Niiden perusteella voidaan sanoa, että alueella olisi potentiaalia merkittävään uuteen tonttitarjontaan, muuta kaavat eivät kuitenkaan ole edenneet mm. yksityiseen maanomistukseen liittyvien intressien vuoksi. Mikäli Pihkoon koulu toteutetaan, niin alueen kehittämispotentiaalin hyödyntäminen edellyttää kaupungilta myös suoraviivaisempaa maankäyttöpolitiikkaa (maapolitiikka, kaavoitus) alueella (sikäli kuin se on mahdollista). Palveluverkkoselvityksessä on esitetty suoraviivaisesti lakkautettavien päiväkoti- ja koulurakennusten purkamista. Kaupunkirakennelautakunnan näkökulmasta mahdollisesti lakkautettavien päiväkotien ja koulurakennusten erilaisia arvoja, tulevaisuuden käyttömahdollisuuksia ja mahdollisia kustannusvaikutuksia kaupungin talouteen tulisi käsitellä ja arvioida nyt tehtyä laaja-alaisemmin. Esimerkiksi Rauhalan päiväkoti omaa sellaista rakennushistoriallista arvoa, että sille tulee lähtökohtaisesti löytää uusiokäyttöä, mikäli sen päiväkotikäytöstä päätetään luopua. Käpylän päiväkoti on osa kamppailukeskuksen rakennuskokonaisuutta ja sille osoitetaan uusi käyttötarkoitus, mikäli päiväkotikäyttö loppuu eikä rakennusta pureta.
Jos kuitenkin purkamistilanteeseen lopulta päädytään, niin nykyiset sijainnit tulisi huomioida ensisijaisesti esim. uusien koulujen tai päiväkotien sijoittumisia mietittäessä. Mikäli koulujen ja päiväkotien uusinvestoinnit päätyvät kokonaan uusille rakennuspaikoille, voidaan purettaviksi esitettävien koulujen tai päiväkotien tontit osoittaa asumiselle tai liike- ja palvelurakentamiseen. Sijainnit ovat lähtökohtaisesti keskeisiä ja houkuttelevia, mutta toisaalta alueiden houkuttelevuus asuinpaikkana laskee, jos etäisyys kouluihin ja päiväkoteihin koetaan pitkäksi. Liikkuminen, infrastruktuuri ja ilmasto Laadukkaan koulutuksen ja oppimisympäristöjen lisäksi Kotkan kaupunki on useissa strategisissa linjauksissaan (mm. kaupunkistrategia, Kymenlaakson liikennestrategia, erilaiset ilmasto-ohjelmat) korostanut laadukasta elinympäristöä, kestävää liikkumista ja pyrkimystä pienempiin ilmastovaikutuksiin. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksessä ei ole esitetty eri vaihtoehtojen sijoittumisia tarkasti eikä siinä näin ollen ole myöskään tarkasteltu esitettyjen vaihtoehtojen vaikutuksia liikkumiseen ja sen kerrannaisvaikutuksiin. Selvityksessä ei siis ole arvioitu esim. mahdollisia liikkumistarpeen muutoksia, vaikutuksia kokonaisliikennemääriin, kuljetustarpeisiin eikä vaihtoehtojen mahdollisesti edellyttämiä infran parantamis-/rakentamiskustannuksia. Toisaalta ei ole myöskään arvioitu voitaisiinko joillain infrainvestoinneilla vaikuttaa palveluverkon kehittämiseen nyt esitettyjä vaihtoehtoja tehokkaammin siten, että samalla synnytettäisiin positiivisia vaikutuksia myös kaupunkiympäristön ja esim. jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkureittien kannalta (esim. Kymijoen sillat). Liikkumisen osalta selvityksessä ei ole myöskään arvioitu kuljetustarpeita ja niistä aiheutuvia kuljetuskustannuksia, jotka esimerkiksi Pihkoon koulun lopettamisen tilanteessa olisivat merkittävät. Riippuen mm. koulusta, johon oppilaat sijoitettaisiin, sekä opetuksen käytännön järjestelyistä (mm. koulun alkamisajat) Pihkoon koulun oppilaiden kuljetuskustannukset olisivat karkeasti arvioiden 65 000-130 000 euroa/vuosi. Koska selvityksessä ei ole arvioitu edellä mainittuja asioita, niin myöskään niiden välillisiä vaikutuksia ei ole arvioitu. Näitä ovat mm. vaikutukset asukkaiden sosioekonomiseen tilanteeseen, elinympäristöön ja ilmastoon. Kaupunkirakennelautakunta katsoo, että käsillä olevan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon edellyttämät ja toisaalta ehdotetut ratkaisuvaihtoehdot ovat kaupunkirakenteen kannalta niin merkittäviä, että siitä pitäisi laatia selvityksessä esitettyä, näitä lausuntoja ja asukkaiden kanssa käytävää keskustelua (mm. kysely) huomattavasti kattavampi vaikutusten arviointi. Ilman kattavaa vaikutusten arviointia on selkeä riski, että palveluverkkoratkaisu perustuu vaillinaiseen tietopohjaan. Koulujen ja päiväkotien sijoittumisvaihtoehtojen sijoittumisesta tulisi tehdä analyysi, jossa nykyisten koulujen ja päiväkotien sijainnit otetaan mukaan. Nykysijainnit ovat osa rakennettua kaupunkiympäristöä ja ne tulisi huomioida potentiaalisina uudisrakennuspaikkoina palveluverkosta päätettäessä.
(Rauhalan koulun ja Karhulan koulun sijainnit näistä ehkä potentiaalisimpina) Investointitarpeet ja niiden toteuttamismahdollisuudet Selvityksen kaikissa ratkaisuvaihtoehdoissa esitetään tehtäväksi mittavia uudisrakennusinvestointeja koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluverkkojen osalle. Esitetyt investoinnit tulisi pystyä sopeuttamaan kaupungin investointiohjelmaan tulevan 5-10 vuoden aikana. Selvityksen esitettyjen käytöstä poistuvien rakennusten alaskirjaukset ja purkukustannukset tulee tulosvaikutteisina huomioida osana kokonaisuutta. Ratkaisuvaihtoehtoa tehdessä tulee huomioida vaihtoehtojen erilaiset vaikutukset investoinneista tehtäviin poistoihin Kotkassa käytössä olevien poistokäytäntöjen (pysyvien vastaavien laskentaohjeet) mukaisesti. (Uudisrakennuksen osalta noudatetaan 40 v (kivirak.) tai 25 v (puurak.) poistoaikaa, kun taas peruskorjauksen poistoaika on 5-20 v.) Hankituissa väistötiloissa toimimista voidaan tarpeen mukaan pidentää, jotta palveluverkon investoinnit saadaan sovitettua kaupungin investointiohjelmaan. Helilän siirtokelpoisen koulun mahdollisen jatkokäytön osalta tulisi määrittää suuntaviivat palveluverkon kokonaisratkaisua tehtäessä. Selvityksessä esitettyjen vaihtoehtojen hinta-arviot antavat oikean suunnan ja kokoluokan sekä verrattavuuden vaihtoehtojen välillä. Toimitilahallinnon arvion mukaan selvityksessä käytetyt hinta-arviot ovat tavoitteellisia johtuen niissä käytetystä tiukasta tilamitoituksesta. Selvityksessä esitettyyn tilamitoitukseen (m2/oppilas) pääseminen on vaikeaa. Tavoitteisiin pääsemiseksi rakennussuunnitteluvaiheessa tulisi onnistua hyvin ja lisäksi tulisi tilojen yhteiskäytöillä saada paljon synergioita. Yhteiskäytön toteuttaminen onnistuu parhaiten mikäli eri toiminnot sijoittuvat samaan rakennukseen, sijoittamalla eri toimintoja samaan kortteliin eri rakennuksiin on myös saatavissa yhteiskäyttösynergiahyötyjä. (Liikuntatilojen osalta voi välimatka yläkouluun tai lukioon olla järkevällä kävelyetäisyydellä.) Uudisinvestointi ja vanhan rakennuksen purkaminen vai peruskorjaus Tällä hetkellä väistötiloissa toimivien koulu ja päiväkotitilojen osalta selvityksessä esitetään vanhojen koulu-/päiväkotirakennusten purkamista ja korvaamista uudisrakennuksilla. Toimitilahallinto pitää näiden osalta linjausta oikeana. Käytöstä poistuneiden rakennusten tekniset ominaisuudet (mm. korkeusasemat tontilla) ja mahdollisiin peruskorjauksiin liittyvät tekniset riskit puoltavat uudisrakennusvaihtoehtoa peruskorjausvaihtoehdon sijaan. Uudisrakentamisen pidempi käyttöikä ja poistoaika puoltavat osaltaan uudisrakentamista. Peruskorjausvaihtoehtoja puoltaa pienempi investointimäärärahatarve ja peruskorjausvaihtoehto voidaan hankesuunnitteluvaiheessa ottaa vaihtoehtona mukaan. Yhteenveto Yhteenvetona kaupunkirakennelautakunta toteaa, että selvitys on tehty hyvin ja perusteellisesti niiltä osin kuin asioita on palveluverkkoselvityksessä huomioitu. Palveluverkkoa on sopeutettava vähenevä väestö perustellusti huomioiden.
Kaupunkirakennelautakunta kuitenkin katsoo, että nyt esitetty linjaus on niin merkittävä, varsinkin kun tavoitteena on optimaalinen palveluverkko ja taloudellisten vaikutusten huomiointi, että ennen päätöksiä palveluverkosta pitäisi arvioida tarkemmin tehtävän ratkaisun vaikutukset kaupungin elinvoimaan, asukkaiden arkeen ja liikkumiseen, yleisesti liikennemääriin ja niiden mahdollisesti aiheuttamiin infran kehittämispaineisiin. Selvityksen eri vaihtoehtojen välillä päättämiseksi ja edelleen vaihtoehtoihin liittyvien eri sijoittumisvaihtoehtojen arvioimiseksi vaihtoehtojen hinta-arvioita on mahdollisesti tarvetta tarkentaa. Lisäksi pitäisi arvioida kattavammin edellä mainittujen näkökulmien välillisten vaikutusten merkittävyys koko kaupunkiorganisaation talouden ja muiden tehtyjen strategisten linjausten näkökulmasta. Kaupunkirakennelautakunta suosittelee vaikutusten arviointiin pohjautuvan, toteutettavan vaihtoehdon valmistelua eri hallinnonalojen tiiviissä yhteistyössä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkirakennelautakunta keskustelee asiasta ja hyväksyy edellä kuvatun lausuntonaan hyvinvointilautakunnalle varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksestä. Päätös: Toimeenpano: Ote: Opetustoimenjohtaja (juha.henriksson@kotka.fi) Varhaiskasvatusjohtaja (raili.liukkonen@kotka.fi) Hyvinvointilautakunta