MATKARAPORTTI KANSAINVÄLISEEN KOKOUKSEEN OSALLISTUMISESTA

Samankaltaiset tiedostot
Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille

Monikulttuurista kirjastoa etsimässä -hanke

Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa

Tukea turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liikunnan, nuorisotyön ja kulttuurin avulla - mitä tehdään tällä hetkellä?

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti

PoLut Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

Kokoava puheenvuoro. Sirkku Varjonen Kuntoutusakatemia

Kotouttamisen kumppanuusohjelma. Varpu Taarna Erityisasiantuntija

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN

Monikulttuurisuusohjelman arviointi Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle Pirkko Melville (ja Elina Hienola)

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

Nordisk kulturkontakt

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:

Kehittämisavustukset Alustavia tuloksia PePa-kyselystä Muuta. Tampere Marjariitta Viiri

Liikuntapalvelut tutuksi

Taustaa: Työtä teatterista

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Yleisten kirjastojen ja Celian yhteistyö

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

Informaatikot - Oulun kaupunginkirjasto

Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Kansainvälisyys varhaiskasvatuksessa. Tytti Voutilainen

Valtion I kotouttamisohjelma

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Mediakasvatusseuran strategia

Saavutettavuus saapui kirjastoihin Käytännön vinkkejä saavutettavalle kirjastolle. Kirjastopäivät Kirsi Ylänne ja Minna Katela, Celia

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

Monialainen yhteistyö

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu

Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa

Raportti hankkeesta Alli Paasikiven säätiölle BiisiPaja -työryhmä Työryhmän jäsenet: Paula Kovanen, Pauli Korjus, Väinö Wallenius

Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma

YHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin

JOHDANTO. vasun käyttöopas

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Alkuvaiheen kotoutumisen tukeminen kolmannen sektorin ja viranomaisten yhteistyönä

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hanke. Esimiesvalmennuksen aloitustilaisuus

Kasvun ja oppimisen lautakunta liite nro 1 (1/9) KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA Kulttuurikoski

Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla

SUOMALAINEN KOULU ULKOMAILLA SYNTYNEEN OPETTAJAN SILMIN. Samran Khezri Turun iltalukio

Viides Tila -hanke

Talkshoppia ja workshowta

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa

MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN PÄÄKAUPUNKISEUDUN LAPE-HANKE

SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN PALVELUT HANKKEESTA KÄYTÄNNÖKSI. Kuopion aikuissosiaalityö/ OSSI - Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL SEINÄJOKI

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla

OKM:n seuratuen haku

Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka

Hyvän mielen sarjakuvalukupiiri. Seinäjoki Marjut Pohjalainen

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Lähihoitajaopiskelijat kirjastopalveluiden lähettiläinä

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija

Mukana ihmisten arjessa

DIGI-tuki arkeen. Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Hanke

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Tapiolan keskus uudistuu

Pohjoismainen kulttuuripiste

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Monipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Seuratuen painopisteet

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Verkko haltuun yhteistyössä ja asiakkaan kokemusta kuunnellen

Seuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Maahanmuuttajat ja digitaalisuus työpaja yhteenveto / Minttu Räty Osallisena verkossa seminaari

NORDPLUS JUNIOR Aktiivista oppimista Pohjolassa ja Baltiassa

Luckan Integration Jenny Asplund, kotoutumistoiminnan johtaja

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Transkriptio:

Miia Ylijoki RAPORTTI (LSAVI/2298/07.03.01/2018) Susanna Kolehmainen (LSAVI/2362/07.03.01/2018) 12.6.2018 Turun kaupunginkirjasto Erityispalveluiden tiimi Linnankatu 2 20100 TURKU MATKARAPORTTI KANSAINVÄLISEEN KOKOUKSEEN OSALLISTUMISESTA Taustaa Osallistuimme 24. - 25.5.2018 Reykjavikin kaupunginkirjaston ja sen yhteistyökumppaneiden järjestämään pohjoismaiseen Roots and Wings 2018 -seminaariin Reykjavikissa, Islannissa. Seminaarin teemoina olivat luova yhteistyö, vuorovaikutus, monikielisyys ja monikulttuurisuus. Seminaarin ohjelma sekä live-striimaukset löytyvät seminaarin verkkosivulta: https://www.conferize.com/rootsandwings. Ajatus osallistua seminaarin sai alkunsa kirjaston CreaTeams in Library -projektin tiimoilta, kun yhteistyökumppanimme Kristín Vilhjálmsdóttir Reykjavikin kaupunginkirjastosta lähetti kutsun CreaTeams -verkostolle. Kansainvälisen CreaTeams in Library -projektin avulla pyritään kehittämään luovia ja yksilöllisiä menetelmiä lukutaidon, lukuinnon ja aktiivisen kansalaisuuden kasvattamiseksi monilukutaidon eri elementtejä ja nykyteknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyväksikäyttäen. Projektin tuloksena luodaan tiivis yhteistyöverkosto näiden asioiden edistämiseksi. Mukana on 12 kumppania, 7 maasta Pohjoismaiden ja Baltian alueilta. Verkoston toiminnassa on olennaista yhdessä tekeminen sekä kokeilukulttuuriin kannustaminen. Kiinnostus Reykjavikin kirjaston monikulttuurista toiminta kohtaan oli herännyt jo aiemmin verkostoitumisprojektin aikana ja seminaariin osallistuminen tarjosi oivan mahdollisuuden tutustua niin kirjaston maahanmuuttajille suunnattuihin palveluihin kuin toki muihinkin pohjoismaisen yhteistyön, kulttuurin ja kielenopetuksen uusiin tuuliin. Seminaarin puitteissa kävimme tutustumassa Reykjavikin pääkirjastoon Menningarhús Grófinni :iin, tai oikeammin kulttuuritaloon, joiksi kirjastoja siellä kutsutaan. Lisäksi vierailimme paikallisessa lukuesteisten kirjastossa Hljóðbókasafni Íslands :ssa sekä Alvar Aallon suunnitteleman Nordic House -kulttuurikeskuksen kirjastossa. Matkalla kuultua ja opittua kulttuurikoordinaattorin näkökulmasta (Miia) Kulttuurin näkökulmasta sitä aina toisinaan (edelleen) huomaa yllättyvänsä kuinka niin lähekkäin olevat maat ovat kulttuureiltaan silti niin erilaisia ja ennen kaikkea moninaisia. Oli yllätys, että Islannissa on maahanmuuttajia asukaslukuun verrattuna kohtalaisen paljon, hyvin pienellä alueella keskittyen pääkaupunkiin ja silti kotoutuminen arktisissa olosuhteissa on sujuvaa. Tekisi mieleni tokaista, että joiltain osin jopa sujuvampaa kuin meillä Suomessa. Toiminta on byrokraattisesti jouheampaa ja valtion kannalta kotoutu-

misessa korostetaan meriittien merkitystä rahoituksen vastineena. Toisaalta tämän kaltainen lähestymistapa antaa toimijoille vapauden toteuttaa ja painottaa kotoutumisessa haasteisiin, jotka ovat kulloisessakin ajassa sekä tilanteessa läsnä. Nopea haasteisiin reagoiminen mahdollistuu ja toimintatapa hyödyttää kaikkia kotoutumiseen liittyviä osapuolia. Huomasin myös, että kirjastotoiminnassa olemme Suomessa ja Turussa monin tavoin jo pidemmällä kuin Islannissa mm. kielikurssien, vertaistukiryhmien ja erityisasiakkaiden tarpeiden huomioinnissa. Meiltä on jo tovin löytynyt palveluita, jotka Islannin kirjastoissa ovat vasta muotoutumassa tai ovat toimineet vain muutamia vuosia. Mahtavaa oli löytää Reykjavikista pohjoismaalainen kirjasto, jossa aineisto oli hyvin kattava ja monipuolinen. Matkalta eniten odotin uudenlaisia ideoita omaan työhöni ja niitä sainkin muutamia. Aion ehdottomasti kokeilla uudenlaisia lähestymistapoja Turun näkemiseen kotipaikkana maahanmuuttajien keskuudessa, joilla kotoutuminen on haastavampaa. Myös monikulttuurinen kielikuoro jäi kutkuttelemaan mieltä ja se voisi olla hyvä tapa kotoutua harrastuksen kautta ja harjoitella samalla suomenkieltä, mutta myös kaikkia muita kieliä, joita kuorossa olisi mukana. Maapallo Islannissa asuvien maahanmuuttajien silmin. Työ on toteutettu pistemaalauksen työpajatoimintana. Matkalla kuultua ja opittua kirjastonhoitajan näkökulmasta (Susanna) Lukemisesteisten kirjasto Reykjavikissa oli pääperiaatteiltaan Suomen Celia-kirjastoa vastaava organisaatio, joka kansallisella tasolla tuottaa äänikirjapalveluja henkilöille, jotka on vaikeutta käyttää tavallisia painettuja aineistoja. Toiminta on hyvinkin samankaltaista, mutta pienemmässä mittakaavassa. Kuten meillä Suomessakin, myös Islannissa on viime vuosina panostettu erilaisista lukemisen erityisvaikeuksista kärsivien (etenkin nuorten) tavoittamiseen ja saattamisen palvelun piiriin, 70 % heidän asiakkaista kuuluu tähän kohderyhmään. Turussa olemme myös suuntaamassa painopistettä Celia-palveluiden markkinoinnin ja kehittämisen suhteen lapsiin ja nuoriin, joten trendi lienee kansalliset rajat ylittävä. Kirjastomme Celia-vastaavat saivat tuliaisina tiiviin infopaketin Islannin Celian toiminnasta, ehkä siitä on hyötyä heidän työssään. Roots and Wings -seminaarin ohjelmassa tarkasteltiin monipuolisesti seminaarin teemoja (luovuus, yhteistyö, vuorovaikutus, monikielisyys ja monikulttuurisuus) eri näkökulmista, niin hyvien käytäntöjen (kirjaston, kulttuuritoimijoiden ja opetuksen saralta) kuin tieteellisen tutkimuksenkin kautta. Itseäni kiinnostivat erityisesti kirjaston ja sen

yhteistyökumppaneiden maahanmuuttajille suunnattu toiminta sekä vuorovaikutuksellisten tilanteiden luominen maahanmuuttajien ja kantaväestön välille. Ja tätä toimintaa esiteltiinkin kattavasti, sillä Reykjavikin kirjasto oli seminaarin pääjärjestäjä. Tarinoiden vaihtoa ja uusien, yhteisten tarinoiden luomista monikulttuurisissa ryhmissä sekä maahanmuuttajanaisten tarinapiirin kaltaista toimintaa on vuosien varrella tehty myös Turussa, samankaltaisella luovalla, taidetta hyödyntävällä otteella. Samoin läksyhelppi- ja kielikahvilatoiminta olivat ajatukseltaan hyvin samankaltaisia kuin meillä Turussa. Tosin kielikahvilan osallistujat ovat pääsääntöisesti yliopiston opiskelijoita, johtuen ehkä siitä, että toiminta toteutetaan yhteistyössä yliopiston kanssa. Reykjavikin kirjasto on tavoittanut kohderyhmänä myös maahanmuuttaja perheitä järjestämällä kaikille avoimia, kevyesti ohjattuja luku- ja rentoutumishetkiä kirjastoissa, tämän tapaista toimintaa voisi kokeilla myös Turun kirjastoissa. Lisätietoa kirjaston monikulttuurisesta toiminnasta löytyy kirjaston kotisivuilta: http://borgarbokasafn.is/en/content/intercultural-projects. Etenkin maahanmuuttajanaisille suunnattuun toimintaan liittyen virisi kahvitauolla alustavaa ideointia paikallisten naisyhdistysten ja kirjastojen yhteistyöstä (Reykjavik, Turku, Valmiera) ja mahdollisesti jopa kehittämishankkeesta. CreaTeams in Libraryverkostoitumishankkeen päätyttyä on aika pohtia, löytyisikö uusien kumppaneiden kesken yhteisiä kehittämiskohteita ja tämä saattaisi olla yksi mahdollinen yhteistyökuvio. Kirjastojen toiminnassa oli siis paljon yhtäläisyyksiä, mutta toki myös uusia virikkeitä ja ideoita, etenkin metodologiaan liittyen. Muutoin seminaarin muista puheenvuoroista jäi takataskuun projekteja ja toimintaa, joihin on vielä tutustuttava tarkemmin. Tällaisia ovat muun muassa: Móðurmál (oman kielen tukeminen, IS), Ós Pressan (kirjaston rooli monikielisen kirjallisuuden tukemisessa, IS), Pikene på Broen (rajat ylittävä yhteistyö, yhteisöllisyys, yhteisen identiteetin luominen, NO) sekä Kreativa Platser (kulttuuritoiminnan vieminen sosioekonomisesti haastaville alueille, olemassa olevien toimintojen tukeminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, erityisesti Kärahär, SE). Erittäin ajankohtaisia ja kehittämisen arvoisia aiheita, joista on hyvinkin virikkeeksi erityisryhmien palveluiden kehittämiseen Turussakin. Vielä lukuvinkkinä itselle ja muille eräs tutustumisen arvoinen raportti: Vem får vara med?.

Kuvia Vierailimme lukuesteisten kirjastossa sekä Nordin Housen kirjastossa ennen seminaarin alkua torstaina 24.5.2018. Lukuesteisten kirjasto. Pohjoismaisen kirjallisuuden kirjasto Nordic Housessa. Nordic House on Alvar Aallon käsialaa vuodelta 1968. Kivat ja ergonomiset lukutuolit.

Tunnelmia seminaarista 24. - 25.5.2018. Kummankin seminaaripäivän alkajaisiksi saimme nauttia monikielisten luokkien musisoinnista. Yhdistysbasaarin aloituksessa esiintyi monikulttuurinen naistenkuoro Multikulti Korin suomalaisvahvistuksineen.

Luovuutta käsittelevän seminaarin aikana toki myös oltiin luovia, yhdessä. Monikielinen Roots and Wings -yhteisötaideteos. Seminaarin toisen päivän päätteeksi osallistuimme Reykjavikin pääkirjastossa järjestettyyn illanviettoon sekä tutustuimme kirjastoon. Illanvietossa nautimme kuuluisan islantilaisen laulajattaren Sigríður Thorlaciusen tulkinnoista.

Illanvietossa jatkettiin verkostoitumista, niin vanhojen kuin uusien tuttavuuksien kanssa. Keskustelu oli vilkasta. Muutamia hauskoja yksityiskohtia kirjastosta: