Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5."

Saija Jääskeläinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY

2 Lähiyhteistyön merkeissä vierailimme Venäjän Karjalan Kontupohjan piirikirjastossa ja Petroskoin kansalliskirjastossa toukokuussa Yhteistyö on käynnistynyt suomalais-venäläisestä kulttuurifoorumista jo useita vuosia sitten, viimeksi vierailimme Kontupohjassa v Mukana olivat Oulun kaupunginkirjastosta vs. kirjastonjohtaja Liisa BenHenia, kirjastonhoitaja Eija Kämäräinen, aluekirjastopäällikkö Raija Seppänen ja kirjastopalveluiden johtaja Pirkko Lindberg. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta edusti kirjastotoimen asiantuntija Merja Kummala-Mustonen. Kajaanista mukaan tuli kirjastonhoitaja Jarkko Oinonen ja Suomussalmelta kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen. Matkaan lähdettiin sunnuntaiaamuna Tilausmatkojen bussilla ja perillä olimme reittiä Kajaani-Joensuu- Värtsilä-Petroskoi-Kontupohja n. klo Maanantaiaamuna alkoi kirjastoseminaari, jossa esitelmiä pitivät niin Suomen kuin Venäjänkin edustajat. Merja Kummala-Mustonen esitelmöi Suomen kirjastojen rahoituksesta. Myös Venäjällä kiinnitetään huomiota nykyään kirjastoon kolmantena tilana, josta luennoi ylikirjastonhoitaja Nadezda Tsykareva Kontupohjan kirjastosta. Pirkko Lindberg Oulusta kertoi miten kirjastot ovat muutoksessa, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Myös Suomussalmen kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen kertoi kirjaston muutoksesta 80-luvulta nykyaikaan. Näytimme myös paljon kuvia kirjaston tiloista. Myös kaikki muut Suomen edustajat pitivät esitelmät ajankohtaisista aiheista ja projekteista, mitä kirjastoissamme tapahtuu. Omppu-projektista (Liisa BenHenia), esikoululaisten Kirjaleikistä Haukiputaan kirjastossa (Raija Seppänen), Kirjastoreitistä Oulunsalon kirjastossa (Eija Kämäräinen) ja Tarinaradiosta ja Kirjastopolusta Kajaanin kirjastossa (Jarkko Oinonen). Esitelmät saivat runsaasti kysymyksiä aikaan ja kiinnostivat kuulijoita. On mielenkiintoista havaita, että vaikka kirjastot eivät ole sitten viime vierailumme paljonkaan muuttuneet Kontupohjassa, he tekevät paljon ulospäin suuntautuvaa ja esimerkiksi lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa kirjastotyötä. Rahoitus kirjastoille on edelleen heikkoa ja siihen ei ole vakaata järjestelmää kuten Suomessa. Myös kirjastojen hallinnollinen organisaatio on muuttunut Karjalassa, siihen on tullut lisää byrokratiaa ja se on muuttunut keskitetymmäksi. Pienet kirjastot eivät enää voi toimia niin autonomisesti kuin aiemmin. Mielenkiintoista oli myös lasten ja nuorten kirjoille määrätty ikäraja, jota varten jokaisessa Karjalan kirjastossa täytyy olla oma työryhmä, joka määrittelee ikärajan kullekin kirjalle. Ikäraja on sitova, eli vain tietyn ikäinen lapsi ja nuori saa lainata juuri hänen ikäiselleen sopivan kirjan, eli kirjastossa valvotaan etteivät esim. 12-vuotiaat lainaa 16-vuotiaille tarkoitettuja kirjoja. Vierailu Kontupohjan kouluun nro 3. Seuraavana päivänä vierailimme Kontupohjan koulussa nro 3, jossa rehtorina toimii inkeriläinen Armas Piiparinen. Hän toimi meille tulkkina ja oppaana koko kouluvierailun ajan. Järjestimme koulun salissa 8. luokkalaisille suomalaisen musiikin levyraadin Finlandian ja iskelmä- ja popmusiikin kautta aina raskaampaan musiikkiin. Levyraadin ylivoimaiseksi voittajaksi kruunattiin Popedan Kuuma kesä ja Robin jäi kauas toiselle sijalle. Levyraadin tiimoilta veimme koululle kymmenkunta levyä suomalaista musiikkia laidasta laitaan, joten kouluvierailumme toimi myös suomalaisen musiikin mainosmatkana. Koululla myös vaihdettiin nukkeja Kontupohjan ja Oulun nukkeprojektin tiimoilta. Meille esiteltiin koululla olevat kaksi museota, joista löytyy mm. karjalaista perinnettä erilaisten esineiden muodossa. Koulussa on tällä hetkellä n. 600 oppilasta. Kontupohjan koulu nro 3:ssa opetetaan suomen kieltä 5. luokalta lähtien ja vierailumme aikana oppilaat huikkailivat meille moi, terve ja hyvää päivää -tervehdyksiä.

3 Oulun ja Kontupohjan kirjastojen yhteiseen projektiin liittyen otimme vastaan Nasto-nuken, joka tulee kiertämään Oulussa ja kuvaa lasten elämää ja Oulun kaupunkia. Me puolestamme lahjoitimme heille Angry Birds pehmon, joka taas seikkailee ja kuvaa lasten mukana Kontupohjassa. Projekti on Kontupohjan ja Oulun kirjastojen ja koulujen yhteinen hanke, jossa tuotetaan elokuvat molemmista kaupungeista.. Girvaksen kirjasto Tiistai-iltapäivän ohjelmassa oli vierailu Girvaksen kylään, joka sijaitsee noin 50 km Kontupohjasta lounaaseen. Girvaksen nähtävyys on jäljet muinaisesta tulivuoresta, nyt siellä on suuri voimalaitos. Samaisessa Suna-joessa olevaa Kivachin putousta ihailimme päivän lopuksi. Vierailimme myös kylän kulttuuritalossa, joka on kylän harrastustoiminnan keskus. Kulttuuritalossa kyläläisillä oli mahdollisuus käydä kuntosalilla, järjestää juhlia ja askarrella yhdessä. Esillä olikin monipuolinen käsityönäyttely, johon saatoimme tutustua. Alue on kuuluisa hirvistä ja yksi paikallinen hirvi tulikin tervehtimään meitä sisätiloihin. Vierailimme myös kyläläisten tekemässä ortodoksisessa kirkossa. Girvaksen kirjasto on varsinainen monitoimikirjasto. Takahuoneessa on tilat kampaajalle, vaatturikin käy kerran kuussa. Kirjastohoitaja oli myös monitoiminainen, hän esitteli niin tulivuoren, kirkon kuin kirjastonkin. Kontupohjan piirissä Girvaksen kirjasto on paras kirjasto, näin kertoivat Kontupohjan kirjaston johtajat. Girvaksen kirjasto sai lahjaksi suomalaista lastenkirjallisuutta venäjän kielellä

4 Puutarhakirjanäyttely ja tomaatin taimenia ikkunalla Karjalan Kansalliskirjasto ja Petroskoi Kolmannen matkapäivän ohjelmassa oli vierailu Petroskoissa sijaitsevaan Karjalan tasavallan kansalliskirjastoon. Meidät vastaanotti johtaja Irina Dobrynina, joka aluksi kertoi käynnissä olevasta rakennusprojektista, jossa kirjasto saa runsaasti uutta tilaa. Tutustuimme sekä käytössä, että rakenteilla oleviin tiloihin. Kirjaston harvinaisten kirjojen sekä etenkin kansallisen ja paikallisen kirjallisuuden osastolla saimme seikkaperäisen esittelyn vanhoista arvoteoksista ja suomea koskevasta paikalliskirjallisuudesta. Kirjastoesittelyn jälkeen Irina Dobrynina esitteli rakennusprojektiin liittyviä toiminnallisia muutoksia. Kirjasto on nopealla aikataululla siirtymässä muun muassa atk-lainaukseen, RFID -järjestelmään sekä ottamassa käyttöön mittavan talon sisäisen aineiston kuljetusjärjestelmän. Lisäksi saimme nähdä miten Kansalliskirjasto on innovatiivisesti ja mielenkiintoisesti hyödyntänyt elävää kuvaa ja ääntä kirjaston palveluiden markkinoinnissa. Iltapäivällä pääjoukko suuntasi kohti lastenkirjastoa ja Pirkko Lindberg ja Ari Koistinen pitivät pyynnöstä jo aiemmin Kontupohjassa pitämänsä esitykset myös kansalliskirjaston henkilökunnalle. Esityksissä korostui kirjastopalveluiden jatkuva muutoksen ja uudistumisen tarve, mikä herätti kuulijoissa runsaasti kommentteja ja kysymyksiä. Kirjastojen välinen yhteistyö jatkuu. Kontupohjan kanssa on menossa nukke-projekti, jossa siis mukana Oulun ja Kontupohjan kirjastot ja kouluja. Tavoitteena on kuvata elokuvat molemmista kaupungeista lasten silmin. Elokuvat vaihdetaan ja luovutetaan toisillemme. Elokuvat tehdään suomen kielellä, koska koulussa numero 3 opetetaan suomen kieltä ja Oulun elokuva toimii siellä myös opetusmateriaalina sekä kulttuurivaihtona. Kajaanin kaupunginkirjasto on mukana ENPI-hankkeessa Petroskoin kansalliskirjaston kanssa. Projekti on nimeltään "Libraries Make a Difference: New Forms of Library Activity for Local ja siinä on mukana myös Joensuun seutukirjasto.

5 harvinaiskirjaosaston aarteisiin. Kansalliskirjastossa tutustuimme Koko seurueemme sekä Kontupohjan kirjaston henkilökuntaa Girvaksen kylän kulttuuritalolla kylän maskotti-hirven seurassa

Samankaltaiset tiedostot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin