Joukkoliikenteen kaluston laatututkimus Syksy 28 HSLH 2.2.29 Esittäjän nimi.2.29
Kaluston laatututkimus JOLA Kaluston laatututkimus toteutetaan havainnointina liikenteessä olevissa kulkuneuvoissa Kenttätyön suorittavat ulkopuolisen tutkimuslaitoksen laaduntarkkailijat Laaduntarkkailijat havainnoivat kaluston kuntoa ja siisteyttä poikkeamamanuaaliin kirjattujen laatukriteereiden mukaisesti Kun laaduntarkkailija havaitsee kaluston laadussa puutteen, hän kirjaa järjestelmään havaitsemansa laatupoikkeaman Tieto poikkeamasta menee reaaliaikaisesti HSL:n ja kunkin liikennöitsijän nähtäville Jola Webiin Tulokset esitetään poikkeamapisteiden keskiarvona Jokainen poikkeama kerryttää poikkeamapisteitä Mitä alhaisemmat poikkeamapisteet, sitä parempi laatu Poikkeamapisteet heijastavat keskimääräisen auton, vaunun tai junayksikön laatua.2.29
Syksyn 28 tutkimuskaudella havaintoja tehtiin neljään liikennemuotoon yhteensä 89 kappaletta 28 9 9 297 Bussi Metro Raitiovaunu Juna Esittäjän nimi.2.29
Poikkeamapisteiden keskiarvo Kaluston laadun kehitys Kaluston ominaisuuksien, tutkimusyksiköiden koon ja tarkastettavien tekijöiden määrän vuoksi eri liikennemuotojen tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia Esitetyt poikkeamapisteet ovat havaintojen keskiarvoja kussakin kulkumuodossa, mitä vähemmän pisteitä sitä parempi kaluston laatu 8 2 8 2 78 52 2 2 Kevät 2 Syksy 2 Kevät 25 Syksy 25 Kevät 2 Syksy 2 Kevät 27 Syksy 27 Kevät 28 Syksy 28 Bussi Raitiovaunu Metrojuna Juna Metrovaunu *Metron tutkimistapaa muutettiin keväällä 28 siten, että koko metrojuna ( vaunua) pyritään tutkimaan kerralla. Tulokset esitetty sekä metrovaunu- että metrojunatasolla.
Poikkeamapisteiden keskiarvo Bussiliikenne Kaikkien liikennöitsijöiden poikkeamapisteiden keskiarvo Poikkeamapisteet olivat syksyn tutkimuskaudella ennätysalhaiset 25 Bussien poikkeamapisteiden kehitys laatutekijöittäin Useimpien laatutekijöiden pisteet laskivat paremmalle tasolle verrattuna viime kevään tutkimuskauteen Busseista löytyi eniten korin ulkopintojen sekä ikkunoiden ja ikkunanpielien kunnon ja siisteyden puutteita Istuimien siisteydessä tapahtui suurin parannus verrattuna edelliseen tutkimuskauteen 2 5 5 2 Kevät 2 Syksy 2 Kevät 25 Syksy 25 Kevät 2 Syksy 2 Kevät 27 Syksy 27 Kevät 28 Syksy 28 2 5.2.29
Raitioliikenne Raitioliikenteen poikkeamapisteet laskivat ennätyskorkeiden pisteiden jälkeen aiemmin totutulle tasolle Kaikkien laatutekijöiden pisteet olivat alhaisemmat kuin edellisellä tutkimuskaudella Nivelraitiovaunuista löytyi huomattava määrä lattioiden ja portaiden vikoja, jotka koostuvat pääasiassa viallisista lattiavaloista Ikkunoiden ja ikkunanpielien puutteita löytyi tasaisesti kaikista vaunusarjoista Istuimien siisteyden poikkeamapisteet laskivat eniten verrattuna edelliseen tutkimuskauteen Raitioliikenteen poikkeamapisteet laatutekijöittäin 8 7 5 5 2 2 Poikkeamapisteiden keskiarvo 2 Syksy 2 Kevät 25 Syksy 25 Kevät 2 Syksy 2 Kevät 27 Syksy 27 Kevät 28 Syksy 28.2.29
Poikkeamapisreiden keskiarvo Metroliikenne Metron tulokset paranivat verrattuna edelliseen tutkimuskauteen Metrojunista löytyi eniten ikkunoiden sekä seinien ja tukitankojen vikoja M2-metrojunien poikkeamapisteet olivat korkeammat kuin muiden vaunusarjojen Seinien ja tukitankojen poikkeamapisteet laskivat eniten edelliskauteen verrattuna 7 5 2 27 Metrojunien poikkeamapisteet laatutekijöittäin 58 Ikkunat 2 Lattia ja portaat Katto 8 Seinät ja tukitangot M (n=58) M2 (n=9) M (n=9) Istuimien siisteys 7.2.29
Poikkeamapisteiden keskiarvo Lähijunaliikenne Lähijunien poikkeamapisteet olivat ennätysmatalat Molempien Sm5-junasarjojen keskimääräiset poikkeamapisteet laskivat selvästi Ero kahden junasarjan poikkeamapisteissä kasvoi hieman Lähijunista löytyi eniten istuimien siisteyden sekä pöytien, roskakorien ja pistokkeiden poikkeamia 25 2 5 5 Lähijunien poikkeamapisteiden kehitys 9 78 59 5 25 Syksy 2 Kevät 27 Syksy 27 Kevät 28 Syksy 28 Sm5 (>) Sm5 (< 2) Sm2 Koko kalusto 8.2.29