HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs. Otsikko Si vu

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus AIKA Tiistai klo 09:00-10:03 PAIKKA HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs ASIAT Otsikko Si vu 112 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN JÄSENKUNTIEN LAUSUNNOT HSL:N TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEEN VUOSILLE OSAVUOSIKATSAUS 2/ SYYSYHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN TOIMENPITEET KIVENLAHDEN METRON LIIKENNÖINNIN EDELLYTYSTEN TURVAAMISEKSI 117 BUSSILIIKENTEEN YMPÄRISTÖBONUS Y9 TARJOUSKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN 118 HSL:N HENKILÖSTÖN TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKINTA VUOSILLE SEKÄ OPTIO VUOSILLE PAINOTÖIDEN SEKÄ PAINOTUOTTEIDEN VARASTOINTI- JA LOGISTIIKKAPALVELUIDEN HANKINTA VUOSILLE SEKÄ OPTIO VUOSILLE LAUSUNNON ANTAMINEN LUONNOKSESTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUKSEKSI MAANTEIDEN JA RAUTATEIDEN RUNKOVERKOSTA JA NIIDEN PALVELUTASOSTA 121 JOUKKOLIIKENTEEN KALUSTON LAATUTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ KUNTALAIN MUKAISTA OTTO-OIKEUTTA VARTEN TOIMITETUT PÄÄTÖKSET TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT MUUT ASIAT JA SEURAAVA KOKOUS HSL:N HALLITUKSEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN UUDENMAAN MAAKUNTAPARLAMENTTIIN

2 PÖYTÄKIRJA 17/ PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Rautava Risto Hertell Sirpa Aarnio Antti Alametsä Alviina Haglund Iida Helenius Mika Kantola Tarja Kauppinen Sirpa Mithiku Hanna Pasterstein Dennis Rehnström Kristian Rokkanen Sakari Sinisalo Pekka M. Ylikahri Ville puheenjohtaja, Helsinki varapuheenjohtaja, Espoo jäsen, Espoo jäsen, Helsinki jäsen, Helsinki jäsen, Espoo jäsen, Helsinki jäsen, Vantaa jäsen, Helsinki jäsen, Helsinki jäsen, Vantaa jäsen, Vantaa jäsen, Kirkkonummi jäsen, Helsinki MUUT OSALLISTUJAT Isola Samuli Lindroos Kicka Tuhkunen Sanna varajäsen, Kerava varajäsen, Sipoo varajäsen, Tuusula Aarnio Tarmo asiantuntijajäsen, Kirkkonummi Isotalo Olli asiantuntijajäsen, Espoo Isotupa Juha-Pekka asiantuntijajäsen, Siuntio Lindberg Arto asiantuntijajäsen, Tuusula Masar Christoffer asiantuntijajäsen, Kauniainen Penttilä Hannu asiantuntijajäsen, Vantaa, poistui :n 121 käsittelyn aikana klo 9.52 Vähätörmä Erkki asiantuntijajäsen, Kerava Rihtniemi Suvi Mäkinen Ilmari Anttila Tero Flink Mari Heikkinen Hannu Puntanen Sini Eriksson Hanna Röntynen Antti-Pekka esittelijä pöytäkirjanpitäjä osastonjohtaja osastonjohtaja osastonjohtaja osastonjohtaja asiantuntija asiantuntija

3 PÖYTÄKIRJA 17/ ALLEKIRJOITUKSET Risto Rautava puheenjohtaja Ilmari Mäkinen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Mika Helenius pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa (

4 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Hallitus 112 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p Ehdotus Hallitus päättää a) todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä b) valita pöytäkirjantarkastajaksi Mika Heleniuksen (varalla Dennis Pasterstein). Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

5 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus JÄSENKUNTIEN LAUSUNNOT HSL:N TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEEN VUOSILLE / /2018 Hallitus 113 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen p HSL:n perussopimuksen 23 :n mukaan kuntayhtymällä on oltava taloussuunnitelma, joka ajoittuu kolmelle seuraavalle toimintavuodelle. Taloussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Hallituksen laatimasta ehdotuksesta on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot, jotka on liitettävä yhtymäkokoukselle annettavaan ehdotukseen. Alustava taloussuunnitelma tulee toimittaa lausunnolle jäsenkunnille viimeistään 15. kesäkuuta yhdessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvion kanssa. Taloussuunnitelma sisältää mm. strategiasuunnitelman sekä tariffien ja palveluverkon muutoksia koskevat suunnitelmat. Jäsenkuntien tulee antaa näitä koskevat lausuntonsa viimeistään 31. elokuuta. Hyväksytty talousarvio ja taloussuunnitelma tulee toimittaa jäsenkunnille joulukuun 15. päivään mennessä. HSL:n hallitus käsitteli kokouksessaan alustavaa taloussuunnitelmaa vuosille ja päätti pyytää siitä jäsenkuntien lausunnot. Perussopimuksen 23 :n mukaan lausuntoa pyydettiin mennessä seuraavista asioista: - HSL:n strategiasuunnitelmasta, - liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista, - kuntaosuuksien tasosta, - lipputulotavoitteista TTS-kaudella, - tarkastusmaksun korottamisesta ja - kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä tai alijäämän takaisin maksamisesta suunnitelmakaudella Jäsenkuntien lausunnot on saatu ja ne otetaan huomioon toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksen valmistelussa. Hallitus päättää kokouksessaan lippujen hinnoista ja tariffimuutoksista vuoden 2019 osalta ja tekee yhtymäkokoukselle esityksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi Syysyhtymäkokous päättää toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymisestä perussopimuksen 14 :n mukaisesti syysyhtymäkokouksessaan

6 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus Yhteenveto kuntien lausunnoista sekä kuntien lausunnot on esitetty liitteenä. Ehdotus Päätös Liitteet Hallitus päättää merkitä tiedoksi kuntien lausunnot Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotukseen vuosille Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Yhteenveto kuntien lausunnoista Kuntien lausunnot

7 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus OSAVUOSIKATSAUS 2/ / /2018 Hallitus 114 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen p Vuoden 2018 toinen osavuosikatsaus perustuu pääosin kahdeksan kuukauden toteutumatietoihin. Osavuosikatsaus sisältää vuositason ennusteen, johon sisältyy vielä epävarmuutta. Tuloihin vaikuttaa matkustajamäärien loppuvuoden kehitys ja matkalippujen ostokäyttäytymisen muutosten suuntaus. Toimintatuottojen arvioidaan olevan vuositasolla 731,4 milj. euroa, 9,8 milj. euroa (1,4 %) yli talousarvion. Talousarvion ylittyminen johtuu pääosin hyvin kehittyvistä lipputuloista, joita arvioidaan kertyvän 373,6 milj. euroa eli 9,1 milj. euroa (2,5 %) talousarviossa arvioitua enemmän. Lippujen hintoja laskettiin vuoden alussa keskimäärin 1,1 prosentilla, kun mobiilikertalippujen hinta laski arvolippujen tasolle. Toimintakulujen arvioidaan jäävän 704,8 milj. euroon ja alittavan talousarvion 18,1 milj. eurolla (2,5 %). Toimintakuluista 71 % on liikennöitsijöille operoinnista maksettavia korvauksia. Joukkoliikenteen operointikustannusten arvioidaan alittavan talousarvio 14,0 milj. eurolla (2,7 %). Talousarvion käsittelyn yhteydessä länsimetron tarkka aloitusajankohta ja liikennejärjestelyiden toimivuus ei ollut tiedossa ja talousarvio sisälsi bussi- ja metroliikenteen osalta varauksia poikkeusjärjestelyihin, jotka eivät ole toteutuneet siinä mittakaavassa, johon oli varauduttu. Junaliikenteessä syntyy säästöä VR:n alkuvuodesta 2018 ilmoittaman uuden hinnoittelun myötä. Raitiovaunuliikenteessä säästöä muodostuu lähinnä kaluston pääomakorvauksista. Joukkoliikenteen kustannustason kehitys on ollut hieman korkeampaa kuin mihin talousarviossa varauduttiin. Talousarviossa vuodelle 2018 joukkoliikenteen kustannustason ennakoitiin nousevan keskimäärin 0,9 %, mutta osavuosikatsauksessa joukkoliikenteen kustannustason ennustetaan nousevan keskimäärin 1,3 %. Edellä mainituista syistä johtuen tilikauden tuloksen arvioidaan olevan 7,9 milj. euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 21,5 milj. euron alijäämään. Investointimenojen arvioidaan olevan koko vuonna 17,2 milj. euroa. Investointien ennustetaan alittavan talousarvion 4,6 milj. eurolla. Alitus johtuu erilaisten hankkeiden aikataulun tarkentumisesta. Ehdotus Hallitus päättää merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 2/2018.

8 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite Osavuosikatsaus 2/2018

9 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus SYYSYHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN / /2017 Hallitus Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p Perussopimuksen 14 :n mukaan syysyhtymäkokouksen tehtäviin kuuluu mm. talousarvion, taloussuunnitelman ja strategian sekä sitovat tavoitteet sisältävän toimintasuunnitelman hyväksyminen. Hallintosäännön 20 :n mukaan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta on päätettävä viimeistään marraskuun loppuun mennessä pidettävässä yhtymäkokouksessa. Perussopimuksessa mainittujen asioiden lisäksi syysyhtymäkokouksessa käsitellään alustavasti ainakin seuraavat asiat: - hallituksen lausunto tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta hallintosäännön päivittäminen alkaen - sidonnaisuusilmoitukset Yhtymäkokous on kokouksessaan päättänyt pyytää hallitusta antamaan selvityksensä arviointikertomuksen johdosta syysyhtymäkokoukselle. Kuntalain 84 :n 3 momentin mukaan sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset yhtymäkokouksen tiedoksi. Yhtymäkokoukselle valmistellut asiat käyvät lopullisesti ilmi kokouskutsusta ja esityslistasta. Hallintosäännön 53 :n mukaan yhtymäkokouksen kutsuu koolle hallitus. Yhtymäkokouksen kokouskutsu ja esityslista julkaistaan kuntayhtymän verkkosivuilla. Perussopimuksen 13 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on lähetettävä, ellei erityisestä syystä ole tarpeen noudattaa lyhyempää kutsuaikaa, vähintään kuukautta ennen kokousta jäsenkunnille sekä tiedoksi kuntayhtymän hallituksen jäsenille. Ehdotus Hallitus päättää a) kutsua HSL:n syysyhtymäkokouksen koolle tiistaina klo HSL:n päätoimitiloihin osoitteeseen Opastinsilta 6, Helsinki; b) oikeuttaa toimitusjohtajan laatimaan ja toimittamaan edellä esitetyn mukaisesti kokouskutsun ja esityslistan; sekä c) pyytää jäsenkuntia nimeämään yhtymäkokousedustajansa yhtymäkokoukseen ja ilmoittamaan siitä HSL:n kirjaamoon perjantaihin mennessä, mikäli edustus yhtymäkokouksessa ei perustu asemavaltuutukseen.

10 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

11 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus TOIMENPITEET KIVENLAHDEN METRON LIIKENNÖINNIN EDELLYTYSTEN TURVAAMISEKSI 445/ /2018 Hallitus 116 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelijat Osastonjohtaja Tero Anttila, p , ryhmäpäällikkö Johanna Wallin, p ja joukkoliikennesuunnittelija Eeva Vesaoja, p Länsimetron liikenne Matinkylään käynnistyi ja liityntäliikenteeseen siirryttiin Etelä-Espoossa ja Helsingin Lauttasaaressa Liikenteestä saatujen kokemusten perusteella HSL, HKL, Länsimetro Oy sekä Espoo ovat perustaneet yhteistyöryhmän selvittämään metron toimintaedellytyksiä Kivenlahden jatkeen käynnistyessä. Selvitys on tehty touko-syyskuussa Tavoitteena on ollut selvittää muuttuneiden lähtökohtien vaikutus Kivenlahden metron liikennöinnin toimintaedellytyksiin, tunnistaa mahdolliset muutostarpeet Länsimetron hankesuunnitelmaan ja siten rakentamiseen ja kalustoon, sekä varmistaa metron toiminta ennen automatisointia (arviolta 2029) sekä pitkällä tähtäimellä. Muuttuneet lähtökohdat Länsimetron hankesuunnitelmaan nähden Länsimetron vaikutusalueen maankäyttösuunnitelmat ovat muuttuneet vuodesta 2011, jolloin Länsimetron hankesuunnitelman liikenne-ennusteita laadittiin. Pääkaupunkiseudun maankäyttö on kasvanut huomattavasti aikaisemmin arvioitua nopeammin ja maankäytön painopiste on muuttunut. Lisäksi joukkoliikenteen lippujen uusi vyöhykehinnoittelu nostaa Länsimetron käyttäjämääriä vuoden 2019 alussa. Myös toteutunut liikennetarjonta on erilainen kuin vuoden 2011 hankesuunnitelman mukaisissa ennusteissa. Metron vuoroväli on automaattiliikennettä harvempi 5 minuuttia ja liityntälinjasto on huomattavan erilainen kuin vuoden 2011 ennusteessa. Länsimetron liikenteen koeajoissa lokakuussa 2017 metron ajoaika osoittautui aiemmin suunniteltua pidemmäksi, mikä näkyy lisääntyneenä kalustotarpeena. Metroliikenteen häiriöt laajenevat helpommin ja kestävät pidempään metron linjapituuden kasvun ja tiheämmän aikataulurakenteen myötä ja elpymisaikoja pääteasemilla on kasvatettu häiriösietoisuuden parantamiseksi. Kaikkien junien ajamista Matinkylään testattiin koeajolla keväällä Koeajon perusteella kaikkien junien ajaminen yhdelle pääteasemalle ei ole toimiva ratkaisu, koska viiveet lähtivät kertautumaan merkittävästi, eikä häiriöistä pystytty palautumaan koko koeajon aikana. Koeajo on analoginen Kivenlahden tilanteeseen, eli hankesuunnitelman mukaisella ratainfralla kaikkien junien ajaminen Kivenlahteen ei onnistu. Kapasiteetti ja kuormitukset

12 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus Metron mitoituskapasiteetti Metron tarkistettu mitoituskapasiteetti on istumapaikat + 4 seisojaa/m2, eli yhden junan maksimikapasiteetti on 708. Suositeltava mitoituskapasiteetti matkustajamäärän vaihtelun vuoksi on kuitenkin 602 matkustajaa/juna. Tarkistetun mitoituskapasiteetin perusteella metron laskennallinen linjakohtainen matkustajamäärämaksimi olisi eri vuoroväleillä: - 5 min: matkustajaa / tunti / suunta s (automaattimetro): matkustajaa / tunti / suunta s (automaattimetro): matkustajaa / tunti / suunta Kuljettajaliikenteen ¾-vuorovälin (kolme junaa neljästä ajaa Kivenlahteen ja yksi jää Tapiolaan) laskennallinen maksimikapasiteetti vastaa automaattimetron 200 s kapasiteettia. Havaitut matkustajamäärät keväällä 2018 Metroliikenteen toteutuneista käyttäjämääristä on olemassa laskentatietoja keväältä Länsimetron suurimmat matkustajamäärät ovat välillä Lauttasaari Ruoholahti ja idässä maksimikuoma vaihtelee välillä Sörnäinen Hakaniemi Helsingin yliopisto. Mitoittavat kuormat ovat kuitenkin samansuuruisia lännessä ja idässä. Keskikuormat lännessä ovat n. 400 matkustajaa (Matinkylä Kamppi) ja idässä n matkustajaa (Sörnäinen Hakaniemi) junaa kohden. Lännessä kaikki istumapaikat ovat täynnä Matinkylästä Kamppiin saakka n Tapiolasta lähtevissä metroissa on tälläkin aikavälillä pääsääntöisesti vapaita istumapaikkoja. Idässä kuormitus vaihtelee enemmän eri junien välillä. Suunnitteluohjeen mukaan kuormitukset eivät ole tällä hetkellä ongelma lännessä eivätkä idässä. Metron matkustajamääräennusteet Vuonna 2015 tehtiin Metron matkustajakuormitus- ja liikennöintiselvitys. Selvityksessä todettiin, että Länsimetron valmistuessa Matinkylästä tai myöhemmin Kivenlahdesta aamuisin lähtevät vuorot kuormittuvat voimakkaasti, jos toinen junalinja käännetään hankesuunnitelman mukaisesti Tapiolassa. HSL on päivittänyt liikenne-ennusteita metron tulevasta matkustajakysynnästä tuoreimmilla lähtötiedoilla (MAL-maankäyttö, vuoden 2018 linjasto ja uusi vyöhykehinnoittelu) keväällä Ennusteen mukaan Kivenlahden jatkeen tullessa käyttöön ja alueen maankäytön kehittyessä Kivenlahdesta tulevan linjan matkustajamäärät ylittävät maksimikapasiteetin Urheilupuistossa, mikäli toinen metrolinja jää Tapiolaan, eikä automaattimetroa ole. Espoon kaupungilla on MAL-suunnittelussa (maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma) käytettyjä maankäyttöarvioita suurempi näkemys Espoon maankäytön kehittymisestä. Espoon suunnittelemalla maankäytöllä matkustajamäärät kasvavat MAL-maankäyttöarvioon perustuvasta ennusteesta n. 11 %:lla. Ns. maksimikysyntäskenaariossa (Espoon maankäyttö, tienkäyttömaksut sekä automaattimetron vuoroväli) 200 s:n vuorovälillä ollaan lähellä maksimikapasiteetin rajaa vuoden 2030 ennusteessa. Kuormitukset ovat riippuvaisia Espoon maankäytön kehittymisestä.

13 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus Vaihtoehdot Vaihtoehtojen yhteenveto Selvityksessä on koottu erilaisia vaihtoehtoja vastaamaan metron kuormitusongelmaan ennen automaattimetroa. Osa vaihtoehdoista on käytettävissä myös automaattitilanteessa. Jatkotarkasteluun valitut vaihtoehdot ovat: - Minimivaihtoehto, hankesuunnitelman mukainen metroliikenne + minimilisätarjonta busseilla - Kehitetty bussivaihtoehto, hankesuunnitelman mukainen metroliikenne + parannettu lisätarjonta busseilla - ¾-aikataulurakenne Kivenlahteen (kolme junaa neljästä Kivenlahteen ja yksi Tapiolaan) - Matinkylän kääntöraide, puolet junista Matinkylään ja puolet Kivenlahteen - Kivenlahden silmukka, kaikki junat Kivenlahteen Minimivaihtoehto, hankesuunnitelman mukainen metroliikenne Minimivaihtoehdossa metrolinjat ovat hankesuunnitelman mukaisesti Tapiola Mellunmäki ja Kivenlahti Vuosaari 5 minuutin vuorovälillä, eli puolet vuoroista jää Tapiolaan. Busseilla paikataan jonkin verran metron ylivuotavaa kysyntää, mutta ei tarjota parannettua palvelutasoa. Vaihtoehtoon ei liity uusia infrainvestointeja. Liikenne-ennusteen mukaan metron kapasiteetti loppuu Espoon maankäytön kehittyessä ja liikenteen hinnoittelun muuttuessa. Automaattimetron kapasiteetti riittää juuri ja juuri 100 s:n yhteisellä vuorovälillä vuoden 2030 maksimiskenaariossa. Selvityksessä ei ole huomioitu liikennejärjestelmän ja maankäytön muutoksia vuoden 2030 jälkeen. HKL:n keskeisimmät toiminnalliset johtopäätökset tämän vaihtoehdon liikennöinnin näkökulmasta: - Tapiola Kivenlahti -välin ylikuormitus voi vaikuttaa jonkin verran liikenteen luotettavuuteen. - Sammalvuoren varikon käyttö voidaan suunnitella joustavasti. - Metrojunatarve 40 junaa + kunnossapito => M300-hankintaoption junat riittävät (M300 junien hankinnasta jäljellä viiden junan optio. Junien toimitus onnistuu Kivenlahden jatkeen valmistumiseen mennessä) Liikenteen operointikustannukset tälle vaihtoehdolle nykyisillä kustannusrakenteilla ovat 25,3 miljoonaa euroa (koko metroliikenne) miljoonaa euroa (täydentävä bussiliikenne) eli yhteensä 29,3-35,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kehitetty bussivaihtoehto, hankesuunnitelman mukainen metroliikenne Kehitetyssä bussivaihtoehdossa tarjotaan parempaa palvelua busseilla joko suoria linjoja lisäämällä tai lisäämällä syöttölinjoja Keilaniemeen/Otaniemeen. Bussien mitoituksen osalta on käytetty metron ylivuotavaa kysyntää eri maankäyttö- ja ruuhkamaksuskenaarioilla.

14 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus Suorat linjat Helsinkiin tarjoavat parannettua palvelua ruuhka-aikaan ja maksavat noin 10,3 15,7 miljoonaa euroa vuositasolla riippuen kustannustasosta ja liikenteen määrästä. Bussit muodostavat metron kanssa osin päällekkäisen tarjonnan, mikä on hyödynnettävissä myös häiriötilanteissa. Suoriin linjoihin liittyy kuitenkin epävarmuuksia: - Kampin terminaalin kapasiteetti ei mahdollista suurta vuoromäärän lisäystä Espoon suunnasta: maanpinnalle Kamppiin ei voi viedä Helsingin linjoja takaisin ja Elielinaukion osalta tilanne on epäselvä (poistunee käytöstä jossain vaiheessa, jolloin linjat pitäisi siirtää sieltä Kamppiin) - Helsingin kaupunki on poistanut bussietuudet Ruoholahdesta. Etuisuuksien palauttaminen edellyttäisi Jätkäsaaresta tulevan liikenteen sujuvuuden heikentämistä - Porkkalankadun sillan kohtalo tulevaisuudessa on epäselvä Syöttölinjat Keilaniemeen/Otaniemeen tarjoavat parannettua palvelua ruuhka-aikaan ja maksavat noin 7,9 12,2 miljoonaa euroa vuositasolla riippuen kustannustasosta ja liikenteen määrästä. Myös syöttölinjoihin liittyy epävarmuuksia: - Otaniemessä ei ole riittävästi päätepysäkkikapasiteettia - Linjat tuskin houkuttelevat riittävästi matkustajia leikkaamaan riittävästi metron ylivuotavaa kysyntää Liikenteen operointikustannukset nykyisillä kustannusrakenteilla ovat 25,3 miljoonaa euroa (koko metroliikenne) miljoonaa euroa (täydentävä bussiliikenne) eli yhteensä 33,3-41,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset riippuvat järjestettävän bussiliikenteen laajuudesta. Kolme neljästä metrovuorosta Kivenlahteen Ns. ¾-liikenteen vaihtoehdon metrolinjat ovat Tapiola Mellunmäki, Kivenlahti Mellunmäki, Kivenlahti Vuosaari. Tässä vaihtoehdossa metrovuoroista kolme neljästä kulkee ruuhka-aikaan Kivenlahteen ja yksi neljästä jää Tapiolaan, jolloin vuoroväli vaihtelee Tapiolan ja Kivenlahden välillä ja joka kolmas Kivenlahden vuoro kuormittuu enemmän kuin muut vuorot. Vaihtoehtoon ei liity uusia infrainvestointeja. Liikenne-ennusteen mukaan metron kapasiteetti riittää ¾ vaihtoehdolla kuljettajaliikenteen vuorovälillä vuoden 2030 maksimiskenaariossa juuri ja juuri. ¾-aikataulun toimivuutta ei ole tutkittu automaattimetrolla. HKL:n keskeisimmät toiminnalliset johtopäätökset tämän vaihtoehdon liikennöinnin näkökulmasta: - Tasaista tiheää vuoroväliä ei saada tarjottua Matinkylään, jolloin junien ruuhkautuminen saattaa aiheuttaa häiriöitä liikenteeseen. Lisäksi pienemmissäkin Tapiolan länsipuolisissa häiriöissä joudutaan herkästi käännättämään suunniteltua enemmän junia Tapiolassa. - Sammalvuoren varikkoyhteys muodostuu häiriöherkäksi, joten toimintaa saatetaan joutua keskittämään enemmän Roihupeltoon ja entistä enemmän

15 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus yöhön. Tämä voi myös kasvattaa kokonaisjunatarvetta ja tehdä aikataulurakenteesta epätasaisemman. - Metrojunatarve 43 junaa + kunnossapito => M300-option junat riittävät (edellyttää option kasvattamista yhdellä tai kunnossapidon tehostamista) Liikenteen operointikustannukset nykyisillä kustannusrakenteilla tälle vaihtoehdolle ovat 26,8 milj. euroa (koko metroliikenne) vuodessa. Mikäli Sammalvuoren varikkoa ei voida täysipainoisesti käyttää, kasvavat operointikustannukset merkittävästi. Matinkylän kääntöraide Metrolinjat tässä vaihtoehdossa ovat Matinkylä Mellunmäki ja Kivenlahti Vuosaari. Tapiolan linjan jatkaminen Matinkylään tasaa linjojen epätasaista kuormitusta perusvaihtoehtoon verrattuna, mutta ei poista sitä kokonaan. Vaihtoehto edellyttää uuden kääntöpaikan rakentamista Matinkylään, minkä kustannukset ovat 99,6 miljoonaa euroa. Rakennustöiden vuoksi Kivenlahden metron valmistuminen siirtyy noin 1,5 vuotta eteenpäin. Rakentamisen aikana on lisäksi poikkeusjärjestelyjä Matinkylässä. Liikenne-ennusteen mukaan metron kapasiteetti riittää Matinkylän kääntöraiteen vaihtoehdolla kuljettajaliikenteen vuorovälillä vuoden 2030 maksimiskenaariossa. Matinkylän kääntöraide mahdollistaa yhdessä metron automatisoinnin kanssa metrojärjestelmän kehittämisen pitkälle tulevaisuuteen (esim. metrolinjan jatkaminen Kivenlahdesta eteenpäin). Kääntöraiteen toteuttamiseen liittyy riskejä mm. kallion laatuun, laajennuslouhintoihin nykyisen raiteenvaihtopaikan kohdalle sekä metroliikenteen yhteensovitukseen, jotka täytyy ratkaista vielä tarkemmassa suunnittelussa. HKL:n keskeisimmät toiminnalliset johtopäätökset tämän vaihtoehdon liikennöinnin näkökulmasta: - Matinkylään saakka voidaan tarjota tiheä vuoroväli. Kääntöjen jakautuminen tasan kahdelle pääteasemalle on tasaisin ja luotettavin ratkaisu. - Tapiolan kääntöraide jää häiriötilanteen reserviksi, mikä parantaa länsimetron alueen liikennehäiriöiden hoitoa. - Sammalvuoren varikon käyttö voidaan suunnitella joustavasti. - Metrojunatarve 42 junaa + kunnossapito => M300 option junat riittävät Liikenteen operointikustannukset tälle vaihtoehdolle ovat 26,7 miljoonaa euroa (koko metroliikenne) vuodessa. Kaikki Kivenlahteen Tässä vaihtoehdossa kaikki metrovuorot ajavat Kivenlahteen saakka. Vaihtoehto edellyttää kääntösilmukan rakentamista Kivenlahteen (51,0 miljoonaa euroa) sekä uuden varikon rakentamista ( miljoonaa euroa), koska Sammalvuoren varikon ajoyhteys ei tiheällä vuorovälillä toimi. Uuden ajoyhteyden rakentamisen tekninen toteutuskelpoisuus on Länsimetro Oy:n selvityksen mukaan erittäin heikko ja johtaisi siksi hyvin korkeisiin kustannuksiin. Uuden varikon rakentaminen viivästyttäisi Kivenlahden jatkeen

16 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus valmistumista 4 5 vuotta. Liikenne-ennusteen mukaan kaikkien metrovuorojen ajamiselle Kivenlahteen ei ole tarvetta vuoden 2030 maksimiskenaariossa. Kivenlahden silmukka mahdollistaa kuitenkin metron jatkamisen Kivenlahdesta eteenpäin. HKL:n keskeisimmät toiminnalliset johtopäätökset tämän vaihtoehdon liikennöinnin näkökulmasta: - Tiheän vuorovälin osuus kierroksesta kasvaa, mikä pidentää ja laajentaa jokapäiväisten häiriöiden vaikutusta. Pienehköissäkin Tapiolan länsipuolen häiriöissä joudutaan käännättämään junia Tapiolasta takaisin itään. - Sammalvuoren varikko ei ole käytettävissä ruuhka-aikaan. Roihupeltoa joudutaan käyttämään enemmän ja yön huoltoaikaikkuna radalla lyhenee jopa tunnilla. - Metrojunatarve ainakin 46 junaa + kunnossapito => tähän vaihtoehtoon M300 option junat eivät riitä, vaan tarvitaan uusi kalustohankinta. Liikenteen operointikustannukset tälle vaihtoehdolle ovat 29,2 miljoonaa euroa (koko metroliikenne) vuodessa. Yhteenveto Kaikkien junien ajaminen Kivenlahteen edellyttäisi miljoonan euron investointeja kääntösilmukkaan ja uuteen varikkoon sekä viivästyttäisi Kivenlahden jatkeen valmistumista 4-5 vuotta. Ns. ¾-vaihtoehto on liikenteellisesti häiriöherkkä, johtaa Sammalvuoren varikon puutteelliseen käytettävyyteen, minkä lisäksi vaihtoehtoon liittyy epävarmuuksia myös kapasiteetin riittävyyden ja automatisoinnin osalta. Bussivaihtoehtojen vuosittaiset operointikustannukset ovat korkeat ja vaihtoehdot eivät siksi ole tarkoituksenmukaisia, jos maankäyttö kasvaa merkittävästi. HSL:n näkemyksen mukaan Matinkylän kääntöraide on esitetyistä ainoa vaihtoehto, jolla voidaan turvata metron liikennöinnin toimintaedellytykset sekä metrojärjestelmän kehittäminen pitkällä tähtäimellä. Metron automatisointi ja Matinkylän kääntöraiteet tulisi sisällyttää myös MAL2019-suunnitelmaan. Ehdotus Hallitus päättää a) todeta, että esitetyistä vaihtoehdoista HSL pitää Matinkylän kääntöraiteita ainoana vaihtoehtona, jolla voidaan turvata metron liikennöinnin toimintaedellytykset sekä metrojärjestelmän kehittäminen pitkällä tähtäimellä; b) kehottaa Espoon ja Helsingin kaupunkeja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin metron riittävän kapasiteetin varmistamiseksi; c) kehottaa HKL:ää käynnistämään 5-6 M300-metrojunan hankinnan option perusteella; sekä d) esittää HKL:lle, että se käynnistää vuoden 2019 alkupuolella uuden metron automatisointiin tähtäävän hankkeen.

17 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus Käsittely Osastonjohtaja Tero Anttila selosti asiaa kokouksessa. Asian käsittelyn aikana esittelijä teki muutetun ehdotuksen, joka kuului seuraavasti: "Hallitus päättää a) todeta, että esitetyistä vaihtoehdoista HSL pitää Matinkylän kääntöraiteita parhaana vaihtoehtona, jolla voidaan turvata metron liikennöinnin toimintaedellytykset sekä metrojärjestelmän kehittäminen pitkällä tähtäimellä; b) esittää Espoon ja Helsingin kaupungeille, että ne ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin metron riittävän kapasiteetin varmistamiseksi; c) kehottaa HKL:ää käynnistämään 5-6 M300-metrojunan hankinnan option perusteella; sekä d) esittää HKL:lle, että se käynnistää vuoden 2019 alkupuolella uuden metron automatisointiin tähtäävän hankkeen." Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös Hallitus päätti a) todeta, että esitetyistä vaihtoehdoista HSL pitää Matinkylän kääntöraiteita parhaana vaihtoehtona, jolla voidaan turvata metron liikennöinnin toimintaedellytykset sekä metrojärjestelmän kehittäminen pitkällä tähtäimellä; b) esittää Espoon ja Helsingin kaupungeille, että ne ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin metron riittävän kapasiteetin varmistamiseksi; c) kehottaa HKL:ää käynnistämään 5-6 M300-metrojunan hankinnan option perusteella; sekä d) esittää HKL:lle, että se käynnistää vuoden 2019 alkupuolella uuden metron automatisointiin tähtäävän hankkeen.

18 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus BUSSILIIKENTEEN YMPÄRISTÖBONUS Y9 TARJOUSKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN 441/ /2018 Hallitus 117 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Tero Anttila, p ja ryhmäpäällikkö Mika Häyrynen, p Johdanto HSL:n hallitus päätti elokuussa 2011, että bussiliikenteen hiilidioksidi- ja lähipäästöjen vähentämiseksi valmistellaan erillinen ympäristöbonusmalli, jolla voidaan joustavasti ja kustannustehokkaasti hyvittää HSL:n sopimusliikennöitsijöitä päästöjä alentavista toimenpiteistä. HSL on varannut tammikuun alusta 2019 vuoden 2019 loppuun euron (+alv) suuruisen määrärahan, josta euroa on aikaisemman Y1 -ympäristöbonuskilpailun kustannuksia, sekä euroa on ympäristöbonus Y6:n täydennyksen (Y6+ retrofit) kustannuksia. Tähän mennessä (v ) ympäristöbonuksia on maksettu liikennöitsijöille yhteensä euroa. Ympäristöbonus Y9-tarjouskilpailu Y9-tarjouskilpailun hyväksyttävien toimenpiteiden kustannukset vuodelle 2019 ovat yhteensä euroa (+alv), joka maksetaan liikennöitsijälle bonuksena liikennöintikorvausten lisäksi. HSL:n tavoitteena on leikata joukkoliikenteen ilmanlaatuun vaikuttavia lähipäästöjä (NOx, PM) sekä hiilidioksidipäästöjä (CO2) yli 90 % vuodesta 2010 vuoteen Se ei onnistu ilman uusinta ajoneuvoteknologiaa, parhaimpia polttoaineita sekä sähkön hyödyntämistä. Ympäristöbonuksen toimenpiteitä suunnataan myös niin, että pääkaupunkiseudulla esiintyviä ilmanlaatuongelmia voidaan lieventää. Ympäristöbonus-mallissa huomioidaan sekä hiilidioksidin että haitallisten lähipäästöjen vähentäminen direktiivissä 2009/33/EY määriteltyjen haitta-arvojen mukaisesti. NOx:in haitta-arvo huomioidaan kolminkertaisena perustasoon verrattuna, eli NOx haitta-arvo on euroa/t, PM haitta-arvo on myös huomioitu kaksinkertaisena perustasoon verrattuna, eli PM haitta-arvo on euroa/t. CO2-päästön haitta-arvo on direktiivin sallima maksimiarvo 80 euroa/t. Bonusperusteena ovat uudet toimenpiteet, jotka ylittävät voimassaolevien sopimusten ja tarjousten mukaiset sitoumukset ja joista liikennöitsijät antavat erillisen tarjouksen. Tarjouskilpailussa hyväksytään parhaat esitetyistä toimenpiteistä kustannustehokkuuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes

19 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus kokonaiskustannus vastaa ympäristöbonukselle osoitettua vuotuista määrärahaa. Näin esitetty bonusmalli on mahdollisimman teknologianeutraali ja asettaa erilaiset päästöjä vähentävät toimenpiteet suoraan vertailukelpoisiksi. Biopolttoaineella (biokaasu, biodiesel tai bioetanoli) saavutettavan päästövähennyksen perusteena on tarjouksen mukainen HSL:n liikenteessä tarjousjakson aikana käytettävä polttoainemäärä ja sillä saavutettava riippumattomassa tutkimuslaitoksessa vahvistettujen mittaustulosten mukainen päästövähennys sekä polttoaineen laskennallinen hiilidioksidipäästön alenema. Biopolttoaineiden päästövaikutuksen laskentaperusteena on tällä hetkellä käytettävissä direktiivin 2009/28/EY (RES-direktiivi) mukaiset kestävyyskriteerit, mutta ympäristöbonuksen tarjouskilpailussa tullaan soveltamaan vuosittain uusimpia julkaistuja säädöksiä ja standardeja. HSL:n ympäristöbonuksen perusteeksi hyväksytään ainoastaan ns. kaksinkertaisesti laskettavat jäteperäiset polttoaineet (RES-direktiivin artikla 21, kohta 2). Polttoaineissa on käytettävä ainoastaan voimassa olevien kansallisten määräysten mukaisia kestävästi tuotettuja biokomponentteja (viittaus veroluokat T). T-veroluokkaan kuuluvat polttoaineet, jotka on tuotettu jätteistä, tähteistä, syötäväksi kelpaamattomasta selluloosasta tai lignoselluloosasta. Kalustoinvestoinneilla toteutettavien toimenpiteiden hyödyt korvataan vuotuisen ajosuoritteen mukaisesti tarjouksessa ko. linja-autolle määritellyn liikennöintikohteen jäljellä olevan sopimuskauden ajan. Ympäristöbonuksen perusteeksi hyväksyttyä autoa ei saa tänä aikana tarjota muihin kilpailutettaviin sopimuskohteisiin, bussia ei myöskään huomioida kohteen keski-iän laskennassa. Vuosittain ratkaistava bonus mahdollistaa joustavasti parhaiden kulloinkin käytettävissä olevien toimenpiteiden edistämisen ja se mukautuu teknologian kehitykseen sekä päästövaikutusten laskentamenetelmien ja mittaustulosten muutoksiin. Jaettavan ympäristöbonussumman kasvua voidaan nopeuttaa tai hidastaa tarpeen mukaan, jolloin voidaan ottaa huomioon saavutetut tulokset, käytettävissä olevien toimenpiteiden rajahyöty, liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen muilla keinoilla sekä HSL:n omistajakuntien maksuhalukkuus. Hyväksyttävien tarjousten keskimääräinen ympäristöhyöty tulee olla vähintään sama kuin tarjousten hinta, jolloin hyväksyttävien tarjousten kokonaismäärää rajoittaa joko käytettävissä oleva määräraha tai keskimääräinen ympäristöhyöty. Tarjoukset hyväksytään paremmuusjärjestyksessä. Hallintosäännön 7 :n 5 kohdan mukaan hallitus päättää liikenteen kilpailuttamisperiaatteista sekä muista ostopalveluperiaatteista. Ehdotus Hallitus päättää a) hyväksyä edellä esitettyjen periaatteiden mukaisen mallin, jolla HSL

20 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus hyvittää jäteperäisten (kaksoislaskettavien) biopolttoaineiden käytöllä ja muilla erillistoimenpiteillä saavutetun CO2-, PM- ja NOx päästöjen vähenemän linja-autojen sopimusliikenteessä vuosittain päätettävällä ja erikseen kilpailutettavalla ympäristöbonuksella; b) järjestää ympäristöbonusta koskevan erillisen tarjouskilpailun lokakuussa 2018, jotta bonus voidaan ottaa käyttöön tammikuussa 2019; c) oikeuttaa toimitusjohtajan hyväksymään ympäristöbonusta koskevan tarjouskilpailun lopulliset hankinta-asiakirjat; d) osoittaa ympäristöbonuksen 9 soveltamiskaudelle 2019 yhteensä euron (+alv) suuruisen määrärahan, josta euroa on aikaisemman Y1 ympäristöbonuskilpailun kustannuksia, sekä euroa on ympäristöbonus Y6:n täydennyksen (Y6+ retrofit) kustannuksia. Uusien tarjouksien määrärahaksi jää tällöin euroa; sekä e) tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

21 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus HSL:N HENKILÖSTÖN TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKINTA VUOSILLE SEKÄ OPTIO VUOSILLE / /2018 Hallitus 118 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p ja henkilöstöpäällikkö Eeva-Liisa Haaksluoto, p Hankinta koskee HSL:n henkilökunnan lakisääteisiä työterveyshuollon palveluja ja niitä täydentäviä työterveyshuollon palveluja. HSL:n henkilöstön nykyisiä työterveyshuollon palveluita koskeva sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun. Nykyisen sopimuksen kustannukset ovat olleet noin euroa vuodessa. HSL on kilpailuttanut palvelujen hankinnan siten, että ilmoitus palveluhankinnasta julkaistiin avointa menettelyä noudattaen julkisten hankintojen ilmoituskanavassa HILMA:ssa Määräaikaan klo mennessä tarjouksen jätti yhteensä kolme tarjoajaa. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin seuraavien vertailuperusteiden mukaan: palvelujen hinnat keskeisissä sairaanhoidon palveluissa (painoarvo 50 %) ja palvelujen laatu (painoarvo 50 %). Palvelujen laatua ja sisältöä arvioitiin seuraavien kokonaisuuksien kautta: työterveysyhteistyö, työkykyjohtaminen, ennaltaehkäisy ja referenssit esimiesten tukemisesta työkykyjohtamisessa. Palvelujen laadun tarjousvertailussa käytettiin asiantuntijana Työterveyslaitosta. Sopimuskausi on Sopimuskauden jatkamisesta voidaan sopia kaksi kertaa yksi vuosi kerrallaan (optiokaudet vuotta). Tarjousten hinta- ja laatuvertailu on esitetty liitteenä. Hallintosäännön 7 :n 8 kohdan mukaan hallitus päättää hankinnoista. Ehdotus Hallitus päättää a) valita vertailun perusteella työterveyshuollon palvelujen tuottajaksi Mehiläinen Oy:n alkaen; b) valtuuttaa toimitusjohtajan tai tämän määräämän päättämään tarjouspyynnön mukaisten optiovuosien käytöstä; sekä c) tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa. Hankintaa koskeva sopimus ei synny tällä päätöksellä, vaan vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Hankinnasta laaditaan kirjallinen sopimus, joka voidaan erityisalojen hankintalain (1398/2016) 120 :n mukaisesti tehdä

22 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus ja panna täytäntöön aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun hankintapäätös on annettu tiedoksi. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet Tarjousten hinta- ja laatuvertailu Tarjouspyyntö

23 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus PAINOTÖIDEN SEKÄ PAINOTUOTTEIDEN VARASTOINTI- JA LOGISTIIKKAPALVELUIDEN HANKINTA VUOSILLE SEKÄ OPTIO VUOSILLE / /2018 Hallitus 119 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Mari Flink, p ja viestintäsuunnittelija Leila Karttunen-Selin, p HSL: hallitus on kokouksessaan päättänyt hankkia painotyöt vuosille ja optiosta vuosille sekä oikeuttanut toimitusjohtajan päättämään tarjouspyynnön mukaisesta optioiden käytöstä. Toimitusjohtaja on viranhaltijapäätöksellään päättänyt option käytöstä vuodelle 2017 ja edelleen option käytöstä vuodelle Viimeisin sopimuksen optiovuosi päättyy , minkä vuoksi painotyöt sekä painotuotteiden varastointi- ja logistiikkapalvelut on kilpailutettu. Helsingin seudun liikenne painattaa irtoaikataulut aikataulukausien vaihtuessa toukokuussa ja heinäkuussa. Myös aikataulukausien aikana painetaan uudet aikataulut, jos aikataulut muuttuvat. Irtoaikatauluja on jaossa palvelupisteissä. Kilpailutettuihin painotöihin sekä varastointi- ja logistiikkapalveluihin kuuluvat irtoaikataulut sekä muut HSL:n painotyöt. Muita painotuotteita ovat mm. HSL:n esitteet, hinnastot, raportit, infolehdet, kampanjajulisteet, kirjekuoret ja työmatkasetelit. Painotöistä ja varastointi- ja logistiikkapalveluista järjestettiin avoimen menettelyn mukainen tarjouskilpailu, joka oli avoinna välisen ajan. Tarjouspyynnössä mainittiin lisäksi kahden vuoden mahdollisesta optiosta vuosille Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö julkaistiin HILMA:ssa Kyseessä on erityisalojen hankintalain 13 :n mukaisen kynnysarvon ylittävä hankinta. Tarjous tuli toimittaa HSL:lle klo mennessä. Määräaikaan mennessä saatiin neljä tarjousta ja tarjoajat olivat Edita Prima Oy, Erweko Oy, Grano Oy ja PunaMusta Oy. Tarjouspyynnön tarjoajien soveltuvuutta koskevien vähimmäisvaatimusten mukaan tarjoajan oli toimitettava tiedot vähintään kahdesta vastaavanlaisten palvelujen referenssistä viimeisen kahden vuoden ajalta. Tarjousten soveltuvuuden tarkastamisessa todettiin, että Erweko Oy ei täyttänyt tarjoajille asetettuja soveltuvuusvaatimuksia ja tämä tarjous suljettiin tarjouskilpailun ulkopuolelle. Erweko Oy ei ollut toimittanut tarjouspyynnössä vaadittuja referenssejä lainkaan. Tarjouspyynnössä pyydettiin esimerkkihintoja tietyille painotuotteille, ja yksikköhinnat varasto- ja logistiikkapalveluille. Tarjousten vertailussa käytettiin tarjouspyynnössä ilmoitettua kokonaishintaa. Hintavertailun perusteella hyväksytyistä tarjouksista hinnaltaan halvin oli Grano Oy:n tarjous, jonka vertailuhinta oli ,75 euroa. Arvio vuotuisista irtoaikataulujen ja muiden

24 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus painotöiden sekä varastointi- ja logistiikkapalveluiden hankintakustannuksista on euroa (+alv). Tarjousten hintavertailu on esitetty liitteenä. Hankinnan arvioitu kokonaissumma optiovuosineen on yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa (+alv). Päätös optiovuosista tulee tehdä ennen sopimuskauden päättymistä. Ehdotus Hallitus päättää a) sulkea Erweko Oy:n pois tarjouskilpailusta esityslistatekstissä ilmenevin perustein; b) valita vertailun perusteella Grano Oy:n painotöiden sekä painotuotteiden varastointi- ja logistiikkapalvelujen palveluntuottajaksi vuosille ; c) oikeuttaa toimitusjohtajan tai tämän määräämän päättämään tarjouspyynnön mukaisten optiovuosien käytöstä; sekä d) tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa. Hankintaa koskeva sopimus ei synny tällä päätöksellä. Hankinnasta laaditaan kirjallinen sopimus, joka voidaan erityisalojen hankintalain (1398/2016) 120 :n mukaisesti tehdä ja panna täytäntöön aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun hankintapäätös on annettu tiedoksi. Päätös Liitteet Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Tarjousten hintavertailu Tarjouspyyntö

25 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus LAUSUNNON ANTAMINEN LUONNOKSESTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUKSEKSI MAANTEIDEN JA RAUTATEIDEN RUNKOVERKOSTA JA NIIDEN PALVELUTASOSTA 386/ /2018 Hallitus 120 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelijat Osastonjohtaja Sini Puntanen, p , ryhmäpäällikkö Aarno Kononen, p ja liikennesuunnittelija Riikka Aaltonen, p Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta mennessä. HSL on pyytänyt ja saanut lisäaikaa lausunnon toimittamiselle asti, jotta HSL:n hallitus ehtii käsitellä asiaa kokouksessaan. Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntoaineisto on kokonaisuudessaan nähtävillä lausuntopalvelussa (linkki). Tiivistelmä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) pitää olennaisen tärkeänä, että kaupunkiseutujen näkökulma otetaan vahvasti huomioon sekä runkoverkkopäätöksessä että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa. Runkoverkon ja sen palvelutason määrittely on kannatettavaa ja mahdollistaa priorisoinnin ja strategiset valinnat maanteiden ja rautateiden verkon kehittämiseksi. Runkoverkolla priorisoidaan valtakunnallista pitkämatkaista liikennettä sekä kuljetuksia. Kasvavilla kaupunkiseuduilla, kuten Helsingin seudulla, tulee kuitenkin ottaa esitettyä vahvemmin huomioon koko liikennejärjestelmä sekä kestävän liikkumisen ja maankäytön kehittämisen edellytykset. Runkoverkkoasetus tulee olemaan keskeisenä lähtökohtana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelulle ja kehittämistoimenpiteiden määrittelylle. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee valmistella tiiviissä yhteistyössä kuntien ja seutujen kanssa. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman (MAL 2019) ja sen pohjalta valmisteltavan valtion ja Helsingin seudun kuntien MAL-sopimuksen tulee toimia pohjana myös valtakunnalliselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle Helsingin seudun osalta. Maanteiden runkoverkko ulottuu asetusluonnoksen mukaan Helsingin seudun sisääntuloteillä (valtatie 1, valtatie 3, valtatie 4 ja valtatie 7) Kehä III:n sisäpuoliselle alueelle, valtateiden 1, 3 ja 4 osalta jopa Kehä I:n sisäpuolelle. Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän näkemyksen mukaan

26 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus runkoverkkoon kuuluvien tiejaksojen tulisi Helsingin seudulla alkaa Kehä III:lta ja sen ulkopuolelta. Kehä III:n sisäpuolella väylän nopeustaso, liittymien määrä ja muut palvelutasoon vaikuttavat tekijät tulee sovittaa yhteen seudullisen ja paikallisen liikenteen sekä maankäytön ja sen kehittämisen tarpeiden kanssa. Asetusluonnos ei sisällytä rautateiden runkoverkkoon Kehärataa, vaikka liikenteen volyymi on sillä huomattavasti suurempi kuin monilla pitkämatkaisen liikenteen käyttämillä rataosuuksilla. Kehärata yhdistää toisiinsa Vantaankosken radan ja Pääradan ja mahdollistaa yhteyden Helsinki-Vantaan lentoaseman, muun Suomen ja Helsingin keskustan välille. Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä esittää, että Kehärata lisätään osaksi rautateiden runkoverkkoa. Lisäksi rautateiden runkoverkon suhde kaupunkiratoihin tulisi määritellä runkoverkkoasetuksessa. Kehäradan ja muiden kaupunkiratojen matkustajaliikenne ei saa häiriintyä tai vaarantua, vaan se pitää ottaa jo merkittävän volyyminsa vuoksi tasaveroisesti huomioon pitkämatkaisen henkilöliikenteen kanssa esimerkiksi radan kunnossapidon osalta. Helsingin pään junaliikenteen häiriöt heijastuvat helposti koko Suomeen, joten Helsingin seudun junaliikenteen toimintavarmuus on kriittistä koko rautatiejärjestelmän kannalta. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Runkoverkkoasetuksella säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä sekä runkoverkolla noudatettavasta palvelutasosta. Runkoverkkoasetuksen valmistelu on kytkeytynyt maantielain (503/2005, nyk. laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä) ja ratalain (110/2007) uudistukseen. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain muutokset hyväksyttiin kesällä 2018 eduskunnassa ja ne tulivat voimaan Esityksen tavoitteena on säätää maanteiden ja rautateiden kuulumisesta valtakunnallisesti merkittävään runkoverkkoon. Esityksen keskeisenä tavoitteena on lisäksi varmistaa runkoverkkoon kuuluvien maanteiden ja rautateiden muuta tie- ja rataverkkoa korkeampi palvelutaso. Yhteisen ja korkean matkojen ja kuljetusten palvelutason varmistaminen runkoverkkopäätöksellä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä tarjoaa tärkeää tietoa elinkeinoelämän toiminnan suunnittelun tueksi. Runkoverkko perustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Runkoverkolla luodaan edellytyksiä uusien palveluiden kehittymiselle sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle. Määrittelyn kriteereinä on käytetty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta. Lisäksi runkoverkon määrittelyssä on otettu huomioon TEN-T ydinverkko. Määrittelyssä on huomioitu sekä nykytilanne että ennusteet tulevasta kehityksestä. Seuraavat runkoverkkoon kuuluviksi esitetyt maantiet koskevat Helsingin

27 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus seutua: - Valtatie 1 Helsinki Turku tieosat 3 (Pikku Huopalahti) 11 (Vihdin ja Lohjan raja) - Valtatie 2 Helsinki Pori tieosat 2 (Nummela) 5 (Vihdin ja Karkkilan raja) - Valtatie 3 Helsinki Tampere tieosat 101 (Hakamäentie) 109 (Hyvinkään ja Riihimäen raja) - Valtatie 4 Helsinki Lahti tieosat 102 (Koskelantie) 116 (Mäntsälän ja Orimattilan raja) - Valtatie 7 Helsinki Vaalimaa tieosat 1 (Jakomäki, Vt 4 liittymäalue) 5 (Sipoon ja Porvoon raja) - Kehätie 50 Kehä III tieosat 3 (Lommila, Vt 1 liittymäalue) 8 (Långmossen, Vt 7 liittymäalue) Valtateiden 1, 3 ja 4 valtakunnalliseen runkoverkkoon esitetyn osuuden alkupisteet sijaitsevat syvällä Helsingin kaupunkialueella Kehä I:n sisäpuolella ja valtatien 7 alkupiste Kehä III:n sisäpuolella. Rautateiden runkoverkon osalla Helsingin seutua koskevat rataosuudet ovat Helsinki-Turku, Helsinki-Riihimäki ja Helsinki-Lahti. Runkoverkkoasetuksessa ei ole määritelty, mitkä rataosuuden raiteet kuuluvat rautateiden runkoverkkoon. Ehdotus Käsittely Päätös Liite Hallitus päättää antaa asiasta liitteen mukaisen lausunnon. Osastonjohtaja Sini Puntanen selosti asiaa kokouksessa. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. HSL:n lausunto luonnoksesta Liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

28 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus JOUKKOLIIKENTEEN KALUSTON LAATUTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ / /2018 Hallitus 121 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelijat Osastonjohtaja Sini Puntanen, p , ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori, p ja liikennetutkija Erika Rintamäenpää, p HSL tutkii joukkoliikenteen kaluston laatua havainnointitutkimuksella. Poikkeamapisteitä kertyy, kun kalustossa havaitaan poikkeama. Tulosten esitysmuoto on bussi-/vaunu-/junayksikkökohtainen poikkeamapisteiden keskiarvo. Mitä vähemmän poikkeamapisteitä on, sitä parempi on kaluston laatu. Eri liikennemuotojen tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia johtuen kalusto-ominaisuuksista ja tutkittavien tekijöiden määrästä. Bussiliikenteen poikkeamapisteet pysyivät vakiintuneella tasolla Bussiliikenteessä ei tapahtunut kaluston laadun osalta suuria muutoksia verrattuna edelliseen tutkimuskauteen. Koko bussikaluston poikkeamapisteiden keskiarvo oli 26 pistettä, kun edellisenä syksynä pisteitä oli 23. Eniten busseista löytyi ikkunoiden, seinien ja tukitankojen ja istuimien siisteyden puutteita. Poikkeamapisteet pysyivät usean eri laatutekijän kohdalla lähes samana kuin viime syksynä. Ainoastaan korin ulkopintojen pisteissä tapahtui selvää kasvua. Poikkeamapisteissä tapahtui muutoksia molempiin suuntiin usean liikennöitsijän kohdalla. Enimmillään pisteet kasvoivat yhden liikennöitsijän kohdalla 19 pisteellä verrattuna edelliseen tutkimuskauteen. Raitioliikenteen tulos heikkeni ja metron tutkimistapaa muutettiin Raitioliikenteen tulos heikentyi selvästi verrattuna aiempiin tutkimuskausiin. Tulos heikkeni kaikkien kolmen vaunutyypin (nivelraitiovaunu, matalalattiaraitiovaunu, Artic) kohdalla. Raitioliikenteen havaintojen keskimääräiset poikkeamapisteet kevään tutkimuskaudella olivat 31, kun viime syksynä pisteiden keskiarvo oli 19. Puutteita löytyi edelliseen tutkimuskauteen verrattuna erityisen paljon ikkunoista, lattioilta & portaista sekä istuimien siisteydestä. Vanhoista nivelraitiovaunuista havaittiin erityisen paljon lattioiden ja portaiden vikoja. Matalalattiaraitiovaunuissa oli etenkin ikkunoiden poikkeamia ja Articeissa puolestaan istuimien siisteyden puutteita. Metron tutkimistapaa muutettiin keväällä siten, että metrojunan kaikki neljä vaunua tutkitaan samalla kerralla pelkän yhden vaunun sijasta. Tähän ratkaisuun päädyttiin, jotta metrosta voitaisiin jatkossa esittää koko metrojunaa koskevia tuloksia kuten muissa HSL:n tutkimuksissa ja tilastoissa. Metrojunan keskimääräiset pisteet olivat 52 poikkeamapistettä kevään tutkimuskaudella. Yksittäisen vaunun poikkeamapisteiden keskiarvo oli

29 PÖYTÄKIRJA 17/ Hallitus keväällä 14 pistettä, kun viime syksynä vaunun pistekeskiarvo oli 17. Metrossa havaittiin eniten ikkunoiden ja seinien ja tukitankojen poikkeamia. Lähijunaliikenteessä erot kahden kalustosarjan välillä kaventuivat Lähijunaliikenteessä tutkitaan Sm5-kalustoa, jota on kahta sarjaa. Erot kahden junasarjan välillä kaventuivat verrattuna aiempiin tutkimuskausiin. Selvästi eniten lähijunista löytyi istuimien siisteyteen liittyviä puutteita. Niiden lisäksi junista löytyi etenkin ikkunoiden, pöytien ja roskakorien sekä WC:n siisteyden poikkeamia. Kevään 2018 tulokset sisältävät bussin, vaunun ja junayksikön havainnot. Havainnoista 72 % tehtiin bussiliikenteessä, 9 % raitioliikenteessä, 12 % metroliikenteessä ja 7 % lähijunaliikenteessä. Kevään 2018 tutkimuskausi ulottui tammikuun puolivälistä toukokuun puoleen väliin. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään liikennöitsijöille maksettavien laatubonusten ja heiltä perittävien laatusanktioiden määrittelyssä, sekä kaluston laadun kehittämisessä. Kaluston laadunvalvonnan tavoitteena on parantaa matkustajan kokemaa laatua. Kaluston laatututkimus aloitettiin vuonna 2012, minkä jälkeen myös asukkaiden ja asiakkaiden tyytyväisyys joukkoliikennevälineiden siisteyteen on parantunut. Ehdotus Käsittely Päätös Hallitus päättää merkitä kevään 2018 joukkoliikenteen kaluston laatututkimuksen tulokset tiedoksi. Osastonjohtaja Sini Puntanen selosti asiaa kokouksessa. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.