Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Jäkälä-Tapanila 2018-2019
Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Oppimisympäristö Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: Lapsen Vasut toiminnan suunnittelussa Digitalisaatioon liittyvä tavoite Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen 2
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta 16.5.2017) Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Yksikön toimintasuunnitelma laaditaan toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 3
Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan 2017-2021 Vasuperusteissa määritellyt arvot: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa 4
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Lapsen varhaiskasvatuksen aloitus sekä siirtyminen toiseen ryhmään suunnitellaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Ryhmästä tai päiväkodista toiseen siirtyvän lapsen ja huoltajien kanssa sovitaan tarvittaessa tutustuminen ja siirtopalaveri. Huoltajat ottavat yhteyttä ryhmään varhaiskasvatuspaikan saatuaan ja sopivat tutustumiskäynnin. Jokaisen aloittavan lapsen huoltajien kanssa tehdään suunnitelma lapsen tutustumisesta. Yleensä viikon harjoittelu ennen varhaiskasvatuksen aloittamista on riittävä. Tärkeät tiedotteet ja täytettävät lomakkeet jaetaan tutustumiskäynnin yhteydessä. Aloituskeskustelu käydään huoltajien kanssa tutustumisjakson aikana, siinä huoltajat kertovat lapsestaan tärkeinä pitämiään asioita sekä saavat tietoa lapsiryhmästä, päiväkodista ja sen toiminnasta henkilöstöltä. Lapsen aloittaessa henkilöstö ottaa erityisesti huomioon uuden lapsen ja rakentaa yhteyttä lapseen sekä auttaa lasta kiinnittymään osaksi ryhmää. Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma tai lapsen esiopetuksen suunnitelma (leops) marraskuun loppuun mennessä ja sitä arvioidaan keväällä. 5
Oppimisympäristö Päiväkoti Jäkälä sijaitsee luonnonläheisellä paikalla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Viihtyisä kahden kerroksen päiväkoti, jossa on reilut toimintatilat. Jäkälässä on kolme lapsiryhmää: Ahmat (yläkerta) 6-vuotiaat lapset, Hillerit (alakerta) 5 -vuotiaat lapset ja Sopulit (alakerta) 2-4 -vuotiaat lapset. Päiväkodissa järjestetään myös pienten lasten kerhotoimintaa. Päiväkoti Tapanila sijaitsee vanhan omakotitaloalueen keskellä, rauhaisalla ja luonnonläheisellä paikalla. Tapanilassa on kuusi lapsiryhmää: Hahtuvat (1-2 -vuotiaat), Auringonsäteet ja Puhurit (2-4 -vuotiaat), Kastehelmet (3-4 -vuotiaat), Sateenkaaret (5-vuotiaat) ja Pilvenhattarat (6 -vuotiaat). Molemmissa päiväkodeissa järjestetään pienryhmätoimintaa ja kaikki ryhmät muovautuvat lasten tarpeiden mukaisesti. Jokaisella ryhmällä on käytössä ryhmän omaa ja yhteiskäyttöistä tilaa. Yhteiskäyttöistä tilaa on liikuntasalit ja käytävät. Ryhmätilat on kalustettu ja varustettu ryhmän tarpeiden mukaan. Tilaa muokkaavat lasten leikit ja kiinnostuksen kohteet sekä sen hetkinen toiminta. Oppimista tapahtuu kaikissa ympäristöissä ja lapsiryhmän oppimisympäristö laajenee lasten kasvaessa. Pienimpien ryhmät toimivat päiväkodin tiloissa ja retkeilevät lähiympäristössä. Isompien lasten ryhmät liikkuvat paljon lähimetsissä ja Helsingin kaupungin kulttuuri- ja liikuntakohteissa (esim. Malmitalo, Tapanilan kirjasto, museot). Oppimisympäristönä on koko kaupunki. Monipuolinen liikkuminen innostaa lapsia kokeilemaan liikunnan iloa sisällä ja ulkona, kaikkina vuodenaikoina, ohjatusti ja omaehtoisesti. Ryhmässä liikkuminen rakentaa lasten itsetuntoa, ryhmäytymistä sekä vuorovaikutus- ja itsesäätelytaitoja, kehotuntemusta ja hallintaa. Henkilöstön tehtävä on suunnitella päivän rakenne, sisä- ja ulkoympäristö sekä toiminnan sisällöt niin, että lapset voivat monipuolisesti ja turvallisesti nauttia liikkumisesta päivittäin. Lasten kanssa käsitellään lähiliikenteessä liikkumista ja turvalliseen liikkumiseen liittyviä sääntöjä ja tapoja. Liikuntavälineet ja muut materiaalit ovat lasten saatavilla myös omaehtoisen leikin aikana. 6
Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on prosessi, joka alkaa lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa ja päättyy hänen siirtyessään kouluun. Minkä työstämiseen, dokumentointiin ja havainnointiin osallistuvat huoltajat ja lapsi sekä koko lapsen kanssa toimiva moniammatillinen tiimi. Kaikille 15.9.2018 tilanteessa varhaiskasvatuksessa oleville lapsille on laadittu lapsen vasu ja esiopetuksessa oleville lapsille leops 30.11.2018 mennessä. Valmistautuminen Henkilöstön havainnot Lasten haastattelut Lapsen ja huoltajan näkökulmat Suunnitelman laadinta Arvioidaan lapsen aiemman Vasun/Leopsin toteutumista ja suunnitellaan tulevaa Lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet Lapsen Vasukeskustelu/Leops-keskustelu Monialainen yhteistyö Tarvittaessa mukaan esim. kiertävä erityislastentarhanopettaja, suomi toisena kielenä opettaja, puhe- tai toimintaterapeutti, neuvolapsykologi Yksilöllinen suunnitelma Tavoitteet toiminnalle ja toimenpiteet tavoitteiden toteutumiseksi 7
Digitalisaatio varhaiskasvatuksessa Yksikön kehittämiskohde: tietoteknologian hyödyntäminen Tavoitteena on osaamisen jakaminen ja tietoteknologian näkyminen päivittäisessä arjessa. Sähköisen viestinnän lisääminen ryhmien toimintaan. Ryhmien olemassa olevia ja ryhmään hankittavia uusia digivälineitä (kamera, kännykkä, tabletti) käytetään monipuolisesti lasten kanssa sekä lapsia kannustetaan omaan tuottamiseen (esim. kuvaaminen, äänittäminen, animaatiot) digivälineitä hyödyntäen ja monilukutaitoa edistäen. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa sekä varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä. Jokainen tiimi valitsee tietoteknologisen työn/sovelluksen, jonka ottaa käyttöön lapsiryhmässä. Lapsiryhmässä tehtävä työ dokumentoidaan ja tuodaan esille yksikön yhteisissä toiminnoissa, esim. tapahtumat tai pedapalaverit. Projektia esitellään joustavasti ja tiimin toimintaan sopivalla tavalla muille työtiimeille yksikössä ja lapsille sekä huoltajille. Alueen kehittämiskohde: toimintakulttuurin kehittäminen digitalisaation mahdollisuuksia ja kokemuksia monipuolisesti hyödyntäen Otetaan käyttöön koko alueella sähköinen tiedottaminen. Jaetaan digitaalista osaamista yksiköissä ja alueella. Alueella pidetään yhteinen digiviikko vko 11/2019. 8
Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Jäkälässä on läpi vuoden teemana seikkailua yhdessä ja Tapanilassa on kestävä ystävyys. Molemmissa taloissa korostuvat sosiaaliset vuorovaikutustaidot, tunteet ja tunteiden säätely, ongelmanratkaisutaidot, lasten omat ratkaisut ja niiden vaikutukset toisiin sekä ympäröivään yhteisöön. Teemat näkyvät lasten mielenkiinnon kohteiden huomioimisena ja tapahtumien sisällöissä. Lapsia rohkaistaan hyvään, arvostavaan ja toisia kunnioittavaan vuorovaikutukseen sekä toimimaan ryhmän sekä yhteisön jäseninä. Myönteinen ja kannustava vuorovaikutus tukee lapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä. Jokaisen lapsen ja aikuisen on turvallista ilmaista omat mielipiteensä, osallistua ja vaikuttaa päiväkodin toimintaan. Henkilöstö tukee lasten vertaissuhteiden syntymistä ja vaalii ystävyyssuhteita. Lasten kanssa opetellaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Yksikön kehittämiskohde: yhteistyörakenteita luodaan ja vahvistetaan niin yksikön, toimipisteiden kuin ryhmienkin välillä Koko yksikköön yhteiset kokousrakenteet ja käytännöt (yksikkö-, talo-, tiimi- ja pedapalaverit). Kokouksille valitaan puheenjohtaja ja sihteeri. Esityslista ja muistiot laaditaan jokaisesta kokouksesta. Jokainen henkilöstöstä huolehtii tiedon siirtymisestä toiselle. Jokainen on vastuussa vuorovaikutuksen laadusta muun henkilökunnan, ryhmän, lasten ja vanhempien kanssa toimiessaan. 9
Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa. Henkilöstö rohkaisee eri kulttuuritaustoista olevia perheitä kertomaan omasta kulttuuristaan ja miten henkilöstö yhdessä vanhempien kanssa voi tuoda sitä näkyväksi lapsiryhmän toimintaan. Huoltajien asiantuntijuutta oman kulttuurin asioissa arvostetaan ja hyödynnetään. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. Lasten osallisuuden takaamiseksi tulee varmistaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus tulla ymmärretyksi ja ymmärtää ympäristönsä tapahtumia. Jokaisen lapsen on turvallista ilmaista omat mielipiteensä ja jokaisen yksilön kulttuuria arvostetaan. Lapsille tehdään kaksikielisyyden suunnitelma ja perhettä kannustetaan käyttämään äidinkieltään lapsensa kanssa. Henkilöstö varmistaa, että jokainen lapsi tulee ymmärretyksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Käytämme apuna kuvia, kielitietoisia leikkejä kielen kehityksessä. Järjestämme suomalaiseen kulttuuriperimään liittyviä tapahtumia: Äitienpäivä, Isänpäivä, Joulu, Pääsiäinen, Isovanhempien päivä. Henkilöstö tutustuu aktiivisesti ympäristön moninaisuuteen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. 10
Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen Vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen Tavoitteena on luoda ja opettaa tiedon ja taidon rajat ylittävää osaamista lapsille, jotta heillä olisi kykyä elää, osallistua ja vaikuttaa alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Lapsia innostetaan oppimaan, tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä, myös digitaalisissa ympäristöissä. Lasten osallisuutta lisätään tarjoamalla mahdollisuuksia ja välineitä tuoda esiin ideoita, ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. Lasten kokoukset, lasten haastattelut, valmiiden kuvien käyttö ja henkilökunnan havainnointi lapsesta
Oppimisen alueet Oppimisen alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Ne ohjaavat henkilöstöä monipuolisen ja eheytetyn pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä lasten kanssa. Lapsilla on oikeus saada monipuolisia kokemuksia oppimisen eri alueista. Kielen rikas maailma Ilmaisun monet muodot Minä ja yhteisömme Tutkin ja toimin ympäristössäni Kasvan, liikun ja kehityn Henkilöstön tehtävänä on varmistaa, että pedagoginen toiminta edistää eri-ikäisten lasten kehitystä ja oppimista. Oppimisen alueet eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Lasten mielenkiinnon kohteet ja kysymykset ovat toiminnan keskeinen lähtökohta. Esim. Metsäretket, joissa liikutaan eri tavoin, pohditaan asioita ja harjoitellaan yhteistyötaitoja, tutkitaan ja opitaan ympäristökasvatusta ja laskemista sekä uutta sanastoa vuodenajoista ja eläimistä. Esim. Kirjainten harjoittelemisessa hyödynnetään perinteisten kynätehtävien lisäksi liikkumista, mm. voidaan tehdä kehonaakkosia, muovaillaan tai piirretään luonnosta löytyneellä kepillä hiekkaan kirjainta metsässä.
Yhteistyö ja viestintä Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Lasten huoltajilla on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa. Vanhempaintoimikunta, asiakaskysely, teemapäivät, päivittäiset kohtaamiset, Vasut/Leopsit Henkilöstö tuo näkyväksi pedagogisen toiminnan tavoitteita ja sisältöjä sekä sähköisesti että vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa. Jokainen ryhmä käyttää sähköpostia toiminnasta tiedottamiseen ja eteisten ilmoitustauluilla on ajantasainen tieto ryhmän toiminnasta ja tulevista tapahtumista. Tuen tarpeen havainnointi, tuen suunnittelu ja toteuttaminen sekä arviointi tehdään yhteistyössä huoltajien ja tarvittaessa muiden lapsia ja perheitä koskevien palvelujen kanssa. Monialaista yhteistyötä toteutetaan ensisijaisesti huoltajien suostumuksella lapsen edun ensisijaisuus huomioon ottaen. Teemme yhteistyötä alueemme kiertävän erityislastentarhanopettajan ja suomi toisena kielenä opettajan kanssa sekä yhteistyötä lasten asioissa tehdään neuvolan ja koulun kanssa. Muita yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi lasta hoitavat tahot ja lastensuojelu. 13
Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan. Arviointiin osallistuvat lapset, heidän huoltajansa, henkilöstö ja johto kaikilla tasoilla. Pidemmältä aikaväliltä kootut dokumentit ovat tärkeä osa pedagogisen toiminnan arviointia ja henkilöstön toiminnan itsearviointia. Esim. perustietolomakkeet, tilastointi, palautteiden kerääminen, kyselyt, palautteet ja muut arvioinnit ovat tärkeää dokumentaatiota, jota voidaan hyödyntää toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä.
Pedagoginen dokumentointi Pedagoginen dokumentointi on keskeinen työmenetelmä varhaiskasvatuksen lapsilähtöisessä suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreettisella ja monipuolisella tavalla. Saatuja tietoja ja ymmärrystä hyödynnetään esimerkiksi työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen muokkaamisessa jatkuvasti lasten kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi. Pedagogista dokumentointia tarvitaan myös lasten kehityksen ja oppimisen tuen tarpeiden arvioinnissa. Tavoitteena on toiminnan tekeminen läpinäkyväksi, vaikuttavuuden lisääminen, perheiden osallistaminen, yhteisöllisyyden lisääminen ja toiminnan kehittäminen. Dokumentointia voidaan tehdä hyvin monella tavalla ja monenlaisilla menetelmillä, kuten kirjatut ja tallennetut havainnot ja keskustelut, haastattelut, toiminnan ja leikkien kuvaaminen ja sanoittaminen, portfoliot ja kuvat, äänitallenteet, videot, itse tehdyt lehdet, mediaesitykset ja projektiesittely. Toimintaa arvioidaan tiimien omissa palavereissa, kokouksissa, kehittämispäivinä sekä kehityskeskusteluissa. Henkilöstön tavoitteellinen ja suunnitelmallinen itsearviointi. Huomioimme lapsilta ja vanhemmilta tulevan päivittäisen palautteen toiminnastamme. Kehitämme toimintaa asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. 15