Johtamisjärjestelmän kuvaus Päivitetty 31.1.2019
Miten käytän johtamisjärjestelmän kuvausta? Miten toimimme suhteessa kuntalaisiin, sidosryhmiimme ja toisiimme? Millainen on tarkoituksenmukainen organisaatio tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitkä ovat toimijoiden roolit, tehtävät ja vastuut? Miten kaupunkistrategiaa johdetaan ja miten tavoitteista tulee toimintaa? Miten konsernin toimintaa ohjataan? Johtamisjärjestelmän kuvaus jakautuu kolmeen polkuun: toimintamallin periaatteet, organisaatio sekä strateginen johtaminen. Värikoodi kertoo, mikä polku on kyseessä. Johtamisjärjestelmän kuvaus on kaikkien käytettävissä. Asukas, yritys ja yhteisö keskiössä Pormestarimalli ja selkeä johtaminen Poliittinen organisaatio Viranhaltijaorganisaatio Strateginen johtamisjärjestelmä Konserni- ja omistajaohjaus Hyödynnä kuvauksen dioja rohkeasti omissa esityksissäsi! Johtamisjärjestelmän kuvaus päivittyy jatkuvasti, joten lataa uusin versio aina esimerkiksi Taskusta tai Tampereen kaupungin nettisivuilta. Kumppanuus ja kehittämiskulttuuri Johtamisjärjestelmän kuvaukseen liittyviin kysymyksiin ja kommentteihin vastaa: 2 Suunnittelija Laura Heikkilä puh 0405463190 etunimi.sukunimi@tampere.fi
Tampereen toimintamallin periaatteet Tampereen toimintamallin periaatteet ovat: Asukas, yritys ja yhteisö keskiössä Pormestarimalli ja selkeä johtaminen Kumppanuus- ja kehittämiskulttuuri Periaatteet kertovat, miten toimimme suhteessa kuntalaisiin, sidosryhmiimme ja toisiimme. Tässä polussa avataan tarkemmin, mitä toimintamallin periaatteilla tarkoitetaan ja millaisilla käytänteillä ja malleilla periaatteita toteutetaan kaupungin toiminnassa. POLUN SISÄLTÖ Asukas, yritys ja yhteisö keskiössä Pormestarimalli ja selkeä johtaminen Tampereen johtamismalli Kumppanuus- ja kehittämiskulttuuri Henkilöstö kehittäjänä Mahdollistava johtaminen Vahva yhteisöllisyys Osallistumisen malli Palvelumalli 3
Asukas, yritys ja yhteisö keskiössä Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen roolia palveluiden yhteiskehittäjänä ja palveluiden toteuttajana painotetaan Tampereen toimintamallissa. Samalla tuetaan osallisuutta ja sitoutumista kaupunkiyhteisöön. Palveluja koskeva päätöksenteko on tuotu Tampereen toimintamallissa lähelle asiakasta. Palvelualueilla on keskeinen rooli kaupunkiorganisaatiossa ja niillä on käytössä erilaisia asiakaslähtöisiä organisaatioratkaisuja ja toimintatapoja. Esimerkiksi hyvinvoinnin palvelualueella: Elinkaarimalli on huomioitu avo- ja asumispalvelujen organisoinnissa. Elämänkaaren vaiheisiin perustuvassa ajattelussa palvelutoiminnan johtaminen ja asiakastyö on organisoitu väestöryhmän tarvitsemien palveluprosessien mukaisesti. Alueellinen johtamismalli ja alueellisuuteen perustuvat toimintatavat ovat käytössä kasvatus- ja opetuspalveluissa. 4
Pormestarimalli ja selkeä johtaminen Pormestarimalli toimii kaupungin poliittisen johtamisen perustana. Tamperetta johtaa pormestari apunaan kolme apulaispormestaria. Tampereen toimintamallissa kehitetään rakenteiden lisäksi erityisesti johtamisen sisältöjä. Johtamismalli korostaa toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Kaupungille on myös määritelty johtamisperiaatteet ja johtamisen osaamisvaatimukset. Johtamisperiaatteet ohjaavat johtajia ja esimiehiä toimimaan kaupungin strategian ja toimintamallin tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Johtamisen osaamisvaatimukset vahvistavat kaupungin johtamiskyvykkyyttä toimintamallin periaatteiden mukaisesti. Lue lisää pormestarimallista täältä > Lue lisää pormestariohjelmasta täältä > Lue lisää pormestarin tehtävistä Tampereen kaupungin hallintosäännössä täältä > 5
Tampereen johtamismalli Johtamismallin periaatteet Tampereen johtamismalli kuvaa, mitä kaupunkikonsernin johtamisessa on Tampereen toimintamallin ja johtamisjärjestelmän mukaan keskeistä. Tampereen tapa johtaa koostuu: Selkeistä tavoitteista tuloksellisuuden parantamiseksi Johtamisperiaatteiden mukaisesta johtamisesta Toimivasta johtamisjärjestelmästä ja linjaorganisaatiosta Tuloksellisuuden osa-alueet: Johtamisessa ja ohjauksessa korostetaan konsernin kokonaisetua, tuloksellisuutta ja johtamisen selkeyttä. Johtamismallissa lisätään palvelutoiminnan liikkumavaraa strategiaa toteuttavien, yhdessä asetettujen tulos- ja vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa. Tampereen johtamismallissa kiinnitetään erityistä huomiota johtamisosaamiseen. Johtamismalli on joustava. Johtamisen menettelytavat voivat vaihdella riippuen palvelutoiminnan organisoinnista. Palvelualueiden lautakunnilla on sekä palvelujen järjestämistehtävä että palvelutoiminnan poliittinen johtamistehtävä. 6
Kumppanuus- ja kehittämiskulttuuri Kumppanuus- ja kehittämiskulttuurin tavoitteena on tuloksellinen ja vaikuttava toiminta sekä kyvykäs ja ketterä organisaatio. Kumppanuus- ja kehittämiskulttuuria edistävät: Henkilöstö kehittäjänä -toimintatapa Mahdollistava johtaminen Vahva yhteisöllisyys. Seuraavilla dioilla avataan tarkemmin, millaisia periaatteita edellä esiteltyihin toimintatapoihin sisältyy. KUMPPANUUS- JA KEHITTÄMISKULTTUURI 7
Henkilöstö kehittäjänä Henkilöstö kehittäjänä -toimintatavan tarkoituksena on antaa tukea ja välineitä tehdä, oppia ja kehittää yhdessä. Toimintatavan perustana ovat henkilöstö kehittäjänä - periaatteet, joiden pohjalta toimintaa on lähdetty luomaan ja toteuttamaan yhdessä henkilöstön kanssa. Tavoitteena on vahvistaa henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen. Kehittäminen nähdään oivaltamisena, asioiden tekemisenä uudella tavalla ja uskalluksena ajatella toisin. Kokeilemalla rohkeasti saamme kokemuksia onnistumisista ja epäonnistumisista, jotka mahdollistavat oppimisen ja uuden luomisen. Tätä edistetään Tampereen kaupungilla muun muassa Lean- ajattelua hyödyntämällä. 8
Mahdollistava johtaminen Uskallamme johtaa ja luotamme osaamiseen lauseeseen kiteytyy Tampereen kaupungin mahdollistavan johtamisen ydin. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen perustuu kaupungin johtamisperiaatteisiin ja - osaamisvaatimuksiin. Osaamisvaatimukset jakautuvat kuuteen johtamisen osaalueeseen, joita ovat: strateginen johtaminen valmentava ja jämäkkä johtajuus uudistumisen johtaminen tuloshakuisuus kumppanuuksien johtaminen asiakaskeskeisyys KUMPPANUUS- JA KEHITTÄMISKULTTUURI Mahdollistavan johtamiskulttuurin edistämiseksi on otettu käyttöön ylimmän johdon johtamisfoorumit, joissa johto keskustelee ja työstää yhdessä ajankohtaisia johtamiseen liittyviä asioita. Kaikille kaupungin esimiehille järjestetään myös vuosittaiset esimiespäivät. 9
Vahva yhteisöllisyys Vahvalla yhteisöllisyydellä tarkoitetaan Tampereen toimintamallissa sekä kaupunkiorganisaation sisäistä että koko kaupunkiyhteisön tapaa toimia. Molempia yhdistää sama yhteisöllisyyden perusta: yhteinen tavoite ja yhdessä tekeminen tavoitteen toteuttamiseksi. Kaupungin sisäisessä toiminnassa vahva yhteisöllisyys perustuu johdon ja esimiesten läsnäoloon ja esimerkin voimaan. Yhteisöllisyyttä lisääviä tekijöitä ovat esimerkiksi: Johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys päätöksenteossa Itseohjautuvuuden, työn ja erilaisuuden kunnioittaminen Myönteinen ilmapiiri. Henkilöstöjohtamisessa halutaan panostaa erityisesti työyhteisötaitoihin, joita kuvaavat hyvä yhteishenki, auttaminen, rehellisyys, myös ongelmien esille ottaminen, ystävällisyys ja kärsivällisyys. Myös avoin ja jatkuva tiedonkulku johdon ja henkilöstön välillä on keskeistä. Koko kaupunkiyhteisön vahvaan yhteisöllisyyteen kuuluvat osallistuminen ja yhdessä tekeminen. Tässä kuvauksessa esitellään kaupungin osallistumisen malli, palvelumalli sekä alueellinen toimintatapa, jotka osaltaan kuvaavat kaupunkiyhteisön eri toimijoiden osallistumista ja yhdessä tekemistä. 10
Osallistumisen malli Alueellinen osallistuminen Kaupunkitasoinen osallistuminen Asiakasryhmäkohtaiset viralliset osallistumiskanavat Järjestökumppanuus Yrityskumppanuus Vapaaehtoistoiminta kaupungin palvelutuotannon tukena Osallistumisen mallissa painotetaan osallistumista valmisteluun ja päätöksentekoon sekä erityisesti osallistumista palveluiden kehittämiseen. Palveluja kehitetään yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Kumppanuudet kuuluvat kaikkiin työtehtäviin. Alueellinen osallistuminen perustuu kaikille avoimiin ja vuorovaikutteisiin alueverkostoihin ja niiden toiminta on yksi hyvinvointikeskusten palveluista. Avoin ja monikanavainen viestintä on osallistumisen perusta. Erityistä huomiota on haluttu kiinnittää siihen että osallistujalle pystytään osoittamaan osallistumisen vaikutukset ja varmistetaan kaupunkiorganisaatiossa tiedon kulku alhaalta ylöspäin. Osallistumisen mallia kehitetään ja arvioidaan jatkuvasti. Mahdollisina jatkokehityssuuntina nähdään esimerkiksi kokeilu- ja kehittämisryhmien mahdollisuuksien hyödyntämistä esimerkiksi palvelualueiden johdon tukena. Lue lisää osallistumisen takaamisesta kuntalaissa täältä > Lue lisää mallista kuntalaisen tavoitteiden kautta tarkasteltuna seuraavalla dialla. 11
Kuntalaisten tavoitteita Järjestökumppanuus Alueverkosto Järjestömme haluaa tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa Haluan jakaa kehittämisideani Alueverkosto, Digitaalinen vuorovaikutus Asiakasraati Haluan kehittää käyttämääni palvelua Haluan vaikuttaa elinympäristööni Alueverkosto Luotsitoiminta Haluan osallistua vapaaehtoistoimintaan Edustan yritystä ja haluan tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa Yrityskumppanuus, Alueverkosto Neuvostot ym. Esim. nuorisovaltuusto Haluan osallistua ja ajaa vertaisryhmäni asioita Haluan antaa palautetta Palautekanavat, vuorovaikutus asiakastyössä 12
Alueellinen osallistuminen Alueellinen osallistuminen perustuu kaikille ihmisille avoimiin ja vuorovaikutteisiin alueverkostoihin. Niissä alueen asukkaat, kaupungin henkilöstö, yhdistykset, yritykset ja muut toimijat yhdessä kehittävät kunkin alueen palveluita ja toimintaa. Alueverkostoissa käsitellään kaikkien palvelualueiden asioita. Alueverkostoja käytetään apuna myös kaupunkitasoisen osallistumisen toteutuksessa. Alueverkostot kokoavat, tarjoavat ja välittävät kokemustietoa omalta alueelta, antavat kannanottoja ja näkemyksiä käynnistyviin ja valmistelussa oleviin asioihin sekä tekevät aloitteita. Ne tekevät hakemusten perusteella myös esityksen yhteisöllisen aluerahan jakamisesta. Koillisen, etelän, kaakon, lännen ja keskustan alueverkostojen toiminta on yksi hyvinvointikeskusten palveluista ja niitä vetävät hyvinvointikeskusten aluekoordinaattorit. Alueverkostot ovat alueensa näköisiä ja kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Alueverkostoilla vahvistetaan alueen yhteisöllisyyttä ja luodaan mahdollisuuksia muulle yhteistyölle. Alueverkostot toimivat myös hyvinvointikeskusten asukas- ja asiakasraateina kehittäen hyvinvointikeskusten yhteistä toimintaa ja palveluita. Lue lisää alueverkostojen toiminnasta täältä > Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ovat osa alueverkostojen toimintaa. Alueverkostot ovat kaupungin kumppaneita! 13
Kaupunkitasoinen osallistuminen Asukasryhmäkohtaiset viralliset osallistumiskanavat Kaupunkitasoisella osallistumisella on tarkoitusta vaikuttaa erityisesti koko kaupunkia koskeviin asioihin kuten strategiaan tai opetussuunnitelman suunnitteluun. Tämän kaltaisiin yhteisiin asioihin on voitava osallistua asuin- tai toiminta-alueesta riippumatta. Kaupunkitasoisessa osallistumisessa on mielekästä käyttää ensisijaisesti digitaalisia osallistumismenetelmiä: Esim. vuorovaikutteinen ideoiden keruu ja analyysi (Innopinion) Karttapohjaiset sovellukset (Harava) kaava-, liikenne- ja vihersuunnittelussa Tampereen Raati -mobiilisovellus ja Otakantaa.fi. Merkittävissä kaava- ja rakennushankkeissa toteutetaan monipuoliset osallistumisjärjestelyt. Lakisääteisiin virallisiin osallistumiskanaviin kuuluvat erilaiset neuvostot ja valtuustot kuten vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, maahanmuuttajaneuvosto, nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti. Jäsenet nimetään Toimintaan kuuluvat myös viralliset kokoukset Lainsäädännön mukainen mahdollisuus vaikuttaa kunnan toimialojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Kokousten rinnalle haetaan uusia toimintamuotoja, joissa painotetaan mm. osallistumista palvelujen kehittämiseen Esimerkkinä vanhusneuvoston asiakasraati ja vammaisten asumisyksiköiden asukasneuvostot, kaupunkisuunnittelun järjestämät lasten parlamentin edustajien kohdekävelyt. Alueverkostoja käytetään apuna myös kaupunkitasoisen osallistumisen viestinnässä ja toteutuksessa. 14
Järjestö- ja yrityskumppanuus Järjestökumppanuutta edistetään koordinoimalla erilaisia yhteistyöverkostoja, kuten alueverkostoja, Perheverkkoa, Seuraparlamenttia ja Järjestöedustamoa. Järjestoedustamo perustettiin Kumppanuus2020-ohjelman myötä vuonna 2017 edistämään kuntalaisten hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä yhteistyössä kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen kesken. Seuraparlamentti on toiminut vuodesta 2014 lähtien kaupungin ja urheiluseurojen välisenä asiantuntijaelimenä, jonka kautta päätöksentekijät ja valmistelijat saavat tietoonsa seurakentän näkökulmia mm. urheiluseuratoiminnan tukemisesta, liikuntaolosuhteiden kehittämistarpeista, liikunnan edistämisestä ja urheilutapahtumista. Vapaaehtoistoiminta kaupungin palvelutuotannon tukena Tampereen kaupungin keskeiseksi vapaaehtoistoiminnan malliksi vahvistetaan ns. luotsitoimintaa. Luotsitoiminta toimii vahvana osana palvelumallityötä. Hyvinvointikeskuksista ja lähitoreista tulee luonnollisia paikkoja luotsitoiminnalle, erityisesti lisäämällä vertaisneuvojaluotseja. Vapaaehtoiset voivat toimia kokemusasiantuntijoina palvelujen kehittämisessä. Vapaaehtoistoimintaa ja kokemusasiantuntijuutta toteutetaan luotsien lisäksi monilla muilla tavoilla ja monien toimijoiden vastuulla. Sekä Järjestöedustamo että Seuraparlamentti ovat edustuksellisia elimiä, joihin järjestöt/seurat voivat asettaa ehdokkaita ja joiden jäsenet valitaan vuosittain valintakokouksissa. Yrityskumppanuutta kehitetään kutsumalla yrityksiä alueverkostoihin sekä kehittämällä ja lisäämällä kaupungin ja yritysten välistä vuoropuhelua ja yhteiskehittämistä. Vuoropuhelussa kaupunki viestii yrityksille kaupungin palveluiden, asiakkaiden ja asukkaiden haasteista ja tarpeista sekä järjestää tilaisuuksia, joissa yritykset voivat esitellä ratkaisujaan palvelujen kehittämiseksi. 15 Kaupunki pyrkii myös selkeyttämään yhteistyön toimintatapoja toteuttamalla projektien kautta esimerkiksi erilaisia kokeiluja ja pilotointeja.
Tampereen palvelumalli 2025 Palvelumallilla tarkoitetaan palvelujen ja palveluverkon kehittämistä. Palvelumallityössä on tavoitteena ottaa käyttöön uusia asiakaslähtöisiä palvelumuotoja, toimintatapoja ja -malleja, jotta palvelut vastaavat entistä paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Palvelumallia kehitetään yhdessä asukkaiden, eri asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Suunnittelu kattaa kaikki palvelut päivähoidosta vanhuspalveluihin ja terveydestä kulttuuriin. Mukana tarkasteluissa ovat myös alueen tilat, maankäyttö, asuminen ja joukkoliikenne, sekä sähköisten palvelujen kirjon laajentaminen. Tampereen kaupungin palvelumallissa alueiden palveluja keskitetään hyvinvointikeskuksiin ja lähitoreille. Hyvinvointikeskus tarkoittaa useiden eri palveluiden keskittämistä saman katon alle. Samassa keskuksessa voi olla esim. ikäihmisten päivätoimintaa, neuvola, kirjasto, terveysasema, neuvontapiste ja kaupallisia palveluita. Tampereella toiminnassa olevia hyvinvointikeskuksia ovat Koilliskeskus, Lielahtikeskus, Hervanta Trio ja Tesoman hyvinvointikeskus. Lähitorit ovat matalan kynnyksen palvelupisteitä. Niillä voi olla mm. neuvontaa, yhteisiä tiloja, ateriapalveluita, yksityisiä ja yhdistysten tarjoamia palveluita. Tampereella toimii neljä lähitoria, jotka ovat Keinupuiston lähitori Hervannassa, Kuuselan lähitori Härmälässä, Peurankallion lähitori Pyynikin ja Amurin alueilla sekä Tammelan lähitori. Lue lisää Tampereen palvelumallista täältä> 16
Organisaatio POLUN SISÄLTÖ Johtamisjärjestelmän kuvauksessa kaupungin organisaatio kuvataan perinteisen jaottelun kautta. Poliittinen ja viranhaltijaorganisaatio esitetään erillisinä, mutta ne toimivat käytännössä tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Tampereen kaupungin organisaatio on yksi väline toimintamallin periaatteiden toteuttamisessa. Tarkoituksenmukainen organisaatio tukee toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Organisaation eri toimijoiden roolien, tehtävien ja vastuiden ymmärtäminen on tärkeä osa hyvää johtamis- ja hallintotapaa. Organisaatio Poliittinen organisaatio Kaupunginvaltuusto Pormestari ja apulaispormestarit Kaupunginhallitus ja sen jaosto sekä tarkastustoimikunta Lautakunnat ja niiden jaostot Johtokunnat ja toimi- ja neuvottelukunnat Viranhaltijaorganisaatio Konsernihallinto Sisäinen tarkastus Palvelualueet Liikelaitokset Tytäryhtiöt ja -yhteisöt Johtoryhmärakenne 17
Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2019 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen konsernijaosto PORMESTARI Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Konsernijohtaja KONSERNIOHJAUS Hallinto - Henkilöstö Strategia ja kehittäminen - Talous Tietohallinto - Omistajaohjaus - Viestintä Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta APO Johtaja HYVINVOINNIN PALVELUALUE Avo- ja asumispalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Sara Hildénin taidemuseo Johtokunta Elinvoima- ja osaamislautakunta Asunto- ja kiinteistölautakunta APO Johtaja ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Työllisyyspalvelut Yrityspalvelut ja edunvalvonta Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kehitysohjelmat TYTÄR- YHTIÖT JA -YHTEISÖT Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta APO Johtaja KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Kaupunkiympäristön suunnittelu Joukkoliikenne Kaupunkiympäristön rakennutt. ja ylläpito Kestävä kaupunki Kehitysohjelmat Asiakas- ja tukipalvelut Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen kaupunkiliikenne Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos Johtokunta Johtokunta Johtokunta 18 Pirkanmaan pelastuslaitos Neuvottelukunta
Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto, johon kuuluu 67 valtuutettua. Valtuutetut ja varavaltuutetut valitaan joka neljäs vuosi toimitettavissa kuntavaaleissa. Kaupunginvaltuusto aloittaa toimikautensa vaalivuoden kesäkuun alusta. Valtuusto muodostuu eri poliittisia kantoja edustavista valtuustoryhmistä. Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen. Katso kaupunginvaltuuston kokoonpano täältä > Lue lisää kaupunginvaltuuston tehtävistä täältä > 19
Pormestari ja apulaispormestarit Tampere siirtyi ensimmäisenä kuntana Suomessa pormestarimalliin. Kaupungin johdossa on toiminut vuodesta 2007 lähtien päätoiminen luottamushenkilö eli pormestari. Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja johtaa asioiden käsittelyä kaupunginhallituksen kokouksissa. Pormestari määrittelee kaupunginhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelun suuntaviivat sekä johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloudenhoitoa. Pormestari Lauri Lyly, SDP Pormestarin lisäksi Tampereella on kolme apulaispormestaria. He toimivat lautakuntien puheenjohtajina ja vastaavat puheenjohtajan roolissa lautakunnan tehtävistä. Valtuusto valitsee varsinaisista valtuutetuista pormestarin ja apulaispormestarit vaalikaudeksi eli neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lue lisää pormestarin tehtävistä täältä > 20 Lue lisää apulaispormestareiden tehtävistä täältä > Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, SDP Apulaispormestari Aleksi Jäntti, Kokoomus Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki, Vihreät
21 Kaupunginhallitus Kunnassa on oltava valtuuston lisäksi kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Kaupungeissa kunnanhallituksia kutsutaan kaupunginhallituksiksi. Tampereella kaupunginhallituksessa on pormestari ja 12 muuta jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenet ja varajäsenet kahden vuoden toimikaudeksi ja hallitus toimii kaupungin keskushallinnossa kaupunginvaltuuston alaisena. Kaupunginhallitus johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta. Hallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta, ohjaa kaupunkistrategian laadintaa ja toiminnan ja talouden suunnittelua sekä vastaa kaupungin toiminnan ja kuntayhtymien omistajaohjauksesta ja kaupungin toiminnan yhteensovittamisesta. Kaupunginhallituksella on konsernijaosto, jossa on 9 kaupunginhallituksen valitsemaa jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivat lisäksi tarkastustoimikunta, lautakunnat ja johtokunnat. Katso kaupunginhallituksen kokoonpano täältä > Lue lisää kaupunginhallituksen tehtävistä hallintosäännöstä täältä > Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallituksen alaisuudessa on konsernijaosto, jossa työskentelee 9 kaupunginhallituksen valitsemaa jäsentä. Kaupunginhallitus valitsee konsernijaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaupunginhallituksen varsinaisista ja varajäsenistä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Konsernijaoston tehtävät liittyvät kaupungin tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen ja liikelaitosten omistajaohjaukseen. Lue lisää konsernijaoston kokoonpanosta ja tehtävistä täältä > Tarkastustoimikunta Tarkastustoimikunta on osa kaupunkikonsernin johtamisjärjestelmää. Toimikunnan puheenjohtajana toimii pormestari sekä sen jäseninä kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat. Toimikunta valvoo hyvän johtamis- ja hallintotavan, sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta sekä valmistelee kaupungin toimintakertomuksessa annettavan selonteon koskien em. toimintaa. Lisäksi toimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuksen työtä. Lue lisää tarkastustoimikunnan kokoonpanosta ja tehtävistä täältä >
Lautakunnat ja lautakuntien jaostot Yhteistoiminta-alueet ja kuntien yhteiset toimielimet Lautakunnat vastaavat palvelujen järjestämisestä, tuottamisesta ja kehittämisestä kaupunkistrategian ja talousarvion linjausten mukaisesti. Tampereella lautakunnat on organisoitu Tampereella hallinnonaloittain kunkin toimialan tehtävien hoitoa varten. Lautakuntia on yhteensä seitsemän: sosiaali- ja terveyslautakunta, sivistys- ja kulttuurilautakunta, elinvoima- ja osaamislautakunta, asunto- ja kiinteistölautakunta, yhdyskuntalautakunta kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta jätehuoltolautakunta. Osa lautakunnista ja jaostoista toimii jonkun yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisenä toimieliminä. Yhteistoiminta-alueella tarkoitetaan sitä, että kunnat ja kuntayhtymät hoitavat sopimuksen nojalla tehtäviään yhdessä. Lautakunnat ja jaostot ovat osa Tampereen hallintoa ja Tampere hoitaa yhteistoimintasopimuksessa sovittuja tehtäviä kaikkien sopimuskuntien puolesta. Tarkempia tietoja yhteistoiminnan osapuolista ja yhteistoiminta-alueiden tehtävistä löytyy kunkin lautakunnan ja jaoston kohdalta. Lautakuntien puheenjohtajina toimivat apulaispormestarit. Valtuusto valitsee varapuheenjohtajan sekä muut jäsenet ja varajäsenet. Tampereella lautakuntien alaisuudessa toimii jaostoja, joilla voidaan tehostaa lautakuntien vastuulle kuuluvien asioiden valmistelua. 22 Kaupunkiorganisaatioon kuuluvat lisäksi keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta. Lue lisää lautakuntien tehtävistä täältä >
Johtokunnat Toimi- ja neuvottelukunnat ja neuvostot Osa kaupungin omasta tuotannosta toimii liikelaitoksina, joilla kullakin on oma johtokuntansa. Tampereella johtokunta on liikelaitoksilla sekä Sara Hildénin taidemuseolla. Tampereen pelastuslaitoksella on johtokunnan sijaan neuvottelukunta. Tampereen kaupungissa toimivat seuraavat liikelaitokset: Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen kaupunkiliikenne Liikelaitos Tampereen vesi Liikelaitos Tampereen pelastuslaitos Johtokunta vastaa valtuuston ja kaupunginhallituksen liikelaitokselle asettamien strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä konsernimääräysten noudattamisesta alaisensa toiminnan osalta. Lauta- ja johtokuntien lisäksi kaupungilla on erilaisia pysyväisluonteisia kaupunginhallituksen sekä lautakuntien asettamia vaikuttamistoimielimiä eli toimi- ja neuvottelukuntia, jotka kokoontuvat tarvittaessa. Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja maahanmuuttajaneuvosto ovat vaikuttamistoimielimiä, jotka ovat edustamansa ryhmän osallistumis- ja vaikuttamiskanavia. Kaupunginhallitus on myös nimennyt kaupungin edustajia esimerkiksi hyvinvointipalvelujen säätiöihin, yhdistyksiin, toimikuntiin, valtuuskuntiin, johtokuntiin sekä kuntayhtymiin. Lue lisää toimielimistä, johon kaupunginhallitus on nimennyt edustajia täältä > Lisäksi johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon, sisäisen valvonnan, riskienhallinnan, kirjanpidon ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä sekä valvonnasta. Johtokunnassa on 9 valtuuston valitsemaa jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. 23 Lue lisää johtokuntien kokoonpanosta ja tehtävistä täältä >
Konsernihallinto Konsernihallinto ohjaa, valvoo ja tukee koko kaupungin toimintaa ja kehittämistä sekä vastaa konsernitasoisista palveluista osana kokonaisprosessejaan. Konsernihallinnossa toimii pormestarin suorassa alaisuudessa konsernijohtaja, sisäinen tarkastus, apulaispormestarit ja pormestarin esikunta. Konsernijohtajan alaisuudessa toimivat hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön palvelualueiden johtajat ja heidän esikuntansa sekä seitsemän konserniyksikköä: hallinto, henkilöstö, omistajaohjaus, strategia ja kehittäminen, talous, tietohallinto sekä viestintä. Konserniyksiköiden tehtävänä on avustaa konsernijohtajaa konsernihallinnon ja kaupunkikonsernin ohjauksessa. Tämän lisäksi konserniyksiköt toimivat kehittäjäkumppanin roolissa suhteessa palvelualueisiin ja liikelaitoksiin. Konserniyksiköt vastaavat konsernin ohjaus- ja johtamisprosessien kehittämisestä ja tukevat yhdessä asiantuntijoina näiden toteuttamista. Sisäinen tarkastus on toiminto, joka raportoi kaupunginhallitukselle, tarkastustoimikunnalle ja pormestarille. Sisäinen tarkastus arvioi riskiperustaisesti ja objektiivisesti hyvän hallinto- ja johtamistavan, sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä esittää arviointiin perustuvia suosituksia järjestelmän kehittämiseksi. Lue lisää konserniyksiköistä ja niiden tehtävistä konsernihallinnon toimintasäännöstä täältä > 24 Lue lisää sisäisen tarkastuksen yksiköstä täältä >
Konsernihallinnon rakenne 1.1.2019 Konsernijohtaja Konserniyksiköt Konsernihallinto Hyvinvoinnin palvelualue Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Hallinto Henkilöstö Omistajaohjaus Hallintojohtaja Henkilöstöjohtaja Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Johtaja Johtaja Johtaja Strategia ja kehittäminen Strategiajohtaja Palvelualueen esikunta Palvelualueen esikunta Palvelualueen esikunta Talous Tietohallinto Talousjohtaja Tietohallintojohtaja Viestintä Viestintäjohtaja Palvelutoiminta Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät 25 Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt
Konsernijohtajan tehtävät Konsernijohtajan tehtävänä on esimerkiksi: Johtaa pormestarin alaisuudessa kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaa ja sen kehittämistä Esitellä kaupunginhallitukselle muut kuin pormestarin esittelemät asiat sekä konsernijaostolle sen tehtäviin ja ratkaisuvaltaan kuuluvat asiat Vastata asioiden valmistelusta kaupunginhallitukselle ja sen jaostolle sekä täytäntöönpanosta Vastata konsernihallinnon toiminnan johtamisesta, organisoinnista ja palvelussuhdeasioista kaupunginhallituksen linjausten mukaisesti Vastata kaupungin toiminnan tuloksellisuudesta. Lue lisää konsernijohtajan tehtäväkuvasta ja päätösvallasta hallintosäännössä täältä > Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 26
Palvelualueet Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue 27 Kaupungin palvelut on jaettu kunnan perustehtävien ja palvelutoiminnan järjestämisen mukaisesti kolmelle palvelualueelle: hyvinvoinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue sekä kaupunkiympäristön palvelualue. Palvelualueet jakaantuvat palveluryhmiin. Kullakin palvelualueella on oma johtajansa. Palvelualueen johtajan keskeisinä tehtävinä on palvelualueen toiminnan johtaminen, organisointi ja kehittäminen, asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta vastaaminen palvelualueensa lautakuntien ja niiden jaostojen osalta sekä lautakuntien esittelijän tehtävät. Hyvinvoinnin palvelualue Hyvinvoinnin palvelualue koostuu kolmesta palveluryhmästä: avo- ja asumispalvelut, kasvatus- ja opetuspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Kasvatus- ja opetuspalvelut koostuvat kahdesta palvelukokonaisuudesta eli varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, jotka organisoidaan viiteen kasvatuksen ja opetuksen tiimiin. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut muodostuvat neljästä palveluyksiköstä, jotka ovat kulttuuri ja taide, kirjastot ja vapaa sivistystyö, nuoriso ja liikunta sekä Sara Hildénin taidemuseo. Avo- ja asumispalvelut jakautuvat ikäihmisten palvelulinjaan, lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjaan, psykososiaalisen tuen palvelulinjaan sekä vastaanottotoiminnan palvelulinjaan. Hyvinvoinnin palvelualueen poliittisten toimielimet ovat sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen yksilöjaosto sekä sivistys- ja kulttuurilautakunta. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue koostuu kuudesta palveluryhmästä, jotka ovat ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, työllisyyspalvelut, kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka, kehitysohjelmat sekä yrityspalvelut ja edunvalvonta. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue vastaa toisen asteen koulutuksen järjestämisestä, elinkeinoinnovaatio- ja työllisyyspolitiikasta sekä maa- ja asuntopolitiikasta. Palvelualueen tehtävänä on huolehtia osaltaan myös kaupungin edunvalvonnasta ja kaupunkikehittämisestä. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen poliittiset toimielimet ovat elinvoima- ja osaamislautakunta ja asunto- ja kiinteistölautakunta. Kaupunkiympäristön palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue koostuu neljästä palveluryhmästä, joita ovat kaupunkiympäristön suunnittelu, joukkoliikenne, kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito sekä kestävä kaupunki. Lisäksi palvelualueelle sijoittuvat raitiotie kehitysohjelma sekä asiakas- ja tukipalveluyksikkö ja paikkatietoyksikkö. Kaupunkiympäristön palvelualueen tehtäviin kuuluvat kaupunkiympäristön suunnittelu, rakennuttaminen ja ylläpito, kaupungin ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen koordinointi sekä viranomaispalvelut. Kaupunkiympäristön palvelualueen poliittisten toimielimet ovat yhdyskuntalautakunta ja sen ympäristö- ja rakennusjaosto ja alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto, seudullinen joukkoliikennelautakunta sekä alueellinen jätehuoltolautakunta. Lue lisää palvelualueista ja niiden tehtävistä täältä >
Hyvinvoinnin palvelualue Johtaja Esikuntatoiminnot Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta APO Avo- ja asumispalvelut Avopalvelujohtaja Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetusjohtaja Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja 28 Palveluyksiköt Ikäihmisten palvelulinja Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja Psykososiaalisen tuen palvelulinja Vastaanottotoiminnan palvelulinja Palveluyksiköt Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Kaakko Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Keskusta Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Etelä Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Koillinen Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Länsi Pedagogiset palvelut Palveluyksiköt Kulttuuri ja taideyksikkö Kirjasto ja kansalaisopistoyksikkö Liikunta ja nuorisoyksikkö Sara Hildénin taidemuseo
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Johtaja Esikuntatoiminnot Asunto- ja kiinteistölautakunta APO Ammatillinen koulutus Johtaja, ammatillinen koulutus Elinvoima- ja osaamislautakunta Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen johtaja Työllisyyspalvelut Työllisyysjohtaja Elinvoima- ja kasvupalveluallianssi Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kiinteistöjohtaja Kehitysohjelmat Hankejohtaja Yrityspalvelut ja edunvalvonta Palvelualueen johtaja 29 Palveluyksiköt Tredu Pyynikki Tredu Kaleva Tredu Hervanta Palveluyksiköt Lukiokoulutus Palveluyksiköt Työllisyys- ja koulutuspalvelut Monialaisen tuen aikuisten palvelut Työllisyys- ja kuntoutuspalvelut Nuorten työllisyyspalvelut Kv.osaamisen palvelut Yritys- ja yrittäjyyspalvelut Tuotteet, palvelut ja palveluprosessit Palveluyksiköt Kiinteistötoimi Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Tilaomaisuuden hallinta Hiedanranta Viiden tähden keskusta Yrityspalvelut EU-toimisto Euroopan kulttuuripääkaupunkihaku ECOC Vetovoimainen elämyskaupunki -kehitysohjelma Ekosysteemiohjelma Smart Tampere -osaohjelma
Kaupunkiympäristön palvelualue Johtaja Esikuntatoiminnot Alueellinen jätehuoltolautakunta APO Kaupunkiympäristön suunnittelu Suunnittelujohtaja Palveluyksiköt Asemakaavoitus Kiinteistönmuodostus Liikennejärjestelmän suunnittelu Rakennusvalvonta Viheralueet ja hulevedet Yleiskaavoitus Joukkoliikenne Joukkoliikennejohtaja Palveluyksiköt Liikennesuunnittelu Matkapalvelut Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Rakennuttamisjohtaja Palveluyksiköt Rakennuttaminen Kuntatekniikan suunnittelu Kunnossapito Katutilavalvonta ja pysäköinninvalvonta Satamatoimisto Kestävä kaupunki Ympäristö- ja kehitysjohtaja Palveluyksiköt Kestävä kehitys Ympäristön suojelu Ympäristöterveydenhuolto Jätehuoltoviranomainen Kestävä Tampere 2030 Smart Tampere-osaohjelma Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Yhdyskuntalautakunta Kehitysohjelmat Raitiotiekehitysohjelma Projektijohtaja Asiakas- ja tukipalvelut Asiakaspalvelupäällikkö -Asiakaspalvelupiste Frenckell -Tukipalvelut 30 Paikkatieto Kaupungingeodeetti -Kehittämisen tuki -Aineistoylläpito
Liikelaitokset Tytäryhtiöt ja -yhteisöt 31 Liikelaitos on yksi kunnan liiketoiminnan organisointimuoto. Kunnan liikelaitos on osa kunnan hallintoa ja taloutta, ei erillinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen. Tampereen kaupunkikonserniin kuuluu neljä liikelaitosta: Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos sekä Pirkanmaan pelastuslaitos. Liikelaitosten tulee strategiassaan ja käytännön toiminnassaan huomioida kaupungin kokonaisetu ja toimia osaltaan kaupunkistrategiassa esitettyjen strategisten päämäärien toteuttamisen edellyttämin tavoin. Liikelaitoksen johtokunta päättää toiminnan kehittämisestä asetettujen tavoitteiden rajoissa sekä seuraa ja raportoi tavoitteiden saavuttamista. Liikelaitoksista eroaa Pirkanmaan pelastuslaitos, jonka monijäsenisenä toimielimenä toimii Tampereen kaupunginhallitus ja yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisenä toimielimenä Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta. Liikelaitoksille asetettujen toiminnan tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan Tampereen toiminnan ja talouden katsauksissa, tilinpäätöksessä ja konsernin toimintakertomuksessa Lue lisää liikelaitoksista ja niiden tehtävistä täältä > Kaupunkikonserniin kuuluu useita osakeyhtiötä tai säätiötä, joiden katsotaan omistusosuuden tai määräysvallan kautta kuuluvan konsernin tytäryhtiöksi tai säätiöksi. Tampereen suurimpia tytäryhtiöitä ovat esimerkiksi: Tampereen Sähkölaitos Oy Tampere-talo Oy Tampereen Messu- ja urheilukeskus Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Särkänniemi Oy Kaupunkikonserni on myös osaltaan mukana erilaisissa osakkuus-, yhteis- ja osa omistusyhtiöissä ja yhdistelemättömiä tytäryhteisöjä kuten: FinnMedi Oy Tampereen vuokra-asunnot Oy Suomen Itämeri-instituutin säätiö Lue lisää tytäryhtiöistä ja niiden ohjauksesta täältä >
Strateginen johtaminen Strategian mukaisen toiminnan varmistamista kutsutaan strategiseksi johtamiseksi. Strateginen johtamisjärjestelmä auttaa strategian linjausten ja toimintamallin periaatteiden viemisessä käytännön toiminnaksi. Strategisen johtamisen keskeisiä prosesseja ovat muun muassa vuosittainen toiminnan ja talouden suunnittelu sekä toiminnan kehittäminen. Strategisen johtamisjärjestelmän yhteydessä käsitellään myös palvelujen järjestämistä ja hankintojen ohjausta sekä riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa. Tampereen strategian tavoitteita toteutetaan myös päivittäisessä toiminnan johtamisessa, jonka prosesseja ja käytäntöjä ei kuitenkaan tässä kuvauksessa käsitellä. POLUN SISÄLTÖ Strateginen johtamisjärjestelmä Tampereen strategia Toiminnan ja talouden suunnittelu Talousarvio Palvelu- ja vuosisuunnitelma Johtoryhmärakenne Tavoite- ja kehityskeskustelut Johdon tuloskortit Kehittämisen johtaminen Palvelujen järjestäminen ja hankintojen ohjaus Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Konserni- ja omistajaohjaus Konserni- ja omistajaohjaus Kuntayhteistyö 32
Strateginen johtamisjärjestelmä Strategisen johtamisjärjestelmän avulla pyritään varmistaa kaupunkikonsernin strategian mukainen toiminta. Strategian luominen, seuranta, tarkistaminen ja toimeenpanon tukeminen muodostavat strategisen johtamisen kokonaisuuden. Strategisen johtamisen keskeinen prosessi on vuosittainen toiminnan ja talouden suunnittelu, joka kytkeytyy toiminnan kehittämiseen. Prosessin tuotoksena syntyvät mm. talousarvio ja palvelu- ja vuosisuunnitelmat. Muita strategisen johtamisjärjestelmän työkaluja ovat johdon tuloskortit, johtoryhmätyöskentely, tavoite- ja kehityskeskustelut ja palkitseminen. Myös strategian viestintä ja yhteisten toimintatapojen juurruttaminen ovat tärkeä osa strategian toimeenpanoa. 33
Tampereen strategia Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi nykyisen vuoteen 2030 ulottuvan Tampereen strategian 13.11.2017. Tampereen strategia on perusta kaupungin johtamiselle. Se perustuu tunnistettuihin tulevaisuuden muutostekijöihin ja sisältää kaupungin kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet. Tampereen strategia koostuu: Visiosta, joka kuvaa tulevaisuuden tahtotilaa Tavoiteltavista tuloksista 2030, jotka ilmaisevat millainen Tampere on vuonna 2030, kun strategia on toteutunut Strategisista painopisteistä, jotka kertovat mihin panostamalla strategia toteutuu Toimintatavoista, jotka kertovat miten toimimalla strategian tavoitteet on mahdollista saavuttaa Strategian painopisteille on asetettu valtuustokauden tavoitteet ja mittarit, joiden avulla strategian toteutumista seurataan. Tutustu Tampereen strategiaan 2030 täältä > 34 Tampereen kaupungille on laadittu erillisohjelmia ja suunnitelmia, jotka tarkentavat ja täydentävät kaupungin strategiaa. Lue lisää täältä >
Toiminnan ja talouden suunnittelu Vuosittainen toiminnan ja talouden suunnittelu on tärkeä osa kaupungin strategista johtamisjärjestelmää. Sen avulla toteutetaan kaupungin strategiaa pilkkomalla pitkän aikavälin tavoitteita ja linjauksia vuosittaisiksi toimenpiteiksi. Prosessissa sovitetaan palvelu- ja toiminnan kehitystarpeet käytettävissä oleviin rahallisiin- ja henkilöresursseihin. Toiminnan ja talouden suunnittelu sisältää myös mm. toimintaympäristön analysointia, riskienhallintaa sekä hankintojen ja muiden kumppanuuksien ja palveluverkon suunnittelua. Toiminnan ja talouden suunnitteluprosessin tuotoksena syntyvät valtuuston hyväksymä talousarvio ja suunnitelma sekä lautakuntien ja konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnitelmat. Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden vuoden 2020 suunnitteluprosessiin voi tutustua tarkemmin seuraavalla dialla. 35
Toiminnan ja talouden prosessi 2020 Ylimmän johdon tavoite- ja kehityskeskustelut 19.2. lajo, 11.3. KH: Tavoitekeskustelu vuoden 2020 talousarvion laadinnan tavoitteista ja periaatteista 12/19 KH ja lautakunnat: Palvelu- ja vuosisuunnitelmat 2020 18.11. KV Talousarvio 2020 4.11. KH Talousarviokäsittely LTK: pavu-katsaukset 6. PALVELUTOIMINNAN KUVAUKSET 5. TOIMENPITEIDEN ETENEMISSUUNNITELMAT 1. TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMAN ANALYYSI JA PALVELUJA JA TOIMINTAA HAASTAVAT TEKIJÄT 2. TOIMINNAN JA PALVELUJEN MUUTOS- JA KEHITYSTARPEET 14.3. tulevaisuusfoorumi ennakointi, tulevaisuuskartta, kaupunkitasoiset toimenpidekokonaisuudet 26.3. lajo/8.4. KH: toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohdat, talousanalyysi, keskeiset palvelutarpeiden muutokset ja strategiset painopisteet 2020 26.4. Tampereen pito- ja vetovoimaseminaari 21.10. Pormestarin TAesitys 4. TA-TAVOITTEET, PRIORISOIDUT TOIMINNAN MUUTOS- JA KEHITYSTARPEET JA TOIMENPITEET 3. ALUSTAVAT TA- TAVOITTEET JA TOIMENPIDE- KOKONAISUUDET Viikot 17-20. LTK: Lautakuntien toiminnan painopisteet 2020 30.4. lajo: Toiminnan ja talouden suunnittelun lähetekeskustelu Viikot 19-21 kehysneuvottelut 17.9. lajo: talous- ja strategiaseminaari 20.5. KV Toiminnan ja talouden suunnittelun 2020-2023 lähetekeskustelu 13.9. mennessä LTK:n ta-esitykset 27.5. KH TA-kehyksen valmistelutilanne 17.6. KH TA-kehys 2020 4.6 lajo: talous- ja strategiaseminaari 36 27.2.2019 MP = osallistuminen/neuvostot/järjestöt
Talousarvio ja -suunnitelma Talousarvio on kaupunginvaltuuston tärkein talouden ja toiminnan ohjauksen väline. Se sisältää toiminnan vuosittaiset tavoitteet sekä kaupungin tehtävien ja tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarvion. Kaupunginvaltuuston on hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kaupungin strategiaa toteutetaan osana vuosittain hyväksyttävää talousarviota. Talousarviossa strategian valtuustokauden tavoitteita tarkennetaan yhden vuoden tasolle. Talousarviossa asetettujen toiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan vähintään kaksi kertaa julkaistavassa Tampereen toiminnan ja talouden katsauksessa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Lue lisää Tampereen talousarviosta täältä> 37
Palvelu- ja vuosisuunnitelma Palvelu- ja vuosisuunnitelma on osa kaupungin strategista johtamisjärjestelmää, jolla tuetaan toiminnan strategian mukaista suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Palvelu- ja vuosisuunnitelma valmistellaan osana vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelua. Se tarkentaa ja toimeenpanee Tampereen strategiaa, strategiaa täydentäviä ohjelmia ja suunnitelmia sekä vuosittaista talousarviota. Palvelu- ja vuosisuunnitelmaan kootaan keskeiset sisällöt toimintaa ohjaavista strategisista tavoitteista ja linjauksista sekä niitä toteuttavista toimenpiteistä. Lisäksi suunnitelma sisältää kuvauksen yksiköiden toiminnasta sekä talouden, riskienhallinnan ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelman keskeiset sisällöt. Lue lisää palvelu- ja vuosisuunnitelmista täältä > 38
Johtoryhmärakenne Konsernihallinnon johtoryhmä 39 Kaupungin johtaminen perustuu johtoryhmätyöskentelyyn. Koko kaupungin johtamisen kannalta keskeiset johtoryhmät ovat kaupungin johtoryhmä, konsernihallinnon johtoryhmä sekä palvelualueiden johtoryhmät. Hyvän johtamis- ja hallintotavan mukaisesti pormestari päättää konsernin johtoryhmän ja muut esimiehet päättävät omien johtoryhmiensä kokoonpanoista. Mikäli valmistelussa oleva asia on kaupungin toiminnan kannalta strategisesti tai poliittisesti merkittävä, tulee valmistelussa varata riittävästi aikaa siihen, että valmistelun suuntaviivat haetaan kaupungin johtoryhmältä. Pormestarin, konsernijohtajan ja palvelualueen johtajan listapalaverissa sovitaan siitä, vaatiiko asioiden valmistelu edellä mainittujen suuntaviivojen hakemista. Kaupungin johtoryhmä Pormestari johtaa kaupungin johtoryhmää. Kaupungin johtoryhmä ohjaa kaupunginhallitukselle menevien strategisten asioiden ja muiden kaupungin kokonaisjohtamiseen liittyvien merkittävien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa sekä riskienhallintaan ja valvontaan liittyviä asioita. Kaupungin johtoryhmään kuuluvat pormestarin lisäksi apulaispormestarit, konsernijohtaja, palvelualueiden johtajat sekä sihteereinä strategiajohtaja ja yhteysjohtaja. Tarkastusjohtajalla ja viestintäjohtajalla on oikeus osallistua kaupungin johtoryhmä kokouksiin. Konsernijohtaja johtaa konsernihallinnon johtoryhmää. Konsernihallinnon johtoryhmässä valmistellaan kaupungin johtoryhmään ja kaupunginhallitukseen ja sen jaostoihin meneviä asioita sekä muut konserniohjaukseen ja konsernihallinnon johtamiseen liittyvät asiat. Konsernihallinnon johtoryhmään kuuluvat konsernijohtajan lisäksi palvelualueiden johtajat ja konserniohjausyksiköiden johtajat. Pormestarilla, tarkastusjohtajalla ja viestintäjohtajalla on oikeus osallistua konsernihallinnon johtoryhmän kokouksiin. Palvelualueen johtoryhmä Palvelualueen johtaja johtaa palvelualueen johtoryhmää. Palvelualueen johtoryhmä ohjaa palvelualueen palvelujohtamiseen liittyvien asioiden valmistelua, toteutusta ja seurantaa. Palvelualueen johtoryhmien kokoonpano vaihtelee palvelualueittain. Palvelualueen johtoryhmään kuuluvat kaikilla palvelualueilla palvelualueen johtajan lisäksi palveluryhmien johtajat ja joitain pysyviä asiantuntijoita. Johtoryhmään voidaan tarvittaessa kutsua myös muita asiantuntijoita. Listapalavereissa ovat paikalla myös apulaispormestarit.
Tavoite- ja kehityskeskustelut Johdon tuloskortit Tavoite- ja kehityskeskustelujen avulla varmistetaan kaupungin strategian toteutuminen. Keskusteluissa täsmennetään toimenpiteet, joilla strategisia tavoitteita ja palvelu- ja vuosisuunnitelmia toteutetaan. Tavoite- ja kehityskeskustelu on johtamisen väline, joka tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden osallistua sekä vaikuttaa oman työnsä suunnitteluun ja kehittämiseen. Siihen kuuluu olennaisena osana myös palkitseminen. Palkitsemisen tarkoituksena on ohjata henkilöstön toimintaa strategiaa tukevalla tavalla sekä vaikuttaa myönteisesti henkilöstön sitoutumiseen. Ylimmän johdon tavoite- ja kehityskeskustelujen tuloksena syntyvät johdon tuloskortit, jotka muodostavat perustan yksikön toiminnan tavoitteiden asettamiseen. Johtajien tuloskortissa tarkennetaan toimenpiteet talousarviossa ja palvelu- ja vuosisuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi tuloskortti voi sisältää muita johtamiseen liittyviä tavoitteita. Lue lisää johdon tuloskorteista täältä > Tavoitteellisen toiminnan ohjaamisen ja johtamisen välineenä on käytettävissä arviointiin perustuva henkilökohtainen lisä ja kertapalkkiot. Lue lisää tavoite- ja kehityskeskusteluista täältä > 40
Kehittämisen johtaminen Kehittämisen johtaminen on osa strategista johtamisjärjestelmää ja kytkeytyy toiminnan ja talouden prosessiin. Lautakuntien ja kaupunginhallituksen hyväksymät palvelu- ja vuosisuunnitelmat ovat keskeisiä kaupungin kehittämistä ohjaavia asiakirjoja. Kehittämisen johtamisella tavoitellaan Tampereella uudistuksia ja uudistumiskykyä, mutta myös kehittämisen kokonaisuuden parempaa hallintaa sekä kehittämistoiminnan strategisuuden ja vaikuttavuuden paranemista. Kaupungin johtamisperiaatteiden mukaisesti kehittäminen on keskeinen osa jokaisen yksikön johtamista ja esimiestyötä. Toiminnan ja palveluiden sekä niiden organisoinnin kehittämistehtäviä toteutetaan yhtäältä jatkuvan parantamisen menetelmin esimerkiksi osallistumisen mallin ja henkilöstö kehittäjänä periaatteen ja niiden toimintatapojen kautta. Tampereen kaupungin projektimalli tarjoaa yhtenäisen tavan, työvälineet ja käytännöt kehittämistehtävien johtamiseen kokeiluina, projekteina ja ohjelmina. Johtamiseen tarvittava kehittämistehtävän dokumentaatio tehdään Tampereella kehittämissalkkujärjestelmään. Kehittämissalkku on työväline yksittäisen kehittämistehtävän suunnitteluun, toteutukseen, johtamiseen ja tuloksen hyötyjen jälkiarviointiin. Kehittämissalkku myös visualisoi organisaation koko kehittämiskokonaisuuden. Siten salkku on työväline kehittämisen strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen. Palvelu- ja vuosisuunnitelmien toimenpidekokonaisuuksien vieminen salkkuun mahdollistaa myös kehittämistarpeiden kohdennetun keruun sekä kehittämisen toimenpiteiden tulosten ja vaikutusten hallitumman seurannan ja raportoinnin. Silloin, kun kyseessä on toiminnan, palveluiden ja/tai organisoinnin oleellinen muutostai uudistamistarve, tai kokonaan uuden luomisen tarpeesta, kehittämisen toteutustapoina ovat kokeilut, projektit ja ohjelmat. 41
Kehittämissalkkujen johtaminen Johtoryhmät vastaavat johtamansa yksikön, ryhmän ja palvelualueen kehittämiskokonaisuuden johtamisesta. Johtamisen tueksi kaupungin kehittämissalkku on jaettu neljän eri kehittämiskokonaisuuteen ja tarkemmin vielä näiden sisällä palvelualueiden ryhmien omiin salkkuihin. Esimerkiksi hyvinvoinnin konsernisalkun sisällä ovat avo- ja asumispalveluiden, kasvatus- ja opetuspalveluiden sekä kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden salkut, joiden kokonaisuudesta vastaavat ryhmien johtajat johtoryhmineen. KEHITTÄMISEN JOHTAMINEN Johtoryhmien tehtävänä on johtamansa salkun strategisuuden suunnittelu ja seuranta. Johtoryhmissä varmistetaan, että salkkuun valitaan oikea-aikaisesti strategian sekä palvelu-ja vuosisuunnitelmien mukaiset hyötyjä tuottavat ja vaikuttavat kehittämistoimenpiteet. Lisäksi johtoryhmät seuraavat ja arvioivat johtamansa salkun tuloksellisuutta ja strategista vaikuttavuutta. Yksittäisen toimenpiteen johtamisella, esim. projektin ohjausryhmätyöllä ja projektipäällikön operatiivisella johtamisella varmistetaan, että tavoiteltu lopputulos saavutetaan hallitusti projektimallin tukemana aikataulussaan ja kustannusarvion puitteissa niin, että tavoitellut hyödyt toteutuvat. Kaupunginhallitus ohjaa kehittämisen strategisuutta ja arvioi kaupungin kehittämissalkun tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta vuosittain. ORG. TOIMINTAKYKY OHJELMAT HYVINVOINTI Kaupunginvaltuusto ja lautakunnat ohjaavat kehittämiskokonaisuutta vuosittain osana toiminnan ja talouden prosessia talousarvion sekä palvelu- ja vuosisuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. ELINVOIMA PROJEKTIT KOKEILUT KAUPUNKI- YMPÄRISTÖ Kehittämisen johtamisen kokonaisprosessin ohjaus ja tuki tulevat strategia- ja kehittämisyksikön strateginen johtaminen -tiimin projektitoimistosta, joka koordinoi, ylläpitää, tukee ja kehittää kehittämiskokonaisuuden johtamista ja projektijohtamisen käytäntöjä sekä organisaation projektiosaamista. Projektitoimiston palvelukuvaus ja yhteystiedot 42
Ohjelmajohtamisen malli Tampereen kaupungin ohjelmat Tampereen kaupungin ohjelmajohtamisen malli perustuu ohjelmajohtamisen ohjeeseen (31.12.2015). Ohjelmajohtaminen yhdistelee projektinhallintaa, salkunhallintaa ja muutosjohtamista. Kaupungin toiminnan ja palveluiden kehittämiseen liittyviä merkittäviä strategisia muutoksia ja kehittämiskokonaisuuksia voidaan johtaa ohjelmina. Ohjelmajohtamisen käyttöönotto tuo projektit lähemmäksi kaupungin johtoa ja kytkee projekteina toteutettavan kehittämistyön tiiviimmin kaupungin strategisiin tavoitteisiin. Ohjelmat ovat aina strategisesti merkittävä kehittämispanostus, jonka käynnistäminen vaatii kaupunginhallituksen hyväksynnän. Kaupunginvaltuusto päättää ohjelmien resursoinnista talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kaupungin merkittäviä strategisia muutoksia toteutetaan kehitysohjelmien avulla. Kehitysohjelmat ovat laajoja, usein kahta tai kaikkia kolmea palvelualuetta yhdistäviä kokonaisuuksia. Vuonna 2019 Tampereen kehitysohjelmia ovat Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Raitiotie, elinvoima- ja kasvupalveluiden allianssimalli, Smart Tampere sekä Vetovoimainen elämyskaupunki. Kehitysohjelmien toimenpiteet vuodelle 2019 on määritelty talousarviossa. Ohjelmien toteuttaminen sisältyy talousarvion toiminnan tavoitteisiin ja niistä raportoidaan kaupunginvaltuustolle toiminnan ja talouden katsauksissa ja tilinpäätöksessä. Lue lisää kaupungin kehitysohjelmista täältä > 43
Kokeilut ja kokeilutoiminta Innovatiivinen kokeilutoiminta on haluttu nostaa kehittämisen toimintamallissa isompaan rooliin jatkuvan parantamisen sekä formaalin ohjelma- ja projektijohtamisen ohella. Nopeita kokeiluja tehdään kaupungissa erityisesti epävarmoilla alueilla, jolloin kokeilu joko saavuttaa tai ei saavuta sille asetettuja tavoitteita. Kokeiluissa ja kokeilutoiminnassa tuli huomioida, että ilman epäonnistuneita kokeiluja, ei tule myöskään onnistuneita kokeiluja. Kehittämistoiminnassa pystytään kokeilutoiminnan kautta huomioimaan isojen kehittämisprojektin riskit aikaisempaa paremmin. Itse kokeiluissa riskit ovat harkittuja ja kustannukset pieniä. Onnistuneiden kokeilujen myötä laajempien käyttöönotto- /toteutusprojektien hyödyt ovat merkittävästi todennäköisempiä ja riskit merkittävästi pienempiä. Kokeilutoiminta osallistaa myös kaupungin palvelujen kehittämiseen kaupungin asiantuntijoiden lisäksi kuntalaiset ja muut asiakkaat sekä yritykset ja sidosryhmät entistä paremmin. Kokeilutoimintaa ajetaan vahvasti sisään kaupunkiorganisaatioon mm. Tampereen Digiohjelman toteutuksen kautta: Vahva strateginen digipainotus Resurssit Toimintamalli laajennetaan jatkossa kaikkeen toimintaan Kokeilutoiminta kytketään kehittämisen johtamisen ja läpinäkyvyyden vuoksi osaksi salkkujen johtamista. Kokeilut näkyvät ns. D-luokkana salkussa. Omistajuus (Digiohjelma) Organisaation toimintakyvyn salkussa Palvelualueiden toimintaa muuttavat kokeilut ovat myös ao. palvelualuesalkuissa Keinoja kokeiluideoiden keräämiseen on jo nyt esimerkiksi palvelualueet, kipinä- ja koklaamo konseptit ja niiden kehittämistä jatketaan Myös muut kuin digiteemaiset kokeilut tullaan kytkemään salkkujohtamiseen. Lue lisää kokeilun prosessin havainnollistuksesta täältä > 44
Palvelujen järjestäminen ja hankintojen ohjaus Kaupunki järjestää palveluja kuntalaisille oman palvelutoiminnan ohella hyödyntämällä yritysten ja yhteisöjen palvelutuotantoa, myöntämällä palveluseteleitä, tukemalla toimintaa avustuksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Hankintojen merkitys palvelujen järjestämisessä on suuri. Kaupunkilaisille järjestettävien palvelujen ohella hankitaan kaupungin palvelutuotannon tarvitsemia urakoita, tuotteita ja palveluja. Hankintojen suuren taloudellisen ja toiminnallisen merkityksen vuoksi hankintatoiminnalla on keskeinen rooli kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttamisessa. Tampereen strategia 2030 ja talousarvion hankintojen periaatteet antavat suuntaviivat kaupungin hankinnoille. Palvelualueet ja liikelaitokset konkretisoivat palvelu- ja vuosisuunnitelmissa, miten ne toteuttavat hankintojen periaatteita ja painopisteitä omassa hankintatoiminnassaan. Kaupungin hankintatoimen tuloksellisuutta kehitetään aktiivisesti ja kehitystä seurataan muun muassa hankintojen tehokkuusmittariston avulla. Hankintojen tehokkuusmittaristo on osa Tampereen Pulssia: www.tampereenpulssi.fi (tuottavuuden osio) Hankintoihin liittyvä strateginen suunnittelu Hankintoihin liittyvä strateginen suunnittelu kiinnittyy visioon ja tavoitteisiin palvelualueen toiminnasta ja palveluista tulevaisuudessa. Hankintojen kokonaisuus suunnitellaan toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä. Strategisessa suunnittelussa on tärkeää: Tunnistaa yksikön toiminnan tarpeet ja tavoitteet nyt ja tulevaisuudessa. Tunnistaa palvelukokonaisuus, jolla parhaiten vastataan tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tätä varten tarvitaan muun muassa tietoa asiakkaiden ja käyttäjien tarpeista ja markkinoilla olevista vaihtoehdoista sekä nykyisen palvelun sisällöstä ja toimivuudesta. Tiedon perusteella ratkaista, miltä osin palvelu kannattaa tuottaa omalla henkilökunnalla ja miltä osin tehokkuus ja vaikuttavuus voisivat parantua jos palvelu ostettaisiin ulkoa. Osana hankintoihin liittyvää strategista suunnittelua päätetään myös hankintatoimen organisoinnista ja toimintatavoista, joilla varmistetaan toiminnan tavoitteiden toteutuminen hankintatoiminnassa. 45
Sisäinen valvonta ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käytännössä Hyvin toimiva johtamisjärjestelmä edellyttää, että siihen on integroitu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt. Kaupunginvaltuusto on määrittänyt kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto huolehtivat siitä, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Sisäinen valvonta on osa Tampereen kaupungin johtamisjärjestelmää. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus: toiminnan tuloksellisuudesta (ml. jatkuvuus) ja taloudellisesta kestävyydestä lakien, päätösten, sääntöjen ja johdon ohjeiden noudattamisesta resurssien ja omaisuuden turvaamisesta sekä toiminnan ja talouden raportoinnin oikeellisuudesta ja tietojen luotettavuudesta. Tampereen kaupungin riskienhallintaprosessissa: analysoidaan toimintaympäristön muutoksia, tunnistetaan toiminnan ja talouden tavoitteita uhkaavia riskejä sekä mahdollisuuksia, arvioida kokonaisvaltaisesti riskien ja mahdollisuuksien vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä, ylläpidetään ajantasaista kuvausta (riskiprofiili) merkittävimmistä riskeistä ja niiden hallintakeinoista sekä seurataan ja arvioidaan riskien hallinnan toimenpiteiden tuloksellisuutta. Toimintaympäristöanalyysissä tunnistettujen ja analysoitujen uhkien ja mahdollisuuksien perusteella priorisoidaan merkittävimmät mahdollisuudet ja uhkat, jotka muodostavat toimintayksikön riskiprofiilin. Konsernihallinto, palvelualueet, liikelaitokset, tytäryhtiöt ja säätiöt laativat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvauksen. Kuvaus liittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt kiinteäksi osaksi kaupunkikonsernin ja sen toimintayksikköjen tavanomaisia suunnittelu-, päätöksenteko- ja toimintaprosesseja. 46 Lue lisää sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta täältä >
Konserni- ja omistajaohjaus Tampereen kaupunkikonserni muodostuu kaupunkiorganisaatiosta ja sen määräysvallasta olevista yhteisöistä. Kaupunkikonsernia johdetaan ja ohjataan kokonaisuutena, jonka lähtökohtana on kaupunkistrategia. Monipolvisessa kaupunkikonsernin johtamisessa korostuu kokonaisuuden ymmärtäminen ja hallinta sekä aktiivisen omistajuuden avulla tavoiteltavat tulokset. Kaupungin toimintaa tulee ohjata kokonaisuutena riippumatta siitä, hoidetaanko tehtäviä kunnan omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä, kaupungin omistamissa yhtiöissä tai ostopalveluina. Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kaupunki omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön tai muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. Keskeistä omistajaohjauksessa on se, että tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kaupunkikonsernin kokonaisetu ja omistajaohjaus perustuu strategian tavoitteisiin. Omistajaohjauksen toimenpiteet voivat liittyä ainakin perustamissopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, henkilövalintoihin, ohjeiden antamiseen kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille sekä muuhun kunnan määräysvallan käyttöön. Lue lisää omistajaohjauksen roolista ja työnjaosta täältä > 47
Omistajaohjauksen toimintamalli Tavoite Analyysityö Vaikuttaminen Arvonluontia aktiivisen omistajuuden kautta Omistajaohjaus Analysoi yhtiön liiketoimintamallin ja strategian Valmistelee omistajatavoitteet, jotka kh:n konsernijaosto hyväksyy ja seuraa niiden toteutumista Analysoi markkinoita ja toimialan kilpailutilannetta Muodostaa näkemyksen yhtiön operatiivisesta ja taloudellisesta kehityksestä ja osingonmaksukyvystä (mm. tytäryhtiöraportti) Muodostaa näkemyksen yhtiön hallituksesta, toimivasta johdosta ja organisaatiosta Muodostaa näkemyksen yhtiön strategisesta merkityksestä osana kaupunkikonsernia (omistajastrategia) Muodostaa näkemyksen yritysvastuuasioista, jotka voivat vaikuttaa yrityksen omistaja-arvoon. Säännölliset tapaamiset hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan kanssa Tytäryhteisöjen toimitusjohtajakokoukset Hallitusvalintojen valmistelu, vaikuttaminen yhtiökokouksissa 48
Tytäryhteisöjen ohjaus Kaupungin tytäryhteisöjen ohjaus Omistajan, hallituksen ja johdon roolit Tytäryhteisöjä ohjataan Tampereen johtamisjärjestelmässä: Omistajapoliittisilla linjauksilla Yhtiökohtaisella omistajastrategialla Konserniohjeella Hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjeella (Corporate Governance -ohje) Ohjeet eivät koske kuntayhtymiä. Hyvä hallinto- ja johtamistapa pitää sisällään tytäryhteisön johtamiseen, hallitustyöskentelyyn, sisäiseen toimintaan sekä sidosryhmien yhteydenpitoon liittyviä ohjeita. Lue lisää tytäryhteisöistä sekä osakkuus- ja osaomistusyhtiöistä täältä > Konserniohjeessa otetaan kantaa omistajan ja tytäryhteisön väliseen suhteeseen ja toimintatapaan. Lue lisää konserniohjeesta täältä > 49
Kuntayhteistyö Tampereen kaupungin yhteistyö muiden kuntien kanssa on tiivistä. Yhteistyö on ollut perinteisesti aktiivista Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa, joihin kuuluvat Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi, Vesilahti ja Orivesi. Yhteistyötä tehdään myös laajemmin muiden pirkanmaalaisten kuntien kanssa. Kuntayhteistyö perustuu konsernin kokonaisedun arviointiin sekä kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen pitkällä aikavälillä. Tavoitteellinen ja vaikuttava kuntayhteistyö on osa kaupungin strategiaa. Kuntayhteistyön koordinoinnista vastaa Tampereen kaupungin osalta strategia- ja kehittämisyksikkö. Kuntayhteistyössä tulee ottaa huomioon erilaiset yhteistyömuodot ja yhteistyön merkittävyys: Kuntayhteistyö voi olla vapaamuotoista kokemusten vaihtoa, erilaisten yhteistyöselvitysten tai projektien toteuttamista, sopimusyhteistyötä (ml. palvelujen osto ja myynti) tai yhteisen toimielimen varaan rakentuvaa yhteistyötä. Muita yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi yhteinen viranhaltija tai yksityisoikeudellisen yhteisön perustaminen. Kuntayhteistyöasioita käsitellään konsernihallinnon johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa erityisesti silloin, kun kyse on merkittävästä kaupungin toimintaan vaikuttavasta kuntayhteistyön uudesta avauksesta, aiemmin tehdyn kuntayhteistyön merkittävästä laajentamisesta tai linjamuutoksen hakemisesta jonkin kuntayhteistyökokonaisuuden taustaksi. Keskeisiä Tampereen kuntayhteistyötoimijoita ovat kaupunkiseudun kuntayhtymä, PSHP ja Pirkanmaan liitto. Esimerkkejä kuntayhtymän ohjauskeinoista: Perustamissopimus Yhteistoimintasopimus Yhtiöjärjestys Osittain konserniohje Hallintomalli Yhtymävaltuusto/yhtymäkokous Yhtymähallituksen toimintaan vaikuttaminen Hallitustyöskentely Henkilövalinnat Ohjeistus edustajille Kaupungin oma toiminta Kaupunginhallituksen seuranta-, valvonta- ja reagointivastuu Kuntayhtymällä alijäämän kattamisvelvoite Kuntayhtymän arviointimenettely 50