*t&a. 1 -- k %, -4 WI.- 5:.-;.t:4* Tfl 7 EIoa, iioa ja alya! 2015-2018 Rautavann kunta bstenja nuoften hyvinvointity5ryhm* :/ -- j _% 4 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (2O±5-2018
Rautavaaran kunta OTE POYTAKIRJASTA Kunnanhaihtus 85 23.03.2015 Kunnanvaltuusto 5 11.05.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittãminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyvãksyminen Siv.Itk 29 Dsastopäâllikön ehdotus: Pãätös: Lasten ja nuoden hyvinvointisuunnitelman voimassaoloaika on päättynyt vuoden 2012 lopussa. Suunnitelma on edelleenkin käyttbkelpoinen, muffa se on päiviteftävä vuosifle 2013 2020. Päivitystyo on tehtävä hallinto-osastojen yhteistyönä. Sivistyslautakunta pyytäth kunnanhallitusta nimeãmään Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyöryhmän puheenjohtajan sekã viranhaltijatyöryhmàn tehtävänään suunnitelman päivittäminen vuoden 2013 Ioppuun mennessth. Hyväksyttiin yksimielisesti. KhaII 212 Lastensuojelulain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla joko 12.8.2013 kunnan oma tai useiden kuntien yhteinen suunnitelma,jolla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityotä. Tätá suunnitelmaa kutsutaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi. (Lastensuojelulaki 1 2g.) Suunnitelmassa ja sen valmistelussa tarkastellaan lasten ja nuorten palveluja kokonaisuutena, johon opetustoimi ja oppilas- ja opiskelijahuolto kuuluvat olennaisena osana. En toimialat Iaativat suunnitelman yhteistyöná. Laatimisessa ovat mukana henkilosto, viranhaltijajohto ja polflttiset Iuottamushenkilot. Asukkaat, asiakkaat, lapset ja perheet otetaan mukaan tiedon tuottamiseen, palvelujen suunnitteluun ja nflden toimivuuden ja hyodyllisyyden arviointfln. Koulussa oppilaskunnat antavat hyvän mahdollisuuden offaa oppilaat mukaan suunnitelman tekemiseen. Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman seka seuraa ja amoi sen toteutumista vähintäãn kerran valtuustokauden aikana. Valtuuston tulee ottaa suunnitelman toteuttaminen huomioon kunkin vuoden talous- ja toimintasuunnitelmassa. Sisältö Suunnitelman sisäitö on Iaaja-alainen ja koskee lapsen ja nuoren kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukemista sekä lasten ja nuorten palveluja. Lain mukaan suunnitelman tulee sisältäã tiedot lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista lastensuojelun tarpeesta kunnassa Iastensuojeluun varattavista
Rautavaaran kunta OTE POYTAKIRJASTA Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Kunnanvaltuusto 5 11.05.2015 voimavaroista lastensuojelulain mukaisten tehtâvien hoitamiseksi käytettãvissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä yhteistyon järjestämisestä en viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä suunnitelman toteuffamisesta ja seurannasta. Arviointi Suunnitelma antaa hyvãn pohjan fasten ja nuorten hyvinvoinnin arvioinnille ja sen muutosten seuraamiselle. Keskeiset seurannan ja arvioinnin kohteet voidaan ryhmitellä seuraavasti: 1) fasten 12 nuorten hyvinvoinnin muutokset, 2) palvelujäijestelman toimivuus 18 kasvuympäristön tilanne sekä 3) suunnitelman tavoitteiden toteutuminen. Toteuffaminen käytännossä Suunnitelman toteuttamista tulee johtaa ja koordinoida. Tãmã edellyttää johtamis- ja koordinointivastuiden maänittelemistä. Kunnan toiminta- ja päätöksenteko-organisaatiossa määnitellään pysyvãt rakenteet, yhteistyöelimet ja foorumit, joissa fasten, nuorten ja perheiden asioita tarkastellaan kokonaisuutena. Opetustoimen ja oppilas-ja opiskelijahuollon tulee olla mukana näissä rakenteissa. Rautavaaran Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2010-2012 hyväksyttfln kunnanvaltuuston kokouksessal 5.12.2010 :ssä 42. Hyvinvointisuunnitelma tulee päivittãä ensitilassa vastaamaan ajan vaatimuksia 18 Iainsäädäntää. Suunnitelman tiedot on tarkistettava vàhintäãn kerran vuodessa. Lastensuojelulain 12 :n mukaan suunnitelma on IUtettävä osaksi kunnan muuta suunnittelua, kuten kuntalain mukaista toiminta- ja taloussuunnittelua. Suunnitelma on otettava huomioon kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa Iaadittaessa. Hyvinvointisuunnitelman kytkeminen talousarviokäsittelyyn 18 talous suunnitteluun on perusteftua senkin vuoksi, että tätä kauffa kunnanhallitus ja valtuusto saavat tietoa niistä toimenpiteistä ja tarpeista, joita sekä ehkëisevässä että lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa on. Suunnitelman avulla voimme myös varata määrãrahoja tai kohdentaa nutä kunnassa erityisille painopistealueille. Lisätietoja edellä mainituista asloista kunnanjohtaja Unto Murto, puh. 040-860 8100 ja sp: unto.murto@rautavaara.fl
Rauha Marita Rautavaaran kunta OTE POYTAKIRJASTA Kunnanhallitus 65 Kunnanvaltuusto 5 11.05.2015 23.03.2015 Kj:n ehdotus: KunnanhaHitus päãttää: 1. vflsihenkisen (5) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunni telmatyoryhmän päiviffämään hyvinvointisuunnitelman vuoden 2013 aikana. asettaa 2. nimetä kunnanhallituksesta kaksi (2) hyvinvointisuunnitelmatyoryhmëän. edustajaa Lasten ja nuorten 3. nimetä hyvinvointisuunnitelmatyöryhmãn puheenjohtajan. puheenjohtajan ja vara 4. pyytää kunkin kaksi (2) perusturvalautakuntaa edustajaansa ja sivistyslautakuntaa tyoryhmãän nimeämään 30.8.2013 mennessä. 5. oikeuttaa hyvinvointisuunnitelmatyäryhmän sihteerin kunnan vakituisista viranhaltijoista. kutsumaan itselleen Pãätös: Kunnanhallitus pãäff I yksimielisesti: 1. vhsihenkisen (5) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunni telmatyöryhmän päivittämään hyvinvointisuunnitelman vuoden 2013 aikana. aseffaa 2. nimetä kunnanhallituksesta kaksi (2) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyoryhmään: Mika Mustonen ja Rauha Padanen. edustajaa 3. nimetä hyvinvointisuunnitelmatyaryhmän puheenjohtajaksi Mika Mustosen ja 4. pyytää kunkin kaksi (2) varapuheenjohtajaksi Rauha Partasen. perusturvalautakuntaa edustajaansa ja sivistyslautakuntaa tyoryhmãän 30.8.2013 mennessã. nimeämãàn 5. oikeuffaa hyvinvointisuunnitelmatyöryhmän sihteerin kunnan vakituisista viranhaltijoista. kutsumaan itselleen KhaII 23.03.2015 85 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyöryhmä sai valmuksi nro 6/26.11.2014 kunnanhalhtuksen 12.8.2013 212 kouksessa antaman tehtãvän. :ssa ko Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyöryhmään ovat kuuluneet: Mika Mustonen, puheenjohtaja Partanen, varapuheenjohtaja Rautiainen, sihteeri/etsivä nuorisotyö
Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Kunnanvaltuusto 5 11.05.2015 Suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lasten rehtori Matti Korkalainen. Asiantuntijoina ovat toimineet perustuwajohtaja Helvi Mustonen ja Arto Rauni Eero Hannele Tuppurainen, perusturvalautakunta. Pursiainen, sivistyslautakunta Kukkonen, perusturvalautakunta Hakkarainen, sivistyslautakunta ba ja AIyä. Lastenja nuorten hyvinvointisuunnitelman vv. 2015-20181 EIoa, - Rautavaaran 1. kãsittelee ja hyvãksyy lfltteenä olevan Rautavaaran kunnan Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus esittäã valtuustolle, että valtuusto: Esityslistan lute numerotta: 2015-2018/ EIoa, Iloaja AIyä! kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitema Suunnitelman tavoitteissa ja toimenpiteissä: kiinnitetään huomiota vãliseen yhteistyöhön ja sen tarkasteluun sek tehostamiseen. suunnitelman toteutuksessa vv.201 5-2018. toimijoiffain kunnan sisällä moniammatillisen ja yhteistyotahojen laisille on konkreeffinen toimenpide lasten ja nuorten hyvinvointi aikaisia palveluja. Palvelujen tiedottaminen ja sen Iisäãminen kunta varataan resursseja, joffa voidaan toteuttaa Iaadukkaita ja oikean ja nuorten sekä heidãn perheidensã hyvinvointlin. Talousarvioon Kflnnitetään huomiota ennaltaehkãisevästi kokonaisvaltaiseen lasten Toimenpiteet kohdistetaan kunnan strategiatyössã: elinvoima, talous ja yhteistyö, palvelut ja kuntalaiset, johtaminen ja henkilösto. uusi visio EIoa, IIoa ja AIyä = itsenäinen kunta, ihmisläheinen, ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävth kunta. syys, osallisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys sekä kunnan Rautavaaran kunnanvaltuuston 26.8.2014 :ssä 27 hyväksymään Kuntastrategia-2030-asiakirjassa on kunnan arvot: palveluhenki yhteistyöverkostoissa toimiva, Iuonnonläheinen ja sähkbisiä ovat lasten, nuorten ja perheiden käytettävissä. Tavoitteena on myös kehittää Iastensuojelua nun, että toiminta tukee työssä. Suunnitelmassa on lueteltu ne toimenpiteetja palvelut, jotka lasten ja nuorten henkilbiden ja heidän omaisten tarpeita kasvatus Iistaa tarvittavat toimenpiteet ja tavoitteet hyvinvointityön tekijöilse. iässä (4) vuodessa. Tuore suunnitelma kertoo tarvittavat resurssitja suojelun järjestãmiseksi Iaaditaan kunnassa vãhintään kerran nel Rautavaaran kunta OTE POYrAKIRJASTA
Kvalt 11.05.2015 5 Esityslistan lute numerofta: Päätos: Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti. tal talousarviossa hyväksyttyjen määrärahojen rajoissa. päätetään erikseen vuosittain talousamon käsittelyn yhteydessä 2. Hyvinvointisuunnitelman toimenpide-ehdotusten toteuttamisesta Kunnanvaltuusto 5 11.05.2015 Vastuulautakunnat: perusturvalautakunta ja sivistyslautakunta. Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Unto Murto Maija Rossinen Anna-LHsa Vëyrynen Ritva Mahlavuoñ Etsivä Nuorisotyö/Marita Rautiainen Yhteistyokomitea/UIla Ohtonen Seurakunta/Juha Luukkonen RaNuVa/Kirsi KaMnen Jakelu Lautakunnat Vanhusneuvosto/Saila Paaso-Rantala RautavaaraHa 19.5.2015 kiijoitetun otteen oikeaksi todistaa: Asianmukaisesti aflekirjoitetusta ja tarkastetusta pbytäkirjasta Pãätös: Ehdotus hyvaksyfffln keskustelutta yksimielisesti. 2015-201 8/ EIoa, IIoa ja AIyä! - Rautavaaran kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Rautavaaran kunta OTE POYTAKIRJASTA
23 Toteuttamlnen kaytnnössâ...,..._..3 33 Oppllaennuste 7-9 1k..._ 6 2.1 1äytntoonpano, seuraniaja 2.2 Yhteysstrateglaan 2.5 Suunnitelman toimenplde-ebdotukset....._ 4 3.1 Rautavaaran uäestö 2011, nnuste 2020Ja ennuste 2030 5 E 3.2 Opplbsennuste -61k 5 3 T1LASTOTIflOJA... S 2.4 5hlt8........ 2 13 KANSALAISOPISTO......_... 15 LIIKUNTATOIMI.23,...,..._... 16 MUITA LASTEN JA NUORTEN HWINV0)NNIN TOIMUOITA 17 WOLUSYYSSTRATEGIA...._..._.. LCPUKSI.,.-.-.-..-....-. 18 _....25 163 RautavaaanTyöraItDry...,...._-. -.- -...25 11.2 EnnaitaehklsevItyb....._...._.. 16.2 Rautavaaran Evankelislutedlalnen setjrakunta......,..,... _.._ 24 16.1 Rautavaaran nuorisoslrkus....._......,, 24 12 KIRAT0pALVaUT..._......_..,..._... 22 14 KULThJUflJTO)MI -.. - 23 ill Nuoret ja nuoret alkulset 16 23 -vuotlaat.. _...-._.._. -.....-..-.--. - -...-.-. fl 11 ETSIVA NUORISO1VO, KQHOENNmu NUORISOTYU -. - - 21 103 Rautavnran nuorten objaus-ja palveluverkosto......20 10.2 Rautavaaran Nuorlsovakuusto RaNuVa -...... 9.7 OppIIas Ia opiskelijahuollon tolmintamalilt ja oppllashuotocyhmä _ 15 10.1 Nuorlsotiedotusja neuvontapawelut..._......_...... 20 9±1 vlebtä... 92. Salassaplto... 13 9 KOUW TUKEMASSA LASTEN JA NUORTEN HYVJNVOINA..._...12 8.13 Ryhmãperhepäiväholto 12 8.12 Perhepalvahoko....._ B VARHNSKASVAWS 7 PAIHDE-JAMIELEN1tRVEYSTYö..., 6 KEHPVSVAMMAISIEN LAS1IN JA NUORTEN ERITSHUOLTO._... 8.1.4 fllvaholdon yhtelstyatahot.. 10 NUORI5OTOMI - - -... 9.72 Koulukohlalnenoppllashualto..._. 9.73 Vksflokohtalnen oppflashuoko..... 12 53 Koulutervqshuolto... 93 Kasvun, opptmlsen ja koulunkäynnin tukeminen..,...... 14 5.4 tastenneuvob.. S 8.1 Päldholdon tane.....,. 11 3.1.1 Paiväholtojarjestelytjapalvaholdonmerkltys.. 11 9.1 0PpILAS-JA0pmKELIJANUOLT0SUUNNIThLMA.._ 12 9.4 Turvailinen oppimisympbrlstd.... 14 9.6 Nivelvalheiden tiedonslirto..... 9.7.1 ThtelsUllinenoppllashuolto......._..._ 14 53 Altlysneuvola..., 93 Oppilas-ja oplskelijahuolpon tolmijat 13 5.2 Perhesuunnftteluneuvoja........_ B 5.1 Neuvolatolmlnta 8 5 HKAISCVAT PALVELUT LAPSILLE JA NUORILLE...,. B 42 Haasteet ja vahwudet. _._.......... 4 IASIThSUOJELU... - 7 3.4 Wkica opphasennuste 2014 2029.......... -. -... 4.1 Ustensuojelua or lapsi-ja perhekohtalnen sosballtyo ja perhellie 4estettãvD tukitcimetia palvelut 7 2 JOHDANTOJALAHTOKOHUAT 1 Sisällys
2 JOHDANTO JA LAHTOKOHDAT Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnltelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehftetään lasten, nuorten Jo perheiden hyvinvointityötä kunna5sa. Lasten Jo nuorten hyvinvointisuunnitelma (lastensuojelulaki 12 ) Iaaditaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistamlseksi seka lasten suojelun järjestamiseksi Jo kehittamiseksi. 2.1 Tävtântöönpano, seuranta ja arviointi Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman seka seuraa Jo amoi sen toteutumista vãhintaän kerran valtuustokauden aikana. Valtuuston tulee ottaa suunnltelman toteuttaminen huomioon kunkin vuoden talous- ja tolmintasuunnitelmassa. Suunnltelman seuranta Jo amointi on vakiintunut 058 kunnan toiminnan ohjauksen koko naisuutta. Keskeiset seurannan ja arvioinnin kohteet voidaan ryhmitella seuraavasti: 1. lasten Ja nuorten hyvinvoinnin muutokset 2. polvelujärjestelmän tolmivuus Jo kasvuympariston tilanne sekä 3. suunnitelman tavoitteiden toteutuminen. 2.2 Ybteys strategiaan Lakisaateisen suunnltelman keskeiset painopisteet Jo tavoitteet tulee si5allyttaa kuntastrategiaan. 2.3 Toteuftaminen käytânnössâ Suunnitelman toteuttamista tulee johtaa ja koordinoida. Tämä edellyttaä johtamis- ja koordinointivastuiden määrittämistä. Kunnan toiminta- Jo paätoksenteko-organisaatiossa määritellään pysyvät rakenteet, yhteistyoelimet ja foorumit, joissa lasten, nuorten ja perheiden asloita tarkastellaan kokonal5uutena. 2.4 Sisältö suunnitelman sisälto on Iaaja-alainen Ja koskee lapsen ja nuoren kasvuoloja, nilden epakohtien ehkaisemista, vanhemmuuden tukea seka lasten Jo nuorten palveluja. 1.8.2014 voi-maantulevan oppilas- Jo opiskelijahuoltolaln 12 :n mukaan Lasten Jo nuorten hyvinvointi-suunnitelmaan on kirjattava: 1. opiskeluhuollon tavoitteet Jo paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; 2. arvio opiskeluhuouon kokonaistarpeesta, kaytettavissa olevista opiskeluhuolto palveluista Jo avustajapalveluista sekä tuki- Jo erltyisopetuksesta; 3. tolmet, joilla vahvistetaan yhteisöuista opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; 4. tiedot suunnltelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon Iaadunarvioinnista. 3
23 Suunnitelman toimenpide-ehdotukset Lasten ja nuorten hyvinvolntisuunnitelman tavoitteena on klinnittaa huomlota en toimijoiden keskuudessa, yhdessä tehtävään palvelujen toteutukseen ja suunnitteluun. Toiminnan suunnittelussa, palveluja ja palvelurakenteita toteutettaessa, on huomioltava kuntastrateglan mukainen palvelujen suunnittelu ja palvelurakentelden toteuttaminen, nun että klinnitetaan huomlota ennaltaehkalsevasti kokonalsvaltalseen lasten ja nuorten seka heidan perheidensa hyvinvointiin. Thlousarvioon tulee varata re5ursseja Iaadukkaiden ja olkean aikaisten palvelujen toteuttamiseksi. Kuntostrategluon on kirjattu kunnon arvot: paiveiuhenkisyys, osailisuus, oikeudenmukaisuusja yhteisbllisyys seka kunnan vislo on olla itsendinen kunta, ihmisldheinen, yhteistyöverkostoisso toimivo,!uonnonloheinen Jo sahkoisiö IC palveluja kehittavd Jo hyadyntavo kunta. Toimenpiteet kohdistetaan kunnan strateglatyossd: elinvoimo, talousjo yhteistyo, paivelutjo kuntolaiset, Johtominen Jo henkiasta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma haluaa korostaa yhteistyotahojen kanssa tehtävää moniammatillisen tyon merkitysta ja sen yllàpitoa. Jokaisen palvelujen tuottajan tuilsi tarkastella yhteistyotahoja ja kumppaneita ja tarvittaessa tehostaa nilden valistã yhteistyota. Tiedottaminen tulee ottaa myös palvelujen tuottajien tarkastelun alaiseksi, jotta kuntalaiset loytavat tietoa helposti tarjolla olevista palveluista ja mahdollisuuksista. 4
3 TILASTOTIETOJA 3.1 Rautavaaran väesto 2011 ennuste 2020 ja ennuste 2030 Rautavaaran väestö ja ennusteet 600 500 400 300 200 I L*.z. -I - -. as-i C4. - 25-49 i1 i2o112o29 2030 50-64 65- Lahde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2012 3.2 Oppllasennuste E - 6 1k. 120 Oppilasennuste 2014-2022 E-6 1k. i lid Iii dli hi inul nri Iii ilii Irt ill i.ihi Iv. 1314 Iv. 14-15 Iv. 15-16 Iv 1617 v.1718 Iv. 18-19 Iv. 19-20 Iv. 20-21 Iv. 2122 E 1. 2 a3. 4 5. 6. yht. 5
3.3 Oppilasennuste 7-9 1k. Oppilasennuste 2014-2029, 7-9 1k 0 E L ill: Ii: II] II I F iii ktl3- k14- v.15- v.16-1v17- v.18- Iv.19- Iv.20- v.21- v.22- v.23- Iv.24- v.25- Iv.26- Iv.27- Iv.28 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 [Ill i I [ ljk t BJk t9ik yht. 3.4 Lukion oppilasennuste 2014 2029 Lukion oppilasennuste 2014-2029 25 -- 20 15 H Iii iii lu I U._.-. NJ ff1 [hill iii v.13- v-14 Fv.15- Ig.16 W.17- Iv.18- Iv.19 v.20- k21- Iv.22- h.23- v.24- v.25-1v26- Iv.27- v.28 14 15 15 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Ii vk 12 vsk 3 vsk yin 6
4 LASTENSUOJELU 4.1 Lastensuojelua on lapsi-ja perhekobtainen sosiaalityo ja perheille järjestettãvät tukitoimet ja palvelut Lastensuojelun tukitoimet käynnistyvät useimmiten nun, että huoli lapsen tai perheen ti lanteesta syntyy jollekin viranomaistaholle tai yksityishenkilolle. Ko. taho ottaa huolen vuoksi yhteytta kunnan lastensuojelun sosiaalityontekijaän. Huolenviesti voidaan kirjata tiewin perustein lastensuojeluilmoitukseksi. Kaikkia huolen viestejä ei suinkaan kirjata lastensuojeiullmoitukseksi, vaan käsitellaan muuna palvelupyyntona. Lastensuojeluilmoituksen saavuftua sosiaalityontekija (tyoparin kanssa) haastattelee lasta 18 muuta perhefta. Asia vol tulla ratkaistuksi Jo yhdellä tapaamisella. Perhe ohjautuu muihin peruspalveluihin tai todetaan, ella perhe pystyy korjaamaan lapsen kasvussa huolta herattaneet asiat 0mm toimin. Jos huolen aihe edellyttaa lisaa selvittamista, sosiaalityöntekijä ryhtyy tekemaan perheen kanssa yhteistyossa lastensuojelutarpeen selvitysta. Seivitys on kuva-us lapsen kasvuoloista. Jos seivityksessa paadytaan ratkaisuun, että tukitoimien tarvetta on, laaditaan asiakassuunnitelma, jossa sovitaan lapselle ja perheelle järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. ioskus tukitoimet volvat kaynnlstya Jo selvityksen laatimisen rinnalla yhtaaikalsesti. Tukitolmia kutsutaan lastensuojelun avohuollon tukitoimiksi. Tukitoimia ovat mm. perhetyo, kotipalvelu, päivahoito, taloudellinen tuki, tukiperhe tal tukihenkiio, perhekuntoutus, terapia, lapsen sijoittammnen lyhytaikaisesti vanhempien kanssa tai yksin. Lastensuojelua on myos lapsen kiireellmnen sijoitus, huostaanotto ja siihen liittyva sijaishuollon järjestäminen sekä Jälkihuolto. Sijaishuoltoa järjestetään sijaisperheissa, ammatillisissa perhekodeissa ja lastensuojelukodeissa. Jalkihuolto on perheen, lapsen tai nuoren tukemista sijoituksen päättymisen jälkeen. Kunnan peruspalveluja voidaan tarjota lastensuojelun tarpeen ehkaisemiseksi tai lastensuojelun tukitoimena. Lastensuojelu onkin usein sopivien palveluiden jarjestamistä ja suunnittelua lapsi-ja perhekohtalsesti. Laadukkaat ja matalan kynnykset peruspalvelut, slis helpoti lapsiperheille saatavilla olevat (mm. toimeentulotuki, neuvola, lasten varhaiskuntoutus, paivaholto, kotipalvelu, kasvatus ja perheneuvolapalvelut) ovat usein tehokkain tapa ehkalsta lastensuojelun tarpeen synty mistä. Samoin lapsen koulunkayntiä ja oppimista tukevat palvelut ehkäisevät pulmia (mm. plenet oppllasryhmat, lapsen yksilölliset oppimisen tukitoimet ja oppilashuollon riittävät palvelut) ja turvaavat lapsen tervellä kasvua ja kehitysta. Kunnassa lastensuojelun korjaavien palvelujen eli sijaishuollon osalta on nykylsin hyva than ne. Kaikki sijoitettuna olevat lapset ovat sijaisperheissa. Laitospalvelujen tarvetta kunnalla todennakoisesti on vain lyhytaikaisen kuntouksen tai akililsen kruisitilanteen tarpeissa. 7
4.2 Haasteetja vahvuudet Rautavaaran kunnan heasteena lastenja perheiden palveluissa on lasten eraiden palveluiden saatavuus: kasvatus-ja perheneuvolapalvelut, lasten terapia-ja kuntoutuspalvelut ja oppilas huollon palveluista koulukuraattori ja kouiupskoiogipaiveiut. Näiden palveluiden puute tal riittämättbmyys vol tuottaa lastensuojelun asiakkuutta. Toisaalta Rautavaaran kunnalla on pieneksl kunnaksl tarjota eritylsen hyvin lastensuojelun ostopalveluita, koska paikkakunnalla on yksityinen lastensuojelukoti, joka tarjoaa sijaishuol Ion ohella monipuolisesti avohuollon palveluja, joista mainittakoon: lastensuojelun perhetyo, perhekuntoutus, kriisisijoituk5ia, turvakotipalvelua seka lasten- ja perheterapiapalvelua. Siten lapsen kasvua voidaan tukea hanen tutussa kasvuympäristossaan ja ko. palvelulta ei tarvitse labtea hakemaan Iähikaupungelsta. S EHKAISEVAT PALVELUT 1..APSILLE JA NUORILLE 5.1 Neuvolatoiminta Neuvolatoiminnan tavoitteena on tukea ja edistaa yksilon ja perheen psyykkista, sosiaalista ja fyysistä terveyttä seka kokonaisvaltaista hyvinvointia. Neuvola tavoittaa n. 99 % kaikista lasta odottavista ja lapsen saaneista perheista. Ennaltaehkäisevä työote on keskeisimmalla sijalla neuvolatyossa. Erityistä tukea tarvitsevat perheet Jo lapset pyritään tavoittamaan var hainja ohjaamaan tarvittaessa muiden palvelujen piirlin. 1.7.2009 on tullut voimaan Valtio neuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu Jo opiskelu terveydenhuollosta seka lasten ja nuorten ehkaisevan suun terveydenhuollosta. Asetuksessa velvoitetaan järjestämään maaraaikaiset terveystarkastukset lasta odottaville perheille Iaaja terveystarkastus mukaan lukien seka maäräaikaiset terveystarkastukset tietyn ikäisille alle kouluikalsille lapsille perheen baja terveystarkastus mukaan lukien. Laajassa terveystarkas tuksessa selvitetään koko perheen hyvinvointla. Lisäksi asetuksessa on maininta, että tarkas tuksesta poisjäävien tuen tarve selvitetaan. 5.2 Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola edistaa seksuaaliterveytta Jo auttaa aslakkaltaan ajolttamaan lapsen syntymän siten, että lapsi olisi toivottu. Perhesuunnittebuneuvolan toimintaan kuubuvat myös sukupuolitautien taftuntojen ehkäisy Jo hoito seka Iapsettomuuteen ja raskauden kes keytykseen biittyvã neuvonta. 8
5.3 Aitiysneuvola Aitlysneuvolan palvelut on tarkoitettu lasta odottaville Ja Juuri lapsen saaneille aideille Ja perheille. Aitiysneuvolan ydintehtava on odottavan aidin, slkiön, vastasyntyneen ja perheen parhaan mahdollisen terveyden turvaaminen. Tavoitteena on raskaudenaikaisten hairioiden ehkalsy, hairlolden varhalnen toteaminen ja sujuva hoitoonohjaus seka tukeminen sairauden tai vamman kohdatessa. Lisäksi keskeistà on terveiden elamantapojen edistaminen ja vanhempien valmentaminen vanhemmuuteen, muuttuvaan parisuhteeseen, lapsen hoitoon ja lapsen tuomaan elaman muutokseen. 5.4 Lastenneuvola Lastenneuvolan palvelut ovat alle koululkaisia lapsia ja heidan perheltaan varten. Perusteh tävänä Dfl lapsen terveen kasvun ja kehityksen seuraaminen ja edistaminen, vanhemmuuden vahvistaminen sekä perheen terveiden elamantapojen edistäminen saannbllisilla neuvola kaynneilla. Lapselle tehdaän monipuolinen terveystarkastus ja annetaan kansallisen rokotus ohjelman mukaiset rokotukset. Monlammatillista yhteistyotä tehdaän tarpeenmukaisesti mm. palvahoidon kanssa 5-vuotlalden lasten kehitysarvioinnin osalta, vanhempien luvalla. 5.5 Kouluterveyshuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteison ja oppllaan hyvinvoinnin edistä minen seka lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyossa oppilal den, vanhempien, opettajien ja oppilashuollon muiden työntekijoiden kanssa. 1.7.2009 volmaan tulleen asetuksen mukaan oppilaan ja opiskelijan terveysneuvonnassa on tuettava ja edistettava itsenäistymistü, opiskelukykyä, terveellisia elamantapoja, hyvaä kun toa ja mielenterveyttä sekä ehkaistäva koulukiusaamista. Kouluterveydenhuoltoon sisaltyy myös kouluyhteison terveydellisten olojen valvonta. 6 KEHIWSVAMMAISTEN LASTEN JA NUORTEN ERIWISHUOLTO Kehitysvammalsten lasten ja nuorten erityishuoltoa ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, joita henkilo saa kehitysvammalain nojalla. Erityishuolto-ohjelma edellyttaa kehitysvamma diagnoosia. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta maäriuelee kehitysvammaisuuden seu raavasti: Kehitysvammainen on henkilo, jonka kehitys tai henkinen tolminta on estynyt tai hairlintynyt synnynnäisen tai kehftysiässa saadun sairauden, vian tal vamman vuoksl Ia joka el muun lain nojalla vol saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuolto-ohjelmaan kirjattavia palveluita ovat mm. koululaisten aamu- ja iltapaivatoiminta, tilapäishoito, kehitysvammapo likilnikan ja kehitysvammakuntoutuslaitoksen tuottaman palvelut. Erityishuolto-ohjelma on valituskelpolnen viranhaltijapatos. Lapsista ja nuorista Iaaditaan palvelusuunnitelma yhdessa asianomaisen ja/tai hänen laillisen edustajansa kanssa. Palvelusuunnitelmassa arvioidaan palvelujen tarve lapsen ja nuoren &ä màntilanteesta ja hanen tarvitsemlstaan palveluista Iahtien. Palvelusuunnitelma tarkiste 9
taan määräajoin ta jos palveluntarpeessa tal olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Kehitysvammaisilla ja heidan perheiltaan on olkeus palveluohjaukseen, jonka tarkoituksena on tukea heftä olkeiden ja sopivien palveluiden valinnassa seka ratkalsta palvelujarjestelman yhteistyoongelmla ruohonjuurltasolla lapsen ja nuoren elamäntilanteesta ja hanen tarvitse mistaan palveluista labtien. Rautavaaran kunnassa tehdäãn kiinteää yhteistyata Vaalijalan kehity5vammapoliklinikan ja Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kanssa. Lasten ja nuorten kobdalla tuetaan kotiin annettuja palvelulta. Nuorten aikuistuvien kehitysvammaisten kohdalla tulee mahdollistaa kotikun nassa tai Iahialueella harjoittelu ja tyopaikan saanti huomiolden yksilöllise5ti nuoren elamantllanne. 7 PAIHDE- JA MIRENTERVEYSTYO Rautavaaran kunnan mielenterveys-ja paihde strategia on uudlstettu vuosille 2015-2017. Mielenterveys- Ja päihdestrategia räataloidãän jokaisen kunnan tarpeiden mukaan ja sen Iaatiminen on sidoksissa kunnan ja alueen tflanteeseen, rakenteisiin, toimintatapoihin ja resursselhin. Strategian tarkoituksena on toimla tyovalineena kunnan mielenterveys- ja paihdetyota tekeville tahoille, sekä palvelukarttana kuntalaislile. Keskelsia osa-alueita,jotka mielenterveys-ja paihdetyostrategiassa maaritelläan, ovat mm. kunnan mielenterveys- ja paihdepalveluiden rakenne, en palveluiden yhteistyo ja tyonjako millä tavoin mielenterveys- ja paihdepalvelut on järjestetty ja miten kuntalalset voivat nil. hin hakeutua ja miten niistä tiedotetaan miii tavoin holdon ja kuntoutuksen rahoituskaytannot on järjestetty miten kunnan mielenterveys- ja paihdepalvelujen tarpeita arvioidaan ja milla tavoin niiden kehittymistä seurataan miten palvelujen toteutumista ja Iaatua seurataan ja arvioidaan 8 VARHAISKASVATUS Varhalskasvatuksella tarkoitetaan kasvatukselllsta vuorovalkutusta, jonka tavoitteena on edistä lapsen tasapainoista kasvua, kehitystà ja oppimista. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja oppimisen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuspalveluilla tarkoitetaan päiväholtoa, esiopetusta, aamu-ja iltapaivätolmintaa seká avointa varhaiskasvatustoimlntaa, kuten esimerkiksi kerhotoimintaa. Paivàhoito on varhaiskasvatuspalvelu, jossa yhdistyvat lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhemman oikeus lapsen hoitopalkkaan. Tämä tarkoittaa, että kaikilla lapsilla, jotka eivät saa lasten kotihoidon tukea, on aikeus hoitopaikkaan. Lisaksi työssä käyvien lasten vanhemmille kunnan tulee jarjestäa hoitoa niinä aikolna, kun se on välttämatonta. 10
8.1 Päivähoidon tarve Kunnallisessa palväholdossa on maanlaajuisesti noin 50 % alle kouluikälslsta lapsista. 4-5- vuotialta on pälvahoidossa enemmän saman ikäisestä väestöstä ja 0-3-vuotialta vahemman. Paivaholto aloitetaan yleensâ 2-3-vuotiaana Syksylia 2014 päivahoidossa on Rautavaaralia 85 % (=11 lasta) 5-vuotiaista, 80 % (=8 lasta) 4- vuotiaista, 45 % (=5 lasta) 3-vuotlaista ja 67 % fr4 lasta) 2-vuotlaista. Pälvähoidossa on syksylia 2014 69,25 % 0-5-vuotlaista lapsista. Työssä kayvien vanhempien lasten arjesta päivãhoito muodostaa merkittavan kokonaisuuden. Paivahoitolasten ika huomloiden on ensisijalsen tarkeaa, että paivahoitopalvelut ovat Iaaduk-kaita. Paivahoidolia on myös nun sanottu matalan kynnyksen status tukipalveluna. Tyomarkkinolden ja sukupuolten tasa-arvoisuuden kannalta päivahoidoila on suuri vaikutus slihen, että eritoten naiset pystyvät tyollistymaan kodin ulkopuolelle. Elinikäisen oppimisen nakokulmasta päivähoito varhaiskasvatuspalveluna valmistaa lapsia koulunkäyntiin ja sosiaa lisuin taitoihin. Elinvoimaisen kunnan peruspaiveluissa paivahoito on keskeisessä asemassa. 8.1.1 Päivähoitojärjestelytja päivähoidon merkitys Päivãhoitoa järjestetään Rautavaaran kunnassa perhepaivähoitona ja ryhmäperhepäivähoi tona. Päivahoidon tarkoituksena on tarjota turvallista perushoitoa 0-5-vuotiallie lapsille. Pal vähoito toimli yhteistyossä 6-9-vuotiaiden lasten aamu- ja iltapaivatoiminnan kanssa. Päivä holto tarjoaa laadukasta perushoitoa. Laadukkaaseen perushoitoon sisaltyy riittava ulkoilu, lepo ja Ieikkiminen seka terveellinen ruoka. Palvahoidon tavoite on tukea perheita heidan kasvatustehtävässäà n. 8.1.2 Perhepälvähoito Rautavaaran kunnassa on kolme perhepäivahoitajaa. Perhepaivahoitaja tyoskentelee omas sa kodissaan enintaan neijan lapsen hoitajana. Perhepäivähoitoon sijoitetaan mieluiten nuo rimmat palvaholtolapset. Mahdoilisuuksien mukaan perhepäivahoidossa aloittanut lapsi on samalla hoitajalla esikouluun slirtymiseen asti. Varsinaisen hoitotyonsä ilsaksi perhepaivahoi taja vaimistaa lasten moat ja siivoaa tyoskentelytilat. Perhepaivahoitajan tyo on itsenäistä tyotä, jossa paivahoidonohjaajan tuki on tärkeaa. Perhepaivahoitopaikat täytetään ama ensisijaisesti. Perhepäivähoito tarjoaa erityisesti pienil le lapsille kodinomaisen hoitoympariston. Pysyvä hoitaja kehittaa pienen lapsen perus turvallisuuden tunnetta. Perhepäivähoidossa ryhmakoko on ama pieni ja usein ryhman lasten keskinaiset suhteet kehfttyvat syvallislksi. Perhepaivahoitoryhman paivärytml on hyvin jasennelty, mikä myös Iisää lasten perusturvaliisuuden tunnetta. II
8.1.3 Hyhmäperhepäivähoito Rautavaaralla toimil ryhmäperhepàivähoitokoti, jossa toiminta jarjestetàän kahdes5a ryh mässä. Yhdessa holtoryhmassa vol ova enlntaan 12 lasta. Ryhmàperhepäivâhoitotllat on remontoitu vuosina 2012 ja 2013 ja ne ovat toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset. Ryhmaperhepaivähoidossa tyoskentelee neija kokoaikaista hoitajaa. Rybmaperhepaivahoidossa järjestetään tarpeen vaatiessa vuoropàivähoitoa joustavilla toimintatavoilla. Mikäli vuoropäivähoitoa tarvitaan yoaikaan, on mahdoilista ettà hoitaja tulee hoftamaan lasta perheen kotlin. Ryhmäperhepaivahoito järjestetään hoitotarpeiden mukaisesti. Iltapäivisin tehdään toiminnallista yhteistyota koulun aamu-ja iltapälvätoiminnan kanssa. 8.1.4 Páivähoidon yhteistyotahot Paivahoidossa tehdaan yhteistyota seurakunnan kanssa. Seka perhepaivahoidosta että ryh mäperhepäivahoidosta kuljetetaan lapsia seurakunnan kerhothin mahdollisuukslen mukaan vanhempien toiveiden mukaisesti. Päivaholdon ja neuvolan yhteistyatä ovat mm. vilsivuoti alden neuvolaa varten taytettavat arviolntllomakkeet. Sosiaalitolmen kanssa pãivahoito tekee yhteistyotä konsultaatio-, perhetya- ja lastensuojelupalveluissa. 9 KOULU TUKEMASSA LASTEN JA NUORTEN HWINVOINTIA 9.1 OPPILAS- JA OPISKEUJAHUOLTOSUUNNITELMA 9.1.1 Vleistâ Oppilashuoltolaki uudistui 1.8.2014 alkaen Lakiuudistus velvoiftaa kuntia uudistamaan oppilas-huollon toiminnan yhteistyossa koulu-, sosiaalitoimen ja terveydenhuoltovirano maisten kanssa. Oppilashuollon tavoite on tuottaa kodin ja viranomaisten yhteistyollä lapsille, oppilaille ja opiskeli-joille oppllashuoltoa, Jolla tarkoltetaan oppllaan hyvan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden seka sosiaalisen hyvinvoinnin edistamista ja yllapitamista seka niiden edellytyksia lisaavaa toimintaa kouluyhteisossa. Oppilashuoltotyotä ohjaavat Iuottamukselli suus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidan osallisuutensa tukeminen. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuk sesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. En koulutusastelden vuorovaikutus on tarkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset kaytannot tukevat en kehitysvaiheissa oppilaan terveytta, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhtelstyon rakenteita, muotoja ja tolmintatapoja kehitetäan kouluyhteisossa ja en yhteistyotahojen kanssa. 12
Merkittävää Iakiuudistuksessa on oppilashuollon jakaminen kolmeen osa-aluee5een: Yleinen oppliashuolto, koulukobtainen oppliashuolto ja yksilokohtainen oppilashuolto, jonka tuottaa tapauskohtaisesti koottava moniammatillinen oppilashuoltoryhma. Yksilollisessa oppilas huollossa uusi laki korostaa tuen saajan hanen huoltajiensa kuulemista asian kasittelyssa ja salassapitomaarayksia. Oppilashuoltosuunnitelma sisältää esi-, perus- ja Iukio-opetuksen oppilashuollon, jalloin esiopetuksessa asiakkaista kaytetaan termia lapsi, perusopetuksessa oppilas Ia Iukio-opetuk sessa termiä opiskelija-ja opiskelijahuolto. Oppilashuoltosuunnitelma on koulukeskuksen kaikkien kouluastelden yhteinen suunnitelma. 9.2 Salassapito Oppilashuolto on oppilaalle vapaaehtoista tukea, johon osallistuvat viranomaiset ovat salas sapito-velvollisia. Opiskelijahuoltoon ja sen rekisterlin Ilittyvat yksltyisen henkllon tiedot ovat julkisuus-iain 24 mukaan päaasialllsesti salassa pldettävia. Salassa pidettävä tietoa ei saa Iuovuttaa sivulliselle Ilman asianomaisen henkilon Iupaa tal tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa säännöstã (iuikl 22 23, 29). Koulutuksen jàrjestàjä yilapitaa oppilashuoltorekisteria, joka sisaltaa tiedot oppilashuollon kaytosta ja tiedonslirroista. Yksittaisestä oppllaasta ja hanen oppilashuollostaan muodostuu oppilaskobtalnen kokonalsuus. Oppilashuoltorekisteristä vastaa rehtori. 9.3 Oppilas- ja opiskelijahuollon toimijat Oppilashuolto on en viranomaisten keskeista yhteistyota, jossa tarveharkinta ja osallisten toive määrlttää en tolmijoiden roolin. Oppilashuolto järjestetäàn monialaisessa yhteistyossä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenainen koko-naisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyossa oppllaan ja hanen huoltajansa kanssa ottaen huomloon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyotä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Kouluyhteison tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheislin etsitään ratkaisuja yhdessä opetushenkiloston, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisossa tyoskentelevien ja oppilashuoltopalve luista vastaavien työntekijoiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteison hyvinvoinnista on koulun henkilokunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveyden-huollon palvelut, jotka tuottaa perusturvalautakunta, Palvelut ovat tarve harkintaisia ja ovat tarjolla aslakkalden kokonaistilanteiden edellyttamalla tavalla. Kouluterveydenhoitopalvelut tuottaa Kysteri. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla yhtena päivanä vilkossa ja muina aikoina terveyskeskuksessa, jonne oppilas pääsee ama tar vittaessa. Laakanipalvelua tarvitseva oppilas ohjataan terveyskeskukseen. 13
Nàiden asiantuntijoiden tehtavat Iiittyvät nun yksiloon, yhtelsbon kuin yhtelstyohon. Palve luja tarjotaan opplialile ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjeste täàn lain edellyttamassa määräajassa eli seitsemässä koulupäivässä tal kiireellisissä tapauk sissa samana tal seuraavana koulupäivana. 9.4 Turvallinen oppimisympäristö Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluymparistóan. Slihen kuuluu fyy&nen, psyykklnen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämlsen lahtokohtana on oppilaiden ja henkilokun nan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Opiskeluympariston fyyslsen turvalllsuuden edistämisen yhtenä keinona ovat koulujen tur valllsuus-, pelastus- ja kriisisuunnitelmat, jotka pidetäan ajantasaisina. Yhteistyossä pelastus 12 turvallisuus-viranomaisten kanssa järjestetään lukuvuosittain pelastautumis/poistumishar joitukset ja turvalllsuuteen liittyvat koulutukset. Rauhallinen ilmapiiri edistaä tyorauhaa. Koulun jarjestyssaännot lisäävät kouluyhteisön tur vallisuutta, vllhtyisyytta ja sisäistã järjestystä. Opetuksen jarjestajalla on suunnitelma oppilai den suojaamiseksi vakivallalta, kiusaamiselta ja hairinnalta. Opettaja tal rebtorl Ilmoittaa koulussa tal koulumatkalla tapahtuneesta halrlnnasta, klusaamlsesta tai vãklvallasta tilantee seen osallistunelden huoltajille ja järjestää tarvittavat kasittelyt. Koulurakennuksesta sek opetustiloista ja -valineista huolehtimlnen yhdessa teknlsen osas ton kanssa yllapitaa ympäristän terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisollä on yhtenai set järjestyssäannoillä määrätyt toimintatavat en oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. En oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjelta noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympänlstö tyoelamaan tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteison hyvinvointia edlstetaan ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan saannollisestl toteutettavissa tankastuksissa. Turval llsuuden edistamiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkaisya ja tie toturvallisuutta koskevat toimintatavat, joiden kehittämisessa oman kunnan sisäistä ja alu eellista viranomaisyhtelstyota. 9.5 Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen Koulu pyrkil yhteistyossa kodin kanssa tukemaan lapsen, oppilaan tal opiskelijan kasvua sekä oppimista, mlssa keskelnen yhteistyon osa-alue on yhteisollinen ja yksilöllinen oppilashuolto. 9.6 Nivelvaiheiden tiedonsiirto Lapsen, oppllaan ja opiskelijan siirtyessä kouluasteelta toiseen korostuu tarvittavan tiedon siirto ja tutustuminen tulevaan oppimisympänistöön. 14
Kun lapsi aloitta esikoulun ja siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen, nun lapsi ja huoltajat tutustuvat tutustumispäivänä tulevaan kouluunsa 12 opettajaansa, Koulunviranomaiset teke vat huoltajien suostumuksella yhtelstyota tässä suirtymavalheessa. Kun oppilas valhtaa perusopetuksen aikana koulua, nun tallain järjestetään tutustumispäivä heille ja huoltajalle. Täman Iisäksi kouluviranomaiset tekevat tarvittavaa tietojensulrtoyhteis työtä. Oppilaan silrtvessa perusopetuksesta toiselle asteelle, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja ky vat lapi 9. luokan oppulaiden tuen tarpeet, nuihin liittyvat pedagogiset aslakirjat ja muut oppi Iaan opiskeluun Iiittyvat lausunnot. Oppllaanohjaaja vastaa tarvittavasta tledonsiirrosta vas taanottavan tolsen asteen oppllaitokseen pain. Koulu järjestää tutustumisia ja osallistuu vie railuihin toiseen asteen oppilaitoksiin. Opiskelijan siirtyessä lukion Jalkeen jatko-oplntoihln, refitori ja ryhmaohjaaja tukevat ja oh jaavat opiskelijaa tilanteen edellyttamalla tavalla. Koulu järjestää tutustumisia ja osallistuu vierailuihin tolsen ja kolmannen asteen opiskelupaikkoihin seka korkeakouluihin. 9.7 Oppilas- ja opiskelijahuollon toimintamallit ja oppilashuotoryhmä 9.7.1 Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuolto on osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisollisessa oppilashuoltotybssà seurataan, arvioidaan ja kehitetaan kouluyhteison ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympariston terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettomyydesta. Vhteisblllsten tolmintatapojen kehittämisessä tehdäan yhteistyotä oppilalden, huoltajien seka muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhtelsollisessa oppulashuollossa tärkeaa ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen jar jestäjàn tehtava. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huo lenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisaavat toimintatavat edesauttavat myos ongelmien ennalta ehkaisya, nilden varhaista tunnistamista ja tarviftavan tuen järjes tämistä. Huoltajien osalfisuuna edistaa vanhempainultojen, opplias huoltaja opettaja keskustelut seka muu säannallinen kodin ja koulun yhteistyo. Vanhempainiltoja, -vartteja, arviointlkes kustelulta ja muita tapaamisia järjestetään jokaisella vuosuluokalla vàhintaän kerran lukukau dessa. Yhteistyota Ja tledonkulkua tehdään Wilma -oppllashallinto-ohjelman kautta. Huolta jat voivat Wilman avulla saada tietoa lapsensa koulunkaynnista, polssaololsta yms. asioista seka Iahettaa ja vastaanottaa viestejä opettajilta. 15
Myb5 koulun juhiat, teemapäivät, retket yin. tapahtumat, joihin vanhempia kutsutaan mu kaan, edistävät osaltaan koko kouluyhteisbn hyvinvointia ja Iisäävät huoltajien osallisuutta siihen. Huoltajista muodostuva vanhempainyhdistys toimil kodin ja koulun valisenä yhteis tyoelimena, edlstaa yhtelson hyvinvointla, aktivoi oppilaita ja yllapitäa myönteistä vuoroval kutusta koulun ja huoltajien välliiä, tukee koulua sen kasvatustehtavassã seka vol tamttaes sa puuttua epakohtiin ja ongelmiin yhdessa koulun kanssa. Oppllashuoltotyaryhmäan kuuluvat seuraavat tahot: SivistystDimi: Tukiopetus, erityisopetus, avustajapalvelut, opiskelussa mahdollisesti tarvittavat apuvallneet yms. Etsivä nuorisotyo: Erityisnuorisotyöntekija tukee nuoria oplskeluun ja elamanhallintaan Ilittyvissa asioissa. Sosiaalitoimi: Sosiaalityontekijan- ja ohjaajan toteuttamat palvelut. Kysteri: Kouluterveydenholtajan, koululaäkärin ja koulupsykologin palvelut. Oppil a5huoltoon vaikuttavat myös seuraavat tahot: Keittio: Kouluruokailu, erityisruokavallot, retkievaatja ruokalan viihtylsyys Vapaa-aikapalvelut: Oppilaiden virkistys- ja vapaa-ajan palveluiden tuottaminen yhdessä koulun kerhotoiminnan, seurakunnan ja palkkakunnan en jarjestojen ja yhteisojen kanssa Muut viranomaiset kuten: koulupollisi, valistustyo ja ennaltaehkaiseva oppilas huoltotyo Nuorisovaftuusto ja oppilaskunta. Lisäksi luokissa vol ova Iuokkatoimikuntla, jotka yhdessä luokanopettajan- /valvojan kanssa suunnittelevat luokan tapahtumia, retkia, juhlia yms. toimintaa. Oppilaita kuullaan koulun järjestyssääntöjen ja muiden heita koskevien käytanteiden suunniftelussa. 9.7.2 Koulukohtainen oppilashuolto Opetuksen järjestàjä vastaa siitã, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittä mlstä tehdään yhtelstyassa koulun henkilöstbn, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Koulukeskuksen oppilashuollon vastuuhenkilo on rehtoni. Oppilashuoltosuunnftelma on usa Rautavaaran bsten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja oppilashuoltosuunnitelma e5itellaan lapsille, oppilaille, opiskelijoille ja henkilostolle koulussa lukuvuoden alussa. Huoltajille oppliashuol tosuunnitelma esitellaan vanhempainilloissa ja se liitetään kunnan kotisivuille. Oppilashuoltotyaryhma vastaa koulujen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämise5tä, to teuttamisesta ja arviolnnista. Arvio oppilashuollon kokonaistarpee5ta: Oppilashuollon tarve valhtelee lukuvuosittain ja sen resurssit ovat riittävät en opiskeluyksikolssä. Koulupsykologin tarve saadaan täytettyä Kaa yin, Juankosken, Rautavaaran ja Tuusniemen alueella toimivan koulupsykologin kautta. 16
Rautavaaralla n. 170 lapsen, oppilaan ja opiskelijan oppilashuollon resurssit ovat riittävat. Kouluterveydenhoitaja palvelee koulukeskuksessa yhtena päivänä vilkossa ja muina alkoina han on tavoitettavissa terveyskeskuksessa. Tarvittaessa oppilas pääsee kouluterveydenhoi tajalle tal Iaakariin välittömästl. Luokanopettaja, )uokanvalvoja, ryhmanohjaaja ja rehtori tolmvat oppilashuollossa koko avana tekijänä en oppliashuollon palveluissa, sillä heille on selkein kokonaiskäsitys lapsen, oppilaan tai opiskelijan tilanteesta. Joku edella mainituista kokoaa tarvittaessa yksilbllisen oppilashuoltoryhmän, jolloin han kuulee lasta, oppilasta, oplskelijaa ja tämän huoltajia ryhman jäsenistä. Koulukeskuksen oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa, jolloin se seuraa ja kehittää kyseista palvelua. Ryhmään kuuluvat rehtori, enityisluokanopettajat, so siaalityontekijä, sosiaaliohjaaja, eritylsnuorisotyonteklja, psykologi ja tarvittaessa muita viranomaisia. 9.7.3 Yksilokohtainen oppilashuolto Vksilokohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppllaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluita, oppliashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koske vaa monialaista oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuoflossa toteutettavat laajat terveystarkas tukset seka muut mäaräalkalstarkastukset ovat osa yksilokohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtavät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksilokohtaisen oppliashuollon tavoitteena on seurata ja edistäa oppilaan kokonaisvaltaista kehltystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaami nen ja ongelmien ennalta ehkaisy. Oppilaiden yksilolliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomloon seka oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Vksllokohtainen oppilashuolto perustuu ama oppilaan seka tarpeen nun vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon hänta koskevissa toimenpiteissä ja ratkalsuissa hänen ikänsa, kehitystasonsa ja muiden hen kllokohtalsten edellytystensä mukalsesti. Vuorovalkutus on avointa, kunnioittavaa ja luotta muksellista. Tyo järjestetään nun, että oppilas vol kokea tilanteen kiireettomanä ja han tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyossa noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapltoa koskevia saännoksiä. Luokanopettaja, luokanvalvoja, ryhmänohjaaja tai rehtori toimivat oppilashuollossa koko avana tekijänä en oppilashuollon palveluissa. Henkilö tai viranomainen, joka kokee yksilon tarvitsevan oppilashuollon palveluita, ilmoittaa opettajalle näkemyksensa, minka jälkeen opettaja kokoaa tarvittaessa yksilouisen oppilashuoltoryhmän, jolloln han kuuiee lasta, op pilasta, opiskelijaa ja tämän huoltajia yksllollisen oppllashuoltonyhmän rakenteesta. Tässä ryhmassä ryhman nimeämä toimiva viranomainen valmistelee vastuuhenkilonä oppilashuol tokertomuksen, joka siirretään sivistysviraston oppilaskohtaiseen rekistenimn. 17
Asian kãsittely myös yksittãisen oppilaan tueksi kooflavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tamttaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tal huol tajan yksiloidylla kirjallisella suostumuksella asian kasittelyyn voi osallistua tarvittavia oppi lashuollon yhteistyotahoja tal oppilaan laheisia. Ryhman jãsenlllä on Ilsaksi olkeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittãistä oppilasta koskevan asian kasittelysta asiantuntijaryhmassa faaditaan oppilashuol tokertomus. Ryhmän vastuuhenkilb kirjaa yksilokohtalsen oppilashuollon jrjestamiseksi ja toteuttamlseksl vaittamattomt tiedot oppllashuoftokertomukseen. Klrjauksla volvat tehda myös muut asiantuntijaryhman jäsenet. Kertomus Iaaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajarjestyksessa. Oppilas-ja opiskelijahuoltolaki edellyttaä, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen oppilaan nimi, henkilätunnus, kotikunta ja ybteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun iaiiiisen edustajan nimi ja yhteystiedot kirjauksen päivämäàrä klrjauksen tekja ja hänen ammatti- tai virka-asemansa kokoukseen osallistuneet henkilatja heidãn asemansa asian aihe ja virelile panija oppilaan tilanteen selvittamisen alkana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja seivitykset seka toteutetut tolmenpiteet, kuten yhtelstyo en tahojen kanssa seka aiemmat ja nykyiset tukitoimet tiedot asian kasittelysta ryhman kokouksessa tehdyt paätokset ja niiden toteuttamissuunniteima seka toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot Oppilashuoltosuunnitelman Iiitteeksi tulee koko esi-, perus- ja Iukio-opetusten yhtenaiset lomakkeet koskien oppllashuoltoa. Mikäii oppiiashuoitokertomukseen sisaityvia tietoja Iuovutetaan, asiakirjaan on merkittava, mltä tietoja, kenelleja milla perusteelia on luovutettu. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtavissä laaditut tai saadut ykslttais tã oppilasta koskevat asiakirjat taliennetaan oppiiashuoltcreklsterlin. Opetuksen jarjestäjä va5taa henkilötietojen kasittelysta ja ylläpitää edellä mainittua rekisteniä. Oppilashuoltorekis teniin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittaistä oppilasta taikka muuta yksityista henkiloa, ovat salassa pidettävia. Kouluterveydenhuolion henkllostb ja psykologit klrjaavat yksiiokohtalsen oppllashuoitotyon säädetysti potiiaskertomukseen ja muihin potiiasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon ku raattori klrjaa asiakastiedot asiakaskertomukseen. Oppilaan yksilbkohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitoveivolhsuuden estämäflä oikeus saada toisiitaan ja Iuovuttaa toisilleen seka op pliashuollosta vastaavalie viranomaiselie sellaiset tiedot, jotka ovat väittämättomiä yksiio kohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heiliä on oikeus saada ja 18
luovuttaa toisilleen seka oppllaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilean opetuksen aslanmukaisen järjestämisen edellyftämät välttämättamät tiedot. Tiedon luovut taja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellalsesta tiedosta, joka on valtta mätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto vol koskea muun muassa sellaista oppilaan sairaufta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomi oon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteis tyon ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään ama ensisijaisesti hankklmaan oppllaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Jos oppilas silrtyy toisen opetuksen tai koulutuksen jarjestajan opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajan sa suostumus siihen, että uudelle opetuksen jarjestajalle voidaan siirtâä oppilashuollon rekis teristä sellaiset salassa pidettàvat tiedot, jotka ovat tarpeelilsia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sljaan opetuksen jarjestamlsen kannalta valttamattomat tiedot toimitetaan sa lassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen jarjestajalle tai lukiokoulutuksen ja am matillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myäs uuden opetuksen tai koulutuksen järjestàjän pyynnöstä. 10 NUORISOTOIMI Nuorisotoimen tolmlnnan tarkoitus ja tavolte on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia. Nuori solain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtaviin. Nuorisotyâ on tavoit teellista kasvatustyota. Keskeisimmät pyrkimykset ovat vahvistaa lasten ja nuorten itsetun toa onnlstumiskokemusten avulla ja kehlttaà soslaalisiaja ja yhtelskunnallisia taitoja yhdessa toimimisen kautta. Nuorisotoimi järjestää nuorisotilalla avointa nuorlsotilatolmintaa Ia erilaisia teemapalvlä, as kartelukursseja, kulttuuriesityksia, toimmntapaiviä loma-aikoina ja retkiä esimerkiksi eloku vim, diskoihmn, konserttelhln, keilaamaan ja tapahtumlin. Vuosittain pyritään järjestämään mahdollisimman monipuolista tolmintaa, jotta jokainen lapsi ja nuori loytalsi amnakin Jotamn, mihin osallistua. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä seka tarjota elamykslä ja positlivisia kokemuksia. Nuorisotoimen tolminta on taysin palhteetonth ja savutonta ja tolminnassa kannustetaan päihteettamäan elämäntapaan. Ehkäisevää päihdetyota on kaikki toiminta, jossa lapsi/nuori saa positiivisia kokemuksla ilman paihteitã. Paihteettomään elämäntapaan ohjataan luomal Ia mahdolllsuuksia osallistua itseä kllnnostavlmn vapaa-ajanviettomahdollisuukslin. Nuorisotoimi järjestää vuosittain Ehkalsevän päihdetyon viikolla yukon jokalsena palvänä teemaan liittyvaa toimintaa. 19
10.1 Nuorisotiedotus ja neuvontapalvelut Rautavaaran nudrisotiedotus Jarjestetaan valtakunnallisen Nuortenelama.fi - verkkopalvelun kautta (http://www.nuortenelamajfl. Palvelu tarjoaa opastusta ja ohjausta nuoren elaman en tilanteissa. Palvelussa on mm. tietoa ihmissuhteista ja seurustelusta, hyvinvoinnista ja teweydesta, omasta taloudesta, omaan kotfln muuttamisesta, tyosta ja yrittajyydesta seka netistä ja mediasta, ja siella on mahdollista myös Iuottamuksellisesti tehda kysymyksia, joihin saa henkilökohtaisen va5tauksen. Nuoret voivat myäs itse tuottaa sisältdä verkkopalveluun. Nuorten kuulemista tehdaan jatkuvasti, lapset ja nuoret itse esittävät paijon toiveita. Vuosittain tehdaän kysely retklkohteista ja/tai tolmintatoiveista, jotta mahdollisimman moni Iöytäisi jotain mieluista, johon osallistua. Vuonna 2015 tulee käyttaon Nuortenideat.fi. paveiu. Palvelu on osa olkeusministerion demokratia-palveluita, joka tarjoaa nuorille matalan kynnyksen palvelun osallistua ja valkuttaa sekä tuba kuufluksl. Nuonisotilakokouksissa nuoret saavat pãäftää mäarrahojen kayttakohteista. 10.2 Rautavaaran Nuorlsovaltuusto RaNuVa RaNuVa toimil aktiivlsestl. Toimlntaan osallistuu yli 20 % ylakoululkaisistä. Tolmintaan voidaan ottaa kaikki toimintaan haluavat 13 20 vuotiaat nuoret. Kokouksia on aktilvlslmpaan alkaan n. kerran viikossa. RaNuVa antaa pdettaessa lausun toja, tekee aloittelta, osallistuu juhlien, Rautavaara-päivien ja Vanhusten yukon ym. tapab tumien järjestämiseen ja järjestää teemapäiviä koululla seka retkia ja tapahtumia.. Lisäksi RaNuVa järjestäa mahdolhsuukslen mukaan toimintas asumispalveluyksikoissa. Paakohderyhma toiminnan jarjestamisessa on kuitenkin nuoret. 10.3 Rautavaaran nuorten objaus- ja palveluverkosto Nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon kuuluvat tahot, jotka tekevat töitä Rautavaaran nuor ten parissa: sivistystoimi, nuorisotoimi, etsivä nuorlsotyä, sosiaalltoimi, terveystolmi, Metsä kartanon Nuotta-hanke, Rautavaaran TyUraitti ry, Rautavaaran seurakunta, TE-toimisto ja poliisi. Verkoston tebtavana on tuoda esille ajankobtaisia asiolta ja ilmibita nuorten eiämassa seka koota tietoa päätoksenteon tueksi. Ohjaus- ja palveluverkosto vastaa yhteistyoverkos tona nuorisotakuun toteutumisesta Rautavaaralla. 20
11 ETSIVA NUORISOTYO, KOHDENNEUU NUORISOTYO 11.1 Nuoret ja nuoret alkuiset 16 29 -vuotiaat Rautavaaralla Etsivä työ hankkeen tavoitteena on tarjota pääsääntöisestl 16 29 vuotiaille ammatilhisen tutkinnon Ja/ tal lukion keskeyttaneille seka tyottomihhe nuorihie avoin ja matala kynnys saada heihle kuuhuvia palveluja. Tavoitteena on tavoittaa Ja auttaa nuoria, joihla on vaikeuksia oma-ahoittelsesti saavuttaa julkisen sektorin palveluja Ia parantaa näin varhaisen puuttumhsen mahdohhisuutta. Sosiaalitoimen kanssa tehtävä yhteistyo on vakilntunut toimlvaksl nun, että aile 29 vuotial den toimeentulohakijoiden tuen tarve arvioidaan yhdessä sosiaahiohjaajan, a5iakkaan ja en tyisnuonisotyöntekijän kesken, jolloin jatkopolkujen suunnittehu alkaa tanvittaessa heti asiak kuuden alussa. Tarpeen tullen myos kaikkl ape 29- vuotiaat tyottomät nuoret, Jotka tulevat Rautavaaran kuntaan kuntouttavaan tyotoimlntaan, ovat hankkeen yksiloohjauksen piinissä. Yhteistyota nuorten Ja nuorten aikuisten asloissa tehdään sosiaalitoimen, Tyoraitti ry:n (nuorten tyopajatoiminnan järjestäjä) ja TE-toimiston kanssa. Abitunienttien haastattelu, kartoittaen tuen tarpeita jatko-oplntojen suhteen. Varusmies- tal slvllhipahvehusta suonittamassa ohevat rautavaaralaiset nuoret miehet, jotka ovat vaarassa pudota palveluksesta pois tal ovat Jo pudonneet tal heihia on palvelukseen mentâessa tai sielta p0(5 päästessâ ongehmia työ-, opiskelu-, asumis- tal tolmeentuloashoissa, kuuhuvat etsivän työn palvehujen phirfln. Etsiva tyo on mukana kutsunnolssa. 11.2 Ennaltaehkäiseva tyo Ennaltaehkäisevän työn näkokulmasta myös 13 15 vuotiaat kouhulaiset kuuluvat kohde ryhmaan. Ennaltaehkaisevan tyon tavoitteena on nun yläkouhulalsten kuin toisen asteen opiskehijoidenkin kohdahla aktivolda ja motivoida kouhunkayntlin nuonia, Jotka ovat vaarassa pudota pols tal lopettaa koulun. ErityisnuonisotyontekiJa tyoskentehee ylakouluhha vahlntään palvän vuikossa. Mikali nuoreihe on kertynyt paijon poissaoloja, opinnot eivät muuten maistu, kotitehtävät ovat toistuvasti tekematta tai jos tiedetään, että vapaa-ajalla on jotakin ongelmia esimerkiksl elamanhahhin nassa tal perhetilanteessa, etsivään otetaan yhteyttä ensisijalsestl opettajien Ja rehtonin toi mesta. Etsivä vol tàhloin yksihoohjauksen muodossa aktivoida nuorta kouhunkäyntiin seka auttaa Ja tukea muissa asloissa. Yhdeksäsluokkalaiset ovat enityisnuorisotyontekijan nivehvaihetyoskentelyssä. Enityisnuoriso työntekija haastattelee heidat tulevaisuuden suunnitelmista. MIkäIi oppilas tamtsee opiske lupalkan haun vuoksi erityistukea, suunnltehlaan oppihaanohjaajan Ja nuoren kanssa valhto ehtoja. Nivelvaihetyoskentehya jatketaan vlelä seurannan ja jatkotuen muodossa uudehle opiskelupalkkakunnahle, saattaen vaihtaen Etslvan tehtaväna on pyrkia antamaan nuorille nakemystä ja tletoa shitä, mitä kaikkea heille 21
on tänä pàiväna tarjolla. Rautavasralla on hyvin tavallista, ella ammatilli5ten opintojen rassa täytyy muuttaa Jo liian aikaisin pals kotoa, jolloin vol syntyä ongelmla koulunkaynnin subteen, koska vanhempien resurssit huolehtia nuorten koulunkaynnista muualla paikkakun nalla ovat pitklen etãisyyksien vuoksi rajalliset. Opiskelupaikkakunnalle muutto vol olla mybs pelottavakin asia, josta el uskalleta vaittamatta puhua. Talloin etsivän tehtavä on aloittaa nuoren tukeminen jo ennen kuin nuori muuttaa uudelle paikkakunnalle, nun, että yhdessa katsotaan mlta harrastuksia palkkakunnalla on tarjolla Ja etsitään jo valmiiksi tarvittavat, tavilla olevat tukimuodot. Lahiseudun opiskelupaikkakunnille (lisalmi, SlilinJärvi, Nurmes, Valtimo, Kuopio, Joensuu) vol nuori lähtea tutustumiskaynnille etsivän kanssa. Oppllaitosvierailuja voldaan Jàrjestaä van kanssa myäs nllhin oppllaltoksiln, joihin koulun puitteissa ei pääse tutustumaan. Etsiva vol toimia nuoren tukihenkilönä nuoren oplskelemaan muullamisen jalkeen, mikali hänen kotikunnakseen jaä muuton Jalkeen Rautavaara. Rautavaaran koulukeskuksessa ei ole päätoimista kuraattoria. Kouluterveydenhoitaja on vattavissa koululla muutaman tunnin vilkossa, joten on koettu tarkeaksi, että siella toimisi joku ulkopuolinen aikuinen - erityisnuorisotybntekija. Erltylsnuorisotyontekija on mukana oppilashuoltoryhmassa. Etsivanuoriso tyo hoitaa Rautavaaran kunnan nuorten kesatyolllstamlsen, tllvistäen yhteis tyotä paikallisten yrlttäjien kanssa. Tavoitteena on tutustuttaa nuoria en työnantajlin, yrittä JUn Ja tyopaikkoihin, seká yrittajyyskasvatuksen tukeminen. pe saa etsi ta 12 KIRJASTOPAWELUT Kirjasto tarjoaa erilaisia elamyksia kaiken ikäisille. KirJasto vol toimia kokoontumispaikkana en ikaryhmille. Asiakkaiden käytossä on kaksi tietokonepaätetta, Joiden kaytto on maksuton ta. Kaiken ikaisille asiakkallle loytyy lainattavaa. On kuvakirjoja, lastenmu5iikkia seka lasten aanlkirjoja. Kirjasto on tarkea tietalàhde koululaisille ja opiskelijoille. Kirjasto tarjoaa paitsi viihdettä myos tietoa ja oppaita en harrastusten tukemiseksi. Monelle Ihmiselle, joka syystä tai toisesta on poissa tybelamasta, klrjastokaynti vol rytmittää pàivää. Päivän sanomalehdet ja aikakauslehtia käydään lukemassa saannollisesti. Kirjasto vol olla myös lepopaikka kiireettomän Ja rauhallisen tunnelman vuoksi. Jos haluaa purkaa sydan tään tal vaihtaa kuulumisia virkailijan kanssa, slihenkin on mahdollisuus. Kirjasto on asiakkail le kuin tuttu ystãvä, iota on heippo lähestya. 13 KANSALAISOPISTO Rautavaaralla kansalaisoplstotolmintaa tuottaa Kuopion kansalaisopiston Koillis-Savon alueopisto. OpetustarJonta suunnitellaan tulleiden toivelden mukaan. Lapset ja nuoret voivat osallistua kalkille helta kiinnostaville kursseille. Lapsille ja nuorille on raätalaity Muslikin yksiloopetus kurssit kevaisin ja syksyisin. Vuosittain pynitään yhdessa riistanhoitoyhdis tyksen kanssa järjestàmäan Metsastäjätutkinto koulutus. Alueoplsto pyrkil mahdoflisuuk 22
sien mukaan toteuttamaan seamansa kurssitoiveet. Kurssit ja koulutukset käynnistyvät, Jos kurssikohtainen minimiopiskelijamäarä täyttyy viimeistäan S vrk ennen kurssin/ kouiutuksen alkua. Kurssimaksuissa on käytossä sisar-ja opiskelija-alennus. 14 KULTTUURITOIMI Kulttuuritoimi järjestää kesalla Rautavaaran vuosittaisen kohokohdan eli Rautavaara-pàivät. Kolmen päivän ajan en puolilla kuntaa järjestetään monipuolista ohjelmaa. Suurimman osan pälvien tapabtumista yhdistykset ja seurat järjestävät talkoilia. Kulttuurltoiml järjestää vuo den aikana vähintään yhden kulttuuriesityksen päivähoitoiapsille, peruskoululaisille ja lukio laisille. Esitys jarjestetaan koulupaivan aikana, jotta jokainen lapsi ja nuori päãsee varmasti osaliistumaan. Kulttuunitolmen elokuvaretket ovat eiokuvavalinnoiltaan kohdistettu alkuis väestolie, mutta mybs nuoret ovat tervetuilelta mukaan. (Nuorisotoimi ja RaNuVa jarjestavät lasten ja nuorten elokuvaretkia.) Kulftuunitolmi tanjoaa esilntymlstilalsuuksla lapsille ja nuo rule Rautavaara-päivien paajuhlassa sekä Veteraanipäivan 18 ltsenäisyyspäivän juhlissa. 15 LIIKUNTATOIMI Rautavaaralla on mahdollista harrastaa omatoimista iiikuntaa monipuolisesti. Monitolmita Ion liikunta-mahdollisuudet ovat tarjolla kaikille kuntalalsille. Monitoimitalon alueella on urheilukenttä, beach volley-kentta ja kesäaikaan pesäpallokentta. Thlvisin pesäpailokentan palkalla on jaakiekkokaukaio. Llsaksi alueella on pururata/hiihtolatuverkosto. Lähllllkunta-alue on Vaaran helmen alueella, Ollintonin vleressa oleva Puutonsulsto-pulsto, jossa on lasten leikkikenttä ja senioripuisto Iiikuntalaitteineen. Lisäksi puistossa on tasainen monitoimikentta ja fnisbeegolfkoreja. Rautavaaralla on kuusi kunnan ylläpltämäa uimarantaa. Rautavaaralla sijaitsee Tiilikan kansallispuisto. Vaellusreitteja on myös runsaasti: Huuhkajan kierros, Holinrotko, Kipari, Kultakaivokset, Metsäkartanon retkeilyreitit, Raesarkat ja Volokin polku seka Talonpojan taival eli valtakunnallinen UKK-relttl. Moottorikelkkailun harrastajille kunnan alueella on yli sata kolometria runkoreitistoa, jota pitkin pääsee Kainuun, Pohjois-Karjalan, Koillis-Savon, Yla-Savon ja Tahkon/Kuopion suuntaan Rautavaaran jarvillä sekä Keynitty-, Ylaluostan- ja Tlllikkajoella on mahdoilista harrastaa melontaa. Metsakartanolta on mahdollista vuokrata kanootteja. Liikuntatoimi järjestää lapsille ja nuorille toimlntaa ympäri vuoden, esim. kerhoja, ulmakouluja yms. Tolmlntaa järjestetaän osallistujien toivelden mukaan. Toimintojen järjestämisessa tehdan tarvittavassa määrin yhteistybta muiden vapaa-ajan toimijoiden kanssa. 23
Rautavaaran kunta tukee Iiikuntaseuroja myontmäiia toiminta-avustuksia. KäytOssä on myös ohjauspalkklojarjestelma. 16 MUITA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TOIMIJOITA 16.1 Rautavaaran nuorisosirkus Rautavaaran Nuorisosirkus ry:n tavoitteena on järjestää alueellista sirkustoimlntaa. Tavoit teena on saada toimintaan mukaan mahdollisimman paijon lapsia ja nuoria ja täten Iisatä vii telsollisyyden tunnetta ja tukea lapsia ja nuoria kasvussa ja kehityksessa. Vuosittain sirkuk sen toiminnassa on mukana keskimaarin 40 55lastaja nuorta laitän pääaslassa 7-29 VUD tiaita. Harrastuksena sirkus on monlpuolinen ja konkreettinen kiinnostaen nib tyttöjä kuin poikia. Näin sirkuksella on hyva mahdollisuus saada piiriinsã myös ne lapset ja nuoret, jotka eivät ale Ioytaneet itselleen harrastusta muualta. Sirkus tarjoaa kaikille avointa harrastus toimintaa, jonka pyrkimyksena on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistã. Harrastajat ovat pääasiassa rautavaaralaisia, mutta myos lahikunnista on mukana muutamia lapsia. 16.2 Rautavaaran Evankelisluterilainen seurakunta Kristillisen ihmlskäsityksen mukaan oleellinen osa ihmisen hyvinvointia on se, että elämallä on tarkoltus ja suunta. Tâmä on asia, jonka puuttuminen on yksi nykyisen aikamme ongelmista. Jokaisen seurakunnan yksi neljästä perustebtavasta on kristillinen kasvatus. Rautavaaran seurakunta toteuttaa tàtä 3 vuotlalsta alkaen alakouluikaän asti päivakerhotyun kautta. Kerhotya kattaa lähes koko ikäluokan. Oleellinen osa kasvatustyota on 15 vuoden iässa kaytäva rippikoulu. Myos Sen kautta kohdataan Iähes koko ikaluokka. Osa rippikoululalsista tulee mukaan seurakunnan isoskoulutukseen ja on mukana seuraavan vuoden rippileirilla, jotkut useampanakin vuotena. Seurakunnan tekeman kasvatustyon kautta on tarkoitus antaa elamään eväitä ja erityisesti tuoda esille se, että jokaisen ihmisen eiamaii on tarkoitus ja paamaara. Seurakunnan resurssit kasvatustyossä ovat Iastenohjaaja, pappi ja kanttori. Jatkuvasti heik kenevassä taloustilanteessa resursseja ei ale mahdolllsta lisata. Lapsitydn tilanne Rautavaa ran seurakunnassa on erittäin hyvä. Seurakunta tekee kasvatustyätä lasten ja nuorten keskuudessa. Kristillinen arvomaailma, tarkoitus elämãlle ja suunta ovat ne eväät Joita seurakunta pyrkil antamaan Rautavaaran lapsille ja nuorisone. 24
16.3 Rautavaaran Työraifti ry Työraitti järjestää tyopajatolmintaa kaikenikäisille (14-60 vj. Pääkohderyhmänä cyst alle 29-vuotiaat nuoret. Tyoraitisss vol olia TET-jaksclla, kesätoissa, oppilaltosten työssäoppimis jaksoilta, tyokokeilussa, kuntouttavassa tyotoimlnnassa tal muussa yksilollisesti toteutetussa tehtavssa. Mahdollista on myös suorittaa oppilaitosten nayttotutkintoja ja ammattitutkinto. MyOs oppisopimuskoulutus on mahdollista. Tyopajajaksoilla Tybraitin keskeisin tehtäv on tukea nuoren elamäntaitoja, sosiaalista vah vistumista ja omatahtista yhteisollista kasvua ohjatusti työssä oppien. Nuorille tarjotaan mahdollisuus ohjattuun ja tuettuun tybntekoon, seka raataloityyn polkuun koulutukseen, sen Ioppuun suorittamiseen yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa tal avoimille työ markkinoille tyblllstymiseen. Pitkaan tyottömlnä ollellie, syrjaytymlsvaarassa oleville nuorille tarjoamme mahdouisuuden elämänvalintojensa ohjattuun suunnitteluun sekã reallstisten ta voitteiden asettamiseen. YksiIoIIiseII ohjauksella tuemme ja autamme nuoria tarpeiden mu ban, hyodyntàen yhteistyoverkostoja. Tämä kaikkl toiminta on samalla ennalta ehkàisevää paihdetyota. 17 TYOLUSYYSSTRATEGIA Rautavaaran kuntaan on valmistunut vuoden 2014 aikana Rautavasran tyollisyysstrategia 2014-2016, joka on paikallinen tyollisyyden kehittamisohjelma. Strategiassa on tehty toi mintalinjauksia Rautavaaran kunnan alueen tyollisyyden parantamiseksl. Tyolllsyyden holto on olennaista hyvinvoinnin turvaamiseksi. Rautavaaralla on kuntatasolla lukuisia mahdolli suuksia positiiviseen tulevaisuuden tekemiseen. Tyollisyyden edistamiseksi tarvitsan edel leen uusia valtakunnallisia toimla, mutta myös niitã tukevia paikallisia toimenpiteitä. Par haimmlllaan se on poikkihallinnollista ja kumppanuuteen perustuvaa toimintaa, koska toi menpiteitä on mietittävä hyvin erilaisissa tyomarkkinatilanteessa olevien väestoryhmien ja ihmisten kannalta. 18 LOPUKSI Jokaisella toimijalla on vastuu linjata toimlntaansa strategian tavoitteiden mukaiseen toimintaan, edistmaiia perheiden kokonaisvaltalsta hyvinvointia tehden tlivlsta yhteistyota hallintokunnittain ja yhtelstyotahojen kanssa. Strategian seuranta ja arvlointi seka kuntastrategian mukalnen toiminta on avainasemassa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Kunnanhallitus is kunnanvaltuusto johtaa ja koordinoi suunnltelman seurannan is toteutuksen yhtelstyoelimet js foorumit, joissa lasten, nuorten is perheiden asiolta tarkastellaan kokonaisuutena. 25