Sähkö- ja elektroniikka-alan palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta

Sähkö- ja elektroniikka-alan palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta Krista Laine, Heli Penttinen ja Anna Kotsalo-Mustonen LTT-Tutkimus Oy Teknologiakatsaus 94/2000 Helsinki 2000

Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 60 teknologiaohjelmaa. ISSN 1239-758x ISBN 952-457-002-5 Kansi: LM&CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2000

Esipuhe Arkikielenkäytössä palvelut tuovat ensimmäiseksi mieleen esim. ravintola- tai hotellipalvelut, joissa palvelua tarjotaan useimmiten suoraan yksittäiselle ihmiselle. Ulkoistamisen lisääntyessä palveluyrityksiä syntyy kuitenkin yhä enemmän teollisuuden piirissä ja teollisuuden tarpeisiin; palveluyritys toteuttaa jonkin osan arvoketjusta, joka ei palvelun ostajalle ole omaa ydinosaamista. Palvelun määritelmä ei ole yksioikoinen. Palvelu mielletään usein abstraktiksi tuotteeksi. Siten esimerkiksi sopimusvalmistusta ei välttämättä pidetä palveluna, vaikka siinä sinänsä konkreettinen lopputuote onkin asiakaskohtainen ja saattaa myös sisältää paljon henkistä työtä, kuten suunnittelua. Elektroniikan teknologiaohjelman ETX:n Palvelut ja perusrakenteet -aiheryhmän tarkoituksena on edesauttaa elektroniikkateollisuuden palvelukulttuurin ja infrastruktuurin kehittymistä. Koska elektroniikkaan liittyvän palveluliiketoiminnan kentän katsottiin olevan varsin huonosti hahmotettu ja sen arvioitiin sisältävän runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, päätettiin aiheryhmän puitteissa käynnistää tutkimus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta. Tutkimustyö tilattiin LTT-Tutkimus Oy:ltä ja sitä johti KTT Anna Kotsalo-Mustonen. Tutkijoina toimivat KTT Heli Penttinen ja ETM Krista Laine. Tutkimuksen ohjausryhmän muodosti em. aiheryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Manu Mäkelä Eqvitec Advisors Oy:stä. Ryhmän muina jäseninä ovat olleet Katja Ahola Tekesistä, Christian Carlsson FIMKOsta, Marja Hamilo Sähkö- ja elektroniikkateollisuusliitto SETistä, Veikko Hjerppe Forpen Oy:stä, Jarmo Kivikunnas CADMIC Oy:stä, Leo Laaksonen Sähkö- ja elektroniikkateollisuusliitto SETistä, Ari Loikkanen PI-yhtiöistä, Risto Louhenperä Credicon Oy:stä, Pertti Löfgren Charme Oy:stä, Juha Mikkola Eqvitec Partners Oy:stä, Riku Ryödi Digia Oy:stä, Risto Setälä Tekesistä ja Jukka Toukonen ABB Corporate Research Oy:stä. Parhaimmat kiitokset sekä tutkimuksen tekijöille että aktiiviselle ohjausryhmälle. Ne yli sata yritystä, jotka vastasivat heille lähetettyyn kyselyyn, ansaitsevat erityisen suuret kiitokset; luonteestaan johtuen kysely vaati varsin paljon aikaa ja vaivaa vastaajalta. Lämpimät kiitokset myös kaikille tutkimusta varten haastatelluille ja tutkimuksen esimerkkiyritysten edustajille. Toivomme, että tutkimusraportti auttaa hahmottamaan monipuolista sähkö- ja elektroniikkateollisuuden palvelujen kenttää ja antaa ideoita palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Helsingissä 30.8.2000 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

Alkusanat Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden merkitys maamme kilpailukyvylle on jo huomattava ja odotukset sen roolista ovat haastavat. Lähes millä mittarilla tahansa tarkastellen ala kehittyy huimaa vauhtia: henkilöstön määrää, liikevaihtoa ja vientiä kuvaavat luvut kasvavat jatkuvasti ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Varjona tulevaisuuden yllä leijuu kuitenkin huoli riittävien resurssien saamisesta. Toimialan yritysten tapa toimia samoin kun niiden toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, joten alan tarkka hahmottaminen on vaikeata. Raja-aidat eri funktioiden välillä yritysten sisällä ovat jo kaatuneet tai kaatumassa ja horisontaaliset ja vertikaaliset arvoketjut muuttavat jatkuvasti rajojaan. Jatkuva muutos merkitsee yrityksille toisaalta uusia mahdollisuuksia mutta yhtälailla uusia haasteita. Tutkimuksessa on pyritty valottamaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimintalogiikkaa. Toimialana se on dynaaminen ja heterogeeninen ja sen selkeä rajaaminen ja määrittelykin alkaa olla vaikeata. Alalla toimii hyvinkin erilaisia ja erilaisella toimintalogiikalla menestyviä yrityksiä perinteistä teollista toimintaa harjoittavista yrityksistä aina jatkuvasti muuttuvaan osaamiseen tukeutuviin asiantuntijayrityksiin. Ymmärrystä alasta on tässä tutkimuksessa pyritty lisäämään mm. seuraavissa asioissa: Miltä tämä odotuksilla ladattu toimiala näyttää, miten se toimii ja minkälaisia toiminnallisia ketjuja se sisältää. Kuinka hyvin alalla vallitseva tapa tehdä itse kaikki yhä toimii? Miten hyvin alan yritykset osaavat hyödyntää toinen toistensa ydinosaamista? Kohtaavatko alan palvelukysyntä ja -tarjonta toisensa? Tietävätkö alaa palvelevat ja alan yritykset toistensa tarpeet ja tarjonnan? Mitä haasteita yrityksillä on ja mitä ne odottavat julkisen sektorin tekevän toimialan hyväksi? Toimialan resurssipulaan ja osaamistarpeisiin liittyviin keskusteluihin tutkimuksen tulokset tuovat myös uusia näkökulmia. Tutkimuksen valmistumiseen ovat myötävaikuttaneet useat alalla toimivat henkilöt, joiden kaikkien yhteisenä tavoitteena on toimialan edellytysten kehittäminen. Kaikille heille lämmin kiitos heidän panoksestaan. Helsingissä 1.8.2000 KTT Anna Kotsalo-Mustonen LTT-Tutkimus Oy

Tiivistelmä Sähkö- ja elektroniikkatoimiala on vaikeasti hahmotettavissa sen dynaamisen luonteen vuoksi. Arvoketjujen rakentuminen ja toimialaan kuuluvien toimintojen ja palvelujen rajaaminen ei ole enää yksiselitteistä. Tutkimuksen tavoitteena oli alustavasti kartoittaa Suomessa toimivien sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten eri ydinliiketoimintaprosessien palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista 1999 2000 ja vuonna 2005. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden rakennetta ja palvelujen tarjonnan ja kysynnän kohtaamista selvitettiin asiantuntijahaastattelujen ja kirjekyselyn avulla. Tarjonnan ja kysynnän kohtaamista lähestyttiin jakamalla yrityksen toiminta ydinprosesseihin, joista valittiin kolme prosessia tarkemman tarkastelun kohteeksi. Valittujen tuote-, tuotantoja markkinointiprosessien osalta kartoitettiin yritysten nykyinen ja tuleva palvelukysyntä ja -tarjonta yhteensä 45 alaprosessin tai toiminnon suhteen. Samoin selvitettiin minkälainen käsitys yrityksillä on omasta tarjonnan tai vastaavasti kysynnän tuntemuksestaan. Tulokset viittaavat siihen, että useissa tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosesseihin liittyvissä toiminnoissa esiintyy lisäostotarvetta. Palvelujen merkittävyyttä kartoitettaessa huomattiin myös, että alan ja niiden toimintaa kiinteästi tukevien palveluyritysten kokemissa liiketoiminnan kannalta merkittävissä palveluissa on jonkin verran eroja. Tämä saattaa osittain heikentää palvelutarjonnan ja -kysynnän kohtaamista. Suuremmaksi ongelmaksi nousee tulosten perusteella kuitenkin yritysten heikohko markkinatuntemus palvelujen tarjonnan ja kysynnän suhteen. Tulevaisuus näyttää oikein suuntautuvien palvelujen tarjoajien kannalta tästä huolimatta melko valoisalta, sillä ostojen arvioitiin lähitulevaisuudessa kasvavan kaikkien tarkasteltujen ydinprosessien osalta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kriittisiksi menestystekijöiksi asiantuntijat nostavat mm. yritysten kyvyn uudistua erityisesti liiketoimintalogiikan suhteen, tiukan fokuksen ottamisen ja tulevaisuutta koskevan näkemyksen sekä asiakasrajapinnan hallinnan globaaleilla markkinoilla. Tärkeänä pidettiin myös kykyä toimia poikkitieteellisen tiedon varassa ja rekrytoida sekä sitouttaa koulutettu henkilöstö. Kehitystä uhkaaviksi tekijöiksi nousi selvimmin resurssipula sekä henkilöstön että komponenttien odotettu niukkuus huolestutti alan yrityksiä. Samoin dynaamisuuden mukana seuraava alan arvaamattomuus sekä mahdollisen laman vaikutukset asiakaskuntaan loivat varjoja yritysten muuten valoisaan tulevaisuuteen. Resurssipulaan ratkaisuja haettaessa olisi hyödyllistä pohtia vielä onko kaikki tehtävä itse vai onko tarvittavaa osaamista tarjolla palveluna. Pohdintaan kehottavat myös tutkimuksen tulokset: palvelutarjonnan tuntemisessa on kehittämisen varaa - erityisesti ulkomaisten palvelujen suhteen. Yleisesti ottaen kysynnän ja tarjonnan, sekä kotimaisen että ulkomaisen, paremmalla kohtaamisella kyettäisiin osaltaan helpottamaan resurssipulaa. Uusien teknologioiden ja älyn osuuden kasvamisen tuotteissa ja palveluissa nähtiin tuovan mahdollisuuksia alalle. Myös kyky haistella ja luoda tulevia trendejä tuo jopa rajattomia mahdollisuuksia kasvulle. Yleinen johtopäätös tutkimuksen tulosten perusteella on, että kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa on vielä parantamisen varaa. Samoin yritykset kokevat tuntevansa palvelutarjonnan vain kohtuullisesti, tosin eri ydinprosessien suhteen tilanne hieman vaihteli. Kysynnästä eri palveluntarjoajilla oli vastaajien omien arvioiden mukaan hieman parempi käsitys, mutta erityisesti markkinointiprosessiin liittyen tuntemuksen lisäämiseen on syytä. Tuloksia tulkittaessa ja yleistettäessä tulee muistaa melko alhainen vastausprosentti sekä vastanneidenkin yritysten haluttomuus kattavasti vastata kyselyn kaikkiin kysymyksiin. Tulokset tuovat kuitenkin kaivattua lisävalaistusta alan toimintalogiikkaan ja osaltaan tukevat yksittäisten asiantuntijoiden näkemyksiä. Tulevaisuudessa yritykset fokusoivat toimintaansa aiempaa tarkemmin ja lisäävät ulkoistamisen kautta palvelujen kysyntää. Odotettavissa on näin ollen yhä fragmentoituneempi ja vaikeammin seurattava markkina toimialan palveluille. Toisaalta tämä tuo mahdollisuuden uusille alan palveluyrittäjille ja kohdistaa kiinnostuksen myös ulkomaiseen palvelutarjontaan, jonka tuntemus on yritysten keskuudessa vielä verraten vähäistä.

Sisällysluettelo Esipuhe Alkusanat Tiivistelmä 1 Johdanto 1 1.1 Tausta 1 1.2 Tutkimuksen tavoitteet 1 1.3 Tutkimuksen rajaukset 2 1.4 Tutkimuksen toteutus 2 2 Sähkö- ja elektroniikka-alan ominaispiirteet ja menestystekijät 5 2.1 Toimialan rajaus 5 2.2 Toimialan keskeiset ominaispiirteet 5 2.3 Toimialan menestystekijät 9 3 Tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosesseihin liittyvien palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen 11 3.1 Tuoteprosessi 11 3.1.1 Palvelujen merkittävyys (tuoteprosessi) 11 3.1.2 Palvelujen osto- ja myyntivolyymit 1999 2000 (tuoteprosessi) 11 3.1.3 Arvio palvelujen osto- ja myyntivolyymeistä 2005 (tuoteprosessi) 12 3.1.4 Palvelujen tarjonnan ja kysynnän tuntemus (tuoteprosessi) 12 3.2 Tuotantoprosessi 16 3.2.1 Palvelujen merkittävyys liiketoiminnalle (tuotantoprosessi) 16 3.2.2 Palvelujen osto- ja myyntivolyymit 1999 2000 (tuotantoprosessi) 16 3.2.3 Arvio palvelujen osto- ja myyntivolyymeistä vuonna 2005 (tuotantoprosessi) 17 3.2.4 Palvelujen tarjonnan ja kysynnän tuntemus (tuotantoprosessi) 17 3.3 Markkinointiprosessi 19 3.3.1 Palvelujen merkittävyys liiketoiminnalle (markkinointiprosessi) 19 3.3.2 Palvelujen osto- ja myyntivolyymit 1999 2000 (markkinointiprosessi) 19 3.3.3 Arvio palvelujen osto- ja myyntivolyymeistä vuonna 2005 (markkinointiprosessi) 19 3.3.4 Palvelujen kysynnän ja tarjonnan tuntemus (markkinointiprosessi) 19 3.4 Yhteenveto tarkastelluista prosesseista 20 4 Sähkö- ja elektroniikka-alan kehittämiskohteet ja kehitys vuonna 2005 23 4.1 Sähkö- ja elektroniikka-alan kehittämisen kohteet osto- ja myyntitoiminnassa 23 4.2 Sähkö- ja elektroniikka-alan tulevaisuuden haasteet 23 4.3 Sähkö- ja elektroniikka-alan tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet 25 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 27 5.1 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus tutkimuskohteena 27 5.2 Palvelujen tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen: keskeiset tulokset 27 5.3 Toimenpide-ehdotukset 28 5.3.1 Toimenpide-ehdotukset alan yrityksille 29 5.3.2 Alan järjestöjen rooli kehittämisessä 29 5.3.3 Julkisen sektorin toimenpiteet 29 Lähteet ja tutkimuksessa käytetty oheismateriaali 31

Liitteet 1. Tutkimuksissa tarkastellut TOL 1995 -luokat ja lista haastatelluista henkilöistä 33 2. Kirjekyselyn toteutus 35 3. Kyselylomake 37 4. Haastattelurunko 47 5. Vastanneiden yritysten liikevaihto ja sähkö- elektroniikka-alan osuus liikevaihdosta 49 Tekesin teknologiakatsauksia 51

1 Johdanto 1.1 Tausta Sähkö- ja elektroniikkateollisuutta voidaan luonnehtia nopeasti kehittyvänä sekä kasvavana teollisuudenalana, joka yhtäältä joutuu jatkuvasti mukautumaan teknologian muutoksiin ja toisaalta vastaamaan globalisoitumisen haasteisiin. Teknologian jatkuva kehittyminen pakottaa yritykset yhä uudelleen sopeuttamaan omaa osaamistaan. Samanaikaisesti globalisoituminen näkyy yrityksissä sekä kiristyvänä kilpailuna että paineena erikoistua kapealle erikoisalalle laajoilla kansainvälisillä markkinoilla. Toimittaessa tässä haasteellisessa ympäristössä yritysten strategiseksi kysymykseksi nousee oman ydinosaamisen ja tukitoimintojen määrittäminen. Yrityksen on päätettävä, mihin se keskittää voimavaransa ja mitä se ostaa ulkopuolelta. Yritysten keskittäessä voimavarojaan ydinosaamisensa ympärille, jää perus- ja tukitoimintojen hoitamiseen erilaisia vaihtoehtoja. Muut kuin yrityksen ydinosaamiseen liittyvät tarpeet ja tehtävät voidaan hoitaa itse tai erilaisten yhteistoimintaverkostojen avulla toimialan ja muiden toimialojen yritysten kanssa. Tietoa eri palveluvaihtoehdoista ja niihin liittyvän kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta on vähän tarjolla. Tilanteen hahmottamiseksi palvelut voidaan eritellä mm. seuraavan palveluntuottajatahoon perustuvan luokituksen avulla: Palvelut voidaan tehdä tai tuottaa itse, hankkia yrityksen tai konsernin sisäisenä palveluna, ulkoistaa ja ostaa toimialan palveluyrityksiltä tai ostaa palveluna toimialan ulkopuolelta. Palvelun tuottamiseen liittyvä osaaminen nousee usein esiin ulkoistamispäätöksiä tehtäessä. Silloin kun palvelu ei ole lähellä yrityksen varsinaista ydinosaamista on ulkoistamispäätös yleensä helpompi tehdä kuin tilanteessa, jossa palvelu on hyvin lähellä yrityksen ydinosaamista. Jälkimmäisessä tilanteessa ulkoistamispäätöstä saattavat vaikeuttaa mm. tietoturvaan liittyvät riskit. Palvelun tuottajatahon näkökulmasta tarkastellen on erotettavissa palvelut, joissa toiminto vaatii toimialan erityisosaamista tai palveluun liittyyvä osaaminen on toimialariippumatonta. Esimerkiksi itse tuotettavat ja usein omaan ydinosaamiseen liittyvät palvelut voivat vaatia niin syvällistä omaa osaamista, ettei niitä ole mahdollista ostaa palveluna. Toisaalta itse tuottamiseen on voitu päätyä myös pelkästään sen vuoksi, ettei sopivaa palvelua ole tarjolla tai siitä ei olla tietoisia. Itse tuotettavat palvelut voivat siten olla luonteeltaan joko toimialan erityisosaamista vaativia tai niiden tuottaminen voi perustua toimialariippumattomaan osaamiseen. Ostettaessa palvelu yrityksen tai konsernin sisäisenä palveluna voidaan olettaa, että palvelun tilaajan osaaminen ko. palvelun tuottamisesta voi olla vähäisempää kuin tuotettaessa palvelu itse. Tilanne on samankaltainen myös silloin kun palvelu ulkoistetaan ja ostetaan toimialan palveluyrityksiltä. Tehtäessä yhteistyötä oman talon sisällä perusta luottamukselle ja avoimemmalle tiedon vaihdolle on kuitenkin jo usein olemassa. Tuottajatahon ollessa omasta talosta tai samalta toimialalta palvelun tuottamiseen liittyy yleensä myös toimialan erityisosaamista. Toimialan ulkopuolelta ostettava palvelu on usein melko kaukana palvelua tarvitsevan yrityksen ydinosaamisesta. Tällöin myös palvelun käyttäjän ydintoimintaan liittyvät riskitekijät, kuten tietoturvakysymykset, ovat pienempiä. Ongelmaksi saattaa kuitenkin nousta tarjottavan palvelun soveltuminen alan toimintaan, koska palvelun tarjoajan osaaminen ja sen käyttäjän ydinosaaminen ovat etäällä toisistaan. Palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen kannalta on mielenkiintoista tarkastella tilannetta, jossa palvelu ostetaan joko toimialan sisältä tai sen ulkopuolelta. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on alustavasti kartoittaa Suomessa toimivien sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten eri ydinliiketoimintaprosessien palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista 1999 2000 ja vuonna 2005. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda hahmotelma Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialan rakenteesta ja arvon lisääntymisestä toiminnallisissa ketjuissa. Tavoitteena on myös tuottaa meneillään olevalle ETX-ohjelmalle ja uusille teknologiaohjelmille tietoa toimintaedellytysten kehittämiseksi, jotta alan kansallista osaamispääomaa olisi mahdollista hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. Tutkimuksen avulla pyritään lisäksi kartoittamaan mahdollisia palvelujen markkina-aukkoja. 1

1.3 Tutkimuksen rajaukset Koska sähkö- ja elektroniikkateollisuus on hyvin laaja ja heterogeeninen toimiala päädyttiin tutkimussuunnitelmaa laadittaessa seuraaviin, tutkimuksen toteutuksen ja tulosten kannalta keskeisiin rajauksiin: Tutkimuksessa keskityttiin Suomessa toimiviin sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksiin sekä näiden ydinliiketoimintaprosesseja välittömästi tukeviin palveluyrityksiin. Kattavan kuvan saamiseksi tarkasteluun otettiin mukaan 19 TOL 1995 -luokituksen mukaista toimialaa, jotka liittyivät suoraan sähkö- ja elektroniikka-alaan tai sitä läheisesti tukeviin palveluihin (Liite 1). Näistä kysyntää arvioi valmistava teollisuus ja tarjontaa sekä alan että alaa palvelevat yritykset (ks. kuva 1). Palveluyrityksistä tarkastelun kohteena olivat spesifisti sähkö- ja elektroniikka-alalle palveluja tarjoavat yritykset, mikä jätti yleisluontoisemmat kaikille toimialoille tarjottavat palvelut, kuten siivous ja vartiointipalvelut, tarkastelun ulkopuolelle. Tarkastelu rajattiin kyselytutkimuksen osalta vielä kolmeen ydinliiketoimintaprosessiin (tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosessi), mikä rajallisten tutkimusresurssien puitteissa mahdollisti yksityiskohtaisen tietojen keräämisen (Liite 3 / kyselylomake). Tästä johtuen kyselytutkimuksen osalta ei analysoida muita liiketoiminnalle tärkeitä prosesseja kuten esim. henkilöstöhallinnon tai johtamisen prosesseja (ks. kuva 3, kpl 2). Ajallisesti tutkimus kohdentui vuosien 1999 2000 tilanteeseen sekä arvioon vuoden 2005 tilanteesta. 1.4 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kolmessa, ajallisesti osittain päällekkäin toteutetussa vaiheessa marraskuussa 1999 kesäkuussa 2000. Vaihe 1. Asiantuntijahaastattelut Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden rakennetta ja arvon lisääntymistä toiminnallisissa ketjuissa haastattelemalla alan asiantuntijoita. Tekesin ETX-ohjelman Palvelut ja perusrakenteet -aihealueryhmä avusti haastateltavien nimeämisessä (Liite 1). Samalla pyrittiin myös kartoittamaan kriittisiä ongelmakohtia kyselytutkimuksen strukturointia varten. Haastatteluja tehtiin yhteensä kymmenen kappaletta marraskuun 1999 toukokuun 2000 välisenä aikana. Vaihe 2. Case-kuvaukset Projektin aikana tehtiin yrityshaastattelujen pohjalta 3 case-kuvausta, joissa jäsenneltiin toimialaan liittyviä ilmiöitä haastatellun yrityksen kautta. Nämä case-kuvaukset on esitetty raportissa itsenäisinä esimerkkeinä. Vaihe 3. Kirjekysely Postitse lähetetty kyselylomake kohdistettiin Suomessa toimiville sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksille, sekä nii- Kuva 1. Tutkimuksen fokus. * Alan yritykset viittaavat pääasiassa valmistavaa teollisuutta edustaviin sähkö- ja elektronikka-alan yrityksiin ** Palveluyrityksillä tarkoitetaan sähkö- ja elektroniikka-alan toimintaa kiinteästi tukevia, palveluihin erikoistuneita, yrityksiä 2

den ydinliiketoimintaprosesseja (tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosessi) välittömästi tukeville palveluyrityksille. (TOL 1995 -luokat liitteessä 1, kyselylomake liitteessä 3). Kysely toteutettiin tarkemmin liitteessä 2 kuvatulla tavalla viidellä eri kyselylomaketyypillä. Pienten yritysten (alle 200 työntekijää) toimitusjohtajille lähetettiin kyselylomake, jossa yrityksiä pyydettiin täyttämään palvelujen ostoa ja myyntiä koskevat tämän hetkiset tiedot sekä vuoden 2005 arviot kolmen ydinliiketoimintaprosessin eri toimintojen osalta. Palveluyrityksiltä kysyttiin sitä vastoin vain myyntiä koskevia tietoja. Suurille yrityksille (yli 200 henkeä työllistäville) lähetettävä kyselylomake oli muuten sama, mutta se sisälsi vain yhden kolmesta ydinliiketoimintaprosessista. Työtehtävien spesifiyden vuoksi lomake kohdennettiin prosessin luonteen mukaisesti joko ylimmälle johdolle, tuotekehityspäällikölle, tuotantopäällikölle tai markkinointijohtajalle, jota pyydettiin vastaamaan kyselyyn edustamansa vastuualueen osalta. Lomakkeissa oli lisäksi avoimia kysymyksiä, jotka käsittelivät toimenpiteitä sähkö- ja elektroniikkatoimialan palveluoston ja -myynnin kehittämiseksi, toimialan uhkakuvia sekä välittömiä yritysten ja julkisen sektorin kehitystarpeita kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kohdeyritysten yhteystiedot hankittiin kaupallisesta yritysrekisteristä, jonka mukaan valittujen TOL 1995-luokkien sisällä toimii yhteensä 10 573 alan yritystä (päätoimialanaan ko. alaa tekeviä on 9 317), joista 10 399 yritystä on alle 200 henkilöä työllistäviä ja 174 yli 200 henkilöä työllistäviä. Yritysten suuresta määrästä johtuen kohdeyritykset valittiin tarkkaan harkitulla otannalla, niin että kustakin yritysryhmästä (pienet, suuret ja palveluyritykset) saataisiin tasaisesti vastauksia. Tutkimuksen fokusoituessa sähkö- ja elektroniikka-alan ydinliiketoimintaa tukeviin yrityksiin otoksen kooksi muodostui lopulta 1 156 yritystä. Kyselyt lähetettiin näihin kohdeyrityksiin huhtikuun 2000 aikana ja yhteensä 105 yritystä (9 %) palautti kyselyn toukokuun loppuun mennessä. Erittäin yksityiskohtaisten kysymysten vuoksi vastausprosentti jäi odotetusti alhaiseksi. Tämän vuoksi kyselylomakkeen vastausten tulkinnassa sekä koko toimialaa koskevissa yleistyksissä on syytä olla varovainen. Vastanneiden yritysten ilmoittama puhtaasti sähkö- ja elektroniikka-alaan liittyvä liikevaihto oli valittujen TOL 1995 -luokkien osalta yhteensä noin 8,4 miljardia markkaa, josta suurien yritysten osuus oli 7,1 miljardia (liite 5). Pienten alle 200 hengen yritysten sekä TOL 1995 -luokituksen mukaisten palveluyritysten liikevaihto oli yhteensä 1,3 miljardia, josta pienten yritysten liikevaihto muodosti valtaosan palveluyritysten liikevaihdon jäädessä vajaaseen 300 miljoonaan. Tässä kohdin on kuitenkin syytä todeta, että kyseessä olevat palveluyritykset toimivat yleensä yhtäaikaisesti monilla muilla toimialoilla sähkö- ja elektroniikka-alan lisäksi, joten niiden todellinen liikevaihto on huomattavasti edellistä lukua suurempi. Kaikista vastanneista yrityksistä noin 64 prosentilla sähkö- ja elektroniikka-alan osuus liikevaihdosta oli yli 75 prosenttia (liite 5). Vastanneet yritykset jakautuivat päätoimintatavaltaan melko tasaisesti kuvassa 2 esitettyjen vaihtoehtojen kesken Suurin osa (45 %) vastanneista yrityksistä ilmoitti olevansa joko laitevalmistajia tai palvelujen tuottajia. Myös kokonaisratkaisujen toimittajien sekä sopimusvalmistajien tai komponenttitoimittajien osuus (yht. 30 %) oli huomattava. Vaihtoehtoon muu vastasi viisi yritystä, jotka ilmoittivat päätoimintatavakseen materiaalien toimittamisen, konsultoinnin tai ohjelmistojen valmistamisen. Vastanneet yritykset edustivat kattavasti myös useita toimialoja. Taulukossa 1 on eriteltynä yritysten edustamat toimialat kunkin yritystyypin mukaan. Muu 5% Laitevalmistaja Palvelujen tuottaja 23 % 22 % Järjestelmien osatoimittaja 12 % Sopimusvalmistajat/ Komponenttitoimittajat Kokonaisratkaisujen toimittaja 18 % 20 % 0 5 10 15 20 25 Kuva 2. Vastanneiden yritysten päätoimintatapa: lukumäärä ja suhteellinen osuus (n=94). 3

Taulukko 1. Vastanneiden yritysten toimialat. Sähkö- ja elektroniikka-alalle palveluja tarjoavat yritykset Palveluja ostavat pienet sähköja elektroniikka-alan yritykset Palveluja ostavat suuret sähköja elektroniikka-alan yritykset Atk-ohjelmatuotteet ja -palvelut Sähkötekninen suunnittelu ja sähkötekniset palvelut Tekninen testaus ja analysointi Liikkeenjohdon konsultointi Projekti- ja laitostoimitusten urakointi Työvoiman vuokraus Laitossuunnittelu Mekaniikkasuunnittelu Tekninen konsultointi Ohjelmointi Pölyn poistot ja kaasun puhdistus Sähkömoottorit, -generaattorit, muuntajat Tietoliikenne-elektroniikan laitteet Teollisuusautomaatio- ja mittalaitteet Kodinkoneet (talouskoneet) Kaapelit ja johtimet Sähkömoottorit, -generaattorit, muuntajat Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet Valaistuslaitteet, -sähkölamput Muut sähkölaitteet Nosto- ja siirtolaitteet Tietoliikenne-elektroniikan laitteet Teollisuusautomaatio- ja mittalaitteet Tietokoneet ja toimistoelekt. laitteet Lääketieteen elektroniikkalaitteet Elektroniikan komponentit Atk-ohjelmatuotteet ja -palvelut Sähkötekninen suunnittelu ja sähkötekniset palvelut Huolto- ja kunnossapitopalvelut Kodinkoneet (talouskoneet) Sähkömoottorit, -generaattorit, muuntajat Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet Valaistuslaitteet, sähkölamput Muut sähkölaitteet Nosto- ja siirtolaitteet Kulutuselektroniikan laitteet Tietoliikenne-elektroniikan laitteet Elektroniikan komponentit Atk-ohjelmatuotteet ja -palvelut Sähkötekninen suunnittelu ja sähkötekniset palvelut Tekninen testaus ja analysointi Projekti- ja laitostoimitusten urakointi 4

2 Sähkö- ja elektroniikka-alan ominaispiirteet ja menestystekijät Raportin toinen luku keskittyy haastateltujen henkilöiden näkemyksiin Suomen sähkö- ja elektroniikka-alan nykytilasta ja menestystekijöistä. 2.1 Toimialan rajaus Palveluilla tarkoitetaan tämän raportin yhteydessä ns. tuottajapalveluja, joita käytetään välituotepanoksena muiden palvelujen ja tavaroiden tuottamiseen. Nämä palvelut ovat usein teollisuuden ulkoistamia palveluja, joiden tuotanto hoidettiin ennen itse. Lisääntyneen ulkoistamiskehityksen ja arvoketjujen pilkkoutumisen myötä palvelujen käsite on laajentunut. Tästä ovat esimerkkinä sähkö- ja elektroniikka-alalla hiljattain yleistyneet ulkoistetut tuotekehitys- ja suunnittelupalvelut. Vallalla olevan käsityksen mukaan sähkö-, elektroniikkaja ohjelmistotoimialojen rajapinta on häilyvä. Keskeiseksi kysymykseksi nousee se, mitä tuoteominaisuuksia tehdään elektroniikan avulla ja mitä puolestaan ohjelmilla. Useimmat haastateltavat olivat sitä mieltä, että ohjelmistotalot voidaan lukea sähkö- ja elektroniikka-alaan kuuluviksi, sillä asiakkaille menevissä loppuratkaisuissa ohjelmistot ovat usein osa kokonaisratkaisua. Ohjelmistotoiminnoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä elektronisiin laitteisiin ja järjestelmiin sulautettuja ohjelmistoja sekä toimintaan, tuotannonohjaukseen ja valmistuksen laadunohjaukseen käytettäviä ohjelmistoja, jotka ovat usein osa sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten omaa toimintaa. Samalla tavalla palveluista esimerkiksi asennuspalvelut ja asiakastuki voidaan myydä erikseen, mutta usein ne ovat tiivisti kokonaispakettiin kytkettyjä. 2.2 Toimialan keskeiset ominaispiirteet Toimialaa ja sen ominaispiirteitä voidaan kuvata monella eri logiikalla. Tässä raportissa esitellään ensin haastatteluissa esille tulleita yleisiä trendejä ja sen jälkeen alaa kuvataan liiketoimintaprosessimallin avulla. Alan heterogeenisuuden vuoksi karkeisiin yleistyksiin on suhtauduttava varovasti, sillä perinteisemmän sähkö- ja elektroniikka-alan sekä uudemmalla toimintalogiikalla toimivien, pääasiassa informaatioteknologia- ja tietoliikennealan yritysten, välillä on eroja. Haastateltujen näkemykset painottuivat voimakkaammin viimevuosien aikana syntyneen uudemman teollisuudenalan ominaispiirteisiin. Kyselytutkimus painottui sen sijaan enemmän perinteisempään sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen. Haastateltujen asiantuntijoiden mielestä sähkö- ja elektroniikka-alaa leimaavat varsin vahvat ominaispiirteet. Sähkö- ja elektroniikka-alalle tunnusomaisiksi piirteiksi nousivat seuraavat asiat: Toimialan houkuttelevuus: Viimeaikoina erityisesti alalle hiljattain tulleiden ja uudella toimintalogiikalla toimivien yritysten toimintaan on liittynyt poikkeuksellisen korkeita tuotto-odotuksia sekä taloudellisia riskejä. Tilanne on erilainen perinteisemmän sähkö- ja elektroniikkatuotannon parissa, jossa katteet saattavat olla hyvin vaatimattomia. Matala alalletulon kynnys: Investointikustannukset ovat yleisesti ottaen melko pienet esimerkiksi paperi- ja metsäteollisuuteen verrattuna. Alalletuloa helpottaa nykyinen rahoituksen suhteellisen helppo saatavuus erityisesti informaatioteknologian osalta. Ennustamaton muutos- ja kasvuvauhti mm. yritysostojen ja fuusioiden avulla: Toimijoiden kenttä muuttuu nopeassa tahdissa erilaisten yritysjärjestelyjen kautta. Yritykset etsivät synergiaetuja päällekkäisiä toimintoja karsimalla, hankintoja keskittämällä ja tuotekehitysresursseja yhdistämällä. Erityisesti pienten innovaatiopainotteisten yritysten elinikä on usein lyhyt, mutta myös suurempien yritysten keskuudessa on viime vuosien aikana tapahtunut huomattavia omistusjärjestelyjä. Alalla tehdään myös jatkuvasti innovaatioita, jotka lyhentävät teknologioiden ja tuotekonseptien syklejä. Toimijoiden hierarkkisuus: Alan toimijat voidaan luokitella ainakin viidelle eri arvonmuodostuksen tasolle. Ylimmällä tasolla ovat kokonaisratkaisujen toimittajat, jotka toimivat usein trendien näyttäjinä. Näitä yrityksiä on lukumäärältä vähiten, mutta niiden toiminnan kokonaiskatteet ja -riskit ovat muita suurempia. Seuraavana tulevat integroivat järjestelmätoimittajat, järjestelmien osatoimittajat ja laitevalmistajat Alimpana arvoketjussa ovat sopimusvalmistajat ja komponenttitoimittajat, joilla on usein kokonaisratkaisujen toimittajia alhaisemmat katteet. Riskit ovat eri hierarkiatasoilla erilaisia. Ylimmällä tasolla riskit liittyvät monesti liiketoiminnan oi- 5

keaan suuntaamiseen ja alimmalla tasolla tilausten jatkuvuuteen. Palvelujen tarjoajat toimivat puolestaan kaikilla arvoketjun tasoilla. Vahva verkostoituminen jo yritystoiminnan alkuvaiheessa: Kilpailu keskittyy yhä enenevässä määrin arvoketjuyhteistyöhön ja verkostoihin, jolloin niiden ulkopuolelle jäävät yritykset ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa. Verkostoituminen on varsinkin pienille yrityksille elinehto. Massatuottajien vähäisyys, räätälöintiasteen korkeus ja tuotannon joustavuus. Yritykset siirtävät massatuotantoaan lisääntyvässä määrin ulkomaille Suomen toimintojen keskittyessä tuotekehitysprosesseihin ja niiden kanssa läheisessä vuorovaikutussuhteessa olevaan tuotantoon. Tietoliikenneteollisuuden ja erityisesti Nokian keskeinen asema: esimerkiksi Ericssonin ja Nokian matkapuhelimet tuottavat monien keskeisten toimittajayritysten liikevaihdosta lähes 80 90 prosenttia, mutta poikkeuksiakin on olemassa. 1 Toisaalta tietoliikenteen suuri kysyntä ja Nokian maailmanlaajuinen menestyminen on kasvattanut monista sopimusvalmistajista kansainvälisiä osaajia, jotka eivät enää ole yhtä voimakkaasti riippuvaisia päätilaajastaan kuin muutama vuosi sitten. Henkilöstön vaikea saatavuus ja poikkeuksellisen korkea koulutustaso erityisesti tietoliikenteen ja informaatioteknologian alueella. Useat yritykset toteavat jääneensä viimeisen neljän viiden vuoden aikana tuotekehitystoimintojen rekrytointitavoitteesta. Alan nuoruuden vuoksi puute kokeneista projektinvetäjistä ja kansainvälistäjistä on suuri. Myös erikoistekniikoiden hallitsijoista on kova kysyntä. Selkeä pyrkimys taistella globaaleilla markkinoilla maailmanluokassa menestymisestä: Yritysten kansainvälistyminen on ollut nopeampaa kuin monilla muilla aloilla. Kansainvälisille markkinoille tähdätään voimakkaasti heti alusta lähtien. Edellä esiteltyjen yleisten trendien lisäksi toimialaa voidaan kuvata mm. seuraavan liiketoimintaprosessimallin avulla. Malli koostuu alan keskeisistä ja osittain rinnakkaisista ja limittäin menevistä osaprosesseista, joita voidaan täydentää erilaisilla palveluilla. Osaprosessien eteneminen ja järjestys voivat vaihdella tilanteesta riippuen. Sähkö- ja elektroniikkatuotannolle ovat ominaisia lukuisat erikoisosaamista vaativat työvaiheet, jotka soveltuvat hyvin myös palveluna ostettaviksi. Näiden työvaiheiden integrointi samoin kuin koko arvoketjun hallinta asettavat haasteita onnistuneen liiketoimintaprosessin läpiviemiseen. Tässä tutkimuksessa tarkastelu kohdistettiin kuvassa 3 esitettyihin tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosesseihin ja niihin liittyviin palveluiksi soveltuviin työvaiheisiin (liite 3, kyselylomake). Edellä esitetyt ominaispiirteet viestivät, vaikkakin vain yhtenä otoksena koko totuudesta, alan toimintalogiikan muutoksesta. Toimialojen ja prosessien raja-aitojen häilyessä kriittiseksi tulee uusien vertikaaliratkaisujen löytäminen ja arvoketjujen integroiminen. Seuraavassa case-kuvauksessa on esitetty yksi esimerkki tuotteen arvoketjun integroimisesta. 1 Poikkeuksena voidaan mainita esimerkiksi Ahlström Electronics Group, josta on kasvanut syksyn 1999 yritysoston kautta varteenotettava elektroniikan sopimusvalmistaja. Ahlström Electronics Groupin pääasiakkaita ovat Tellabs, Oras, Hedpro ja Orbis. Nokia ei ole tällä hetkellä asiakkaana, sillä sen nopea kasvu ei yrityksen mukaan antaisi tilaa muiden asiakkaiden kasvulle (Talouselämä 25.2.2000). Toisena laajan asiakaskunnan omaavana yrityksenä voidaan mainita röntgen- ja lasertekniikoihin erikoistunut KSH-Productor Oy, jonka toimintaa esitellään tarkemmin case-esimerkin yhteydessä luvussa 3. 6

Kuva 3. Liiketoimintaprosessin eri vaiheet. Palveluina hankittaviksi soveltuvat esim. seuraavat osaprosessien työvaiheet: STRATEGIAPROSESSI TUOTEPROSESSI TUOTANTOPROSESSI Liikkeenjohdon konsultointi: tilanneanalyysit, kilpailu- ja toimintastrategiat. Piiri- ja ASIC-suunnittelu, muotoilu, systeemisuunnittelu, ohjelmistosuunnittelu, EMC-tarkastelut, karakterisointi, validointi ja verifiointi, testaus, protojen valmistus, viranomaishyväksyttämiset, komponenttikirjastojen ylläpito jne. Valmistuslinjojen layout-suunnittelu, tuotantolinjojen tai yksittäisten laitteiden kunnossa- ja käynnissäpito, käyttöönotot, ylösajot, jätehuolto jne. MARKKINOINTIPROSESSI Markkinakuvan ylläpito, markkinointiviestintä, asiakaspalautteen hankkiminen ja analysointi, markkinointistrategiakonsultointi jne. TOIMITUS- JA LOGISTIIKKAPROSESSI Elektroniikkakomponenttien hankintaan, huolintaan ja varastointiin liittyvät palvelut. 7

CASE KONSUL ENGINEERING OY esimerkki tuotteen arvoketjun integroimisesta kolmiulotteisen virtuaalimallin avulla Sähkö- ja elektroniikkasuunnittelun alihankinta on vielä kyntämätön sarka Konsul-yhtiöiden toimitusjohtajan Olavi Nykäsen mukaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yritysten kannattaisi enenevässä määrin ulkoistaa tuotekehitystehtäviä verkostoitumalla palveluyrityksien kanssa. Perusteluna hän pitää erilaisten teknologioiden tuotetiedon hallinnan, simuloinnin ja laskennan voimakasta kehitystä, johon yritysten oma muutoskyky ei riitä vastaamaan tuotannon, tuotekehityksen ja markkinoinnin toimintatapojen integroituessa. Nykäsen mielestä sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten ja niiden toimintaa kiinteästi tukevien palveluyritysten yhteistyömahdollisuudet ovat vielä monelta osin kartoittamatta sekä mahdollisuudet eri tuotantoteknologioiden arvoketjujen kehittämiseen käyttämättä. Konsul Engineering on tuottanut suunnittelupalveluja vuodesta 1985 lähtien metsä-, energia-, metalli-, sähköja elektroniikka- sekä medical-alan yrityksille. Yritys on erikoistunut 90-luvulla kolmiulotteisiin tietokoneavusteisiin suunnittelu- ja tuotekehitystehtäviin, lisäarvopalveluihin, kuten animaatioihin ja visualisointeihin sekä simulointiin ja FEM-laskentaan. Johtavana kolmiulotteista kone- ja mekaniikkasuunnittelua sekä uusinta teknologiaa laajasti soveltavana palveluyrityksenä Konsul Engineering nimeää ydintuotteekseen virtuaalisen kolmiulotteisen tuotemallin, jonka ympärille on mahdollista integroida tuotannon, tuotekehityksen ja markkinoinnin tuotetiedonhallinta sekä jatkossa myös teollisuuden e-ratkaisut eli tuotteisiin ja tuotantolaitoksiin liittyvä informaatioteknologia. 3D-tuotemalli voidaan tehdä myös varioituvaksi, mikä mahdollistaa tuotteen suunnittelun automatisoimisen. Tietoverkkojen nopeutuessa on mahdollista siirtyä lisääntyvissä määrin etäkonfigurointiin, jolloin tuotteen määrittelyn ja toimituskohtaisen suunnittelun voi tehdä asiakas. Monipuolisten ominaisuuksien vuoksi 3D-virtuaalituotetta voidaan käyttää markkinoinnin, koulutuksen, tuotannon ja asennuksen sekä käytön ja huollon tietämyshallinnan perustana, jolloin tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin rajat tulevat häilyviksi. Seuraavassa kuviossa on esitetty malli asiakkaan tuotteen arvoketjun integroimisesta palveluyrityksen tarjoaman virtuaalisen kolmiulotteisen tuotemallin avulla. Yrityksen kannattaa harkita suunnittelu- ja tuotekehitystoimintojensa ja erityisesti niihin liittyvien lisäarvopalvelujen ulkoistamista uusien työtapojen ja tekniikoiden käyttöönoton yhteydessä. Tämän prosessin toteuttaminen ulkopuolisella palveluyrityksellä on yritykselle usein sekä ajallisesti sekä taloudellisesti kannattavampaa. Omien resurssien riittämättömyys tulee esille varsinkin silloin kun prosessien läpivientiin tarvitaan erikoisosaamista, jota ei löydy omasta takaa. Mikäli tämä erikoisosaaminen tulee kriittiseksi yrityksen tulevaisuuden ydintoiminnan kannalta, voidaan palveluyritystä käyttää enemmän prosessin läpivientiin osallistuvana konsulttina kuin sen itsenäisenä toteuttajana. Monissa tapauksissa prosessin toteuttaminen saattaa myös sitoa yrityksen oman henkilökunnan aikaa liikaa, jolloin palvelu on kannattavampaa ostaa ulkopuolelta vaikka yrityksellä olisikin omaa osaamista. Asiakkaan tuotteen arvoketjua on mahdollista integroida virtuaalisesta kolmiulotteista mallista saatavien monikäyttöisten palvelujen avulla. Varioituvat tuotemallit (CAD) mahdollistavat koneiden tai laitteiden toimitussuunnittelun automatisoinnin ja toimitus- ja tarjoussuunnitteluaikaa pystytään säästämään noin 50 80 prosentilla. 3D-mallinnuksen avulla myös tuotannon käynnistäminen nopeutuu mm. simulaatioiden ansiosta. CADjärjestelmään linkitettyjen myyntikonfiguraattorien (sähköinen lomakkeisto tilatun tuotteen määrittelyyn) avulla tilausten läpimenoaika nopeutuu ja virheiden määrä tuotteissa vähentyy. Kolmiulotteisten CAD-mallien kuvamateriaalista tehtäviä visualisointeja ja animaatioita voidaan käyttää monipuolisesti mainonnan ja koulutuksen apukeinoina tuote-esittelyissä sekä kokoonpanon, asennuksen sekä huollon ja käytön ohjaamisessa. Virtuaalimallien avulla käyttäjän on myös itse mahdollista muunnella tuotetta. Tuotekehityksen ja suunnittelun ulkoistamiseen liittyy myös ongelmia sekä asiakkaan että palveluyrityksen näkökulmasta. Näitä ovat mm. tietoturvariskit sekä omistusoikeuteen liittyvät kysymykset, sillä tuotteen omistaja ja yritys voi olla sidoksissa suunnittelijaan tuotteen koko elinkaaren ajan. Pienten palveluyritysten ongelmaksi nousee lisäksi usein henkilöstön vaihtuvuus, sillä erikoistekniikoita hallitsevasta henkilökunnasta on työmarkkinoilla kova kysyntä. Yhtenä ratkaisuna pidetään palveluyritysten ja sopimusvalmistajien muodostamia alliansseja, sillä myös sopimusvalmistajat joutuvat yhä useammin tarjoamaan T&K-palveluja tilaajan paineista johtuen. 8

Asiakkaan tuotteen arvoketjun integroituminen A S I A K A S Suunnittelu- ja tuotekehityksen ulkoistamista puoltavat tekijät: uusien työtapojen ja teknologioiden käyttöönotto omien resurssien riittämättömyys Toimintojen integroituminen ULKOISTAMINEN Toimintojen integroituminen A S I A K K A A N suunnittelu kokoonpano testaus koulutus PALVELUYRITYS: Virtuaalinen kolmiulotteinen tuote varioituvat tuotemallit myyntikonfiguraattorit simuloinnit animaatiot, visualisoinnit markkinointi myynti ylläpito huolto A S I A K K A A N TYÖN TUOTTAVUUDEN PARANTUMINEN TUOTANTO- JA TUOTEKEHITYSPROSESSIEN NOPEUTUMINEN KUSTANNUSÄÄSTÖJEN SAAVUTTAMINEN 2.3 Toimialan menestystekijät Sähkö- ja elektroniikka-alan kriittisenä menestystekijänä pidetään kykyä uudistua markkinoilla, joille on tyypillistä erittäin lyhyet markkinoilletuloajat. Yrityksellä on lisäksi oltava selkeä visio, tiukka fokus ja tarkka vainu tulevista trendeistä. Markkinajohtajan asemaan päässyt yritys voi myös luoda tarpeita, sillä asiakkaat eivät välttämättä tiedä mitä he tulevaisuudessa tarvitsevat. Yhtä tärkeää on myös vahvan yhteistyökyvyn hallinta innovatiivisuuden ja nopean reagointikyvyn turvaamiseksi. Yritysten tulee keskittyä ydinosaamiseensa ja kyetä hallitsemaan laajoja alihankintaverkkoja, kumppanuuksia sekä strategisia liittoutumia. Myös liiketoimintalogiikan uudistamiskyky tulee entistä tärkeämmäksi modulaarisuuden, automatisoinnin ja verkostoitumisen yleistyessä. Kansainvälisen ja jopa globaalin markkinoinnin osaamistarve voi tulla eteen heti yrityksen perustamisen jälkeen. Erityistä huomiota vaaditaan asiakasrajapinnan hallinnassa, jotta lokalisoinnin haasteisiin voidaan vastata massaräätälöinnin yleistyessä. Alalla vallitsevan työvoimapulan vuoksi hyvin koulutetun henkilöstön onnistunut rekrytointi ja toimintaan sitouttaminen nousevat avainasemaan. Toiminnan muuttuessa entistä enemmän ohjelmistopainotteiseksi syntyy paineita uudenlaisen työvoiman hankintaan. Myös poikkitieteellisyyden ja -toiminnallisuuden tuomien vahvuuksien hyödyntäminen muodostuu erityisen tärkeäksi, sillä yrityksellä tulee olla kyky integroida eri teknologioita, tuotekehitystä sekä myynti- ja markkinointitoimintaa asiakkaalle tarjottavan kokonaisratkaisun löytämiseksi. 9

3 Tuote-, tuotanto- ja markkinointiprosesseihin liittyvien palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Palvelujen tarjonnan ja kysynnän kohtaamista tarkastellaan pääasiassa toteutetun kyselytutkimuksen tulosten perusteella asiantuntija- ja yrityshaastattelujen täydentäessä tietoja. Ensin käydään lyhyesti läpi tutkimuksen kohteena olevat ydinprosessit, minkä jälkeen tarkastellaan yleisemmin palvelujen myynti- ja ostotoiminnan kehittämisen kohteita. 3.1 Tuoteprosessi Kirjekyselyn ensimmäinen osio koski tuoteprosessia, joka oli jaettu 18 palveluna ostettavaan tai myytävään toimintoon (ks. kuva 4). 3.1.1 Palvelujen merkittävyys (tuoteprosessi) Yritykset arvioivat palvelujen merkittävyyttä asteikolla 1 5. Kuvaan 4 on sijoitettu tuoteprosessiin liittyvät palvelut niiden merkittävyyden mukaan. Suurimman yhteenlasketun arvon saanut palvelu on tulkittu merkittävimmäksi ja vastaavasti pienimmän arvon saanut merkityksettömimmäksi. Palveluyritysten vastaukset on erotettu palveluja ostavien sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yritysten vastauksista. lveluyritysten keskuudessa liiketoiminnan kannalta merkittävimpinä toimintoina pidettiin projektinhallintaan sekä ohjelmistosuunnitteluun liittyviä palveluita. Muita palveluyrityksille tärkeitä toimintoja olivat viranomaishyväksyttämiset, tuotteiden ympäristömyötäisyyden varmistaminen sekä karakterisointi, validointi, verifiointi sekä testaus. Sitä vastoin piiri- ja piirilevynsuunnittelu koettiin vastanneiden palveluyritysten liiketoiminnan kannalta lähes merkityksettömiksi. Lähinnä valmistavaa teollisuutta edustavat palveluja ostavat sähkö- ja elektroniikka-alan yritykset pitivät palveluyritysten tavoin projektinhallintaan, ohjelmistosuunnitteluun, viranomaishyväksyttämisiin sekä karakterisointiin, validointiin, verifiointiin ja testaukseen liittyviä palveluita tärkeinä. Palveluyrityksistä poiketen myös protojen valmistus sekä EMC-tarkastelut nousivat tärkeimpien palveluiden joukkoon. Suurimmat erot palveluyritysten ja puhtaasti sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten välillä olivat protojen valmistuksessa, piirilevyjen suunnittelussa sekä tuotteiden ympäristömyötäisyyden varmistamisessa. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistuttaa, että vastaajien pienestä määrästä johtuen tuloksia ei voida yleistää koko alaa koskeviksi vastaajien toimintaprofiilien saattaessa painottaa voimakkaasti tiettyjä palveluja. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa-antavaa informaatiota merkittäviksi koettujen palvelujen kohtaamisesta vastanneiden yritysten osalta. 3.1.2 Palvelujen osto- ja myyntivolyymit 1999 2000 (tuoteprosessi) Vastanneiden yritysten yhteenlasketut ostovolyymit olivat koko tuoteprosessiin liittyvien palveluiden osalta noin 83 miljoonaa markkaa vuodessa. Monet yritykset jättivät kuitenkin markkamääräisiä tietoja koskevat kysymykset täyttämättä, joten todellisuudessa luku on huomattavasti suurempi. Eniten yritysten keskuudessa ostettiin piiri- ja ASIC-suunnittelupalveluita (8 Mmk) sekä karakterisointiin, validointiin, verifiointiin sekä testaukseen liittyviä palveluita (8,3 Mmk). Tämä oli mielenkiintoista, sillä toimintojen merkittävyyttä kysyttäessä piiri- ja ASIC-suunnittelu koettiin melko merkityksettömiksi. Syynä tähän on muutamien suurten yritysten ostojen painottuminen muiden yritysten pitäessä ko. toimintoja omalle liiketoiminnalleen melko merkityksettöminä. Myös T&K-henkilöstön vuokraukseen liittyvä ostojen määrä oli suuri (11 Mmk), mutta lähes puolet siitä oli yhden suuren yrityksen ostoja. Vastanneiden palveluyritysten tuoteprosessiin liittyvä vuosittainen myynti oli yhteensä noin 167 miljoonaa markkaa. Palveluyritykset myivät ilmoittamiensa markkamäärien perusteella eniten projektinhallintaan, EMC-tarkasteluihin, määrittelyyn sekä systeemisuunnitteluun liittyviä palveluja. Muita myynniltään merkittäviä palveluja olivat T&K-prosessiin sekä ohjelmistojen suunnitteluun liittyvät toiminnot. Jonkinlaista kuvaa puolestaan valmistavan sähkö- ja elektroniikka-alan sisäisestä tarjonnasta edustaa 5 11

Merkittävä Palveluja tarjoavat palveluyritykset: Palveluja ostavat yritykset: Merkittävä Projektinhallinta Ohjelmistosuunnittelu Tuotteiden ympäristömyötäisyyden varmistaminen Viranomaishyväksyttämiset Karakterisointi, validointi ja verifiointi, testaus Määrittely, systeemisuunnittelu Toteutettavuusanalyysit ja teknologiaselvitykset T&K henkilöstön vuokraus Materiaalin uudelleen käytön suunnittelu Luotettavuusanalyysit EMC-tarkastelut Muotoilu Rakennesuunnittelu, materiaalien valinta Protojen valmistus Komponenttikirjastojen, datapankkien ylläpito Lämpösuunnittelu, värähtelyjen hallinta Piirisuunnittelu, Asic-suunnittelu Piirilevynsuunnittelu Protojen valmistus Projektinhallinta Viranomaishyväksyttämiset EMC-tarkastelut Ohjelmistosuunnittelu Karakterisointi, validointi ja verifiointi, testaus Määrittely, systeemisuunnittelu Muotoilu Piirilevynsuunnittelu Toteutettavuusanalyysit ja teknologiaselvitykset Rakennesuunnittelu, materiaalien valinta Luotettavuusanalyysit T&K henkilöstön vuokraus Lämpösuunnittelu, värähtelyjen hallinta Tuotteiden ympäristömyötäisyyden varmistaminen Materiaalin uudelleen käytön suunnittelu Piirisuunnittelu, Asic-suunnittelu Komponenttikirjastojen, datapankkien ylläpito Merkityksetön Kuva 4. Palvelun merkittävyys liiketoiminnalle, tuoteprosessi (n=74). Merkityksetön yrityksen ilmoitus myydä tuoteprosessiin liittyviä palveluja yhteensä 83,6 miljoonalla markalla. Vastausten perusteella sähkö- ja elektroniikka-alan yritykset ostaisivat enemmän ohjelmistosuunnitteluun, protojen valmistukseen, projektin hallintaan sekä piiri- ja ASICsuunnitteluun liittyviä palveluita mikäli näitä olisi enemmän tarjolla. Toisaalta taas palveluyritykset ilmoittivat voivansa myydä näitä palveluja enemmän mikäli kysyntää olisi, lukuunottamatta piiri- ja ASIC-suunnitteluun liittyviä palveluita. Vastausten perusteella pientä kysyntää olisi myös toteuttavuusanalyyseihin ja teknologiaselvityksiin, määrittelyyn ja systeemisuunnitteluun sekä rakennesuunnitteluun ja materiaalien valintaan liittyvissä palveluissa. 3.1.3 Arvio palvelujen osto- ja myyntivolyymeistä 2005 (tuoteprosessi) Palveluyritykset arvioivat tuoteprosessiin liittyvien palvelujen myynnin lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2005 mennessä. Erityisesti ohjelmistosuunnitteluun, toteutettavuusanalyyseihin ja teknologiaselvityksiin sekä määrittelyyn ja systeemisuunnitteluun liittyvien myyntien oletettiin kasvavan voimakkaasti. Näiden lisäksi projektinhallintaan sekä karakterisointiin, validointiin, verifiointiin sekä testaukseen liittyvien myyntien odotettiin lisääntyvän selvästi. Alan sisäisen palvelutarjonnan arvioitiin kaksinkertaistuvan. Alan yritykset arvioivat tuoteprosessiin liittyvien ostojen puolestaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2005 mennessä. Ostojen arvioitiin kasvavan erityisesti ohjelmistojen suunnittelussa, protojen valmistuksessa, T&K-henkilöstön vuokrauksessa sekä karakterisoinnissa, validoinnissa, verifioinnissa ja testauksessa. 3.1.4 Palvelujen tarjonnan ja kysynnän tuntemus (tuoteprosessi) Tuoteprosessiin liittyvien palvelujen tarjonnan tuntemusta kysyttäessä valtaosa (70 %) palveluja ostavista sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksistä ilmoitti tuntevansa palvelutarjonnan Suomessa vähintään tyydyttävästi, mutta vain 3 % piti palvelutarjonta tuntemustaan erittäin hyvänä (kuva 5). Ulkomaiden palvelutarjonnan tuntemus oli selvästi kotimaata huonompi, sillä 70 % vastaajista ilmoitti tuntevansa tuoteprosessiin liittyvien palvelujen tarjonnan ulkomailla joko huonosti tai erittäin huonosti. Vastanneista palveluyrityksistä valtaosa (57 %) ilmoitti tuntevansa tuoteprosessiin liittyvien palvelujen kysynnän kotimaassa joko tyydyttävästi tai hyvin, mutta peräti 30 % arvioi tuntevansa kysynnän huonosti (kuva 6). 12

% 60 50 40 30 20 10 0 Erittäin huonosti Huonosti Tyydyttävästi Hyvin Erittäin hyvin Kuva 5. Tuoteprosessiin liittyvän palvelutarjonnan tuntemus Suomessa (palveluja ostavat alan yritykset, n=53). % 60 50 40 30 20 10 0 Erittäin huonosti Huonosti Tyydyttävästi Hyvin Erittäin hyvin Kuva 6. Tuoteprosessiin liittyvän palvelukysynnän tuntemus Suomessa (palveluyritykset, n=22). Valtaosa (70 %) palveluyrityksistä tunnusti tuntevansa palvelujen kysynnän ulkomailla joko huonosti tai erittäin huonosti ja vain harvat (6 %) ilmoittivat tuntevansa sen hyvin. Tuoteprosessin hallintaan ja organisointiin on yrityksissä useita eri vaihtoehtoja. Seuraava case tarkastelee tuoteprosessiin liittyvien palvelujen organisointia niiden ulkoistamisen kautta esimerkkinä eräänlaisesta tavasta vastata syntyneisiin haasteisiin. 13

CASE KONE Oyj: Esimerkki hissisuunnitellun ulkoistamisesta KONE-konsernin toimialana on hissien, liukuportaiden ja muiden vastaavien lähikuljetuslaitteiden kehittäminen, valmistaminen, asentaminen, uudistaminen ja huolto sekä kunnossapito. Tuotanto on keskitetty pääasiassa neljään maahan virtaviivaistamalla toiminta muutamiin suuriin yksiköihin, joita täydentävät pienemmät erikoistuotteisiin keskittyneet tehtaat. Yritys on panostanut markkinaosuuden lisäämiseen orgaanisella kasvulla, yrityskaupoilla ja yhteistyöllä mm. japanilaisen Toshiban kanssa. Yhteistyö Toshiban kanssa on ollut hedelmällistä yhdessä kehitetyn liukuporrastuotteen menestyksen ansioista. Toisena merkittävänä innovaationa voidaan pitää Koneen kehittämää konehuoneetonta hissiä, jolla yritys on oman arvionsa mukaan saavuttanut neljän vuoden teknologisen etumatkan kilpailijoihinsa nähden. Tällä hetkellä Kone on maailman kolmanneksi suurin hissiyhtiö ja sen suurimmat kilpailijat ovat amerikkalainen Otis, sveitsiläinen Schindler ja saksalainen Thyssen. Onnistuneiden tuotekehitysprosessien lisäksi Kone on monien muiden hyvin menestyneiden teollisuusvalmistajien tapaan huomannut tuotteen arvoketjun loppupään hyödyntämisen merkityksen tänä päivänä jo yli 60% yrityksen liikevaihdosta tulee hissien huollosta, ylläpidosta ja uusimisesta. Suuntana on lisääntyvässä määrin tarjota palveluratkaisuja perinteisen tuotannon sijaan. Lisäarvon osoittaminen ja arvoketjun tarkasteleminen asiakkaan näkökulmasta ovat nousseet avaintekijöiksi. Kone on panostanut mittavasti myös tietoverkkoon parantaakseen huollon palvelutasoa, kilpailukykyä ja tehokkuutta. Kehityskohteina yritys pitää uusien vertikaaliratkaisujen ja oikeiden partnereiden löytämistä sekä projektin hallinnan kehittämistä. Yhtenä strategisena ratkaisuna on ollut Hyvinkään erikoishissitehtaiden suunnittelutoiminnan ulkoistaminen yrityksen keskittyessä voimakkaammin myyntiketjun ja tuotantoprosessin hallintaan. KONETTE DESIGN CENTER OY ulkoistettua hissisuunnittelua Keväällä 1999 Kone ulkoisti valtaosan Hyvinkään erikoishissitehtaiden suunnittelutoiminnasta. Mukana ulkoistamisessa on Suomen kolmanneksi suurin suunnittelutoimisto Etteplan Oy, jonka erikoisalaa ovat teollisuuden tuotantolinjojen ja tuotteiden suunnittelu sekä tuotekehitys. Näin syntyi noin sadan hengen suunnittelupalvelujen moniosaaja, uudistaja sekä partneri. Uuden Konette Design Centeriksi nimetyn yrityksen tavoitteena on parantaa kokonaisvastuullisesti asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla sidosryhmilleen lisäarvoa. Kone merkitsi uuden yhtiön osakkeista 40 prosenttia ja Etteplan, jonka tytäryritys Konette on, hallitsee 60 prosenttia osakkeista. Konetten tärkeimmät asiakkaat ovat Kone, Konecranes International Oy sekä Valmet Oy. Toiminnan lähtökohtana sekä kasvun ja kehityksen perustana on Suomen aidoin ja syvällisin verkottumis- ja osaomistussopimus Kone Oyj:n kanssa. Konetten toimitusjohtajan Timo Juvosen mukaan kysymyksessä on toimintojen selkeä keskittäminen sekä jouston luominen erityisesti erikoishissien kysynnän suuria heilahteluja vastaan Koneen oman osaamisen keskittyessä toimintojen virtaviivaistamisen myötä pääasiassa teknologiaan, tuotantoon ja myyntiketjun hallintaan, Konetten tehtäväksi määriteltiin suunnittelun ja palvelujen tuotteistamisen hallitseminen. Koneen säilyttäessä itsellään myös oman tuotekehitysosastonsa Konettelle siirtyi ulkoistamisen myötä neljä erilaista teknologia-alaa (ks. taulukko): ohjelmisto- ja elektroniikkasuunnittelu, mekaaninen suunnittelu, sähköisten ohjausjärjestelmien kokonaisvaltainen suunnittelu sekä toimitusprojektien toteutus. Toimintamme Koneen ja muiden suomalaisten, kansainvälisesti tunnettujen yritysten kanssa on käynnistynyt hyvin. Osaamisemme, varsinkin ohjelmisto- ja elektroniikkasuunnittelussa, dynaaminen toimintatapamme sekä palveleva asenteemme ovat korkealle arvostettuja, mikä on näkynyt ja näkyy yrityksen nopeana kasvuna. Konetten arvioitu budjetti vuodelle 2000 on 43 Mmk ja henkilökuntaa on vuoden lopussa 120 130 henkeä, vaikka uuden työvoiman rekrytointi erityisesti ohjelmistopuolella ei ole helppoa. Viiden vuoden päästä Konetten arvioidaan työllistävän noin 200 työntekijää, ei pelkästään Suomessa, vaan myös Yhdysvalloissa sekä kolmessa, neljässä Euroopan maassa, joihin Konette kansainvälistyy yhdessä sopivien partnereiden kanssa. Samalla Koneen osuus tilauksissa supistuu nykyisestä 90 prosentista noin 50 prosenttiin. 14