MILLAINEN VERKOSTO ON 5 VUODEN KULUTTUA? 8 SKENAARIOT, VAIHTOEHTOJA.8

2/11 SISÄLLYSLUETTELO VERKOSTON TOIMINTA 2014+... 3 1. YHTEISTYÖTÄ VAHVISTETTAVA... 3 2. VOIMAVARAOJA SUUNNATTAVA YHTEISESTI... 3 3. RÄÄTÄLÖIDYT TARPEET HUOMIOITAVA... 3 4. TARJOTTAVA VERTAISTUKEA... 3 5. TUOTETTAVA TIETOA AJANKOHTAISISTA ASIOISTA JA TAPAHTUMISTA, MENESTYSTARINOITA NOSTETTAVA ESIIN... 3 6. YHTEISTYÖSSÄ OLTAVA MUKANA ALUETASO, KANSALLINEN JA VALTIOTASO... 3 7. VENÄJÄN-KAUPAN ASIANTUNTIJUUS, TIETO, KONTAKTIT JA KOKEMUS OLTAVA KAIKKIEN SAATAVILLA ILMAN TOIMIALARAJAUSTA... 4 8. YHTEISTYÖTÄ AVATTAVA VENÄJÄN ALUEIDEN KANSSA... 4 9. PAIKKA LÖYDETTÄVÄ TOIMIJOIDEN KENTÄSSÄ... 4 10. INVEST IN KENTÄSSÄ PYSYTTÄVÄ AKTIIVISENA... 4 11. VENÄJÄLLÄ ESIINNYTTÄVÄ YHTENÄISENÄ JOUKKUEENA... 4 VERK0ST0N TEHTÄVÄ... 5 MIKSI VERKOSTOJEN AIKA?... 5 MIKÄ ON PARAS SYY OLLA VERKOSTOSSA?...5 MITKÄ OVAT VERKOSTON HYÖDYT JA KUSTANNUKSET?..6 MIKÄ ON VERKOSTON TÄRKEIN TEHTÄVÄ?..6 VERK0ST0N HENKI... 7 LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN VOIDAAN JAKAA SEURAAVIIN ELEMENTTEIHIN... 7 SOSIAALISTA PÄÄOMAA ARVIOIVIA KYSYMYKSIÄ OVAT... 7 SINISEN MEREN STRATEGIA VERKOSTON TOIMINNASTA 7 MILLAINEN VERKOSTO ON 5 VUODEN KULUTTUA? 8 SKENAARIOT, VAIHTOEHTOJA.8 VERK0ST0N PAIKKA... 9 MITÄ MUUT TOIMIJAT NÄKEVÄT, MIKÄ ON VENÄJÄ-VERKOSTON RUUTU?.10 ONKO VERKOSTO OPPIMISFOORUMI, KEHITTÄJÄ VAI VAIKUTTAJA? 10 YMPYRÖI OIKEA VAIHTOEHTO 10 LUPAAN..11

3/11 VERKOSTON TOIMINTA 2014+ 1. YHTEISTYÖTÄ VAHVISTETTAVA Venäjä-verkoston yhteistyötä on vain vahvistettava, sillä toimintamallien kehittäminen nähdään edelleen tärkeänä. Toiminnassa tulee siirtyä yleisestä erityiseen huomioiden, että uusia toimijoita on myös mukana. Tarvetta on yhä tutustua paremmin sosiaalisen pääoman lisäämiseksi, jotta verkostolla olisi mahdollisuuksia toimia itseohjautuvasti. Toisaalta verkoston sisäisten tapaamisten lisäksi tulisi ottaa yritykset ja venäläiset kontaktit tiiviimmin mukaan tapaamisiin, erityisesti alueilla. Kokoontumisiin tulee olla selkeä intressi, kytkevä nimittäjä. 2. VOIMAVARAOJA SUUNNATTAVA YHTEISESTI Verkoston keskeisimpänä hyötynä nähdään, että verkosto antaa voimaa organisaation omien tavoitteiden saavuttamiseksi tarjoten samalla kustannussäästöjä erityisesti tiedonhankinnassa ja tilaisuuksien järjestämisessä. Toimintaympäristön muuttuminen vaatii yhä enemmän voimien yhdistämistä ja toimimista yhteisenä rintamana. Kysyntää olisi laajentaa verkoston roolia seutujen välisenä tiedonvälittäjänä. Verkoston ja alueiden välinen työnjako kaipaa selkeyttämistä, on oltava selvä kuva mitä alueilla tehdään Venäjänkaupan hyväksi ja mitä verkosto tekee yhdessä sen eteen. Verkosto on saatava toimimaan mahdollisimman omaehtoisesti. Verkoston resurssien kaventuessa alueellisten toimijoiden sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Verkosto kaipaa tulevalle toiminnalle selkeää visiota ja strategiaa, joka käytännössä on tulevan toiminnan kirkastusta ja tiekarttaa tekemiselle, ja jonka eteen alueelliset toimijat ovat halukkaita toimimaan. Samassa yhteydessä tulee pohtia, voisivatko alueelliset toimijat ottaa vastatakseen osasta verkoston tehtävistä. Tämä vaatii aitoa yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista. 3. RÄÄTÄLÖIDYT TARPEET HUOMIOITAVA Verkoston jäsenet näkevät tärkeänä, että verkosto tarjoaa räätälöidysti tukea seutukohtaisiin tarpeisiin. Seutujen lähtökohdat, resurssit ja tarpeet ovat hyvinkin kirjavat. Tehokas tiedonvälitys ja hyvien käytäntöjen levittäminen on tärkeää. Myös tiedonvälityksessä kaivataan siirtymistä yleisestä erityiseen, mutta tulkinnan tulee tapahtua verkostoon osallistuvien tulkinnan kautta. Suuresta tietomassasta ei alueilla ole välttämättä mahdollisuuksia tiedon etsimiseen, joten tiedonvälityksessä ja suodattamisessa on pohdittava myös toimintatapojen uudistamista. 4. TARJOTTAVA VERTAISTUKEA Vertaisoppiminen ja toiminnan kautta oppiminen nähdään toimivan parhaiten ja tätä tulisi laajentaa vahvemmin kehittäjien lisäksi myös yrityksille, alueilla. Venäjä-verkoston toiminnan aiemmista vaiheista on hyvä olla tietoa dokumentoidusti (tarkoittaen tietoa tiedosta, eli tietoa siitä mitä tietoa löytyy), jotta uudet alueet pääsevät nopeasti perille verkoston toiminnoista ja mahdollisista saatavilla olevista materiaaleista ja opeista. Samojen kysymysten kanssa painiville alueille vertaisoppiminen on vertaansa vailla oleva foorumi. 5. TUOTETTAVA TIETOA AJANKOHTAISISTA ASIOISTA JA TAPAHTUMISTA, MENESTYSTARINOITA NOSTETTAVA ESIIN Verkoston yhdeksi tärkeimmistä anneista koetaan verkoston levittämä tieto, jota ei ole samassa laajuudessa muualla saatavissa. Verkoston intranettiä ei kuitenkaan hyödynnetä täysimääräisesti. Tässä syynä on lähinnä oma aktiivisuus, mutta myös käyttöjärjestelmän haasteet. Koetaan, että tieto tilaisuuksista leviää nopeasti verkoston kautta. Kokonaan uusia toimintamalleja kaivataan tiedonvälitykseen, erityisesti nyt kun uusia teknisiä ratkaisuja etsitään. Myös onnistumisia kaivataan paremmin esille, alueiden menestystarinat on nostettava esiin. 6. YHTEISTYÖSSÄ OLTAVA MUKANA ALUETASO, KANSALLINEN JA VALTIOTASO Verkoston merkittävänä etuna nähdään, että verkosto toimii yksittäisen alueen sekä koko verkoston edunvalvojana ja tarjoaa voimaa organisaatioiden taakse. Verkosto vahvistaa uskoa yhteiseen asiaan. Rahoituksen volyymi ei mahdollista merkittäviä yhteisiä kehittämisprojekteja.

4/11 7. VENÄJÄN-KAUPAN ASIANTUNTIJUUS, TIETO, KONTAKTIT JA KOKEMUS OLTAVA KAIKKIEN SAATAVILLA ILMAN TOIMIALARAJAUSTA Verkoston rahoituspohjaan olisi saatava laajennusta niin, että voitaisiin tehdä syvällisempiä projekteja. Samalla kun verkoston toiminnan tulee jatkuvasti kehittyä, erilaisille alueille tulee muistaa viestiä jo olemassa olevista palveluista. Vrt. myös aiemmat kohdat. 8. YHTEISTYÖTÄ AVATTAVA VENÄJÄN ALUEIDEN KANSSA Venäjä-verkoston toimintaan on kuulunut elinkeinoyhteistyön avaaminen laajemmin Venäjän eri alueiden kanssa alueellisesti kohdistetusti vuosittain. Yhä edelleen alueellinen lähestymistapa on kokoava: sekä tahot että intressit on helpommin koottavissa yhteen. Vierailuilla on oltava painoarvoa, jotta ovet Venäjällä aukeavat. Verkoston kautta suomalaiset alueet noteerataan uskottavammin. 9. PAIKKA LÖYDETTÄVÄ TOIMIJOIDEN KENTÄSSÄ Venäjä-verkoston suurin haaste on löytää oma paikkansa ja roolinsa vilkkaassa Venäjänkaupan toimijoiden kentässä. Kansallisia toimijoita on useita, kaupallisten tarjoajien joukko on myös runsas ja kirjava. Sidosryhmien kanssa tulisi laatia vielä selkeämmät pelisäännöt eli mikä on Venäjä-verkoston ruutu kehittämisessä, miten eri palveluntarjoajien palvelut palvelevat verkoston toimintaa ja millaisilla ehdoilla ja hinnoilla palvelut ovat käytettävissä. Verkoston tehtävä ei ole kilpailla palveluntarjonnassa muiden Venäjän-kaupan toimijoiden kanssa, vaan toimia yrityskehittäjien verkostona, jolloin se rakentaa yhteyttä eri palvelutarjoajiin. Team Finlandin toimintaan mukaan pääseminen nähdään keskeisenä tulevaisuuden kannalta. 10. INVEST IN KENTÄSSÄ PYSYTTÄVÄ AKTIIVISENA Invest in -toiminta nähdään edelleen tärkeänä kehittämisalueena. Venäjä-verkosto ei ole suoranaisesti vain yrityskontaktien suora luoja, vaan suurempi lisäarvo tulee siitä, miten verkoston kautta opitaan rakentamaan yhteydet yrityksiin ja hyödyntämään näitä yhteyksiä. Invest in -kentällä on myös huomioitava muut toimijat, jotta verkosto voi toimia vahvana tekijänä muiden toimijoiden rinnalla. 11. VENÄJÄLLÄ ESIINNYTTÄVÄ YHTENÄISENÄ JOUKKUEENA Suomi on pieni maa ja toimijoita on vähän. Alueilla ei ole varaa kilpailla keskenään, vaan Venäjällä tulisi näkyä yhtenäisenä rintamana, markkinoiden Suomea kokonaisuudessaan houkuttelevana kohteena yritystoiminnalle.

5/111 VERK0ST0N TEHTÄVÄ MIKSI VERKOSTOJEN AIKA? Hierarkiat ovat murtuneet Kehittäminen on usean eri paikallisen, alueellisen, kansallisen tai ylikansallisen tekijän yhteisvaikutusta Keskitetystä keskushallinnonn ohjauksen tavoittelusta on siirrytty verkostojen hallintaan Toimijat ovat riippuvaisia toisistaan ja toistensa resursseista tavoitteidensa saavuttamisessa. Kuva 1: Aluekehityksen suuret linjat Verkostomainen yhteistyö voidaan jäsentää toiminnallisuuteen ja rakenteellisuuteen. Toimin- koulutuksia jne.). Toiminnallisuus voi olla myös yhteisiä tavoitteita (esim. strategia), joiden nallisuus on käytännössä niitä asioita, joita eri tahot yhdessä tekevät (hankkeita, palveluja, tehtävä on hahmotella yhteistä tulevaisuutta. Yhteinen tekeminen tarvitsee tuekseen rakentei- yhtei- ta. Yhteistyön rakenteitaa ovat esim. erilaiset teemaryhmät, rooli- ja vastuukuvaukset sekä set työkalut. Rakenteiden tehtävänä on luoda puitteet yhteisellee tekemiselle. Rakenteet on organisoitava tarkoituksenmukaisella tavalla. Rakenteiden lisäksi voidaan analysoida myös yhteistyötä tekevien ihmisten keskinäisiä suhteita ja sosiaalista pääomaa, kuten luottamusta, avoimuutta, vuorovaikutusta ja yhteisyyden tunnetta. TOIMINNALLISET SIDOKSET YHTEINENN TOIMINTA Yhteiset palvelut ja hanketoiminta Yhteistyön taloudellinen perusta Yhteinen oppiminen STRATEGINEN SIDOSS Yhteinen strategiaperusta Strateginen läheisyys Riskinotto ja hyödyn jakaminen RAKENTEELLISET SIDOKSET RAKENTEET Työryhmät Työnjako Yhteiset prosessit SOSIAALINEN PÄÄOMA Vuorovaikutus Luottamus Yhteisyys MIKÄ ON PARAS SYY OLLA VERKOSTOSSA? Alueelliset toimijat: Joukkueena tekeminen, voimaa taakse tukemaan oman organisaation tavoitteita. Tiedon välitys, kontakteja osaajiin, laaja asiantuntemus, parhaiden käytäntöjen leviäminen. Suuri kontaktipinta, vuorovaikutus, tiedonvaihto ja pörinä vaikuttajien kanssa.

6/111 MITKÄ OVAT VERKOSTON HYÖDYT JA KUSTANNUKSET? Sidosryhmät: Tiedetään kuuntelemalla, mitkä ovat verkoston tavoitteet ja tämän mukaan voidaan kehit- tää omaa toimintaa. Alueelliset toimijat: HYÖDYT: Konkreettisia kontakteja ja uskallusta yrityksille suuntautua Venäjälle. Erityisesti yritykset, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana Venäjän-kaupassa, ovat hyötyneet eniten. Kontakteja kehittämistyöhön. Kustannussäästöjää saa yhdessä tekemällä: o Tiedon saanti: vastaukset nopeammin saatavilla verkoston kautta. o Tilaisuudet: säästää työaikaa, kun joku muu järjestää tilaisuuden. Yksittäisen seudun tai koko verkoston edunvalvonta päätöksenteon suuntaan. TIEDONVAIHTO: Tilaisuuksista tieto leviää nopeasti verkoston kautta ja osallistujia saa tavoitettua muilta seuduilta tai Venäjältä. Intranetissä on paljon hyvää tietoa, jota voisi käyttää enemmänkin. Usein on käyty läpi tapaamisissa, mitä alueilla tapahtuu. Tapaamiset alentavat kynnystä ottaa yhteyttä. Edistää voimien yhdistämistä. KUSTANNUKSET: Tulee ottaa huomioon, että pelkkä osallistumismaksu ei ole kustannus vaan myös matka- kustannukset ja työaika. Pitäisi löytää vipua kustannuksiin. Toiminnann siirtyminen yleisestä erityiseen nähdään parantavan kustannus-tuotto -suhdetta. Sidosryhmät: Tärkeä kysymys on, tarjoaako verkostoo parasta tuottavuutta? Jos verkoston kautta saa enemmän käyttäjiä, tietoa ja uutta kauppaa, niin jäädään enemmän plussan puolelle. MIKÄ ON VERKOSTON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Alueelliset toimijat: Yhteistyön mahdollistaminen. Suomen ja Venäjän välinen kauppa ja investoinnitt kasvamaan syntyneiden kontaktien avulla. Yrityksille toimiminen: tarvitaan yritykset ja venäläiset samoihin pöytiin, jotta voi kysyä, mitä tarvitaan. Alueiden tarpeet ovat erilaisia, joten kokoonpanot vaihtelevat oikeaa muottia ei ole. Verkoston tulisi synnyttää omaehtoista toimintaa niin, että loppujen lopuksi ei tarvita erik- + muut seen kehittäjiä. Joukkoistamisen kautta verkoston yhteisten tavoitteiden saavuttaminenn (yrityksett toimijatt ja tieto, osaaminen ja kokemukset yhteen). Suomeen enemmän invest in toimintaa. Verkoston tehtävää on kannustaa tekemään työtä paremmin uusin tavoin. Innovaatiot tapah- Tulisi tuvat rajapinnoilla, kun ollaan mukavuusalueen ulkopuolella. Sidosryhmät: Verkoston toimiminen (Team Finlandin) osatekijänä tuottamassa hyvinvointia alueelle. pystyä saamaan alueilta tietoon tärkeimmät tavoitteet ja tarpeet. Esimerkiksi voisi välittää tietoa eri alueilla tapahtuvista EU-hankkeista niin, että voitaisiin paremmin toimia yhteisen edun eteen.

7/111 VERK0ST0N HENKI Sosiaalinen rakenne pitää verkoston kasassa ja tukeee yhteisten tavoitteiden asettamista ja saavuttamista, mikäli luottamus ja vuorovaikutus toimivat verkoston jäsenten välillä. Samalla sosiaalinenn pääoma voi edistää uusien suhteiden syntymistä ja verkoston organisoitumista itseohjautuvasti. Yhteiset prosessit vahvistavat sosiaalista pääomaa entisestään ja synnyttävät itseään ruokkivan hyvän kehän. LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN VOIDAAN JAKAA SEURAAVIIN ELEMENTTEIHIN Asiantuntemus, osaaminen ja resurssit Yhteistyökyky, yhteistyöhalu, toisen huomioiminenn Viestintä, kommunikointi SOSIAALISTA PÄÄOMAA ARVIOIVIA KYSYMYKSIÄ OVAT Millaisissa tilanteissa yhteinen ideointi on mahdollista? Miten linjaukset ja päätöksett tehdään? Kuinka selkeä yhteisymmärrys osapuolilla on tavoitteista ja toimintatavoista? Miten avoimella mielellä kuuntelemme ja kunnioitamme toistemme mielipiteitä ja ajatuksia? Miten rohkeasti ja avoimesti uskallamme puhua ongelmista ja haasteista? Pystytäänkö oppimaan virheistä? Miten annamme kritiikkiä? Miten vahvaa on toimiminen verkostokumppanin puolesta? Muodollisen bulkki-informaationn vaihtamisen sijaan verkoston pitää välittää näkemystä tavoit- teista, tehtävistä ja yhteisestä tekemisestä. Yhteinenn ymmärrys luo pohjan tahdolle, yhteis- intressit työlle ja konkreettiselle tekemiselle. Kun verkoston yhteiset tavoitteet ja kunkin omat jäsennetään ja mielletään oikein, syntyy pakottamatonta vastavuoroista viestintää: toimijat välittävät informaatiota ja tietoa oikeille tahoille ja samalla luottavat siihen, että verkoston jäsenet toimivat samoin. SINISEN MEREN STRATEGIA VERKOSTON TOIMINNASTA MITÄ POISTETTAVAA? MITÄ SUPISTETTAVAA? 1. Yleinen höpinä 4. Yleistä Venäjän-kauppaaa koskevaa tiedon 2. Sisäisen intranetinn sijaan avoimuus ja välitystä avoin tietopankki 5. Koulutus 3. Koulutus Painotus tulisi siirtyä yleisestä erityiseen ja kehittäjien keskeisestä enemmän yritysten tarpeisiin päin. Toisaalta yleinen höpinä opettaa tuntemaan toisensa ja luomaan yhteyksiä. Verkoston intranett siirtyy ainakin osin osaksi Yrityssuomen kv-osiota vuoden 2013 loppuun mennessä. Alueiden osaamistaso ja tarpeet vaihtelevat paljon, joten yleinen koulutus ei toimi. Ver- tulisi taisoppiminen ja toiminnan kautta oppiminen on tehokkaamp paa. Erityisesti alueillaa suunnata toiminnan kautta oppimista yritystasolle. MITÄ KOROSTETTAVA? 1. Tiedon jalostaminen ja suodattaminen, tiedon hyödyntäminen (hyödynnetään olemassa olevia eri tietolähteitä) 2. Yritysten tarpeet: Yrityskontakteja, toimiala- ja aluekohtai- mukanaa (alueellisesti erilaisia) 3. Yhteistyötapahtumat ja vertaisoppiminen 4. Alueiden yhteisiä projekteja sesti, yritystapaamisia, jossa venäläisiää 5. Invest in -toiminta 6. Reissuja ja esiintymisiä Venäjälle lisää. MITÄ LUOTAVA? 1. Yhteiset tavoitteet, strategiapäivitys 2. Tietoa alueiden konkreettista onnistumisis- tuo- ta, menestystarinat 3. Yritysverkostoja ja yritysten yhteen mista 4. Lisää ulkopuolisia kontakteja 5. Sillanpääasema, portti kehittämiselle (Gateway).

8/111 MILLAINEN VERKOSTOO ON 5 VUODEN KULUTTUA? Halua huippukiitoon on, mutta se ei ole itseisarvo. Pitää toimia sen mukaan, kuka kykenee hoitamaan työn tehokkaimmin. Tämänhetkisen verkoston työ on arvokasta. Intranetissä on hyödyntämätöntä potentiaalia, sillä käyttöaste ei ole korkea ja toisaalta palvelussa on paljon tietoa, jota ei ole muualla. Käyttö on eniten kiinni omasta aktiivisuu- löytyy intranetistä esim. messukäyttäytymisen osalta. Ristiinkouluttaminen ruotsalaisten ja desta, mutta nykyinen käyttöliittymä aiheuttaa myös teknisiä haasteita. Koulutuksen suuntaaminen toiminnan kautta oppimiseen. Toisaalta koulutusmateriaalia venäläisten messukäyttäytymisen osalta on esimerkki hyvin toimineesta koulutuksesta. Yhteisiä projekteja on koko ajan suunnitteilla, mutta rahoituslähteet luovat omat rajansa. Kun verkoston jäsenet tuntevat paremmin toinen toisensa, niin kyetään lisäämään yhteistä toimintaa. Pitää uusia kolme tavoitetta, jotka on asetettu vuonna 2010 vuoden 2013 loppuun. Selkeä linja yrittäjien onnistumisista tiedottamiseen, kunhan siitä on sovittu yrittäjien kanssa. Ei ole verkoston tehtävä luoda vientirenkaita. Alueilla verkoston jäsenet voivat sen sijaan toimia kummisetinä tuoden yritykset yhteen. Toisaalta rahoituspohjaaa tulisi laajentaa niin, että voitaisiin tehdä syvällisempiä projekteja. SKENAARIOT, VAIHTOEHTOJA A. HUIPPUKIITOON NOUSEVA VERKOSTO Ilman ulkopuolista rahoitusta tuskin päästään huippukiitoon. Jos alueina ja yksilöinä ei olla sitoutuneita verkostoon ja selkeät tavoitteet puuttuvat, niin verkoston toiminnassa ei päästä eteenpäin. Jos yksilöinä ja alueina ollaan sitoutuneita, niin verkostolle voidaan luoda jopa uusia tehtäviä, jotka alueet voisivat ottaa hoitaakseen ilman, että verkostokoordinaattorin työpanos lisääntyy (vaihtoehtoisesti osa verkostokoor- muut- dinaattorin tehtävistä voisi siirtyä alueiden hoidettavaksi). Jokainen voisi vaihtoehtoisesti antaa verkostolle työaikaa, eikä rahaa. Mahdollisuus taa nykyinen 4000 ajaksi edellyttää, että on ulkopuolista rahoitusta. Muuten verkosto hajoaisi. Valtakunnan tasolla pitäisi olla sidosryhmien kanssa selkeämmät pelisäännöt ja sopimuk- set palveluista sekä hinnoista. Hintalappu yrityksille ei saa olla liian kova. Team Finlandiin mukaan pääseminen antaisi mahdollisuuksia. Neuvottelut valtioneuvoston kanslian kanssa aloitetaan oletettavasti syyskuun lopulla, käytännön toteutus oletettavasti ensi vuoden alkupuolella. B. NYKYMENO JATKUU Viittaaa kuluvaan toimintavuoteen, joka on toimittu pienellä budjetilla. Yritysrahoitus (sponsorit) tulisi tuoda esiin. On pohdinnassa, että voitaisiin tarjota yrityk- tarjota sille mainostilaa materiaaleissa, tilaisuuksissa mahdollisuuss tuoda osaamista esiin, sponsoroituja tilaisuuksia jne. Verkoston tulisi päästä siirtymään täydellä vauhdilla eteenpäin. Haastetta aiheuttaa, että jäsenten vaihtuvuuden takia pitää ottaa askeleitaa takaisinpäin tai jossain määrin aloittaa alusta. C. ALASAJO ULKOISET TEKIJÄT: Venäjä-kiinnostus vähenee, jos maa sulkeutuu. Nähdään epätodennäköisenä huolimatta viimeaikaisesta kehityksestä. Heikkenevä kuntatalous: onko varaa osallistua verkostoon, mihin panostetaan? Muut vastaavat verkostot (esim. alueiden omat lähipiiriverkostot).

9/11 SISÄISET TEKIJÄT: Yhteisten tavoitteiden (visio, missio) puuttuminen Mitä alasajo tarkoittaa? Veturi ja ulkopuolinen tuki häviävät, toiminta perustuu entistä enemmän omalle aktiivisuudelle. Sähköpostilistat ja kontaktit eivät kuitenkaan katoa (toisaalta henkilöiden vaihtuessa kontaktilistat eivät pian enää ole ajan tasalla, kontaktit katoavat). PITÄÄ OSATA SUHTEUTTAA, MITÄ 4000 :LLA SAA (pienen mainoksen lehdessä). D. SIDOSRYHMIEN ULKOPUOLINEN SKENAARIO Turbulenssi toimintaympäristö (fuusioituva kuntakenttä, Venäjän kehitys), jossa neuvottelukumppanit vähenevät, vaatii voimakasta strategiapäivitystä jatkuvasti. Tulee tehdä valintoja, ollaanko palveluntuottaja vai keskustelufoorumi. VERK0ST0N PAIKKA Oman alueen roolia verkostossa voi jäsentää tarkastelemalla oman alueen suorituskyky- ja kyvykkyystekijöitä. Suorituskykytekijöitä ovat strategisuus, tulkintojen yhdensuuntaisuus, aktiivisuus ja sitoutuneisuus. Verkostokyvykkyystekijöitä ovat resurssit, osaaminen ja tieto sekä toimintatavat. Kehikko auttaa hahmottamaan, mikä on alueen valitsema paikka (ja rooli) verkostossa, mihin kiinnitetään huomiota ja mitkä osatekijät ovat kriittisiä. Kuva 2: Alueen suorituskyky- ja kyvykkyystekijät Tiiviimmät verkostosuhteet eivät aina ole kaikkein hyödyllisimpiä, sillä läheisten verkostojäsenten kokemusmaailmat ja tietoperustat ovat usein samankaltaisia. Uuden tiedon saannin kannalta verkostorakenteessa keskeistä on tuttavuussuhteiden eli niin sanottujen heikkojen siteiden (weak ties) olemassaolo. Verkosto oppimisfoorumina UUSIEN KEHITTÄMISTAITOJEN OPPIMINEN TÄRKEILLE TIEDON LÄHTEILLE PÄÄSEMINEN Uudet resurssit ja synergiaedut Verkosto kehittäjänä ORGANISOITUMINEN JA KOORDINOINTI TUTKIMUSTIETO JA ANALYYSIT (käynnistävä ja kohdentava rooli) KONSEPTOINTI, MALLINNUS, YHTEISHANK KEET Verkostoituminen ja osallisuus Verkosto vaikuttajana KESKUSTELUAREENA (ALOITTEET SEKÄ KANSALLINEN JA ALUEELLINEN JÄSENNETTY KESKUSTELU ) YHTEINEN TAHDONMUODOSTUS JA PÄÄTÖSTEN LEGITI MOINTI (PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIT) TIEDON KANSALLINEN LEVITTÄMINEN JA NÄKYVÄ POLIIT TINEN VAIKUTTAMINEN (ESTEET JA KEHITTÄMISTAVAT) Informaation vaihto Kuva 3: Verkostojen roolit

10/111 Verkoston tarkoituksenmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi tuleee ottaa huomioon toimintaympäristössää tapahtuvat muutokset ja kyetä sopeuttamaan verkoston toiminta ja teh- tävä muuttuneeseen ympäristöön. Verkoston kehittyminen on jatkuva prosessi, jossa ulkoisten tavoitteiden lisäksi tulee määritellä sisäisten rakenteiden toimivuus. MITÄ MUUT TOIMIJAT NÄKEVÄT, MIKÄ ON VENÄJÄ-VERKOSTON resurssit ovat erilaiset. Yhteiselle RUUTU? Tulee ottaa huomioon, että Venäjä-verkoston toimijoiden matkalle ei ole lähdetty samasta lähtötilanteesta. Täytyyy olla vahvaa konsepti, joka vaatii valintoja. Esimerkiks koulutus nähdään verkostosta poistettavana toimintana. Koulutusta voidaan tarpeen mukaan kuitenkin hakea verkoston ulkopuolelta. ISBE Oy:lle tulevat yhteydenotot, jotka ovat sen ydintoiminnan ulkopuolella, voidaan roh- keasti ohjata verkostokoordinaattorin kautta verkostolle. Venäjää koskevassa invest in toiminnassa on mukana valtion ohjauksessa oleva Invest in Finland sekä alueellisia toimijoita, jotka tukeutuvat verkoston invest in toimintaan lukuun ottamatta Greaterr Helsinki Promotionia. Tässä ruudussa tulkitaan silti olevan ti- (East laa. Venäjän-kaupan toimijoiden kenttä on laaja. Sillä operoi mm. Business Team for Russia Office, EK, SVKK), Invest in Finland, ELY-keskukset, Tekes, ministeriöt, rahoittajat (Finnvera ja muut), Finpro, Suomen Yrittäjät, kauppakamarit, oppilaitokset, elinkeinoyhtiöt (ja kunnat nii- toimivat organisaatiot. den takana), yli 100 asiantuntijayritystä, SYKE, Evira ym. Lisäksi on huomioitava Venäjällä ONKO VERKOSTO OPPIMISFOORUMI, KEHITTÄJÄ VAI VAIKUTTAJA? Pääpaino on kehittämisessää vaikuttamisen ollessa rinnalla. YMPYRÖI OIKEA VAIHTOEHTO Paikka ruudussa hyvä pöhinä Henki lie keh tii Tehtäv ä kateisss a huono kähinä Paikka hukasss a T ehtävä h allussa Henki ei pihise

11/111 LUPAAN