1 1. OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS Tanssistudio Jami on tanssioppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää tanssitaiteen laajaa perusopetusta ja edistää eri taiteenalojen välistä yhteistyötä Imatralla ja lähikunnissa. Opetussuunnitelma on laadittu taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) ja asetuksen mukaisesti ja pohjautuu taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteiden määräykseen tanssin laajasta (OPH-2068-2017) oppimäärästä. Laajan oppimäärän mukaista opetusta annetaan lapsille, nuorille ja aikuisille. Tanssistudio Jamin toiminnan perustana on tasolta toiselle etenevä, tavoitteellinen ja monipuolinen tanssin perusopetus ammattitaitoisten opettajien johdolla. Toimimme yhteistyössä paikkakunnan muiden taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten sekä kulttuurielämän eri alueiden kanssa. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta tanssitaiteeseen ja tarjota korkeatasoisia esityksiä ja tapahtumia Imatralla ja lähikunnissa. Koulutusta ja näytöksiä järjestämällä Tanssistudio Jami vahvistaa monipuolista kulttuuritarjontaa ja taidekasvatusta paikkakunnalla. Toiminta perustuu moniarvoiselle ja uudistuvalle kulttuuriperinnölle, vahvistaen oppilaan omaehtoisen ilmaisun, tulkinnan ja arvottamisen taitoja. Tuemme oppilaan luovan ajattelun ja osallisuuden kehittymistä, vahvistaen identiteetin rakentumista ja kulttuurisen lukutaidon kehittymistä. 2. OPPILAITOKSEN ARVOT, OPPIMISKÄSITYS, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT 2.1. Arvot Tanssistudio Jamin opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat arvoperustaan, joka rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Opetus perustuu käsitykseen oppilaan ainutlaatuisuudesta ja arvokkuudesta yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Edistämme ja kunnioitamme sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta. Tanssitaiteeseen sisältyvät esteettisyyden, eettisyyden ja ekologisuuden kysymykset ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on merkityksellistä ja arvokasta. Taiteen perusopetuksen tanssin laaja oppimäärä antaa oppilaalle mahdollisuuden harrastaa tanssia pitkäjänteisesti ja tasolta toiselle etenevästi sekä kehittää tiedollisia ja taidollisia valmiuksia monilla elämän osa-alueilla. Laaja oppimäärä antaa valmiuksia luovaan ja monipuoliseen tanssin harrastamiseen ja esittämiseen. Päämääränä on luoda oppilaalle elinikäinen, antoisa suhde tanssiin ja avoin asenne sen eri ilmiöihin tukien oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Opetusta järjestettäessä huomioidaan oppilaiden yksilölliset erot, jolloin harrastusmielessä tanssia harrastavat kuin myös tanssin ammattiopintoihin tähtäävät oppilaat, saavat mahdollisimman hyvät lähtökohdat. Toimimme tiiviissä yhteistyössä oppilaiden perheiden kanssa tukien ja opastaen parhaan kykymme mukaan. Kannamme vastuuta oppilaan arjesta fyysisten ja psyykkisten haasteiden kohtaamisessa, tukien yksilön kokonaisvaltaista kehitystä. Olemme mukana hankkeissa, joissa vähennetään kaikkien väestöryhmien syrjäytymisvaaraa sekä vahvistetaan myönteisiä sosiaalisia- ja kasvatustavoitteita.
2 Haluamme: tukea oppilaan henkistä kasvua, lisätä hänen kehollista tietoisuuttaan ja sen avulla vahvistaa oppilaan oman identiteetin muotoutumista kehittää oppilaan itsetuntemusta, ymmärrystä muista ja ympäröivästä maailmasta kehittää oppilaan tanssissa tarvittavia fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia ja taitoja tasapainoisesti ja monipuolisesti kannustaa terveelliseen liikkumiseen ja elämäntapaan tukea oppilaan itsetuntoa ottamalla huomioon yksilön keholliset ja psyykkiset lähtökohdat sekä kehitysvaiheet luoda opetustilanteissa myönteinen ilmapiiri ja kehittää oppilaan kykyä toimia vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden ja opettajan kanssa ohjata oppilasta pohtimaan ja tekemään eettisiä ratkaisuja ja vastuullisia valintoja tanssin opiskelussaan ja muussa elämässään avartaa oppilaan käsitystä taiteen monimuotoisuudesta ja tukea hänen yksilöllisen näkökulmansa kehittymistä taiteessa 2.2. Oppimiskäsitys Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussaan ja oppimisessa. Hän kehittää elämyksellisen ja tutkivan sekä luovan oppimistavan avulla omaa tanssi-ilmaisuaan. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti työskennellen. Opetuksen perustana on käsitys ihmisestä fyysisenä ja psyykkisenä kokonaisuutena, joka haluaa oppia ja kehittää itseään. Opettajalla on keskeinen rooli ohjata eri kehitysvaiheessa olevia oppilaitaan luovuuteen, tietojen ja taitojen karttumiseen sekä avoimuuteen ympäröivän yhteisön sisällä. Monipuolisen, myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa oppimista edistävää vuorovaikutusta. Taiteen perusopetus luo pohjaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle. Se perustuu ihmiskäsitykseen yksilön ainutkertaisuudesta sekä kykyyn toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa aktiivisesti omaan elämäänsä vaikuttaen. Taiteen tuntemus kehittää ajattelemisen taitoa ja luovuutta elämän kaikilla alueilla. Se vahvistaa aisti- ja tunneherkkyyttä tukien lasten ja nuorten opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Taiteen oppimisella kehitetään myös kulttuurista lukutaitoa ja innovatiivisuutta. 2.3. Opiskeluympäristö Opiskeluympäristö muodostuu turvallisesta psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä, jossa oppiminen tapahtuu. Toimiva ympäristö tukee oppilaan monipuolista kasvua sekä antaa virikkeitä ja onnistumisen kokemuksia. Tunneilla vallitseva myönteinen, avoin ja rohkaiseva ilmapiiri kannustaa oppilasta ilmaisemaan itseään.
3 Oppilaita kannustetaan pitkäjänteiseen harjoitteluun, itsenäiseen työskentelyyn, sekä vuorovaikutukseen opettajien ja toisten oppilaiden kanssa. Heitä rohkaistaan omatoimisuuteen ja rakentavaan mielipiteiden ilmaisuun samalla muut ryhmän jäsenet huomioiden. Kohtelias ja huomaavainen käytös edesauttavat kaikkien viihtymistä ja kaikenlainen kiusaaminen on ehdottomasti kielletty. Toimimme Imatralla asianmukaisissa, tanssia varten kunnostetuissa, siisteissä ja turvallisissa tiloissa. Opettajilla on käytössään opetukseen tarkoitetut työvälineet ja materiaalit. 2.4. Työtavat Tanssistudio Jamin tanssinopetus on pääsääntöisesti ryhmäopetusta. Opettaja tukee oppimista huomioimalla oppilaiden fyysiset ja psyykkiset yksilölliset erot, oppimistavat ja kehitysvaiheen. Vaikka opetus on pääsääntöisesti ryhmäopetusta, laadimme tarvittaessa yksilöllisen opetussuunnitelman. Erilaiset yhteistyöhankkeet muiden alojen toimijoiden kanssa, luovat sosiaalisen ja yhteiskunnallisen näkökulman ja edistävät näin taiteiden välistä osaamista osana opintoja. 3. TOIMINTAKULTTUURI Taiteen perusopetuksessa luodaan oppimista ja kestävää hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Se edellyttää aitoa kohtaamista sekä välittävää ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Yhteisön jäsenet kokevat osallisuutta, yhdessä toimimista ja kaikkien mukaan ottamista. Kannustavassa toimintakulttuurissa opitaan myös epäonnistumisen kautta, huomioidaan kestävä elämäntapa, kulttuurien monimuotoisuus ja kielitietoisuus, sananvapaus, yksityisyyden suoja sekä tekijänoikeuksien tunteminen. Yhteinen ja osallistava toimintakulttuurimme edistää arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen toteuttamista. Se näkyy kaikessa toiminnassa ja vaikuttaa oppilaan kokemukseen osallisuudesta ja laadukkaasta opetuksesta. Avoin ja rakentava vuorovaikutus on tarpeen oppilaitoksen sisällä ja kuuluu huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. 4. OPETUKSEN RAKENNE, OPINTOJEN LAAJUUS JA ETENEMINEN 4.1. Opetuksen rakenne Tanssin perusopetuksen laaja oppimäärä tarjoaa tanssista innostuneille ja tavoitteellisesti opiskeleville lapsille ja nuorille tiedollisesti ja taidollisesti haastavaa opetusta. Annamme monipuolista ja syventävää tanssinopetusta, joka tarjoaa laaja-alaisen näkemyksen tanssista taidemuotona. Tanssin laajan oppimäärän mukaiset opinnot muodostuvat varhaisiän opinnoista, perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Taiteen perusopetusta järjestetään myös aikuisille. Perusopintojen tarkoituksena on tanssitaiteen keskeisten taitojen tavoitteellinen harjoittelu ja
4 pitkäjänteinen kehittäminen. Syventävien opintojen tarkoituksena on tietojen ja taitojen laajentaminen ja painottaminen. Syventäviin opintoihin sisältyy lopputyö. Opetusta annetaan varhaisiän opinnoissa (0-6v.) lastentanssissa. Tanssin laajan opetussuunnitelman mukaisissa perusopinnoissa oppilas valitsee itselleen baletista, nykytanssista, jazztanssista tai muusta Tanssistudion tarjonnasta itselleen sopivan lajin tai lajien yhdistelmän. Laajan opetussuunnitelman mukaisissa syventävissä opinnoissa oppilas valitsee itselleen baletista, nykytanssista, jazztanssista tai muusta Tanssistudion tarjonnasta itselleen sopivan lajien yhdistelmän. Syventävien opintojen tulee karttua monipuolisesti eri tanssilajeista. Periodimuotoisia syventäviä kursseja järjestetään vuosittain. Yleisen ja laajan oppimäärän opinnoista voi siirtyä toiseen oppimäärään. Tärkeintä on oppilaan oma motivaatio ja halu oppia. Tanssinopettaja ohjaa oppilasta valinnassa. Opintokaavion iät ovat suuntaa-antavia. VARHAISIÄN OPINNOT Yhdessä aikuisen kanssa Vauvat 0-1 v Naperot 1-2v Taaperot ja Muksut 2-3 v Itsenäisesti tanssien Lastentanssi 4-6 v 1x 45 min/vko TANSSIN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PERUSOPINNOT TANSSIKOULU Tanssikoulu 1 ( 7v ) tanssiopintoja 1-2 x 60 min/vko Tanssikoulu 2 ( 8v ) tanssiopintoja 1-2 x 60 min/vko Opintoja yhteensä 100 tuntia JAMI 1 Luokat 3-4 ( 9-10v) tanssiopintoja 2 x 60 min/vko Luokat 5-6 (11-12v ) tanssiopintoja 2-3 x 60-75 min/vko Opintoja yhteensä 200 tuntia Luokilla 3-6 oppilas voi halutessaan valita baletista, nykytanssista, jazztanssista tai muusta Tanssistudion tarjonnasta itselleen sopivan lajin tai lajien yhdistelmän. Erikoiskoulutusryhmään hakeutuminen on mahdollista.
5 JAMI 2 Luokat 7-9 (13-15v) tanssiopintoja 2-4 x 75-90 min/vko Opintoja 500 tuntia Luokilla 7-9 oppilas voi halutessaan valita baletista, nykytanssista, jazztanssista tai muusta Tanssistudion tarjonnasta itselleen sopivan lajien yhdistelmän. Erikoiskoulutusryhmään hakeutuminen on mahdollista. TANSSIN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN SYVENTÄVÄT OPINNOT JAMI 3 Luokat 10-12 (16-20v) tanssiopinnot 2-4 x 90 min/vko Opintoja yhteensä 500 tuntia Luokilla 10-12 oppilas voi halutessaan valita baletista, nykytanssista, jazztanssista tai muusta tanssikoulun tarjonnasta itselleen sopivan lajien yhdistelmän. Tanssiopintojen tulee karttua monipuolisesti eri tanssilajeista. Lopputyö sisältyy Jami 3 opintokokonaisuuteen. Erikoiskoulutusryhmään hakeutuminen on mahdollista. AIKUISOPINNOT 1-2 x 75 min/vko Aikuisopinnoissa oppilas voi halutessaan valita baletista, nykytanssista, jazztanssista tai muusta Tanssistudion tarjonnasta itselleen sopivan lajien yhdistelmän. TEEMA JAMI Tanssikoulun omat opintokokonaisuudet, jotka voivat koostua esim. seuraavista opinnoista: koreografia, esiintymistoiminta, projektiluontoiset kokonaisuudet, kehonhuolto, ravitsemus, akrobatia, karakteritanssi, katutanssit, improvisaatio, etniset tanssit sekä tanssi ja musiikki tietous Laajan oppimäärän opintoihin sisältyy Teema Jami opintokokonaisuuksia. Opinnot voivat olla vuosittain vaihtuvia kurssi tai projektimuotoisia opintoja. Opintoja voi suorittaa Jami 1, 2 ja 3 opintojen aikana.
6 4.2. Opintojen laajuus ja eteneminen Laajan oppimäärän perusopintojen ja syventävien opintojen laskennallinen laajuus on ohjeellisesti 1300 oppituntia. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Perusopintojen laajuus on 800 tuntia sisältäen opintokokonaisuudet Tanssikoulu, Jami 1 ja Jami 2. Näiden aikana on mahdollista kerryttää opintoja Teema Jami opintokokonaisuudesta. Syventävien opintojen laajuus on 500 tuntia ja se sisältää Jami 3 opintokokonaisuuden, sekä opintoja Teema Jami opintokokonaisuudesta. Suorittamisessa huomioidaan yksilöllisesti erilaisten oppijoiden henkilökohtainen opetussuunnitelma ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Oppitunnin pituus (45-90 min) määräytyy oppilaiden iän ja oppiaineen vaatimusten mukaisesti. Opetussuunnitelman suoritusajat ja iät ovat ohjeellisia ja jokaisen oppilaan kohdalla huomioidaan yksilölliset lähtökohdat, aikaisemmat opinnot ja omat oppimistavoitteet. Säännöllisten viikkotuntien lisäksi opinnoissa annetaan periodi- ja kurssimuotoista opetusta syventävien kurssien muodossa. Laajan oppimäärän syyslukukausi on pääsääntöisesti 16 viikon mittainen ja kevätlukukausi 19 viikon mittainen. Lukuvuodessa on vähintään 35 opintoviikkoa ja esiintymisiä sekä tiiviskursseja järjestetään vuosisuunnitelman mukaisesti. Loma-ajat määräytyvät peruskoulujen loma-aikojen mukaan. Varhaisiän opinnot Varhaisiän opinnot suoritetaan 0-6-vuotiaana ja ne edeltävät tanssin perusopintoja. Niitä ei varsinaisesti lasketa mukaan tanssin perusopintoihin, mutta ne antavat hyvän pohjan myöhemmille tanssiopinnoille. Opetuksen sisältönä on opettajan tekemä ryhmäkohtainen vuosisuunnitelma sekä Tanssistudio Jamin laatima oppiaine kuvaus, jotka toteuttavat opetushallituksen taiteen perusopetuksen tanssin opetussuunnitelman perusteiden sisältöä. Tanssin laajan oppimäärän perusopinnot Tanssikoulu Tanssikoulun opinnot suoritetaan 7-8-vuotiaana. Opinnot koostuvat lapsen motoristen valmiuksien ja tanssin taitojen kehittämisestä baletin, nykytanssin ja jazztanssin keinoin. Tanssikoulun tarkoitus on tutustuttaa lapset eri tanssitekniikoihin laaja-alaisesti. Opinnot kestävät 1-2 vuotta ja niiden laajuus on 100 oppituntia. Opetuksen sisältönä on opettajan tekemä ryhmäkohtainen vuosisuunnitelma sekä Tanssistudio Jamin laatima oppiainekuvaus, jotka toteuttavat opetushallituksen taiteen perusopetuksen tanssin opetussuunnitelman perusteiden sisältöä. Jami 1 Jami 1 opinnot suoritetaan pääsääntöisesti 9-12-vuotiaana. Opinnot koostuvat baletista, nykytanssista, jazztanssista tai muusta Tanssistudion tarjonnasta koostuvista opinnoista, sekä näiden yhdistelmistä. Opinnot suoritetaan 3-4 vuodessa ja niiden laajuus on 200 oppituntia (oppitunnin pituudeksi lasketaan 45 minuuttia). Opetuksen sisältönä on opettajan tekemä ryhmäkohtainen vuosisuunnitelman sekä Tanssistudio Jamin laatima oppiainekuvaus, jotka toteuttavat opetushallituksen taiteen perusopetuksen tanssin opetussuunnitelman perusteiden sisältöä.
7 Jami 2 Jami 2 opinnot suoritetaan pääsääntöisesti 13-15-vuotiaana. Opinnot koostuvat baletin, nykytanssin, jazztanssin tai muun Tanssistudion tarjonnassa olevien lajien yhdistelmästä. Opinnot suoritetaan 3-4 vuodessa ja niiden laajuus on 500 oppituntia (oppitunnin pituudeksi lasketaan 45 minuuttia). Opetuksen sisältönä on opettajan tekemä ryhmäkohtainen vuosisuunnitelma sekä Tanssistudio Jamin laatima oppiainekuvaus, jotka toteuttavat opetushallituksen taiteen perusopetuksen tanssin opetussuunnitelman perusteiden sisältöä. Tanssin laajan oppimäärän syventävät opinnot Jami 3 Jami 3 opinnot suoritetaan pääsääntöisesti 15-20-vuotiaana. Opinnot koostuvat baletin, nykytanssin, jazztanssin tai muun Tanssistudion tarjonnassa olevien lajien yhdistelmästä. Opintoihin kuuluu laaja-alainen kattaus eri tanssilajeja. Opinnot suoritetaan 2-4 vuodessa ja niiden laajuus on 500 oppituntia (oppitunnin pituudeksi lasketaan 45 minuuttia). Lopputyö sisältyy Jami 3 opintokokonaisuuteen. Opetuksen sisältönä on opettajan tekemä ryhmäkohtainen vuosisuunnitelman sekä Tanssistudio Jamin laatima oppiainekuvaus, jotka toteuttavat opetushallituksen taiteen perusopetuksen tanssin opetussuunnitelman perusteiden sisältöä. Syventävien opintojen aloittamisen edellytyksenä on tanssin laajan oppimäärän mukaisten perusopintojen suorittaminen tai vastaavien tietojen ja taitojen omaaminen. Opinnoissa syvennetään aikaisemmin saavutettuja tietoja ja taitoja. Tanssiteknisiä taitoja kehitetään vähitellen vaikeusastetta nostaen ja suorituspuhtautta lisäten. Tanssitekniikan lisäksi tunneilla perehdytään lajikulttuuriin sekä yleisesti taiteen tuntemukseen. Oppilas kehittää tanssillista ajatteluaan ja ymmärtämystään tekniikan ja ilmaisun yhdistämisestä tanssin sisältöön. Teema Jami Teema Jami opintoja voi kerryttää Jami 1, 2 ja 3 opintojen aikana. Opinnot koostuvat Tanssistudion oman tarjonnan mukaisista vuosittain vaihtuvista omista opintokokonaisuuksista, joita voivat olla esim. koreografia, esiintymistoiminta, projektiluontoiset kokonaisuudet, kehonhuolto, ravitsemus, akrobatia, karakteritanssi, katutanssit, improvisaatio, etniset tanssit sekä tanssi ja musiikki tietous. 5. OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet Tanssin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tarkoituksena on tarjota oppilaalle mahdollisuus kokea ja vaalia tanssin iloa, opiskella tanssia tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti sekä kehittää tanssin ammatillisissa ja korkea-asteen opinnoissa tarvittavia valmiuksia. Tavoitteena on, että oppilas rakentaa omakohtaisen suhteen tanssiin, rohkaistuu ilmaisemaan itseään kehollisesti ja muodostaa laaja-alaisen käsityksen tanssin muodoista, tehtävistä ja mahdollisuuksista erilaisissa toimintaympäristöissä.
8 Tanssin laajan oppimäärän opetus tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, luovuutta, taiteellista ilmaisukykyä ja monilukutaitoa. Oppilasta ohjataan kehittämään tanssissa tarvittavia valmiuksia tasapainoisesti ja ottamalla huomioon oppilaan yksilölliset ja kulttuuriset lähtökohdat. Opintojen myötä oppilas oppii yhä paremmin huolehtimaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan ja toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Opetus kannustaa oppilasta osallistumaan erilaisiin tanssija taidetapahtumiin ja esityksiin sekä esiintyjänä että katsojana. Se avartaa oppilaan käsitystä tanssin monimuotoisuudesta niin taiteena kuin kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä sekä tukee hänen kasvuaan sivistyneeksi, suvaitsevaiseksi ja jokaisen erilaisuutta kunnioittavaksi kansalaiseksi. 5.2. Tanssin varhaisiän opinnot 5.2.1. Opetuksen tavoitteet Varhaisiän opintojen tehtävänä on antaa monipuolista ja tavoitteellista tanssin varhaiskasvatusta luovuutta ja ilmaisua kehittäen, motorista kehitystä ja itsenäistä ajattelua tukien. Opetuksen tehtävänä on herättää lapsen kiinnostus tanssia ja liikkumista kohtaan, tukea kokonaisvaltaista kasvua ja minäkuvan kehitystä sekä ilmaisutaitoa. Tanssillisia valmiuksia kartutetaan tutustumalla tanssin elementteihin kehoon, toimintaan, tilaan, dynamiikkaan ja sosiaalisiin suhteisiin monipuolisesti, elämyksiä korostaen. 5.2.2. Taito ja taide, opetuksen sisältö Lastentanssin opetus painottuu lapsen kokonaisvaltaiseen kehityksen tukemiseen. Perusliikunnan ja leikin avulla oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva sekä liikunnallisuus ja karkeamotoriset taidot kehittyvät. Työtavoissa korostuvat liikkumisen ilo, omaan kehoon ja sen mahdollisuuksiin tutustuminen, luovuuden ja elämysten kokeminen, perinteen siirtäminen, tapa- ja tanssikasvatus. Eri tanssitekniikoiden aineksien sekä oman mielikuvituksen avulla johdatellaan lasta vähitellen tanssin maailmaan, monipuolisesti ja loogisesti. Erityisesti lapsen oma ilmaisu on tärkeässä asemassa. 0-3- vuotiaana tanssitaan yhdessä aikuisen kanssa, 4-6-vuotiaana tanssitunneilla tanssitaan ilman vanhempia. 5.2.3. Hyvinvointi ja kehollisuus Tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan kehon osat ja liikkumisen periaatteet, aistimaan oman tilan, ympäröivän tilan ja tilan suhteessa muihin ryhmäläisiin. Opetus kehittää leikin ja perusliikunnan avulla lapsen kehon tietoisuutta sekä sen toimintamahdollisuuksia, voimaa ja liikkuvuutta sekä keskittymiskykyä. 5.2.4. Tanssin tuntemus, vuorovaikutus ja kulttuurinen osaaminen Varhaisiän opinnoissa oppilas tutustetaan eri tanssilajeihin korostaen kokemuksellista oppimista tarkkaillen ja kokeillen. Opinnoissa kannustetaan oppilasta seuraamaan esityksiä ja annetaan mahdollisuus tutustua tanssiteoksiin.
9 5.2.5. Esiintyminen Varhaisiän opinnoissa tutustutaan luontevaan esillä oloon ja esiintymiseen erilaisissa esiintymistiloissa ja tilanteissa. Jokainen Tanssistudio Jamin oppilas esiintyy vuosittain järjestettävässä tanssinäytöksessä ja muita esiintymistilanteita pyritään luomaan mahdollisuuksien mukaan. Oppilas oppii kehittämään omaa yksilöllistä luovuuttaan ja ilmaisukykyään sekä harjaannuttaa esiintymisvalmiuttaan. Oppilas oppii toimimaan ryhmässä yksilönä ja ryhmän jäsenenä sekä oppii tanssiteoksen valmistamiseen vaadittavia taitoja ja tietoja. 5.3. Tanssin perusopinnot 5.3.1. Opetuksen tavoitteet Perusopintojen aikana luodaan pohja myöhempää tanssin opiskelua varten ja opitaan ymmärtämään pitkäjänteisen työn merkitys niin tanssinopiskelussa kuin muussakin elämässä. Pyritään kannustamaan oppilasta itseohjautuvuuteen ja omatoimisuuteen. Tavoitteena on perehdyttää oppilas valitsemansa tanssilajin tai lajien keskeiseen perusliikemateriaaliin ja tanssisanastoon. Opetuksessa korostetaan luovuuden ja oman ilmaisun merkitystä sekä kehon ja tilan tuntemusta. Oppilaan kehonhallinnan kehittymisen myötä liikkeen hienomotoriikan hallinta korostuu. Tehtävänä on tavoitteellinen ja määrätietoinen edistyminen opinnoissa sekä hyvien tanssillisten perusvalmiuksien kehittyminen. 5.3.2 Taito ja taide, opetuksen sisällöt Opintojen aikana ohjataan oppilasta syventymään eri tanssilajien traditioon ja elementteihin, kuten perustekniikkaan, terminologiaan, ilmaisuun ja tyyliin. Keskeisiä sisältöjä ovat kehotietoisuutta ja hyvinvointia tukevat harjoitteet, jotka liittyvät mm. kehon linjaukseen, kineettisiin liikeketjuihin, lämmittelyyn ja palautumiseen. Kannustetaan harjoittamaan omaa tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisua, rohkaistaan kehittämään luovuutta ja mielikuvitusta liike ja tanssi-improvisaatioon liittyvissä taidoissa sekä esitellään tanssityyliin liittyvää perinnettä sekä tapaopiskelukulttuuria. Oppilas oppii tanssin suhteen muihin taitoihin ja harjoittelee tanssille ominaista hienomotoriikkaa ja ymmärtää karkeamotoriikan ja hienomotoriikan eron omassa ilmaisussaan. Oppilas erottaa erilaisia liike- ja ilmaisulaatuja, dynamiikan vaihteluita sekä musiikin tuntemusta ja tulkintaa omassa tekemisessään. Hän oppii ymmärtämään itsenäisen ja oma-aloitteisen työskentelyn ja harjoittelun merkityksen opiskelussaan. Ryhmän jäsenenä toimimista edistävät harjoitteet lisäävät vuorovaikutusta, kommunikaatiota ja ilmaisua vahvistaen ryhmähenkeä. 5.3.3. Hyvinvointi ja kehollisuus Tavoitteena on, että oppilas osaa ottaa huomioon kehonsa rakenteen ja liikkumisen periaatteet omassa tanssi-ilmaisussaan sekä oppii ymmärtämään fyysisten ominaisuuksien ja taitojen tasapuolisen kehittämisen merkitystä harjoittelussa. Opetus ohjaa terveisiin elämäntapoihin ja tietoisesti kehittää oppilaan myönteistä, luontevaa suhdetta kehoonsa. On tärkeä pystyä arvioimaan myös kehon vaatima palautumisaika sekä harjoittelun ja levon oikea suhde. Opetuksessa painotetaan tietoisuutta terveellisen ja riittävän ravinnonsaannin merkityksestä kasvavalle nuorelle. Oppilas oppii kunnioittamaan omaa ja muiden kehollista ilmaisua ja antaa tilaa toisille suhteuttaen oman liikkumisensa tilassa.
10 5.3.4. Tanssin tuntemus, vuorovaikutus ja kulttuurinen osaaminen Tavoitteena on kehittää oppilaan kulttuurista osaamista ja vuorovaikutustaitoja. Oppilas oppii pääpiirteittäin suomalaisen ja länsimaisen taidetanssin kehittymisen keskeiset vaiheet ja avartaa käsitystään tanssista tutustumalla tanssin eri muotoihin ja lajeihin tarkkailemalla ja kokeilemalla niitä. Oppilas harjaantuu antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa palautetta ja osaa sanallistaa kokemuksiaan tanssista ja taiteesta. 5.3.5. Esiintyminen Opintoihin kuuluu keskeisesti esiintyminen. Oppilas harjaantuu toimimaan erilaisissa esiintymistilanteissa ja ympäristöissä. Oppilas osaa ottaa vastuun omasta esiintymisestään ja valmistautuu tilanteisiin itsenäisesti. Jokainen Tanssistudio Jamin oppilas esiintyy vuosittain järjestettävässä tanssinäytöksessä. Perusopintojen aikana pyritään järjestämään mahdollisuus olla mukana ainakin kerran yhteistyöproduktiossa muiden kulttuuristen tahojen kanssa. Lisäksi muita esiintymistilanteita tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Perusopinnoissa oppilasta rohkaistaan seuraamaan tanssia yhtenä taiteen muotona laajassa kulttuurinkentässä, myös oman oppilaitoksen ulkopuolella. Oppilas saa tilaisuuksia oman taiteellisen prosessin toteuttamiseen ja esiintuomiseen vuosittain järjestettävissä Omat Tanssit illoissa. 5.4. Tanssin syventävät opinnot 5.4.1. Opetuksen tavoitteet Syventävissä opinnoissa oppiminen perustuu elämykselliseen ja tutkivaan oppimiseen. Se on suunnitelmallista ja siinä korostuvat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittely ja niiden mukaan eteneminen sekä itsearviointi. Syventävien opintojen tarkoituksena on tanssiopintojen painottaminen oppilaan valitsemalla tavalla. Opintojen aikana oppilas suunnittelee ja toteuttaa opettajan ohjauksessa tanssin laajan oppimäärän lopputyön. Oppilas oivaltaa taiteen monimuotoisuuden ja rakentaa yksilöllisen taidekäsityksensä. Sosiaaliset taidot, oppimisvalmiudet sekä itsetunto kehittyvät opintojen edetessä, tiiviin ryhmän sisällä. Oppilas saa hyvät valmiudet ymmärtää tanssia sen eri muodoissa, lajeissa sekä eri taidemuotojen vuorovaikutuksessa. Syventävät opinnot suorittanut oppilas saa valmiudet tanssin harrastamisen jatkamiseen ja mahdollisiin tanssin ammattiopintoihin. 5.4.2. Taito ja taide, opetuksen sisällöt Opetus kehittää tanssitekniikkaa vaikeusastetta lisäten ja syventää oppilaan tanssi-ilmaisua. Keskeisiä sisältöjä ovat kehotietoisuutta ja hyvinvointia tukevat harjoitteet, jotka liittyvät mm. kehon linjaukseen, kineettisiin liikeketjuihin, lämmittelyyn ja palautumiseen ja rasitusvammojen ennaltaehkäisyyn. Omaa hyvinvointia edistää tietoisuus terveellisestä ravitsemuksesta sekä anatomian ja kinesiologian perusteista. Oppilas oppii suuntaamaan opiskeluaan ja asettaa itselleen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita. Hän tiedostaa harjoittelun merkityksen ja ymmärtää sen arvon oppimisessa. Oppilas oppii ymmärtämään tanssijuuden monimuotoisuutta ja syventää tietouttaan tanssitaiteesta sekä eri tanssilajeista. Opetuksessa havainnollistetaan fyysisten ominaisuuksien lainalaisuudet ja kannustetaan oppilasta hyödyntämään niitä omassa harjoittelussaan.
11 Opintojen aikana syvennetään tanssilajeihin kuuluvia taitoja ja erilaisia liikevalmiuksia. Perustekniikan lisäksi tunneilla perehdytään mm. kehon linjaukseen, painovoiman käyttöön liikkeessä ja tilan käyttöön. Mielen ja kehon aktivointi sekä improvisaatioharjoitteet ovat olennainen osa tanssin syventäviä opintoja, ne kehittävät liike-ja tanssi-improvisaatioon liittyviä taitoja. 5.4.3. Hyvinvointi ja kehollisuus Oppilas osaa ottaa huomioon kehonsa rakenteen ja liikkumisen periaatteet omassa tanssiilmaisussaan sekä oppii ymmärtämään fyysisten ominaisuuksien ja taitojen tasapuolisen kehittämisen merkitystä harjoittelussa. Opetus ohjaa terveisiin elämäntapoihin ja tietoisesti kehittää oppilaan myönteistä, luontevaa suhdetta kehoonsa. On tärkeä pystyä arvioimaan myös kehon vaatiman palautumisajan sekä harjoittelun ja levon oikean suhteen. Opetuksessa painotetaan tietoisuutta terveellisen ja riittävän ravinnonsaannin merkityksestä kasvavalle nuorelle. Oppilas kunnioittaa omaa ja muiden yksilöllisyyttä, erilaisia näkemyksiä ja ainutlaatuisuutta kaikessa toiminnassaan. 5.4.4. Tanssin tuntemus, vuorovaikutus ja kulttuurinen osaaminen Syventävissä opinnoissa oppilas tarkentaa tietouttaan suomalaisen ja ulkomaisen tanssin historiasta. Oppilas laajentaa käsitystään tanssin eri muodoista ja lajeista sekä eri taidelajien vuorovaikutuksesta. Opitaan arvostamaan omaa ja muiden työtä sekä tutustutaan erilaisiin lähestymistapoihin koreografian tekemisessä. Oppilas kunnioittaa jokaisen yksilöllisyyttä, erilaisia näkemyksiä ja kehollisen kokemuksen ainutlaatuisuutta. Opitaan sanallistamaan tanssiteosten ja taiteen tuottamia kokemuksia, tehdään omia tulkintoja niistä. Oppilas harjaantuu antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa palautetta ja osaa sanallistaa kokemuksiaan tanssista ja taiteesta. 5.4.5. Esiintyminen Opintoihin kuuluu keskeisesti esiintyminen. Jokainen Tanssistudio Jamin oppilas esiintyy vuosittain järjestettävässä tanssinäytöksessä. Syventävien opintojen aikana järjestetään mahdollisuus olla mukana yhteistyöproduktioissa muiden tahojen kanssa. Lisäksi muita esiintymistilanteita tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Oppilaita kannustetaan omaan taiteellisen työhön, harjoittelemaan koreografian ja komposition suunnittelua ja toteuttamista. Mahdollisuus oman taiteellisen prosessin esiintuomiseen järjestyy vuosittain pidettävissä Omat Tanssit illoissa. Syventävissä opinnoissa oppilasta rohkaistaan seuraamaan omatoimisesti tanssia yhtenä taiteen muotona laajassa kulttuurinkentässä, myös oman oppilaitoksen ulkopuolella. 5.4.6. Päättötyö Syventävien opintojen lopuksi oppilas tekee päättötyön, joka sisältää kirjallisen osuuden. Päättötyön voi tehdä tanssijana tai koreografina. Päättötyön arvioi vähintään kaksi tanssinalan ammattilaista. Oppilas ilmaisee itseään oppimansa tekniikan avulla ja osoittaa omaa yksilöllistä luovuuttaan ja ilmaisukykyään esiintymistilanteessa. Tavoitteena on harjaannuttaa oppilasta esiintymään joko yksilönä tai ryhmän jäsenenä vahvistaen yhteisöllisyyden tunnetta. Oppilas tutustuu tanssiteoksen valmistamisessa vaadittavien erilaisten taitojen, tietojen ja työtapojen maailmaan pitkäjänteisesti. Päättötyön valmistamiseen käytetyt tunnit sisältyvät opintojen kokonaistuntimäärään.
12 5.5. Teema Jami opinnot Teema Jami opintoja voi suorittaa perusopintojen ja syventävien opintojen aikana. Opinnot koostuvat Tanssistudion oman tarjonnan mukaisista vuosittain vaihtuvista omista opintokokonaisuuksista sekä opiskelijan omaan lajivalintaan liittyvistä tiiviskursseista. Teema Jami opintojen tehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus tutustua erilaisiin tanssilajeihin ja syventää omaa osaamistaan. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin perusopetuksen perusopinnoissa sekä syventävissä opinnoissa. 5.6. Aikuisopinnot Aikuisopintojen tehtävänä on tarjota jo aikuisiässä oleville tanssitaiteesta kiinnostuneille mahdollisuus opiskella tanssia perusopetussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on tarjota aikuiselle mielekäs harrastus taiteen näkökulmasta ja tukea terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin perusopetuksen perusopinnoissa sekä syventävissä opinnoissa. 6. OPPILAAN HENKILÖKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Mikäli oppilas ei kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen opetussuunnitelma, jonka tavoitteet vastaavat oppilaan opiskeluedellytyksiä yksilöllisesti. Henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointi menettely. 7. OPETUSJÄRJESTELYT 7.1. Oppilaaksi ottaminen Oppilaita otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja heidät jaetaan iän ja taitotason mukaan opetusryhmiin. Vuosittain vapautuville oppilaspaikoille otetaan uusia oppilaita ja muualla tanssiopintonsa aloittaneita, jotka pyritään sijoittamaan tasonsa mukaisiin ryhmiin. Opetusta järjestetään lapsille ja nuorille ikäryhmissä 0-20 vuotta. Aikuisille on omat opintoryhmänsä. 7.2. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Oppilaan esittäessä hyväksyttävän todistuksen muualla suoritetuista taiteen perusopetuksen opinnoista, voidaan ne soveltuvin osin lukea hyväksi tanssin oppimäärää suoritettaessa. Rehtorin luvalla voidaan laajan oppimäärän opetukseen kesken perus- tai syventävien opintojen ottaa sellainen oppilas, joka osoittaa lahjakkuutta tai erityistä motivaatiota, vaikka oppilaalla ei olisi aiempia tanssiopintoja.
13 Siirtyminen yleisestä oppimäärästä laajaan oppimäärän tai päinvastoin on mahdollinen. Nämä tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. 7.3. Vapaa-oppilaaksi ottaminen Vapaa-oppilaspaikkoja voidaan myöntää koulun resurssien mukaan. Vapaa-oppilaaksi hakeminen tapahtuu kirjallisesti ja paikan saamisesta päättää rehtori yhdessä opettajakunnan kanssa. Tanssistudio Jami on yhteistyössä myös paikallisten järjestöjen, kuten Pelastakaa lapset ry:n kanssa sekä Imatra Dance ry:n kanssa. Näiden järjestöjen kautta on oppilailla mahdollista hakea tukea lukukausimaksuun sekä tanssivarusteiden hankintaan. 8. YHTEISTYÖ JA VERKOSTOT 8.1. Yhteistyö kodin kanssa Yhdyssiteenä oppilaiden huoltajien ja Tanssistudio Jamin välillä toimivat oppilaille jaettavat tiedotteet, avoimien ovien tunnit ja vanhempainvartit. Lisäksi tarvittaessa järjestetään keskustelu mahdollisuus opettajan ja vanhempien välille. Vanhempien kiinnostuminen lapsen ja nuoren tanssimisesta vahvistaa oppilaan sitoutumista ja tukee hänen henkistä ja fyysistä kasvuaan. Vanhempia kannustetaan osallistumaan avoimien ovien tuntien ja näytösten seuraamiseen. 8.2. Yhteistyö eri toimialojen kanssa Pyrimme tekemään yhteistyötä muiden taiteen perusopetusta järjestävien koulujen kanssa niin omassa kuin naapurikaupungeissakin. Tanssistudio Jami on mukana toteuttamassa kaupungin peruskoulujen kulttuurikasvatussuunnitelmaa Kulttuuripolkua, sekä tiiviissä yhteistyössä Imatra Dance ry:n kanssa. Tanssistudio Jami on Suomen tanssioppilaitosten liiton sekä DaCi Finland ry:n jäsen. Luontevia yhteistyötahoja ovat mm: Imatran kaupunki, musiikkiopisto, ammattitanssiryhmät, peruskoulujen ala- ja yläasteet sekä lukio, päiväkodit, paikalliset urheiluseurat, nuorisotoimi, seurakunta, nuorisojärjestöt, teatteri ja liikeyritykset. 9. ARVIOINTI 9.1. Arvioinnin tehtävä Arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan oppimista, tukea hänen edistymistään opinnoissa ja kehittää hänen edellytyksiään itsearviointiin. Palautteella ohjataan oppilasta omien tavoitteiden suuntaiseen opiskeluun sekä oman oppimisprosessin ymmärtämiseen. Oppilaan työskentelyä
14 arvioidaan monipuolisesti. Arviointi on oppimiseen kannustavaa, oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää. 9.2. Arvioinnin tavoitteet Oppilaan oppimista ohjataan ja arvioidaan monipuolisesti oppimisprosessin eri vaiheissa. Arviointi ja sen pohjalta annettava jatkuva palaute on vuorovaikutteista ja edistää oppilaiden osallisuutta. Oppilaita ohjataan oman oppimisen pohdintaan itsearviointi- ja vertaisarviointitaitoja kehittämällä. Oppilaita rohkaistaan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä sekä antamaan rakentavaa palautetta. Arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan tanssillista kehitystä ja rohkaista häntä pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen tanssinharrastukseen. Pyrkimyksenä on tukea oppilaan itsetuntoa ja tanssivalmiuksien kehitystä sekä halua kehittää itseään tanssijana. Arviointimenetelmien tulee tukea oppimista ja mitata asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Arviointi opintojen aikana perustuu opetussuunnitelmassa kuvattuihin perusopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuuksien tavoitteisiin. Tärkeää on, että arviointi kohdistuu aina oppilaan toimintaan, ei hänen ominaisuuksiinsa. Arviointia suoritetaan jatkuvasti opetustilanteessa sekä tasaisesti opintojen aikana, se perustuu aina oppilaan ja opettajan väliseen luottamukseen. 9.3. Arvioinnin sisältö Oppilasta perehdytetään taiteenalan arvioinnin periaatteisiin ja käytäntöihin. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa vuoden aikana suoritetuista opintokokonaisuuksista lukuvuositodistuksella. Perusopinnoissa arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilasta vuorovaikutustaitojen sekä tanssi- ja ilmaisutaitojen kehittämisessä sekä vahvistaa oppilaan itse- ja vertaisarviointitaitoja. Syventävissä opinnoissa arvioinnin tarkoituksena on tukea ja suunnata oppilaan tanssiopintoja huomioiden hänen opinnoilleen ja lopputyölleen asettamansa tavoitteet. Arvioiminen pohjaa pitkäaikaiseen näyttöön ja arvioitavana on sekä oppimisprosessi että lopputulos. Arvioinnin kohteena ovat esimerkiksi aktiivisuus, ahkeruus, läsnäolo, keskittyminen, omaaloitteisuus, tanssitekniikka, lajitieto, ilmaisu ja ryhmätyöskentelytaidot sekä hyvinvointi ja kehollisuus, vuorovaikutus ja kulttuurinen osaaminen, taito ja taide ja esiintyminen. Arviointi menetelmiä ovat mm. tunneilla annettava palaute, oppilaan itsearviointi, ryhmän sisäinen arviointi sekä kehittämis- ja palautekeskustelut ryhmässä. Arviointi on säännöllistä ja oppilas saa palautetta oppimisestaan jatkuvasti oppimistilanteissa. Tanssin laajan oppimäärän perusopintojen päättyessä oppilas saa todistuksen suoritetuista perusopinnoista. Siinä annetaan sanallinen arvio oppilaan edistymisestä ja osaamisen kehittymisestä perusopintojen aikana. Sanallisessa arvioinnissa painotetaan oppilaan oppimisen vahvuuksia suhteessa perusopinnoille asetettuihin tavoitteisiin.
15 9.4. Oppilaitoksen itsearviointi ja toiminnan kehittäminen Arviointia suoritetaan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyillä, opettajien kokouksissa, kehityskeskusteluissa ja suunnitelupalavereissa. Oppilaitoksen arvioinnista tiedotetaan tarvittaessa oppilaille ja huoltajille. Koulutuksen järjestäjä arvioi antamaansa koulutusta ja osallistuu toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä edelleen kehitetään osana koulun toimintaa ja tulevaisuutta. 10. TODISTUKSET Päättötodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaa opetussuunnitelman perusteita. Oppilas saa todistuksen ja arvioinnin suoritettuaan tanssin laajan oppimäärän perusopinnot. Oppilas saa tanssin laajan oppimäärän päättötodistuksen ja arvioinnin suoritettuaan syventävät opinnot. Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus koko tanssin perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. 10.1. Tanssin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän perusopintojen todistus Todistuksesta löytyvät seuraavat asiat: Todistuksen nimi Tanssistudio Jami/ koulutuksen järjestäjä Oppilaitoksen nimi ja taiteenala oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika vuosina oppilaan suorittamat laajan oppimäärän perusopinnot -kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus sanallinen arvio rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä ja luvan myöntäjä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu päivämäärä, jolloin kaupunki/kunta on hyväksynyt Tanssistudio Jamin taiteen perusopetuksen järjestäjäksi sekä päivämäärä jolloin kaupunki/kunta on hyväksynyt taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman maininta, että koulutus on järjestetty Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti Todistus voi sisältää liitteitä 10.2. Tanssin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän päättötodistus Päättötodistuksesta löytyvät seuraavat asiat: Todistuksen nimi
16 Tanssistudio Jami/ koulutuksen järjestäjä Oppilaitoksen nimi ja taiteenala oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika vuosina oppilaan suorittamat laajan oppimäärän perusopinnot -kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus oppilaan suorittamat laajan oppimäärän syventävät opinnot -kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus - syventäviin opintoihin sisältyvän laajan oppimäärän lopputyön aihe sanallinen arvio rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä ja luvan myöntäjä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu päivämäärä, jolloin kaupunki/kunta on hyväksynyt Tanssistudio Jamin taiteen perusopetuksen järjestäjäksi sekä päivämäärä jolloin kaupunki/kunta on hyväksynyt taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman maininta, että koulutus on järjestetty Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti Todistus voi sisältää liitteitä Oppilaalle annetaan pyydettäessä osallistumistodistus suorittamistaan taiteenalan laajan oppimäärän opinnoista, jos opinnot keskeytyvät tai oppilas tarvitsee niitä muusta syystä. Osallistumistodistus voi sisältää liitteitä.
17 TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS SUUNNITELMA 2018-2021 Tämä on Tanssistudio Jamin toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Tanssikoulu sitoutuu edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisemään syrjintää kaikessa toiminnassaan. 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus Tasa-arvo tarkoittaa samanarvoisuutta. Kaikilla työpaikoilla, joissa on vähintään 30 työntekijää, on ollut tasa-arvoa koskeva suunnitteluvelvollisuus vuodesta 1995. Tasa-arvolain (1986) kokonaisuudistus vuonna 2005 toi tämän velvoitteen oppilaitoksille. Tasa-arvolain muutos vuonna 2014 toi suunnitteluvelvoitteen kaikille opetuksen ja koulutuksen järjestäjille ja uusi Yhdenvertaisuuslaki (2014) yhdenvertaisuutta koskevan suunnitteluvelvoitteen opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Tasa-arvolain päämäärä on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. (Tasa-arvolaki 1-3 ) Tasa-arvolain mukaan opetusta tai koulutusta järjestävän on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla ja naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. (Tasa-arvolaki 5 ) 2. Yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä Kun tasa-arvon käsite viittaa arkikielessä useimmin sukupuolten väliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa perustuslain kuudennessa pykälässä kaikkien kansalaisten tasa-arvoista kohtelua, kaikkien yhdenvertaisuutta lain edessä ja sitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Perustuslaki 6 ) Yhdenvertaisuuslain (6 ) mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan, ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi ja huolehdittava siitä, että tanssikoululla on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. (Yhdenvertaisuuslaki 1 ) Yhdenvertaisuussuunnittelun päämäärä on syrjinnän tunnistaminen, siihen puuttuminen, toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi, yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttaminen ja osallisuuden lisääminen. (Yhdenvertaisuussuunnittelun opas. Sisäasiainministeriö 2010, 14.)
18 3. Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus ja eriarvoinen kohtelu voi olla syrjintää. Syrjintää on se, kun henkilöä tai ryhmää kohdellaan eri tavoin kuin muita jonkin ominaisuuden perusteella ilman, että kohtelulle on hyväksytty oikeutus, kuten ikäraja äänestettäessä. Syrjintä voi olla tahallista tai tahatonta. Se voi olla suunnitelmallista ja harkittua tai se voi johtua tavoista tai käytännöistä, joihin ei ole kiinnitetty huomiota. On esimerkiksi totuttu puhumaan tai toimimaan tavoilla, jotka loukkaavat, vähättelevät tai sulkevat pois toisia. Monenlaiset käytännöt ja rakenteet voivat ylläpitää ja tuottaa eriarvoisuutta. Siksi koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja on arvioitava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Tasa-arvolaissa mainitut syrjintäperusteet ovat sukupuoli ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen. Sen mukaan syrjintää ovat välitön syrjintä, välillinen syrjintä, seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä. (Tasa-arvolaki 7 ) Yhdenvertaisuuslaissa mainitut syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. (Yhdenvertaisuuslaki 8 ) Perustuslaissa syrjintä on kielletty kaikilla henkilöön liittyvillä perusteilla. (Perustuslaki 6 ) 4. Tämä on syrjintää Välitöntä syrjintää on yksilön tai ryhmän kohteleminen eri tavoin kuin muita ilman hyväksyttävää perustetta. Välillistä eli epäsuoraa syrjintää on näennäisesti puolueeton käytäntö, tieto tai toimintatapa, joka asettaa toisen tai toiset muita heikompaan asemaan. Piilosyrjintää ovat vähättely, poissulkeminen, tuen puute ja sivuuttaminen. Rakenteellista syrjintää on ajattelu, ettei syrjiviä käytäntöjä voi muuttaa. Moniperusteisessa syrjinnässä yksilöä tai ryhmää syrjitään monella eri perusteella. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat syrjintää. Ohje tai käsky syrjiä on syrjintää. Vastatoimet ovat syrjintää: jokaisella on oikeus vedota syrjinnän vastaiseen säädäntöön ilman, että siitä on hänelle haittaa. Esteettömyys tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteutumista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan huolimatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
19 5. Toiminta syrjintä- ja häirintätapauksissa Tasa-arvokyselyn ja opettajien kanssa käydyn keskustelun perusteella koulu sitoutuu seuraaviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin: Puhutaan Ensimmäinen tavoite ja toimenpide on puhua enemmän tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tarvitaan luontevaa, avointa keskustelua tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä niiden pohtimista yhteisesti. Koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja tulee arvioida tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Edistävätkö tavat, käytännöt ja aineistot samanarvoisuuden toteutumista vai estävätkö ne sitä? Puututaan Toinen tavoite ja toimenpide on puuttua eriarvoiseen kohteluun herkemmin, nimetä se ja saattaa kaikkien tietoon kenelle kertoa, jos tulee kohdelluksi tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden vastaisesti: oppilaat kertovat opettajalle tai rehtorille, opettaja ja muu henkilöstön jäsen rehtorille tai johtokunnalle, rehtori johtokunnalle. Opettajan, rehtorin ja johtokunnan tehtävä on lopettaa eriarvoinen kohtelu. Jos eriarvoinen kohtelu jatkuu, tulee asia kertoa johtokunnalle. Erityistä huomiota kiinnitetään seksuaaliseen ja sukupuolen perusteella tapahtuvaan häirintään: Häirintä luo kiusallisen, leimaavan, halventavan, nöyryyttävän tai uhkaavan ilmapiirin. Häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä. Se loukkaa yksityisyyttä tai koskemattomuutta. Älä hyväksy häirintää. Jos huomaat tai koet häirintää, osoita ettet hyväksy sitä. Sano esimerkiksi, ettei noin voi tai saa sanoa. Älä ole hiljaa tilanteessa, jossa sinuun tai johonkin toiseen kohdistuu häirintää. Jos häirintä ei lopu heti, kerro opettajalle tai rehtorille. Jos he eivät toimi, kerro suoraan johtokunnalle. Älä jää pohtimaan asiaa yksin. Vaikka kiusaaminen ja häirintä ovat usein ryhmäilmiöitä ja niistä tiedetään laajasti, niistä vaietaan. Vaikeneminen voi osoittaa hyväksymistä, välinpitämättömyyttä ja alistumista. Kerro koulu- tai työtovereillesi kokemuksestasi tai havainnoistasi. Puhu niistä. Osoita että välität. Muututaan Kolmas tavoite ja toimenpide on seurata tanssikoulua ja yhteiskunnallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskeskustelua ja tiedottaa siitä. Tarvitaan luotettavaa, ajantasaista tietoa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tieto lisää tasa-arvoa ja tietämättömyys ylläpitää eriarvoisuutta. Koulun työyhteisö vastaa tasaarvotyön suunnittelusta ja seurannasta ja tiedottaa siitä tarvittaessa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkistus ja toteutumisen seuranta on vuosittain tammikuussa.
20 Hyväksyminen ja uusiminen Uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tehdään vuonna 2021. Imatralla 29.5.2018 Lapsen oikeuksien sopimus (YK) https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/ Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa (Maailman terveysjärjestö WHO) http://www.thl.fi/thlclient/pdfs/039844e2-c540-4e81-834e-6f11e0218246 Tasa-arvolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609 Yhdenvertaisuuslaki http://www.oikeusministero.fi.../yhdenvertaisuuslaki.pdf
OPINTOJEN RAKENNE TANSSISTUDIO JAMI VARHAISIÄN OPINNOT 0-6 VUOTIAAT Kaikille yhteiset opinnot 21 TANSSIKOULU 7-8 VUOTIAAT JAMI 1 Kaikille yhteiset opinnot 200 tuntia Laaja oppimäärä 9-12 vuotiaat Yleinen oppimäärä 9-14 vuotiaat JAMI 2 Laaja oppimäärä 13-15 vuotiaat 500 tuntia Teema Jami Yleinen oppimäärä 200 tuntia Laaja oppimäärä Kurssimuotoiset lajia syventävät opinnot JAMI 3 Laaja oppimäärä Syventävät opinnot ja päättötyö 500 tuntia Yleinen oppimäärä on Tanssikoulu, Jami 1 ja Teema Jami yht.500 h Laaja oppimäärä on Tanssikoulu, Jami 1,2,3 ja Teema Jami yht. 1300h