Huippuopettajat ESR-hanke 2010 2012. Loppuraportti 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ



Samankaltaiset tiedostot
Huippuopettajat -koulutushanke

Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus

Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Minna Koskinen Yanzu-seminaari

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

ERITYISEN ÄÄRELLÄ - Ammatillisen erityisopetuksen -seminaari

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Yliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.

SIMUPEDA -ohjaajakoulutuksen esittely, ohjaajan opas ja mentorointi

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Pedagoginen mentorointi (4 op)

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

Työharjoittelun opinnollistaminen & työelämäkurssit

ECVET tulee, oletko valmis!

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Tietostrategia Päivitetty

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Uusi Valma Opinto-ohjaaja Emma Nylund

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi

OKM:n lausuntopyyntö koskien Asiantuntijuus edellä, Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus työryhmämuistiota

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen ja haluat jatkaa opintojasi?

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien

Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut

Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018)

Odotuksia ja toiveita

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Opettajakelpoisuus. Kasvatustieteilijän toimintakenttä

KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1 ja 2, 14 op. A KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1, 11 op

Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Työelämän uudistaminen monialaisella kehittämisosaamisella. Hämeenlinna Tuija Toivola Haaga-Helia

OPPISOPIMUSFOORUMI

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv),

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä

Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos

Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Rehtorin asettama tenure track ryhmä asettaa yleiset tavoitteet kullekin vakinaistamispolun vaiheelle.

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Yhteistyössä Ammattiopisto Luovi. Hankefoorumi

Pedagoginen johtaminen

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Opetussuunnitelma alkaen

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op)

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

Kehittämistä kehittäjittä: informaalin ja formaalin oppimisen leikkauspisteet ammattilaisten koulutuksessa Matti Lappalainen Turun yliopisto

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

Transkriptio:

Huippuopettajat ESR-hanke 2010 2012 Loppuraportti 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Huippuopettajat ESR -koulutushankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli parantaa yliopistokoulutuksen laatua. Hankkeessa rakennettiin yliopisto-opettajien pedagoginen koulutuskokonaisuus. Lisäksi kehitettiin yliopisto-opetusta ja opetussuunnitelmia. Opetuksen laadun parantumisen myötä opiskelijoista tulee entistä osaavampaa työvoimaa työnantajille. Useissa ulkomaisissa huippuyliopistoissa opetuksen ja tutkimuksen laatu varmistetaan tarjoamalla henkilökunnalle laaja-alaista pedagogista koulutusta ja edellyttämällä pedagogista pätevyyttä rekrytointitilanteessa. Suomalaisissa yliopistoissa pedagogista pätevyyttä ei ole vaadittu ennen 2010-lukua, jolloin näitä vaatimuksia alkoi tulla yliopistojen rekrytointiohjeisiin tai johtosääntöihin. Oulun yliopisto on ottanut strategiassaan vuosille 2010-2012 kehittämistavoitteeksi akateemisen henkilöstön koulutusosaamisen parantamisen. Strategiassa on todettu, että opiskelijoiden työtapoihin vaikuttaminen edellyttää opettajalta pedagogista tietämystä ja osaamista. Strategiassa todetaan, että akateemisella henkilöstöllä on oman alansa substanssin lisäksi oltava hallussaan ajanmukainen osaaminen oppimis- ja opetusprosesseista. Oulun yliopiston päivitetty rekrytointiohje on astunut voimaan 1.8.2012 ja siinä edellytetään opetuspainotteisissa tehtävissä 25 op:n laajuisia pedagogisia opintoja. Oulun yliopisto on ollut ensimmäisten yliopistojen joukossa vaatimassa pedagogista osaamista opetushenkilökunnalta. Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat ollut Oulun yliopiston opetushenkilökunta ja välillisenä kohteena Oulun yliopiston eri tiedekunnat. 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hankkeessa toteutettiin kaksi 25 opintopisteen yliopistopedagogista koulutuskokonaisuutta. Malli kehitettiin suunnittelemalla ja toteuttamalla kaksi tutkimusperustaista yliopistopedagogista koulutuskokonaisuutta. Lisäksi hankkeen aikana pilotoitiin yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa 35 opintopisteen laaja-alaiset opettajan pedagogiset opinnot. Suoritettuaan nämä, yhteensä 60:n (25+35op) opintopisteen opinnot, opettajat saavat laaja-alaisen opettajan kelpoisuuden. ESR-hankkeen aikana rakennettiin Oulun yliopistoon systemaattinen ja pysyvä toimintamalli yliopisto-opettajien tutkimusperustaisen opetusosaamisen kehittämiselle. Toimintamalliin luotiin uusia ohjaus- ja harjoittelukäytänteitä. Projektin aikana luotua toimintamallia voidaan hyödyntää sekä valtakunnallisilla että kansainvälisillä foorumeilla. Yliopistopedagogiikan koulutukset antavat yliopisto-opettajille entistä paremmat tiedot ja valmiudet opetuksensa kehittämiseen. Hankkeella haluttiin tukea tiedeyhteisön oppimisen edellytyksiä kehittämällä opettajien opetusosaamista sekä tuottaa syvällisen oppimisen tunnistamiseen liittyviä pedagogisia taitoja. Projekti tarjosi yliopiston koko opetushenkilöstölle yhtäläiset mahdollisuudet pedagogiselle pätevöitymiselle, ja koulutusten osallistujat edustivatkin kaikkia Oulun yliopiston tiedekuntia. Opintoihin hakeuduttiin Oulun yliopiston sisäisen avoimen hakukuulutuksen avulla. Yhteistyötä tehtiin muiden hankkeiden kanssa (esim. Valtti-hanke) sekä kansallisen Peda-forum-verkoston

kanssa. Projektin toteutuksesta kokonaisuudessaan vastasi Huippuopettajat -hankkeen henkilökunta. Valttihankkeen kanssa toteutettiin mm. yhteisiä koulutus- ja seminaarijaksoja. Hankkeeseen liittyvässä tutkimustyössä kerättiin syksyllä 2012 uutta tutkimusaineistoa. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin Oulun yliopiston eri tiedekuntien yliopisto-opettajia, jotka ovat osallistuneet hankkeen aikana yliopistopedagogiseen koulutukseen (25 op). Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa tekijöitä, jotka vaikuttavat yliopisto-opettajien ammatti-identiteettiin ja ammatilliseen kehittymiseen. Tutkimushankkeessa selvittiin myös yliopisto-opettajien käsityksiä ja kokemuksia työskentelystä yliopistoyhteisössä sekä niitä tulevaisuudenkuvia, jotka vaikuttavat opettajien työhön yliopistossa. Tutkimustuloksilla on tärkeä merkitys yliopistopedagogisen koulutuksen kehittämistyössä. Aineiston pohjalta ollaan kirjoittamassa useita tutkimusartikkeleita kansainvälisiin tiedelehtiin. 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Huippuopettajat ESR-hankeen tiedottaminen on toteutunut suunnitellusti. Hankkeesta on tiedotettu yliopistopedagogiikan kouluttajia ja yliopisto-opettajia sekä yliopistojen johtoa erilaisissa tiedotustilaisuuksissa ja seminaareissa niin Oulun yliopistossa kuin kaikissa muissakin Suomen yliopistoissa. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin selvitys yliopistopedagogisten koulutusten tilasta ja rahoituksesta Suomen eri yliopistoissa. Hanketta ja tehtyä selvitystä on esitelty yliopistopedagogiikan kansallisissa tilaisuuksissa 2010-2012 (mm. Peda-forum-päivät, opetuksen kehittämisseminaarit ja OpinTori-tapahtumat Oulun yliopistossa) yhteensä 16 kertaa. Keväällä 2011 Oulun yliopiston sisäisessä tiedotuslehdessä Hermeksessä oli uutinen yliopistopedagogisesta koulutuksesta. Hankkeella on ollut www-sivut, joilla koulutuksista on kerrottu. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite http://www.oulu.fi/ktk/huippuopettajat/ 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmana on ollut se, miten yliopistopedagoginen koulutus ja tutkimus rahoitetaan hankkeen päätyttyä ja mikä taho rahoituksesta vastaa Oulun yliopistossa (tiedekunnat vai yliopisto yhteisestä budjetista). Melkein kaikki muut suomalaiset yliopistot rahoittavat toiminnan yliopiston perusbudjetista. Selvitys rahoituksesta osoitti myös sen, että Suomen muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa yliopistopedagoginen koulutus ja tutkimus on huomattavasti paremmin resursoitu kuin Oulun yliopistossa. Jatkossa osa rahoituksesta tulee opintopisteiden ja tutkimusartikkeleiden perusteella, mutta yliopistopedagogisten opintojen jatkaminen tarvitsee niiden lisäksi muiden yliopistojen hyväksi havaitsemaa mallia rahoituksen kattamiseksi yliopiston perusbudjetista.

5. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen aikana luotiin yliopistopedagogisiin koulutuksiin pysyvä 25 + 35 opintopisteen malli (yhteensä 60 opintopistettä). Konkreettisena tuloksena hankkeen aikana toteutettiin kaksi 25 opintopisteen laajuista yliopistopedagogista koulutusta ja yksi 35 opintopisteen opintojen kokonaisuus pilotoitiin yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Ensimmäinen 25 opintopistettä suorittamaan valittu ryhmä, Hype 1, aloitti opintonsa syyskuussa 2010 ja opinnot päättyivät toukokuussa 2012. Toinen vastaavaa ryhmä, Hype 2, aloitti opintonsa syyskuussa 2011 ja opinnot päättyivät joulukuussa 2012. Koulutusryhmissä oli opiskelijoita yhteensä 42. Helmikuussa 2013 opinnot on suorittanut loppuun 32 opiskelijaa. Koulutus on loppuvaiheessa yhdeksällä henkilöllä. Koulutuksen jätti kesken yksi henkilö. 35 opintopisteen pedagogiset opinnot aloitti vuonna 2011 yhteensä 12 opiskelijaa. Koulutus on kaksivuotinen ja tähän mennessä, helmikuussa 2013 valmistuneita on yhteensä viisi henkilöä. Huippuopettajat -koulutushankkeen keskeisimmät tulokset ovat opettajan opetuskäytänteiden muuttuminen opettajakeskeisistä oppijakeskeisiksi, reflektointitaitojen kehittyminen, opettajaidentiteetin vahvistuminen, opiskelijoiden entistä parempi oppiminen, oppimiseen ja opettamiseen liittyvän tutkimusja teoriatiedon lisääntyminen, oman opetuksen tutkiminen (n. 15 referee artikkelia), tieteidenvälisen yhteistyön ja opettajien keskinäisen vertaistuen lisääntyminen sekä työelämätietoisuuden vahvistuminen osana opetusta. Hankkeen aikana arvioitiin koulutusten sisältöjä osallistujapalautteiden, reflektiopapereiden ja portfolioiden perusteella ja tehtiin pieniä muutoksia koulutuskokonaisuuteen. Koulutushankkeen aikana kehitettiin harjoittelua mm. työelämätietoisuutta edistävällä harjoittelulla. Siinä koulutettavat perehtyivät oman alansa työelämään ja sovelsivat kokemustaan oman opetustyönsä kehittämisessä. Hankkeen aikana luotiin myös mentorointimalli. Siinä pedagogisesti pätevä mentori ohjasi yliopistopedagogiikan koulutuksessa olevan osallistujan opetusharjoittelua. Hankkeen aikana tehtiin myös tutkimusta siitä, miten yliopistopedagogisen koulutuksen oppimisen ja opetuksen käytänteet kehittyvät ja vaikuttavat opetuskäytänteisiin. Tutkimuksellisen osuuden pääpaino oli koulutus- ja toimintamallia kehittävä tutkimustyö, joka antaa laajemminkin tietoa yliopistopedagogiikasta. Lisäksi ohjausryhmä edisti yliopistoopettajien edellytyksiä osallistua koulutukseen työajalla. 6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Koulutushanke toteutettiin prosessina ja kokemuksellisella oppimisella oli suuri merkitys. Koulutus poikkesi perinteisestä yliopistokoulutuksesta, koska se sisälsi paljon toiminnallista työskentelyä ja oman toiminnan reflektointia sekä opetus- ja ohjauskäytänteiden jakamista monitieteisissä pienryhmissä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö integroitiin luontevaksi osaksi koko koulutuskokonaisuutta. 7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektissa huomioitiin tasavertaisesti molemmat sukupuolet. Hankkeeseen osallistuvat opettajat tulivat kaikista Oulun yliopiston tiedekunnista ja kaikilla Oulun yliopiston opettajilla oli mahdollisuus hakeutua tähän koulutukseen. Koulutukseen osallistui naisia ja miehiä saman verran (21 + 21 henkilöä).

8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Katso kohdat 6. Projektin innovatiivisuus ja 3. Julkisuus ja tiedottaminen. Hyvistä koulutuskäytänteistä on työn alla useita tutkimusartikkeleita. 9. TOIMINNAN JATKUVUUS Toiminta jatkuu projektin päättymisen jälkeen Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa, joka vastaa yliopistopedagogisen koulutuksen järjestämisestä. Syksyllä 2012 on aloittanut kaksi uutta 25 op:n yliopistopedagogista ryhmää ja yksi 35 op:n yliopistopedagoginen ryhmä. 25 op:n opinnoissa on mukana 40 opiskelijaa ja 35 op:n opinnoissa 10 opiskelijaa. Sekä 25 op:n että 35 op:n opintojen opetussuunnitelma on sama kuin hankkeessa luotu malli, ja samoin 25 op:n opintoihin sisältyvä opetusharjoittelu perustuu mentorointiin ja sisältää työelämään perehtymisjakson. Näin ollen hankkeessa luodut hyvät käytännöt ovat siirtyneet osaksi perustoimintaa, vaikka hanke on päättynyt. Kehitettyä koulutusmallia myös tutkitaan edelleen hyödyntäen hankkeen aikana kerättyjä tutkimusmateriaaleja. 10. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Huippuopettajat ESR -koulutushankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli parantaa yliopistokoulutuksen laatua. Hankkeessa rakennettiin yliopisto-opettajien pedagoginen koulutuskokonaisuus. Lisäksi kehitettiin yliopisto-opetusta ja opetussuunnitelmia. Opetuksen laadun parantumisen myötä opiskelijoista tulee entistä osaavampaa työvoimaa työnantajille. Useissa ulkomaisissa huippuyliopistoissa opetuksen ja tutkimuksen laatu varmistetaan tarjoamalla henkilökunnalle laaja-alaista pedagogista koulutusta ja edellyttämällä pedagogista pätevyyttä rekrytointitilanteessa. Oulun yliopiston päivitetty rekrytointiohje on astunut voimaan 1.8.2012 ja siinä edellytetään opetuspainotteisissa tehtävissä 25 op:n laajuisia pedagogisia opintoja. Oulun yliopisto on ollut ensimmäisten yliopistojen joukossa vaatimassa pedagogista osaamista opetushenkilökunnalta. Hankkeen välittömänä kohderyhmänä on ollut Oulun yliopiston opetushenkilökunta ja välillisenä kohteena Oulun yliopiston eri tiedekunnat. Hankkeessa toteutettiin kaksi 25 opintopisteen yliopistopedagogista koulutuskokonaisuutta. Malli kehitettiin suunnittelemalla ja toteuttamalla kaksi tutkimusperustaista yliopistopedagogista koulutuskokonaisuutta. Lisäksi hankkeen aikana pilotoitiin yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa 35 opintopisteen laaja-alaiset opettajan pedagogiset opinnot. Suoritettuaan nämä, yhteensä 60:n (25+35op) opintopisteen opinnot, opettajat saavat laaja-alaisen opettajan kelpoisuuden. ESR-hankkeen aikana rakennettiin Oulun yliopistoon systemaattinen ja pysyvä toimintamalli yliopisto-opettajien tutkimusperustaisen opetusosaamisen kehittämiselle. Toimintamalliin luotiin uusia ohjaus- ja harjoittelukäytänteitä. Projektin aikana luotua toimintamallia voidaan hyödyntää sekä valtakunnallisilla että kansainvälisillä foorumeilla. Yliopistopedagogiikan koulutukset antavat yliopisto-opettajille entistä paremmat tiedot ja valmiudet opetuksensa kehittämiseen. Hankkeella haluttiin tukea tiedeyhteisön oppimisen edellytyksiä kehittämällä opettajien opetusosaamista sekä tuottaa syvällisen oppimisen tunnistamiseen liittyviä pedagogisia taitoja. Projekti tarjosi yliopiston koko opetushenkilöstölle yhtäläiset

mahdollisuudet pedagogiselle pätevöitymiselle, ja koulutusten osallistujat edustivatkin kaikkia Oulun yliopiston tiedekuntia. Opintoihin hakeuduttiin Oulun yliopiston sisäisen avoimen hakukuulutuksen avulla. Yhteistyötä tehtiin muiden hankkeiden kanssa (esim. Valtti-hanke) sekä kansallisen Peda-forum-verkoston kanssa. Hankkeen aikana luotiin yliopistopedagogisiin koulutuksiin pysyvä 25 + 35 opintopisteen malli (yhteensä 60 opintopistettä). Konkreettisena tuloksena hankkeen aikana toteutettiin kaksi 25 opintopisteen laajuista yliopistopedagogista koulutusta ja yksi 35 opintopisteen opintojen kokonaisuus pilotoitiin yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Ensimmäinen 25 opintopistettä suorittamaan valittu ryhmä, Hype 1, aloitti opintonsa syyskuussa 2010 ja opinnot päättyivät toukokuussa 2012. Toinen vastaavaa ryhmä, Hype 2, aloitti opintonsa syyskuussa 2011 ja opinnot päättyivät joulukuussa 2012. Koulutusryhmissä oli opiskelijoita yhteensä 42. Helmikuussa 2013 opinnot on suorittanut loppuun 32 opiskelijaa. Koulutus on loppuvaiheessa yhdeksällä henkilöllä. Koulutuksen jätti kesken yksi henkilö. 35 opintopisteen pedagogiset opinnot aloitti vuonna 2011 yhteensä 12 opiskelijaa. Koulutus on kaksivuotinen ja tähän mennessä, helmikuussa 2013 valmistuneita on yhteensä viisi henkilöä. Huippuopettajat -koulutushankkeen keskeisimmät tulokset ovat opettajan opetuskäytänteiden muuttuminen opettajakeskeisistä oppijakeskeisiksi, reflektointitaitojen kehittyminen, opettajaidentiteetin vahvistuminen, opiskelijoiden entistä parempi oppiminen, oppimiseen ja opettamiseen liittyvän tutkimusja teoriatiedon lisääntyminen, oman opetuksen tutkiminen (n. 15 referee artikkelia), tieteidenvälisen yhteistyön ja opettajien keskinäisen vertaistuen lisääntyminen sekä työelämätietoisuuden vahvistuminen osana opetusta. Hankkeen aikana arvioitiin koulutusten sisältöjä osallistujapalautteiden, reflektiopapereiden ja portfolioiden perusteella ja tehtiin pieniä muutoksia koulutuskokonaisuuteen. Koulutushankkeen aikana kehitettiin harjoittelua mm. työelämätietoisuutta edistävällä harjoittelulla. Siinä koulutettavat perehtyivät oman alansa työelämään ja sovelsivat kokemustaan oman opetustyönsä kehittämisessä. Hankkeen aikana luotiin myös mentorointimalli. Siinä pedagogisesti pätevä mentori ohjasi yliopistopedagogiikan koulutuksessa olevan osallistujan opetusharjoittelua. Hankkeen aikana tehtiin myös tutkimusta siitä, miten yliopistopedagogisen koulutuksen oppimisen ja opetuksen käytänteet kehittyvät ja vaikuttavat opetuskäytänteisiin. Tutkimuksellisen osuuden pääpaino oli koulutus- ja toimintamallia kehittävä tutkimustyö, joka antaa laajemminkin tietoa yliopistopedagogiikasta. Lisäksi ohjausryhmä edisti yliopistoopettajien edellytyksiä osallistua koulutukseen työajalla.