Etelä-Suomi Päätös Nro 239/2011/4 Dnro ESAVI/467/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2011 ASIA HAKIJA Lampsansuon turvetuotantoa koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja tuotantoalueen laajentaminen sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lappeenranta Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on 30.3.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt Lampsansuon 53,1 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja ympäristölupaa tuotantoalueen laajentamiseen 31,4 ha:n suuruisella alueella Lappeenrannan kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa kuntoonpanon ja toiminnan aloittamiseen laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lampsansuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 1.12.2004 antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 123/2004/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli 31.3.2010 mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, mikäli luvan saaja aikoi jatkaa päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2010 jälkeen. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Itä-Suomen ympäristölupavirasto oli päätöksellään nro 123/2004/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Lampsansuon noin 60 ha:n suuruisen tuotantoa varten kunnostettavan alueen turvetuotantoon sekä vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen luvan kuivatusvesien johtamiseen kiinteistöllä RN:o 1:71 kulkevaan ojaan Toivarilan kylässä Lappeenrannan kaupungissa ja Sirkjärven kylässä Ylämaan kunnassa. Päätöksen lupamääräyksen 1 kaksi ensimmäistä kappaletta kuuluvat seuraavasti: Tuotantoalueen vesiensuojelumenetelmänä on kaksi laskeutusallasta, pumppausallas, pintavalutuskenttä sekä sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet. Rakenteet on esitetty hakemuksen liitteessä 3. Lisäksi tuotantoalueelle on rakennettava tähän päätökseen liitetyssä, ympäristölupavirastoon 23.3.2004 toimitetussa suunnitelmassa esitetty virtaamansäätöpato 4 sekä toteutettava samaisen suunnitelman mukainen pumppaamojärjestelyjen muutos. Laskeutusaltaat tulee mitoittaa hakemuksen liitteessä 7 esitettyjen mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Pintavalutuskentän pinta-alan tulee olla vähintään 3,8 % valuma-alueen pinta-alasta. Sulan maan aikana tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava edellä mainittujen vesiensuojelurakenteiden kautta. Muuna aikana tuotantoalueen kuivatusvedet tulee johtaa virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaiden kautta. Hakija on vuokrannut vuoden 2022 loppuun saakka yhteensä 44,7 ha ja omistaa 103,0 ha hanketta varten tarvittavasta alueesta. Hakija on tehnyt tiesopimuksen kiinteistön Niemelä RN:o 1:163 alueella. Etelä-Karjalan seutukaavassa hankealue ja sen etelä- ja itäpuoli on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Alueella valmisteilla olevassa Etelä- Karjalan maakuntakaavan vuoden 2009 kaavaluonnosehdotuksessa hankealue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EOt-alue). Kaavaluonnoksessa Lampsansuon eteläpuolella on merkitty Tuotannon ja palveluiden kehittämisen kohdealue (tpk3), joka on tarkoitettu kiviteollisuuden kehittämisen alueeksi. Tuotantoalueen ympäristössä ei ole muita aluevarauksia. Yleiskuvaus toiminnasta Lampsansuon voimassa olevan luvan mukainen turvetuotantoalue muodostuu kolmesta pinta-aloiltaan 20,2 ha, 11,5 ha ja 16,3 ha olevista lohkoista sekä yhteensä 5,1 ha:n suuruisista auma-alueista. Tuotantoalueen kokonaispinta-ala on 53,1 ha. Laajennusalue muodostuu lohkoista 4 6, joiden pinta-alat ovat 11,0 ha, 17,1 ha ja 2,6 ha sekä yhteensä 0,7 ha:n
suuruisista auma-alueista. Laajennusalueen kokonaispinta-ala on 31,4 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä 84,5 ha. Lampsansuon voimassa olevan luvan mukaiset tuotantoalueet ovat valmistelussa eikä alueella ole tällä hetkellä tuotantoa. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Sen jälkeen rakennetaan eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Sarkaojiin asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeiseksi rakennetaan aumapaikat. Työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Kuntoonpanovaihe kestää yhdestä kolmeen vuotta. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 40 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Energiaturpeen käyttöpaikaksi on suunniteltu lähialueen voimalaitoksia ja muita polttoaineen käyttäjiä. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Vuodessa on 30 50 tuotantopäivää. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2040. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Jälkikäyttömuotona voi olla metsittäminen tai viljely. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittaiset toimitukset edellyttävät noin 330 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavilla rakenteilla varustetut 2 laskeutusallasta sekä 3,4 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä, jonka kautta vedet on johdettava sulan maan aikana. Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,8 % valuma-alueestaan. Kuivatusvedet johdetaan lohkoilta 1 3 pintavalutuskentälle, joka on ollut ympärivuotisessa käytössä kauden 2009 2010. Uuden suunnitelman mukaan vedet tullaan johtamaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Kenttä on ojittamattomalla suoalueella. Päästötarkkailua ei ole edellytetty eikä sitä ole tehty. Kuormituslaskennan lähtökohtana on, että voimassa olevan luvan mukainen 53,1 ha:n suuruinen alue on kuntoonpanovaiheessa ja siirtyy tuotantoon kokonaisuudessaan kesällä 2011. 31,4 ha:n suuruisen laajennusalueen kuntoonpano al- 3
kaa aikaisintaan, kun vanha alue on tuotannossa. Voimassa olevan luvan mukainen alue ja laajennusalue eivät ole yhtä aikaa kuntoonpanovaiheessa. Lampsansuon tuotantoalueen vuosittainen brutto- ja nettovesistökuormitus (netto sulkeissa) on arvioitu seuraavaksi: 4 Kiintoaine kg/a Kokonaisfosfori kg/a Kokonaistyppi kg/a Nykytilanne 1 900 (1 300) 21 (14) 700 (550) Vanha alue tuotannossa 2 500 (1 400) 28 (18) 1 000 (780) ja laajennusalueen ensimmäinen ojitusvuosi Vanha alue tuotannossa 2 000 (1 100) 23 (14) 840 (640) ja laajennusalueen seuraavat ojitusvuodet Koko alue tuotannossa 1 820 (1 020) 21 (13) 750 (570) Pöly, melu ja liikenne Kun koko alue on tuotannossa, tulee kuormitus olemaan samalla tasolla kuin nykytilanteessa. Kuormitus kasvaa nykytilanteesta vain vähän ja hetkellisesti uuden alueen ensimmäisen ojitusvuoden aikana. Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, mutta nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Yli 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 m:n etäisyydellä pölylähteestä. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Tulosten perusteella tuo-
Varastointi ja jätteet tantoalueen reunalla alle 50 m:n etäisyydellä toiminnasta tuulen alapuolella oleva puusto sitoo syntyvän pölyn lähes kokonaan. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Avoimessa maastossa tehtyjen mittausten perusteella turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 m:n etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 m:n etäisyydellä). Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Lähin asutus sijaitsee noin 400 m:n päässä tuotantoalueesta. Asutuksen ja tuotantoalueen välissä on peltoa ja suojaavaa puustoa. Maisemavaikutukset rajoittuvat lähes kokonaan itse tuotantoalueelle. Turve kuljetetaan asiakkaille rekka-autoilla (330 kuormaa) pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Turve kuljetetaan suon itäreunasta lähtevän tuotantoalueen tien kautta paikallistielle nro 14790 ja edelleen pohjoiseen valtatielle nro 6. Hirsikankaan alueelle rakennetaan rekkaliikenteen kestävä tie, joka yhdistyy Maajärven ja Anolan paikallistiehen suon pohjoispuolella. Hirsikankaan alueella tuotettu turve kuljetetaan edelleen paikallistien ja tien nro 3864 kautta pohjoiseen valtatielle nro 6. Paikallisteitä pitkin matka suolta valtatielle on 20 25 km. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000-5 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 38 000 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 6 000 l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 250 l ja muita voiteluaineita noin 60 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tarvittaessa varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 2 100 kg. 5
Tuotannossa arvioidaan syntyvän jäteöljyjä 250 l, kiinteää öljyjätettä 40 kg, akkuja 13 kg, sekajätettä 1 300 l, aumamuovia 2 100 kg ja rautaromua 170 kg vuodessa. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Keruupaikoista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hakemukseen liitetyssä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden, laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Lampsansuon vuonna 2004 myönnetyn ympäristöluvan mukaisen 53,1 ha:n tuotantoalueen valmistelutyöt aloitettiin vuonna 2008. Alue on pitkälti valmisteltu tuotantoon. Suunnitelman mukaan tuotanto oli tarkoitus aloittaa vuonna 2011. Suunniteltu laajennusalue on tuotantoon valmistelematonta ja suurimmaksi osaksi ojittamatonta puutonta suota. Hankealueelta ei ole tavattu luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja eliölajeja eikä myöskään uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja tai luontotyyppejä. Lampsansuo sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Maajärven ja Sirkjärven kylissä noin 20 km kaupungin keskustasta lounaaseen. Tuotantoalueen ympäristö on pääosin mäkistä metsämaata ja ojitettua suota. Hankealueen lähiympäristössä on jonkin verran peltomaita. Lohkon 3 itäpuolella sijaitsee pienehkö Juhani Artell Ky:n Lampsinsuon turvetuotantoalue. Lampsansuon lähiympäristössä ei ole lähteitä, mutta lampia ja pienvesiä on lähistöllä runsaasti. Lähimmät lammet Koivulampi, Ylä- ja Ala- Sullampi, Metsälampi, Pöllöslampi ja Lampsinlampi sijaitsevat alle kilometrin päässä hankealueesta. Noin 500 m:n etäisyydellä suosta on kahdeksan vakituista tai vapaan-ajan kiinteistöä. Kuusi kiinteistöä sijaitsee suon luoteispuolella Maajärven kylässä, yksi kiinteistö suon kaakkoispuolella Pöllöslammen rannassa ja yksi suon itäpuolella lähellä Lampsinlampea. Lisäksi Maajärven kylässä suosta on puolesta yhteen kilometrin etäisyydellä noin kymmenen rakennettua kiinteistöä. Lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen välissä on peltoa ja suojaavaa puustoa. 6
Hankealueen ympäristössä taloudet ottavat talous- ja käyttövetensä kiinteistökohtaisista kaivoista. Kaivotiedustelun mukaan talousveden saantia varten kiinteistöillä Rintamaa RN:o 3:31 on rengaskaivo, Sepäntalo RN:o 1:55 lähdekaivo Kangaspelto I RN:o 7:3 porakaivo ja asumattomalla kiinteistöllä Vanhatalo RN:o 1:61 on lähdekaivo sekä kiinteistöllä Rantatila RN:o 3:44 on suunnitteilla kaivon rakentaminen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Lampsansuon hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelukohteita. Lähimmät suojelukohteet ovat arvokkaisiin kallioalueisiin kuuluvat noin 2,5 km länteen sijaitseva Jukavuori (KAO050111) ja noin 5,3 km koilliseen sijaitseva Haukkavuori (KAO050110) sekä Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva noin 6,6 km hankealueesta etelään sijaitseva Seikonmäen kallionaluslehto (LHO050157). Lampsansuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita tai alueita. Hankealueen lähimmät pohjavesialueet ovat noin 6,7 km hankealueesta itään sijaitseva II-luokan pohjavesialue Monila (0540507) ja noin 5 km hankealueesta koilliseen sijaitseva I-luokan pohjavesialue Raippo (0540513). Lampsansuo sijaitsee Vilajoen vesistöalueen Korppisen alueen (08.003) Tittaran valuma-alueella (08.004) ja edelleen Pentinjoen valuma-alueella (08.006). Lampsansuon hankealueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan noin 3 km laskuojaa ja Heikinojaa pitkin Ylä- ja Ala-Sullampien kautta Vilajokeen, joka laskee 1,5 km Heikinojan liittymäkohdan alapuolella Korppiseen. Heikinojan valuma-alueen pinta-ala on noin 5,2 km 2, josta Lampsansuon tuotantoalueen pinta-ala on 16 %. Vilajoen valuma-alueen pinta-ala on Korppisen luusuassa 73 km 2, josta järvien osuus on noin 6 %. Vilajoen valuma-alue ennen Korppista on 66,6 km 2, josta tuotantoalueen osuus on 1,2 %. Korppinen on pinta-alaltaan noin 62 ha. Ylä- ja Ala-Sullampi ovat pieniä ja matalia lampia. Virtaamat (m 3 /s) Heikinojan ja Korppisen valuma-alueilla ovat seuraavat: Virtaama Heikinojan valuma-alue Korppisen valuma-alue MHQ 0,30 1,65 MQ 0,060 0,33 MNQ 0,007 0,040 7
8 Lähialueen järvet ja joet ovat yleensä tummavetisiä ja jonkin verran rehevöityneitä. Vilajoki on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä aikoinaan perattu uoma. Vilajokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Lampsinsuon tuotantoalueen lisäksi ympäristössä ei ole muita turvetuotantoalueita tai vastaavia kuormittajia. Ylämaan jätevedet kuormittavat Vilajokea Lahnajärven yläpuolisessa vesistössä. Laskuojan vesi on tumman ruskeaa, humuspitoista ja runsasravinteista ja sen veden laatu tyypillistä suomaiden ojavesille. Laskuoja laskee Koivulammen kautta Heikinojaan. Heikinojan alaosalla vesi on ollut humuspitoista, tummaa ja ravinteikasta. Veden kiintoainepitoisuus, sähkönjohtavuusarvot ja ph ovat olleet alhaisia ja arvojen vaihteluväli on ollut jokseenkin pieni. Keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut jonkin verran korkeampi ja typpipitoisuus alhaisempi kuin alapuolisen Ylä-Sullammen pintavedessä. Ylä-Sullammen (syvyys 6-7 m) vesi on humuspitoista ja tummaa. Veden ph-arvot ja kiintoainepitoisuus ovat alhaisia. Sähkönjohtavuus on ollut alhainen kaikissa vesikerroksissa koko tarkkailun ajan. Pintaveden happitilanne on ollut tyydyttävä tai välttävä. Pohjan läheisyydessä on loppukesällä ja ajoittain myös talvella esiintynyt hapettomuutta. Happipitoisuuden ollessa alhainen rautaa on liuennut pohjasedimentistä veteen. Heikossa happitilanteessa myös fosforipitoisuudet ovat olleet pohjan läheisyydessä koholla. Ylä-Sullampi on lievästi rehevöitynyt tai rehevöitynyt. Ala-Sullammen vesi on lievästi sameaa, erittäin tummaa ja humuspitoista. Vedessä on runsaasti rautaa ja alusvesi selvästi hapanta. Vesi on fosforija klorofyllipitoisuuksien perusteella rehevää. Vilajoen vesi on tummaa, humus- ja rautapitoista. Ravinnepitoisuuksiltaan vesi on rehevää. Joen happitilanne on ollut tyydyttävä ja sen ph-taso hieman korkeampi kuin Heikinojassa tai Ylä-Sullammessa. Vilajoen humus- ja rautapitoisuudet ja veden väriarvot ovat olleet selvästi alhaisempia, mutta sen ravinnepitoisuudet samaa tasoa tai korkeampia kuin Heikinojassa tai Ylä-Sullammessa. Vilajoen kiintoainepitoisuudet ovat olleet alhaisia. Korppisen humus- ja rautapitoisuudet sekä veden väriarvot ovat olleet alhaisempia kuin Vilajoessa. Vedessä on ollut hieman vähemmän typpeä kuin jokivedessä. Pintaveden fosforipitoisuus on ollut 35 µg/l, mikä on samaa tasoa kuin Vilajoessa. Ravinnepitoisuudet ovat olleet keskimäärin hieman alhaisempia pohjan läheisyydessä kuin pintavedessä. Korppisen päällysveden kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 4,5 mg/l ja alusveden pitoisuus 5,1 mg/l. Juhani Artell Ky:n turvetuotantoalueen 25 ha kuivatusvedet johdetaan samaa reittiä Heikinojaa pitkin. Alue on tuotannossa oleva turvetuotantoalue, jonka kuivatusvedet osaltaan vaikuttavat vedenlaatuun purkureitillä.
9 Kalasto ja kalastus Sullampien kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat kalalajit: hauki, ahven, kuha, siika ja särki. Ylä-Sullampeen on istutettu kuhaa vuonna 1994. Lampeen on istutettu muutamana vuotena myös pieniä eriä yksikesäistä siikaa. Sullammilla kalastaa noin 10 20 kalastajaa pääasiassa heittovavoilla, katiskoilla ja mato-ongilla läpi kesän. Talvella harjoitetaan vain pilkkimistä. Verkkokalastus on vähäistä. Kalastajat ovat sekä paikallisia että kesämökkiläisiä. Saalis on pääasiassa haukea, ahventa ja särkeä. Istutettua kuhaa saadaan lähinnä satunnaisesti. Saalismääristä ei ole käytettävissä tarkempia tietoja. Vilajoki on aikoinaan perattu uoma, jossa vettä on kesäaikana hyvin vähän. Kalastus tällä jokijaksolla on hyvin vähäistä. Joen ei arvioida olevan kalataloudellisesti kovin merkittävä. Vilajokeen on istutettu täplärapua, mutta istutukset eivät ole onnistuneet. Korppisen kalastoon kuuluvat hauki, ahven, kuha, siika, made, lahna, särki, sorva ja ankerias. Korppiseen on istutettu yksikesäistä kuhaa ja siikaa sekä täplärapua. Järvellä on nykyisin pyyntivahva täplärapukanta. Korppisella kalastaa ympäri vuoden noin 100 kalastajaa verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla sekä mato- ja pilkkiongilla. Verkkokalastusta harjoitetaan jonkin verran myös talvella. Saalis on pääasiassa haukea, ahventa, kuhaa ja siikaa sekä myös madetta, lahnaa, särkeä, sorvaa ja satunnaisesti ankeriasta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Suunnitelmassa on arvioitu, kuinka paljon Lampsansuon turvetuotantoalue (84,5 ha) lisää alapuoliseen vesistön kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia keskivirtaamatilanteessa hankkeen eri vaiheissa. Arviossa esitetyissä Vilajoen virtaamatiedoissa oli tapahtunut sekaannus. Seuraavassa on korjattu suunnitelmassa esitettyä vaikutusarviota siten, että Ala-Sullahden luusuaa koskevat tiedot on siirretty kohtaan Vilajoki laskussa Korppiseen.
10 Pitoisuuslisäykset Brutto K-a Kok.P mg/l µg/l Kok.N µg/l Netto K-a mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Heikinoja alarajalla, MQ=0,06 m 3 /s Vanha alue kuntoonpanossa 1,0 11 370 0,66 7,4 290 Uusi alue metsäojitettuna (nykytilanne) Vanha alue tuotannossa 1,3 15 540 0,74 9,5 410 Uuden alueen 1. ojitusvuosi Vanha alue tuotannossa 1,1 12 440 0,61 7,4 340 Uuden alueen seuraavat ojitusvuodet Koko alue tuotannossa 1,0 11 400 0,54 6,9 300 Vilajoki laskussa Korppiseen, MQ=0,77 m 3 /s Vanha alue kuntoonpanossa 0,08 0,86 30 0,05 0,58 30 Uusi alue metsäojitettuna (nykytilanne) Vanha alue tuotannossa 0,10 1,2 40 0,06 0,74 30 Uuden alueen 1. ojitusvuosi Vanha alue tuotannossa 0,08 0,95 30 0,05 0,58 30 Uuden alueen seuraavat ojitusvuodet Koko alue tuotannossa 0,07 0,86 30 0,04 0,54 20 Vaikutukset kalastoon Lampsansuon kuivatusvesien vaikutusten on arvioitu rajoittuvan käytännössä Heikinojaan. Lampsansuon turvetuotanto vaikuttaa teoreettisen laskelman mukaan Heikinojan ja Sullampien sekä lievästi Vilajoen vedenlaatuun alivalumatilanteissa. Etenkin kuntoonpano voi kohottaa ravinnepitoisuuksia Heikinojassa ja Sullammissa sekä lievästi alapuolisessa Vilajoessa. Tuotantovaiheen vaikutus ravinnepitoisuuksiin on pienempi eikä tuotantovaihe tule kasvattamaan pitoisuuksia alapuolisessa vesistössä verrattuna nykytilanteeseen, jolloin vanhempi alue on jo kuntoonpanossa. Kuormitus voi osaltaan lisätä kalastukseen liittyviä haittoja kuten veden tummuutta, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Vesistöihin kohdistuu myös muun muassa asutuksen ja metsätalouden aiheuttamaa hajakuormitusta. Yksittäisen turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti erottaa muiden kuormittajien vaikutuksista vesistöihin. Hakija on aiemman lupapäätöksen perusteella kompensoinut mahdollisia Lampsansuon turvetuotannon kalataloudelle aiheuttamia haittoja vuosittaisella 300 euron kalatalousmaksulla. Vesienhoitosuunnitelma Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman Vuoksen vesienhoitoalueelle vuosille 2010 2015 mukaan Vilajoki luetaan ekologiselta luokaltaan tyydyttäväksi ja vedenlaatuluokaltaan hyväksi. Vilajoen toimenpiteet
Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu ovat säännöstelypadon muuttaminen ja uoman kunnostustyöt kalojen kulkumahdollisuuksien parantamiseksi. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan uutta turvetuotantoa ei pidä sijoittaa ensisijaisesti herkimpien erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueille, ja lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon vesistön herkkyys ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormitukselle. Tavoitetilana on Vilajoen hyvä ekologinen tila, jonka saavuttaminen edellyttää lisätoimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi ja joka lisätoimenpiteillä saavutetaan vuoteen 2021 mennessä. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensi-apuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on esittänyt käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua jatkettavaksi vuonna 2008 päivitetyn yhteistarkkailuohjelman ja kalataloudellista tarkkailua vuonna 2010 päivitetyn kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija on vuodesta 2005 alkaen maksanut Kaakkois-Suomen TEkeskuksen kalatalousyksikölle, nykyiselle Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, kalatalousmaksua 300 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämistoimenpiteisiin turvetuotantoalueen alapuolisessa vesistössä. Hakija on esittänyt, että kalataloudelle korvattava haitta on tehokkaasta vedenkäsittelystä johtuen enintään 300 euroa vuodessa. 11
12 Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan muuta korvattavaa haittaa. Toiminnanaloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Perusteena kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen uusilla lohkoilla 4 6 on käytössä olevien turvevarojen puute ja turpeen pysyvä kysyntä talousalueella. Alue, jolle ympäristölupaa haetaan, on jo 63 %:n alalta voimassa olevan ympäristöluvan piirissä. Vesienkäsittelyssä toteutetaan tehostettua, ympärivuotista pintavalutusta, eikä kuormitus lyhyttä uuden alueen kuntoonpanovaihetta lukuun ottamatta kasva nykyisestään. Hakija on esittänyt 5 000 euron suuruista vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakija on 22.6.2010 toimittanut aluehallintovirastoon tarkennetun hakemussuunnitelman, joka korvaa kokonaisuudessaan alkuperäisen suunnitelman, ja täydentänyt sitä 23.6.2010. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Lappeenrannan kaupungissa 16.7. 16.8.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 16.7.2010 Etelä- Saimaa - lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Lappeenrannan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Lappeenrannan kaupungilta. Lausunnot 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että turvetuotannon kuormitus on toistaiseksi muodostunut Juhani Artell Ky:n Lampsinsuon 25 ha:n alueesta ja Vapo Oy:n Lampsansuon 53 ha:n alueen kuntoonpanovaiheesta. Vaikutukset näkyvät selvimmin soiden alapuolisissa lammissa ennen Vilajokea. Vilajoen veden laadussa turvetuotannon vaikutukset näkyvät purkuojan alapuolisella pisteellä kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin mediaaniarvoissa, jotka ovat suuremmat kuin yläpuolisella pisteellä ja pisteellä ennen Korppista. Turvetuotannon kuormituksen Vilajoen valuma-alueella ei tulisi kasvaa, mikä edellyttää, että laajennusalueen kunnostustoimet tehdään vasta siinä vaiheessa, kun kunnostustoimet olemassa olevalla tuotantoalalla ovat päättyneet ja viereisen Lampsinsuon vanhan tuotantoalueen vesienkäsittelyä on tehostettu. Tällä hetkellä tuotantoalueen vedet käsitellään laskeutusaltaalla. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esi-
tetään pintavalutuskentän rakentamista Lampsinsuolle. Lampsansuolle ja Lampsinsuolle esitetyt vesienkäsittelymenetelmät ovat BAT-periaatteen mukaisia ja tukevat siten turvetuotannon osalta vesistön tilatavoitteen saavuttamista ja säilymistä. Lampsansuon vaikutustarkkailu tulee suorittaa Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman puitteissa. Ohjelmaa voidaan päivittää ja tarkistaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Ojittamaton suoalue on pääosin lyhytkortista rämettä ja lyhytkorsikalvakkanevaa. Suon itäreunan laide on kokonaisuudessaan luonnontilainen. Laiteella esiintyy sararämettä ja nevaa sekä pieniä laikkuja sarakorpea. Luonnontilaisen suon ojittaminen ja ottaminen turvetuotantoon ei ole toivottavaa. ELY-keskuksen mukaan ojittamattomalla alueella ei kuitenkaan sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita eikä tiedossa ole, että alueella olisi eliölajeja tai luontotyyppejä, joiden hävittäminen tai heikentäminen olisi suoraan luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Pöly- ja meluhaitan estämiseksi tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Imuvaunut on varustettava pölypäästöjä vähentävillä sykloneilla tai pölynerottimilla. Turpeen tuotanto ja lastaus on ajoitettava eri lohkoilla huomioon ottaen tuulen suunta ja voimakkuus niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien rakennettujen kiinteistöjen suuntaan. Tuulen suunnan seurantaa varten tuotantoalueelle on sijoitettava tarvittava määrä tuulipusseja. 2) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö on todennut, että hakijan tähänastisen toiminnan seurauksena etenkin välittömästi turvetuotantoalueen alapuolinen vesireitti on jo ehtinyt pilaantua. Vaikutukset näkyvät muun muassa Korppisessa. Lausunnossa on esitetty vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoon liittyvässä VHA 1:stä koskevassa muistiossa Voimakkaasti muutetuksi nimeäminen ja hydro-morfologisia olosuhteita parantavien toimenpiteiden kuvaukset Vilajoelle asetettuja rakenteellisia tavoitteita Leinon säännöstelypadon muuttamisesta ja sivu-uoman kunnostamisesta kalan nousua varten sekä kalataloudellisista kunnostuksista. Kalatalousyksikkö on vaatinut, että hakijan on seurattava turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuolisen vesistön kalakantaan ja kalastukseen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijalle tulee määrätä maksettavaksi 1 000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu maksettavaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle käytettäväksi turvetuotannon kalataloudelle aiheuttamien haittojen kompensointiin hankkeen vaikutusalueella ja Vilajoen saattamiseksi vesipuitedirektiivin vaatimusten mukaisesti ekologisesti hyvään tilaan. Lupa tulee määrätä tarkistettavaksi vähintään viiden vuoden välein. 13
3) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on edellyttänyt, että vesistöpäästöille asetetaan lupamääräyksissä enimmäispäästöarvot ainakin kemiallisen hapenkulutukselle, fosforille, typelle ja kiintoaineelle, mikä saattaa edellyttää vesiensuojelutoimenpiteiden tarkistamista tuotannon eri vaiheissa. Samalla alueella toimivien tuotannonharjoittajien toiminnan vesistövaikutuksia on tarkasteltava yhdessä ja vesiensuojelutoimenpiteet on lupamääräyksissä määrättävä kokonaiskuormituksen kannalta riittäviksi ja kaikkien toiminnanharjoittajien noudatettaviksi. Toiminnanharjoittajan on suoritettava alueella vesistötarkkailua erikseen laadittavan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailua on tehtävä myös sulan kauden ulkopuolella. Tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain Lappeenrannan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuivatusvesien käsittelyä tulee tehostaa kemiallisella käsittelyllä pintavalutuskentän rajallisen toimivuuden vuoksi. Vesistöön kohdistuva kokonaiskuormitus ei saa minkään vaiheen aikana lisääntyä toiminnan johdosta. Pölyhaitan estämiseksi tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on ajoitettava niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä asuin- ja vapaa-ajan asuinalueille. Mikäli pölystä aiheutuu haittaa ympäristön asukkaille, tuotanto on keskeytettävä. Turpeen kuljetus tulee järjestää niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa alueelle. Lausunnossa on esitetty turvetuotannon aiheuttamalle melutasolle päivä- ja yöaikaiset rajat asuin- ja vapaa-ajan asuinalueilla. Toiminnanharjoittajan on valvottava työkoneiden aiheuttamaa melutasoa melumittauksin. Tuotantoalueesta 500 m:n säteellä olevien talousvesikaivojen veden laadusta on ja pinnankorkeudesta on laadittava selvitys. Lisäksi toiminnan aikana mainitut selvitykset on tehtävä kolmen vuoden välein. Selvitysten tulokset on toimitettava Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Tuotantoalueelle tulee edellyttää sellaista tuulen nopeuden ja suunnan mittausjärjestelmää, jonka tietoja myös viranomainen voi käyttää. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että ympäristön asukkaille on annettu yhteystieto, jonne pöly- ja meluhaitoista voi ilmoittaa. Ilmoituksen saatuaan toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen rajoittamiseksi. Lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää ennen kuin vesiensuojelutoimenpiteet ovat riittävät. 4) Lappeenrannan kaupunginhallitus on yhtynyt Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan kohdassa 3) selostettuun lausuntoon. Kaupunginhallitus on lisäksi todennut, että hakijan tulee yhteistyössä toisen hakijan kanssa pyytää selvitys Etelä-Karjalan kalatalouskeskukselta istutusvelvoitteesta, sen laajuudesta ja määrästä. 14
15 Muistutukset ja mielipiteet 5) AA, BB, CC ja DD (Vilaharju RN:o 7:3 ja Sorjonen RN:o 1:149, Sirkjärven kylä, Lappeenranta) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä tuotantoalueen laajentamiseen ja toiminnan aloittamiseen, koska luvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä. Hakijan tulee selvittää lähialueiden oikeudenhaltijoille vesiympäristön pilaantumisen vuoksi mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Erityisriskinä on otettava huomioon sedimentoitumisen vaikutus Vilajoen tulvakäyttäytymiseen. Mikäli lupa tuotantoalueen laajentamiseen myönnetään, muistuttajat ovat varanneet oikeuden vaatia asiassa korvauksia. Vesien likaantumisen seurantaan on käytettävä asianomaisen ministeriön asettamia virallisina hyväksyttyjä normeja, jotka asettavat ylärajat mitattavien päästöjen määrille. Lähtökohtana on käytettävä Vilajoen nykyisiä lukemia siellä, missä Lampsinsuon nykyisellä toiminnalla ei ole vaikutuksia vesistön kuntoon. Lupaharkinnassa on otettava huomioon myös valtioneuvoston 19.3.1998 periaatepäätös, jonka mukaan turvetuotanto on pyrittävä suuntaamaan jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille. Muistuttajat ovat perustelleet vaatimuksiaan muistutuksesta tarkemmin ilmenevin perustein. Hakijan vastine Hakija on todennut yhtyvänsä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausuntoon Lampsansuon alapuolisen purkuvesistön tilasta, mutta on tarkentanut arviota Lampsansuon turvetuotannon vaikutuksesta purkuvesistöön. Lampsansuon kuntoonpanovaiheen vaikutus ei näy mittausten perusteella alapuolisen vesistön veden laadussa. Pitoisuudet Vilajoen näytepisteissä Sullampien kautta tulevan purku-uoman yhtymäkohdan ylä- ja alapuolella ovat niin lähellä toisiaan, että lausunnossa esitettyä johtopäätöstä turvetuotannon vaikutusten näkymisestä purku-uoman alapuolisella pisteellä COD-arvossa ja fosforipitoisuudessa ei voida tehdä. Väitteeseen Vilajoen pohjan liettymisen ja rehevöitymisen takia aiheutuvasta kalojen ja pohjaeläimien elinolosuhteita huonontavasta uhasta hakija on todennut, että Lampsansuon kuivatusvesien vaikutukset rajoittuvat käytännössä Heikinojaan Sullammet mukaan lukien. Lampsansuon turvetuotanto vaikuttaa teoreettisen laskelman mukaan Heikinojan ja Sullampien sekä lievästi Vilajoen vedenlaatuun alivalumatilanteissa. Kuntoonpano voi vaikuttaa ravinnepitoisuuksia kohottavasti Heikinojassa ja Sullammissa sekä lievästi alapuolisessa Vilajoessa. Tuotantovaiheen vaikutus ravinnepitoisuuksiin on pienempi eikä tuotantovaihe tule kasvattamaan pitoisuuksia alapuolisessa vesistössä verrattuna nykytilanteeseen, jolloin vanhempi alue on jo kuntoonpanossa. Uuden ensimmäisen kuntoonpanovuotena Lampsansuon kuormitus on suurimmillaan, jolloin sen vaikutus kiintoainepitoisuuteen Vilajoessa purku-uoman yhtymäkohdalla on 0,06 mg/l,
fosforipitoisuuteen 0,74 µg/l ja typpipitoisuuteen 30 µg/l. Nämä vastaavat kiintoaineen osalta 0,8 %, fosforin osalta 2,1 % ja typen osalta 3,4 % kokonaispitoisuuksista. Vesienkäsittelyn riittävyyden osalta hakija on todennut, että uuden alueen kuntoonpano aloitetaan vasta sen jälkeen, kun olemassa olevan tuotantoalueen valmistelu on saatu päätökseen. Hakijan esittämät kuormituslaskelmat perustuvat tähän rytmitykseen. Muutoin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa ELY-keskuksen lausunnosta. Hakija on kiistänyt Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikön 2) väitteen Lampsansuon turvetuotantoalueen alapuolisen vesireitin pilaantumisesta tuotantoalueen tähänastisen toiminnan johdosta. Hakija on viitannut tältä osin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Lampsansuon kuivatusvesien vaikutus Vilajokeen on hyvin pieni ja kuntoonpanovaiheen jälkeen marginaalinen, minkä vuoksi kalatalousviranomaisen vaatima 1 000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu on kohtuuttoman suuri. Hakija on hakemuksessaan selvittänyt perusteet esittämälleen 300 euron suuruiselle vuotuiselle kalatalousmaksulle. Kalatalousviranomaisen vaatimukselle ympäristöluvan tarkistamisesta viiden vuoden välein ei ole perustetta. Muutoin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa kalatalousviranomaisen lausunnosta. Hakija on todennut Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan 3) ja Lappeenrannan kaupunginhallituksen 4) lausunnosta, että Lampsansuolla on käytössä ja tullaan jatkossakin toteuttamaan BAT-periaatteen mukaista vesienkäsittelyä ympärivuotisen pintavalutuksen muodossa. Tuotantoalueelta tulevasta kuormituksesta vain osa johtuu turvetuotannosta. Tästä syystä tuotantoalueelta pintavalutuskentän kautta tulevalle kuormitukselle ei voi asettaa enimmäispäästörajoja, mikä ei olisi myöskään tähänastisen käytännön mukaista. Vesistötarkkailun nykyinen rytmitys ottaa hyvin huomioon eri vuodenaikojen tuoman vaihtelun veden laatuun ja myös tuotantokauden ulkopuolisen kuormituksen vaikutuksen. Vaatimus kuivatusvesien kemiallisesta puhdistuksesta on aiheeton, sillä Lampsansuolla on jo nyt käytössä BAT-periaatteen mukainen kuivatusvesienkäsittely, joka toimii myös talviaikaan. Pintavalutuskentän toimivuus ei ole myöskään vastoin ympäristölautakunnan väittämää riippuvaista tuotantovaiheista. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijait- 16
sevissa asutuissa (vakituinen ja vapaa-ajan käyttö) kiinteistöissä. Tästä syystä myös vaatimus melumittauksista on aiheeton. Ympäristölupahakemusta varten tehtiin vakiintuneen käytännön mukainen kaivokysely lähimmille asutuille kiinteistöille. Hakija on ilmoittanut hyväksyvänsä ympäristölautakunnan vaatimuksen selvittää alle 500 metrin päässä tuotantoalueesta olevien kolmen talousvesikaivon veden laatu ja vesipinnan korkeus. Lähimpänä talousvesikaivoja olevilla lohkoilla 1 ja 2 sekä lohkolla 3 on tuotantoalueen kuntoonpano aloitettu vuonna 2008. Koska Lampsansuon tähänastisella kuntoonpanolla ei ole havaittu kaivokyselyn vastauksiin perustuen olleen vaikutusta lähikiinteistöjen kaivojen veden laatuun ja antoisuuteen, eikä tuotantovaiheenkaan aikana arvioida vaikutuksia olevan, hakija on pitänyt kolmen vuoden välein tehtävän selvityksen sijasta parempana ottaa vesinäytteet tilanteessa, jossa talousveden käyttäjä havaitsee kaivon veden laadussa tai antoisuudessa muutosta. Lampsansuon vesiensuojelutoimenpiteet ovat riittävät. Sulan maan aikaisen pintavalutuksen on katsottu voimassa olevan ympäristöluvan mukaan olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vesienkäsittelyä on vuodesta 2009 alkaen tehostettu ympärivuotisella pintavalutuksella. Edellytykset kuntoonpanon ja tuotannon aloittamiseen uusilla tuotantolohkoilla muutoksenhausta huolimatta ovat vesienkäsittelyn riittävyyden osalta olemassa. Hakija on todennut Lappeenrannan kaupunginhallituksen 4) vaatimukseen Etelä-Karjalan kalatalouskeskukselta pyydettävästä istutusvelvoitteen selvityksestä on aiheeton. Alueen kalatalousviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen ELY-keskus, joka antaa lausuntonsa ympäristölupahakemuksissa toiminnan kalataloudelle arvioidun haitan kompensoimisesta. Kompensointi on tarkoituksenmukaisinta suorittaa kalatalousmaksulla, joka voidaan ohjata kalatalousviranomaisen toimesta kalataloutta parhaiten edistävällä tavalla. Hakija on todennut AA:n, BB:n, CC:n ja DD:n 5) muistutuksesta, että siinä esitetyt väittämät eivät pidä paikkaansa siltä osin, kuin ne kohdistuvat Lampsansuon turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja tulevan tuotannon vaikutuksiin alapuolisessa vesistössä ja siltä osin kuin ne koskevat ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä. Hakija on viitannut soveltuvin osin muista lausunnoista asiassa antamaansa vastineeseen. 17 MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 238/2011/4 tarkistanut Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 124/2004/2, jolla Juhani Artell Ky:lle on myönnetty ympäristölupa Lampsinsuon turvetuotantoon Lappeenrannan kaupungissa, lupamääräyksiä.
18 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Lampsansuon turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston 1.12.2004 antaman ympäristölupapäätöksen nro 123/2004/2 lupamääräykset jäljempänä esitetyllä tavalla. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 53,1 ha. Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Lampsansuon turvetuotantoon Lappeenrannan kaupungissa Vilajoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja jäljempänä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti. Laajennusalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 31,4 ha. Uudet lupamääräykset korvaavat Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 123/2004/2 esitetyt, ja ne koskevat koko Lampsansuon 84,5 ha:n suuruista tuotantoaluetta. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 3 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Heikinojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteinä 8 olevien tuotantosuunnitelmapiirustuksen ja pintavalutuskenttäsuunnitelman mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.
19 3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on vuosikeskiarvona oltava vähintään seuraava: % Kiintoaine 50 Kokonaisfosfori 50 Kokonaistyppi 20 Mikäli päästötarkkailun perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho ohijuoksutukset mukaan lukien on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä mainittuja lukuarvoja pienempi, on luvan saajan toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. 4. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen laajennusalueen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Pohjavesi Päästöt ilmaan ja melu 6. Lampsansuon tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista lähialueen kaivoissa tai purkaantumista. 7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.
20 Varastointi ja jätteet Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 9. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.
21 Tarkkailut 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti siten, että lupamääräyksessä 3 määrätyn pintavalutuksen puhdistustehon saavuttaminen voidaan vuosittain luotettavasti ja kattavasti todentaa. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Vilajoen vesistön kalataloudellisen velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kaakonkulman kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 15. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 16. Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Vilajoen vesistön kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. 17. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 400 euroa kalatalousmaksua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen