KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v.1
TAUSTAA Hankkeelle asetettiin sen ensimmäisessä ohjausryhmässä 26.3.2014 tuotantomallityöryhmä pohtimaan tulevan järjestämislain oloihin sopivaa Keski-Suomen sote-tuotantomallia Työryhmään valittiin seuraavat henkilöt: Mikael Palola, Saarikka, pj Marja Heikkilä, Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke Juha Kinnunen, Keski-Suomen SHP Raija Kolehmainen, Äänekoski Ulla Kuittu, Jyväskylä Marja Laurila, Wiitaunioni Reijo Räsänen, Seututerveyskeskus Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö Mauno Vanhala, Keski-Suomen SHP:n perusth:n yksikkö Sivi Talvensola, Keski-Suomen sosiaalialan oske, sihteeri 23.5.2014
Työryhmän työskentely Työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa 4.4. ja 14.5. Työn pohjaksi on hankittu: Kaikki saatavissa ollut materiaali valmisteilla olevasta lainsäädännöstä Muiden alueiden suunnitelmia palveluiden tuottamisesta Seurattu valtakunnalta keskustelua ja kirjoittelua sotejärjestämisestä ja tuottamisesta Käyty keskustelua keskisuomalaisten palvelutarpeista Kehitetty oma kriteeristö omalle sote-tuotantomallille
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 2. Koska uudessa mallissa järjestämisvastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimusrakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi
Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2013 HYKS erva 1 887 566 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1581 450 24 kuntaa Etelä-Karjala 132 252 9 kuntaa Kymenlaakso 173 864 6 kuntaa L KYS erva 817 166 as. 68 kuntaa Pohjois-Savo 248 430 20 kuntaa Etelä-Savo 104 407 9 kuntaa Itä-Savo 44444 4 kuntaa Keski-Suomi 250 773 21 kuntaa Pohjois-Karjala 169 112 14 kuntaa LP OYS erva 741 135 as. 68 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa 403 555 29 kuntaa Kainuu 76782 8 kuntaa Keski-Pohjanmaa 78284 10 kuntaa Lapin 118 314 15 kuntaa Länsi-Pohja 64200 6 kuntaa PP KAI TAYS erva 1 109 280 as. 67 kuntaa Pirkanmaa 521 540 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaa 198 831 19 kuntaa Kanta-Häme 175 481 11 kuntaa Päijät-Häme 213 428 14 kuntaa V EP KP KS PS PK TYKS erva 867 457 as. 62 kuntaa Varsinais-Suomi 474 053 29 kuntaa Satakunta 224 556 20 kuntaa Vaasa 168 848 13 kuntaa Manner-Suomi 5 422 604 as. 304 kuntaa Ahvenanmaa Koko maa 28666 as. 16 kuntaa 5451 270 as. 320 kuntaa S VS P KH HUS PH ES KYM EK IS Kuntarajat MML 2013 Karttakuva Kuntaliitto/MS
KUMMASTA PÄÄSTÄ LÄHDETÄÄN LIIKKEELLE - tuotanto- vai asiakaslähtöisyys? KUNNAN ELINVOIMA, ASUKKAIDEN HYVINVOINTI JA TERVEYS KUNTALAISEN ELÄMÄN KOKONAISUUS ASIAKAS/POTILAS PALVELUPROSESSI TUOTANTOPROSESSI KILPAILUKYKY MARKKINOILLA TUOTANTOALUE ALUEEN KOKO
Sote-järjestämislaki versio 19.12.2013 10 Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu sisältää vastuun lakisääteisten sosiaali-ja terveydenhuollon tehtävien hoitamisesta sekä vastuun palvelujen: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta; 2) asianmukaisesta saavutettavuudesta; 3) tarpeen ja määrän määrittelemisestä; 4) tuotantotavasta päättämisestä; sekä 5) laadun ja määrän seurannasta, kehittämisestä ja valvonnasta. Järjestämisvastuuseen sisältyy lisäksi sosiaali-ja terveysalueen ja perustason alueen tehtäviin kuuluvan julkisen vallan käyttö.
JÄRJESTÄMISVASTUU VÄLIMÄEN TYÖRYHMÄN 5/2011 MUKAAN
MUIDEN SOTE-ALUEIDEN SUUNNITELMIA 23.5.2014
Väli-Suomen SOTE 2017- hallinto-luonnos: 3 tason malli 2. SOTE-alue (noin miljoona asukasta) 1. Koko maa: Master Plan Tuotantoalue 1 3. Neljä integroidun sotepalvelun tuottajaa Tuotantoalue 2 X Tuotantoalue 4 Markku Pekurinen 24.4.2014 Tuotantoalue 3 23.5.2014 10
Tulevaisuuden Väli-Suomen SOTE-alue rakentuisi 3 tason perusteella seuraavasti: 1. REFORMIN OHJAUS JA SUUNNITTELU: Kansallinen Master Plan koko reformille: Vastuu VN; valmistelu STM 2. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN: 1 SOTE; alue 1.1 miljoonaa asukasta. Suorilla vaaleilla valittu hallintoelin, välivaiheessa kuntayhtymä, jossa mukana valtion edustus (reformivaiheen hallinto)? Huolehtii alueellaan Master Planin mukaisten linjausten strategisesta ohjaamisesta Järjestämisvastuu laajan määritelmän mukaan (Välimäen TR) Optio yksityisten tai kolmannen sektorin palvelujen suorahankintaan alueille Kerää rahoituksen eri tahoilta yhteen ja suuntaa sen alueiden väestön hyväksi Tilaaminen, toiminnan seuranta, laatukysymykset, sopimusvalmistelu ja seuranta Huolehtii mm. palveluverkoston ratinoinnin kokonaisuudesta alueellaan, painopisteen siirtämisestä kohti perustasoa ja erityisesti alueiden välisistä tuotannon kysymyksistä Hyväksyy ja listaa tulevaisuudessa valinnanvapauslainsäädännön mukaiset palveluntuottajat sekä päättää korvausperiaatteista Kokonaan uudelleen rekrytoitu henkilöstö 3. PALVELUJEN TUOTTAMINEN: 4 integroidun sote-palvelun tuottajaa laajoilla sopimustuotannon valtuuksilla (oma, yksityinen tai 3. sektori) Alueellisen palveluverkon suunnittelun yksityiskohdat ja operatiivinen toimeenpano palveluverkoston rationoinnin osalta Tuotannon tehostamisen muutossuunnitelma alueen sisällä Tuotanto sopimuksen raameissa ja budjetin kohdentaminen SOTE-alueen ja tuotantoalueen välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti Kuntayhtymä tai kunnallinen osakeyhtiö; kaikki alueen kunnat kuuluvat (pakkojäsenyys?) Valtaosa henkilöstöstä siirtyy näille tuottajille Johtaminen organisoidaan ammattimaisesti Mahdollinen tulevaisuuden valinnanvapaus lainsäädäntö tuo uusia näkökulmia tehtäviin 23.5.2014 11
Sote-alueen rahoitus (3) Institutionaalinen rahoittaja Valtio Kunta Kela Pääosin kuntapohjainen rahoitus (kiinteä maksu, /as.) + tarvevakioitu valtionosuus, /as.) + sv-korvaukset Järjestäjä Tuottajat Sote-alueet (5) Asiakas T1 T2 T3 Tn Kaikki julkiset varat ohjataan sote-alueelle ja kohdennetaan palvelutuotantoon sote-alueen päätöksenteon kautta Valinnanvapauslainsäädännön vallitessa tuottajan lopullisen valinnan tekee asiakas 23.5.2014 12
ERVA-aluekokeiluhanke Pohjoinen polku Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Lääkintöneuvos Lauri Nuutinen
SUURET KAUPUNGIT Kolme visiota sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta Huhtikuu 2014
Malli 1: VAHVA KUNTATUOTTAJA Sote-alue järjestäjä (tilaaja) Lakisääteinen sosiaali-ja terveydenhuollon tehtävien hoitaminen sekä vastuu palvelujen: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta väestövastuutasolla; 2) asianmukaisesta saavutettavuudesta; 3) tarpeen ja määrän määrittelemisestä; sekä 4) laadun ja määrän seurannasta, kehittämisestä ja valvonnasta. Lisäksi järjestämisvastuuseen kuuluva julkisen vallan käyttö sekä tutkimustyön koordinointi, valtion rahoituksen ja tutkimustyön ohjaus. sopimus ei kilpailutusta sopimus ei kilpailutusta Kuntatuottaja Tehtävät: perustason sosiaali- ja terveyspalvelut aluesairaalatasoinen sairaalahoito palvelujen (ali)hankintayksityiseltä ja kolmannelta sektorilta saavutettavuus lähipalveluiden osalta (paikallinen palveluverkko) toteuttaa väestövastuuta Organisaatio: suuret tuotanto-organisaatiot, jotka jakautuvat paikallisesti määriteltyihin alueellisiin hyvinvointikeskuksiin edellyttää jonkintasoista tilaajaorganisaatiota toteutus isäntäkuntamallina tai kuntayhtymänä Julkinen erikoissairaanhoito Tehtävät: erityistason erikoissairaanhoito päivystys ja ensihoito lääkärikoulutus erityisen vaativa kehitysvammahuolto palvelujen (ali)hankintayksityiseltä ja kolmannelta sektorilta Organisaatio: koko sote-alueella yksi organisaatio toteutus joko kuntayhtymänä, liikelaitoksena tai yhtiönä kuntien (tai kuntayhtymien) omistama sopimus kilpailutetut palvelut sopimus kilpailutetut palvelut Yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajat
Malli 2: VAHVA JÄRJESTÄJÄ Sote-alue Vahva palveluiden Järjestäjä Lakisääteinen sosiaali-ja terveydenhuollon tehtävien hoitamisesta sekä vastuu palvelujen: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta; 2) asianmukaisesta saavutettavuudesta; 3) tarpeen ja määrän määrittelemisestä; 4) tuotantotavasta päättämisestä; 5) kilpailuttamisesta; sekä 6) laadun ja määrän seurannasta, kehittämisestä ja valvonnasta. Lisäksi järjestämisvastuuseen kuuluva julkisen vallan käyttö sekä tutkimustyön koordinointi, valtion rahoituksen ja tutkimustyön ohjaus. sopimus suorahankintana erityistapauksissa, muutoin kilpailutuksella sopimus suorahankintana pääsääntönä, muutoin kilpailutuksella sopimus Kilpailutuksella sopimus pääsääntöisesti kilpailutuksella Kuntatuottajat Tehtävät: perustason sosiaali-ja terveyspalvelujen tuotanto tuotanto-organisaation koko riippuvainen markkinoista ja sote-alueen tilauksesta Julkinen erikoissairaanhoito tuotanto-organisaation koko riippuvainen markkinoista ja sote-alueen tilauksesta Yksityiset palvelun tuottajat Kolmannen sektorin toimijat
Malli 3: VAHVA JÄRJESTÄJÄ-TUOTTAJA Sote-alue palveluiden Järjestäjä-tuottaja Lakisääteinen sosiaali-ja terveydenhuollon tehtävien hoitamisesta sekä vastuu palvelujen: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta; 2) asianmukaisesta saavutettavuudesta; 3) tarpeen ja määrän määrittelemisestä; 4) tuotantotavasta päättämisestä; 5) kilpailuttamisesta sekä 6) laadun ja määrän seurannasta, kehittämisestä ja valvonnasta. Lisäksi järjestämisvastuuseen kuuluva julkisen vallan käyttö sekä tutkimustyön koordinointi, valtion rahoituksen ja tutkimustyön ohjaus. Nykyisten sairaanhoitopiirien tehtävät ja palvelutuotanto sopimus suorahankintana erityistapauksissa, muutoin kilpailutuksella sopimus Kilpailutuksella sopimus pääsääntöisesti kilpailutuksella Kuntatuottajat Tehtävät: perustason sosiaali-ja terveyspalvelujen tuotanto, perustason erikoissairaanhoito tuotanto-organisaation koko riippuvainen markkinoista ja sote-alueen tilauksesta Yksityiset palvelun tuottajat Kolmannen sektorin toimijat
Malli Vahvuudet Heikkoudet Vahva kuntatuottaja mahdollistaaelämänkaariajattelun ja integraation muihin kuntapalveluihin tukee kuntaperusteisuutta, mahdollistaa paikallisen päätöksenteon tilaaminen perustuu väestövastuuseen julkisen ja yksityisen tuotannon erottaminen selkeä vaarantaa kansallisen yhdenvertaisuuden vaarantaayksiportaisuuden, järjestämisvastuu sote-alueellaja kilpailuttaminen kunnissa Vahva järjestäjä kansallinen yhdenvertaisuusja yksiportaisuus toteutuvat paremmin järjestäjä vastaa kilpailuttamisesta mahdollistaa kokonaistuottavuuden parhaiten julkisenhankinnan toteutus hankalaa, saattaa edellyttää julkisen tuotannon yhtiöittämistä (mikäli suorahankinta ei ole mahdollista) kunnan rooli muuttuu merkittävästi integraatio muihin kuntapalveluihin heikkenee vaatii sote-alueella ison tilaajaorganisaation päätöksenteko etääntyy kunnasta Vahva järjestäjätuottaja muutoksen vaativan erikoissairaanhoidon osalta pienemmät vaativan erikoissairaanhoidon osaamista ja resursseja voidaan hyödyntää palveluiden järjestämisessä ja tilaamisessa järjestämis- ja tuottamisvastuut sekoittuvat näkökulma erikoissairaanhoitokeskeinen julkisenhankinnan toteutus hankalaa, saattaa edellyttää julkisen tuotannon yhtiöittämistä (mikäli suorahankinta ei ole mahdollista) integraatio muihin kuntapalveluihin heikkenee päätöksenteko etääntyy kunnasta
TUOTANTOVAIHTOEHDOT KESKI-SUOMESSA 23.5.2014
TUOTANTOVAIHTOEHDOT KESKI- SUOMESSA Työryhmä päätti tarkastella neljää eri tuottajavaihtoehtoa: 1. kunnat 2. nykyiset, Paras-lain mukaiset sote-tuottajat 3. Keski-Suomen maakunta 4. tuleva sote-alue. Näille tuottajille luotiin vertailukriteerit. Lisäksi kerättiin huomioita asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta sekä plussia että miinuksia (vahvuudet/heikkoudet). 23.5.2014
Haastateltavat 1. Mikael Palola, Saarikka, 2. Juha Kinnunen, Keski-Suomen SHP 3. Raija Kolehmainen, Äänekoski 4. Ulla Kuittu, Jyväskylä 5. Marja Laurila, Wiitaunioni 6. Reijo Räsänen, Seututerveyskeskus 7. Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö 8. Mauno Vanhala, Keski-Suomen SHP:n perusth:n yksikkö (tulossa) 9. Risto Kortelainen, Jyväskylä 10. Riitta Vanhanen, Keuruu 11.Tuula Liehu, Jämsä 12. Pekka Utriainen, Jyväskylä 13. Ari Kukka, Jyväskylä/JYTE 14. Eino Nissinen, Karstula 15. Markku Andersson, Jyväskylä 16. Hannu Javanainen, Äänekoski 17.Lisäksi kuunneltiin erityisen tarkasti yksityisten palveluntuottajien kommentit STM:n kuulemistilaisuudessa
Haastatteluista Jokaisen haastateltavan kanssa käytiin keskustelu Sote-järjestämislain mahdollisuuksista ja tilanteesta Järjestämisen ja tuottamisen eroista Kuntien uudistuvasta roolista Ja paljosta muusta Tästä osuudesta muistiinpanot Haastateltavat täyttivät omalta osaltaan taulukot niistä on tehty yhteenvedot Haastattelut kestivät 1 3 h Moni haastateltava lähetti vielä lisämateriaalia, kommentteja tai soitti KIITOS haastateltaville suuresta panoksesta ja innostuksesta!
Sote-tuottajavaihtoehdot Keski- Suomessa 2020 Tuottaja 1. Kunta 2. Nykyinen tuottaja (+ perustason soteintegraatio Seututk:ssa ja Jytessä) 3. Maakunta 4. Sote-alue Määrä / Osuus 21 5 1 n. 31%
Tuottajien vertailukriteerit 1. Kyky luoda toimivat palveluprosessit, joissa asiakasta ei pompotella 2. Kyky purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä 3. Kyky edistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota 4. Kyky vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja 5. Kyky turvata osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvointi 6. Kyky edistää taloudellista tehokkuutta 7. Kyky taata kansalaisen valinnanmahdollisuus 8. Kyky tuotannon kokonaisuuden/markkinoiden hallintaan 9. Kyky järjestää tukipalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti 10. Kyky innovatiivisiin hankintoihin/kilpailuttamisosaaminen 11. Kyky vastata tilojen hallinnasta/omistuksesta muuttuvissa tilanteissa
Kriteeri TUOTTAJA VUONNA 2020, Pieni kunta, < 10 000 as. 1. Kyky luoda toimivat palveluprosessit, joissa asiakasta ei pompotella 2.Kyky purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä 3.Kyky edistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota 4. Kyky vahvistaa sosiaali-ja terveydenhuollon peruspalveluja 5. Kyky turvata osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvointi 6. Kyky edistää taloudellista tehokkuutta 7. Kyky taata kansalaisen valinnanmahdollisuus 8. Kyky tuotannon kokonaisuuden/markkinoiden hallintaan 9. Kyky järjestää tukipalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti 10. Kyky innovatiivisiin hankintoihin/kilpailuttamisosaaminen - Vahvuudet - Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta ++ Asiakkaat ja asukkaat tunnetaan hyvin Yhteistyö vahvaa Voisi toimia alihankkijana K-S:n tuotantoalueelle + -0Ei juuri purettavaa Myös paikallisella terveydenhuollolla pitäisi olla toimintavapautta, jotta yhteistyö toimisi. Halu pitää peruspalvelut kunnossa. - Heikkoudet - Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta Erityispalvelut puuttuu ja kaikkein pienemmistä kunnista myös pth Esh ja koulut puuttuvat. Rahat eivät ehkä riitä. - + Vaikeuksia rekrytoinnissa ja taloudessa. + Kunta pystyy taloushallintaan. Ongelmana tietohallinto ja muu teknologia jokainen hankkii erikseen eri järjestelmän. - - Ateriat, siivous,ym. + - Tietohallinto, lääkinnälliset tukipalvelut, ym-
Kriteeri TUOTTAJA VUONNA 2020, keskikokoinen kunta n. 20 000 as. 1. Kyky luoda toimivat palveluprosessit, joissa asiakasta ei pompotella 2.Kyky purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä 3.Kyky edistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota 4. Kyky vahvistaa sosiaali-ja terveydenhuollon peruspalveluja 5. Kyky turvata osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvointi 6. Kyky edistää taloudellista tehokkuutta 7. Kyky taata kansalaisen valinnanmahdollisuus 8. Kyky tuotannon kokonaisuuden/markkinoiden hallintaan 9. Kyky järjestää tukipalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti - Vahvuudet - Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta +++ Erittäin hallittava kokonaisuus Henkilöstö ja asiakaskunta hallittavissa - Heikkoudet - Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta Kuntaliitokset vieneet voimavaroja +++ Sotessahyvä Yhteys kunnan muihin toimialoihin vielä teettää töitä Peruspalveluissa hyvä, esim. perhepalvelut ja vanhuspalvelut ESH ongelmallinen osin myös Jämsässä ++ Toiminnallisesti hyvä Pelkona resurssipula. + tehty paljon henkilöstön osaamisen ja hv:n kehittämiseksi ++ Omaa toimintaa tehostettu huomattavasti ja kustannusten kasvu huomattavasti alle valtakunnan lukujen. + Kohtalainen. + Vaihtelee Lääkärien jasosiaalityöntekijöiden sekä yleensä pätevien sijaisten saannissa ongelmia. Teknologian hyödyntämiseksi ei tarpeeksi resursseja. + Haasteena tietojärjestelmät ja teknologia 10. Kyky innovatiivisiin + vaihtelee kokemuksesta riippuen
Kriteeri TUOTTAJA VUONNA 2020, suuri kunta, n. 135 000 as. 1. Kyky luoda toimivat palveluprosessit, joissa asiakasta ei pompotella 2.Kyky purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä 3.Kyky edistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota 4. Kyky vahvistaa sosiaali-ja terveydenhuollon peruspalveluja 5. Kyky turvata osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvointi 6. Kyky edistää taloudellista tehokkuutta 7. Kyky taata kansalaisen valinnanmahdollisuus 8. Kyky tuotannon kokonaisuuden/markkinoiden hallintaan 9. Kyky järjestää tukipalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti 10. Kyky innovatiivisiin hankintoihin/kilpailuttamisosaaminen - Vahvuudet - Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta - Heikkoudet - Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta ++ Palvelut edelleen liian pirstaleisia Liian pieni ++ Kehityskykyinen + Toiminnallinen integraatio olemassa ++ Esh puuttuu Liikaa hallintokerroksia ja byrokratiaa Professioidenvaltahaittaa rakenteellista integraaatiota. Sosiaalihuollon ääni kuuluviin. +++ Jotkin henkilöstöryhmät ongelmallisia lääkärit ja sosiaalityöntekijät + Pitäisi myös katsoa kokonaisuutta, etteivät kustannukset kaadu soteen. Byrokratian purku. ++ Monipuolisia palveluja + palvelusetelit. ++ ++ Parantamisen varaa. Osin eivät palvele substanssia. ++ Hyvä potentiaali. Pitäisi myös erikoistua soteen.
Kriteeri 1. Kyky luoda toimivat palveluprosessit, joissa asiakasta ei pompotella 2.Kyky purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä 3.Kyky edistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota 4. Kyky vahvistaa sosiaali-ja terveydenhuollon peruspalveluja 5. Kyky turvata osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvointi 6. Kyky edistää taloudellista tehokkuutta 7. Kyky taata kansalaisen valinnanmahdollisuus 8. Kyky tuotannon kokonaisuuden/markkinoiden hallintaan 9. Kyky järjestää tukipalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti TUOTTAJA V. 2020, nykyinen sote-tuotantoalue Vahvuudet Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta Useillaalueilla kuvattu prosessit ja saatu ne peruspalveluiden osalta hyvin toimiviksi. (Pohjoinen K-S) Hallinto yleensä melko vähäistä. Pienuus tässä etu. Perustasolla hyvä,mahdollisuutena SeutuTK:ssaja JYTE:ssä. Heikkoudet Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta SeutuTK ja JYTE ongelmallisia, ESH puuttuu kaikista ESH puuttuu. MikälI järjestäjä/lainsäätäjä niin päättää. On ydinbisnestä. Riittääkö kehittämisresurssi ja osaaminen? Pyritään henkilöstön tukeen, joustavuuteen. Matala, joustava organisaatio säästää. Tulevaisuus pelottaa. Lääkärit, sosiaalityöntekijät ja muut erityisosaajat miten saadaan? Kehittämisresurssit liian pienet. - Ei erityisen hyvä. - Riippuu hankintakokonaisuuksista. Ei pystysuuriin kokonaisuuksiin. Osittain kyllä. Esim. Tietohallinto.
TUOTTAJA VUONNA 2020 /MAAKUNTA Kriteeri Vahvuudet Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta Heikkoudet Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta 1. Kyky luoda toimivat palveluprosessit, joissa asiakasta ei pompotella 2.Kyky purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä 3.Kyky edistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota 4. Kyky vahvistaa sosiaali-ja terveydenhuollon peruspalveluja 5. Kyky turvata osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvointi 6. Kyky edistää taloudellista tehokkuutta Mahdollisuus sujuviin, täysiin prosesseihin. Hyvät mahdollisuudet, jos tahtoa ja uskallusta riittäärakentaa uutta. +++ Paras mahdollinen Mikäli niin päätetään. Saattaa edellyttää paikallisia toimintamalleja. +++ Kyky turvata täyd.koulutusja kollegiaalinen tuki, myös liikkuvat töntekijät. Vaarana suuruus. Suuri koko antaa mahdollisuuden rakentaa myös lisää hallintoa ja raja-aitoja! Onnistuuko sittenkään syrjäseudulle? Kankea organisaatio vaarana työhyvinvoinnille. ++ Pakko uskoa. Vaatii hyvää osaamista! Pitää varoa, ettei tule uutta Suojarinnettä 7. Kyky taata kansalaisen valinnanmahdollisuus 8. Kyky tuotannon kokonaisuuden/markkinoiden hallintaan +++ +++ 9. Kyky järjestää tukipalvelut +++ Pitää olla useita tapoja Tukipalvelut ovat erilaisia, vaativat erityyppisiä
TUOTTAJA VUONNA 2020 /SOTE-ALUE Kriteeri HUOM! Useat vastaajatpitivät tätä vaihtoehtoa mahdottomana! 1. Kyky luoda toimivat palveluprosessit, joissa asiakasta ei pompotella 2.Kyky purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä 3.Kyky edistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota 4. Kyky vahvistaa sosiaali-ja terveydenhuollon peruspalveluja 5. Kyky turvata osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvointi 6. Kyky edistää taloudellista tehokkuutta 7. Kyky taata kansalaisen valinnanmahdollisuus 8. Kyky tuotannon kokonaisuuden/markkinoiden hallintaan 9. Kyky järjestää tukipalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti Vahvuudet Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta +On mahdollista Heikkoudet Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta Yleisesti pidettiin liian suurena,asiakas voi hukkua rakenteen rattaisiin. + On mahdollista Yleisesti pelättiin,että näin iso koko lisää liikaa sääntöjä, ohjeistusta, hierarkiaa, linjauksia, vain numeroilla johtamista. + On mahdollista +On mahdollista Käytännössä saattaa olla liian vaikeaa, voi käydä jopa niin, että vaativa erikoissairaanhoito korostuu. + On mahdollista Entä työhyvinvointi näin valtavassa organisaatiossa? + Mahdollistaisi tehokkaan rationalisoinnin Käytännössä tuloksena voisiolla massivisuus ja byrokraattisuus. ++ Haasteena tiedonkulku ++ ++
Yhteenveto Taulukkotyöskentelyn ja haastattelujen perusteella parhaaksi vaihtoehdoksi uudessa tilanteessa todettiin maakunnallinen tuotantoalue Monet haastateltavat olivat keskustelleet asiasta myös työyhteisössään tai kollegojensa kanssa Sote-alue koettiin yleisesti mahdottomaksi hallita Nykyiset kunnat koettiin liian pieniksi Nykyiset sote-alueet ovat myös liian heiveröisiä, osalla ei edes perustason sote-integraatiota 23.5.2014
Sote - hallintomallit Keski-Suomessa Kuntayhtymä Liikelaitoskuntayhtymä Kuntayhtymä + kuntayhtymäliikelaitos Osuuskunta Osakeyhtiö Säätiö Vastuukunta
Hallintomallien vertailukriteerit 1. Kyky tuotannon kokonaisuuden/markkinoiden hallintaan 2. Kyky järjestää tukipalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti 3. Kyky turvata kansalaisvaikuttaminen/demokratia 4. Viranomaistoiminnan mahdollistaminen 5. Kyky innovatiivisiin hankintoihin/kilpailuttamisosaaminen 6. Kyky vastata tilojen hallinnasta/omistuksesta eri tilanteissa 7. Kyky turvata osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvointi
Hallintomalli KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN SOTE-TUOTANTOALUE 2020 1. Kyky tuotannon kokonaisuuden/markkinoiden hallintaan - Plussat - Miinukset - Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta Kuntayhtymä + +Tuttu ja turvallinen, hallintomalli tuo erilaiset alueelliset ja muut intressinäkökulmat esiin -- Voi synnyttää sote-alueella kilpailevia toimintalinjoja ja järjestämisroolia -Kankea Liikelaitoskuntayhtymä +++ Joustavampi kuin kuntayhtymä, siinä mielessä hyvä Ky + ky-liikelaitos + Osuuskunta Osakeyhtiö -Osuuskunta edistää jäsentensä etua ketkä muodostaisivat? Sote-muutoson ilmankin jo niin suuri, että sen yhteydessä on vaikea opiskella vielä uutta hallintomallia. ++ Toimisi joustavasti Säätiö - Vastuukunta - Herättää puolessa maakuntaa epäluuloa markkinoiden hallinta ei onnistu.
Hallintomalli KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN SOTE-TUOTANTOALUE 2020 2. Kyky järjestää tukipalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti - Plussat - Miinukset - Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta Kuntayhtymä - Raskas tähän tarkoitukseen + Palvelutuotannon osana tukisi substanssia Liikelaitoskuntayhtymä ++ Ky + ky-liikelaitos + Osuuskunta ++ Osakeyhtiö +++ Auttaa tehostamaan tukipalveluiden tuotantoa, joustava. - Myytävissä? Voiton tavoittelu? Säätiö - Vastuukunta ++, jos riittävän iso
Hallintomalli Kuntayhtymä KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN SOTE-TUOTANTOALUE 2020 3. Kyky turvata kansalaisvaikuttaminen/demokratia - Plussat - Miinukset - Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta +++ Turvaa välillisen demokratian avulla melko kattavasti Liikelaitoskuntayhtymä ++ Ky + ky-liikelaitos ++ Osuuskunta + Osakeyhtiö - Säätiö - Vastuukunta +
Hallintomalli Kuntayhtymä KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN SOTE-TUOTANTOALUE 2020 Liikelaitoskuntayhtymä ++ 4. Viranomaistoiminnan mahdollistaminen - Plussat - Miinukset - Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta ++ Tärkeä näkökulma. Viranomaistyötä on sosiaalipalveluissapaljon enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Äänekosken lukujen perusteella arvioiden niitä tehdään K-S:nkunnissa 250000 vuodessa. Ky + ky-liikelaitos ++ Osuuskunta -- Osakeyhtiö -- Säätiö -- Vastuukunta ++
Hallintomalli KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN SOTE-TUOTANTOALUE 2020 Kuntayhtymä + 5. Kyky innovatiivisiin hankintoihin/kilpailuttamisosaaminen - Plussat - Miinukset - Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta Liikelaitoskuntayhtymä ++ Ky + ky-liikelaitos + Osuuskunta ++ Osakeyhtiö +++ Säätiö + Vastuukunta ++
Hallintomalli KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN SOTE-TUOTANTOALUE 2020 Kuntayhtymä ++ 6. Kyky vastata tilojen hallinnasta/omistuksesta eri tilanteissa - Plussat - Miinukset - Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta EI LÖYDETTY EROJA Liikelaitoskuntayhtymä ++ Ky + ky-liikelaitos ++ Osuuskunta ++ Osakeyhtiö ++ Säätiö ++ Vastuukunta ++
Hallintomalli Kuntayhtymä KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN SOTE-TUOTANTOALUE 2020 7. Kyky turvata osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvointi - Plussat - Miinukset - Huomiot asukkaiden, kuntien, henkilöstön, yritysten ja järjestöjen näkökulmasta ++Tuttu ja turvallinen. -Kankea. Liikelaitoskuntayhtymä ++ Ky + ky-liikelaitos ++ Osuuskunta Osakeyhtiö + Työntekijät oisivat olla jäseninä - Uusi ja pelottava + Työntekijät voisivat olla osakkaita - Uusi ja pelottava + Joustava Säätiö + - Vastuukunta +-
KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLIN LUONNOSTELUA 23.5.2014
Keski-Suomen maakunnallinen tuotantoalue miksi? Suuri tilaaja suuri, osaava tuottaja ( tilaajan ja tuottajan erottaminen) Suuri tuottaja kykenee neuvottelemaan ja vastaamaan koko sote-palvelukonaisuudesta (täysi sote-integraatio) Vaikea uskoa, että meillä on 1.1.2017 niin taitava tilaaja, joka kykenee tilaajaosaamisellaan turvaamaan koko sotealueen (817 000) asukkaiden palvelut -> alue pilkottava pienempiin osiin Mitä suuremmat tuotanto-alueet, sitä pienempi tilaajaorganisaatio järjestämisalueelle tarvitaan Keski-Suomessa on perinteistä hyvää osaamista ja yhteistyötä erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihuollon erityispalveluiden järjestämisessä 23.5.2014
Keski-Suomen maakunnallinen tuotantoalue millainen? Koko maakunnan laajuinen myös Jämsän seutu mukaan - jos haluavat tulla Uusi toimintapohja ei SHP tai Jyväskylä Hallintomallin tulisi tukea joustavaa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotantoa Mielellään ketterämpi kuin perinteiset kuntayhtymät Hoitanee julkisia viranomaistehtäviä, joten tulee olla kunnallinen Liikelaitoskuntayhtymä saanut paljon kannatusta Alihankintana yksityiset ja 3. sektorin palvelut Mallin tulisi turvata maakunnan laajuiset asiakasprosessit Tärkeää huomioida alueiden erilaisuus alueorganisointi myös mahdolliseksi 23.5.2014
Keski-Suomen sote-tuotantoalueen keskeiset tehtävät Keskittyminen sote-palveluiden vaikuttavuuden parantamiseen -> tuottavuuden parantaminen Vaatimus kehittää palveluita koko maakunnan mittakaavassa ja hyödyntää parhaita malleja Vaatimus luoda uudenlainen sekä ennaltaehkäisyyn että palvelujen tuotantoon keskittyvä toimintamalli (EI pelkkä palvelutehdas) <- koska ei jälkilaskutusmahdollisuutta, kustannustietoisuus on nostettava uudelle tasolle. Tilat ja laitteet erilliselle kiinteistöyhtiölle, joka olisi tuotanto-organisaation omistuksessa (estäisikö keskittämisen?) 23.5.2014
Keski-Suomen sote-tuotantoalueen suhde sote-alueeseen (järjestäjään) Hyvä yhteistyö olemmehan jäseninä kuntayhtymässä, jossa meillä on 31 %:n vaikutusvalta jos olemme yhtenäisiä Tarvittava sote-alueen laajuinen palvelutuotanto-, kehitttämis-, koulutus- ja tutkimusyhteistyö Työnjako, erikoistuminen, verkostoituminen, palveluverkon tarkastelu reuna-alueilla Yhteistyö tukipalveluissa Tietohallinto, teknologian kehittäminen, ym. Keski-Suomi on vahva, alueensa läpikotaisin tunteva tuottaja -> edellyttää osaamisen vahvistamista! 23.5.2014