1 Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit SPK Viljelijäkoulutus, Tyrnävä 16.12.2013 Kuorirokko juurissa Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Maltokaariviroosi
Pitkään maassa säilyvät taudinaiheuttajat Samantapainen leviämis- ja lisääntymisbiologia, vaikka kuuluvat hyvin erilaisiin eliöryhmiin Aidot sienet syöpä (Synchytrium endobiticum) Möhösienet Kuorirokko (Spongospora subterranea) ja sen mukana leviävä maltokaarivirus (Potato mop-top virus) Munasienet Punamätä (Phytophthora erythroseptica) Sydänmätä (Pythium-mätä) (Globiosporangium debaryanum ja G. ultimum) Kuorirokko Sydänmätä 2
syöpä levinneisyys Suomessa 3 Nykyisin lähes kokonaan hävitetty Suomesta Karanteeni min. 10 v. Syövänkestävät lajikkeet Uusia syöpätapauksia kpl Peltoja yht. kpl
syöpä tulevaisuuden riskejä 4 Yhä verraten yleinen monilla alueilla Keski-Euroopassa Löydetty suuri joukko erilaisia uusia rotuja (2006 yli 20) Näitä vastaan nykyiset lajikkeet eivät ole kestäviä
Kuorirokko ja PMTV levinneisyys Suomessa 5 Kuorirokko Esiintynyt Suomessa jo ainakin 1900-luvun alkupuolella Esiintymistä ei ole koskaan kartoitettu tarkasti, mutta moptopin yleisyydestä päätellen lienee melko tavallinen koko Suomessa Maltokaarivirus Virus löydetty 1960-luvulla Suomessa yleistynyt erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla Leviämisriski on todellinen, koska tartunnan saaneita peltoja on kaikkialla
Punamätä ja sydänmätä levinneisyys Suomessa 6 Punamätä on tunnettu Suomessa nimellä punainen perunarutto jo 1900-luvun alussa Liro 1924: Kun laji muodostaa runsaasti talvehtivia munaitiöitä, tulee se pian pahanlaatuiseksi sellaisessa maassa, jossa perunoita viljellään useampana vuotena peräkkäin. Sieni, josta voinee koitua uusi uhka perunaviljelyksellemme, esiintyy Irlannissa, Skotlannissa, Englannissa, Hollannissa ja Virossa Esiintymistä ei ole koskaan kartoitettu tarkasti Sydänmätä Suomessa Mainitaan perunan mukuloiden mädättäjänä jo 1917, muttei ole koskaan tutkittu tarkemmin Hajatapauksia 2000- luvulla Uudeltamaalta Pohjois-Pohjanmaalle Useimmiten märkyydestä kärsineillä lohkoilla tai lohkojen osilla
Tuottavat sitkeähenkisiä kestoitiöitä Taudeilla ei ole yksiselitteistä säilymisaikaa vaan se riippuu: Itiöiden määrästä (esim. kpl/g maata) alkutilanteessa Tartutuskykyisten itiöiden häviämisnopeudesta (esim. montako vuotta tarvitaan, että puolet itiöistä on menettänyt tartutuskykynsä) Valistuneita arvauksia säilymisajoista syöpä 5 20 vuotta Punamätä 3 7 vuotta Sydänmätä 3 7 vuotta Kuorirokko 5 15 vuotta Maltokaarivirus säilyy yhtä kauan kuin kuorirokon itiöt Munaitiöitä perunan mukulassa Yli 10 000 kpl/mm 3 Yhdessä kuorirokkopesäkkeessä yli 100 000 kpl 7
Viljelykierto ja tautiriski kestoasteet Miten nopeasti itiöt menettävät tartutuskykynsä? Täsmällistä tietoa on vähän Tyypillisesti puolet itiöistä hävinnyt 1 3 vuodessa Riippuu maaperän rakenteesta ja muista pieneliöistä Voisiko nopeuttaa? Houkutuskasvit? Miten vakavaksi tautitilanne on päässyt kehittymään? Mikäli tautien kestoitiöitä on kertynyt maahan paljon, niiden häviäminen turvalliselle tasolle kestää vuosia Tauti ei aiheuta vakavia haittoja joka kesä, vaikka itiöitä maassa on paljon taudille epäsuotuisat olot Tartutuskykyisiä itiöitä % jäljellä 100 80 Puoliintumisaika vuosia 60 40 1 v 2 v 3 v 20 0 0 5 10 15 Aika vuosia Taudinaiheuttajan määrä - oletus puolittuu 2 vuodessa 300 250 200 150 100 50 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Alku 50 Alku 150 Alku 300 8
Liian lyhyt viljelykierto voi olla petollinen 9 Kestoitiöt kertyvät peltoon hitaasti, mutta samoin ne häviävät hitaasti Emme voi estää tauti-itiöiden pääsyä pelloille, mutta niiden lisääntymisen voi pysäyttää sopivalla viljelykierrolla Lyhyessä kierrossa alun perin vähäinen taudin määrä voi vuosien mittaan kertyä tuhoisalle tasolle Lohkolla, jolla tautia on joskus löytynyt paljon, viljelykierron lyhentäminen voi nopeasti kostautua Taudinaiheuttajan määrä - oletus puolittuu 2 vuodessa, mutta kolminkertaistuu perunavuonna 600 500 400 300 200 100 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 4 välivuotta 3 välivuotta 2 välivuotta Taudinaiheuttajan määrä - oletus puolittuu 2 vuodessa, mutta kolminkertaistuu perunavuonna 800 700 600 500 400 300 200 100 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Alku 50 Alku 150 Alku 300
Tuottavat märässä maassa liikkuvia parveiluitiöitä 10 Kuorirokolla ja perunasyövällä kestoitiöistä muodostuu parveiluitiöitä: Märkä maa on edellytys itiöiden vaeltamiselle ja juurten tartunnalle Vedenkyllästämässä maassa parveiluitiöt eivät liiku eivätkä tartuta Puna- ja sydänmädän munaitiöt tuottavat märässä maassa parveiluitiöitä ja kuivemmassa tartutusrihmastoa Parveiluitiöt märässä Rihmasto kuivassa Punamätä viileässä Sydänmätä lämpimässä Kuorirokon parveiluitiöitä vaeltamassa perunan juuriin Puna- ja sydänmädän parveiluitiöt voivat levitä pitkiä matkoja tulvapelloissa
Parveiluitiöillä leviävät taudit hyötyvät märkyydestä 11 Syövän, kuorirokon, puna- ja sydänmädän vioitukset ovat vakavimpia pellon märimmissä kohdissa Tiivistynyt maa Salaojitus ei ole parhaassa kunnossa Painanteet, joihin vesi kertyy Pellon muotoiluun ja hyvän vesitalouden ylläpitoon kannattaa panostaa Raju sadetus voi lisätä riskiä
syöpä tartuttaa ensisijaisesti mukuloita 12 syövän aiheuttamat äkämäkasvaimet muodostuvat varren tyvelle tai mukuloihin ei koskaan juuriin syövän aiheuttaja tunkeutuu korkkihuokosista Hyvin lievät perunasyövän oireet mukuloissa voivat muistuttaa tavallista perunarupea ja kuorirokkoa
Kuorirokko tartuttaa ensisijaisesti juuria 13 Kuorirokko aiheuttaa perunan juuriin äkämäkasvaimia juuret ovat alttiita tartunnalle ilmeisesti koko kesän Mukuloissa on näkyy syylämäisiä kasvaimia, jotka syykesällä muuttuvat kraatterimaisiksi kuopiksi vain aivan nuoret mukulat saavat tartunnan
Kuorirokko hyökkää juuriin ja nuoriin mukuloihin 14 1-2. Kuorirokon parveiluitiö liimautuu perunan juuren tai mukulan pintasolukkoon 3. Teräväkärkinen stiletti puhkaisee pintasolukon 4. Parveiluitiön sisältö viruksineen pumpataan perunasolujen sisään Kuorirokko alkaa lisääntyä ja tuottaa uusia parveiluitiöitä
Maltokaarioireet ensisijaisesti mukulassa 15 Esim. Skotlannissa lehtioireet ovat yleisiä Suomessa niitä ei ole tiettävästi havaittu Mukulaoireiden ilmiasu vaihtelee suuresti
Punamädän oireet versoissa seitti ja tyvimätä 16 Punamätä voi vioittaa juuria ja varsien tyviä hyvin samalla tavalla kuin perunaseitti ja tyvimätäbakteerit kasvustossa voi näkyä lehtien käpertymistä ja kasvit voivat lakastua vakavat verso-oireet Suomessa harvinaisia Ilmamukulatkin voivat johtua punamädästä, vaikka Suomessa niiden yleisin aiheuttaja on perunaseitti
Punamädän ja sydänmädän elinkierto 17 Pesäkeitiöt Parveiluitiöt Versojen kellastuminen, nuutuminen lakastuminen ilmamukulat Munaitiöt itävät Juuret vioittuvat Munaitiöt kehittyvät mukuloissa Oireet mukuloissa
Pitkään maassa säilyvät taudinaiheuttajat - hallinta Vilja Vilja Vilja Vilja Vilja Vilja Vilja Vilja 18 Suoria torjuntakeinoja ei ole Estä pääsy terveelle lohkolle Siemen Koneisiin tarttunut multa Estä kestoitiöiden lisääntyminen, jos tauti on jo lohkolla Viljelykierto viljelyväli Viljelykierto muut isäntäkasvit Kuorirokko, perunasyöpä ja punamätä käytännössä vain perunalla Sydänmädällä on paljon isäntäkasveja Taudinkestävät lajikkeet Syöpä OK Maltokaarivirus ei ole Punamätä/sydänmätä ei tietoa 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 60 50 40 30 20 10 0 2011 2012 20132014 2015 2016 2017 20182019 2020 2021 Tautia siemenessä Oireita sadossa Vuonna 2011 tautia 1% 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Tautia siemenessä Oireita sadossa
Lajikkeiden sietokyky Harjavalta 2003-2010 Fambo Kardal Mozart Bintje Ditta Arielle Rikea Fontane Challenger Melody Victoria Van Gogh Saline Saturna Lady Felicia Musica Asterix Idole Opera Matilda Annabelle Artemis Nicola Velox Inova 19 Maltokaariviroosin oireita % 70 60 50 40 30 20 10 0
Maltokaarioireiden puhkeaminen on oikukasta 20 Piilevä tartunta on yleistä lajikkeissa, joissa näkyy vähän oireita 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Oireeton negatiivinen Oireeton positiivinen Oireileva 0 % Kardal 2006 Kardal 2007 Nicola 2006 Nicola 2007 Saturna 2006 Saturna 2007
Maltokaarioireiden puhkeaminen on oikukasta 21 Suuret vuosivaihtelut samoissa lajikkeissa % mukuloista oireilevia (PMTV) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kardal Saturna Van Gogh
Maltokaarioireiden puhkeaminen on oikukasta 22 Lajikkeet eivät käyttäydy eri vuosina täysin samalla tavalla % mukuloista oireilevia (PMTV) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008 Nicola Hjan Timo Asterix Van Gogh saturna Bintje Kardal
Maltokaarioireiden puhkeaminen on oikukasta 23 Lohkon sisäinen vaihtelu oireiden puhkeamisessa on suurta kokeessa lohkon osa = n. 7 x 30 m % mukuloista oireilevia (PMTV) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lohkon osa1 Lohkon osa2 Lohkon osa3
24 Maltokaarioireiden puhkeaminen on oikukasta Lohkon sisäinen vaihtelu oireiden puhkeamisessa on suurta % mukuloista oireilevia (PMTV) Saturna 60 50 40 30 20 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lohkon osa1 Lohkon osa2 Lohkon osa3 % mukuloista oireilevia (PMTV) VanGogh 60 50 40 30 20 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lohkon osa1 Lohkon osa2 Lohkon osa3
Yhteenvetona Pitkään maassa säilyvät taudit Hyvin vaikea estää täydellisesti pääsy terveille lohkoille Lisääntymistä voidaan estää tai ainakin hidastaa hyvällä viljelykierrolla Jos taudit pääsevät lisääntymään haitalliselle tasolle, hävittäminen vie aikaa Pitkään maassa säilyvät taudit tartuttavat kosteassa maassa Pellon muotoiluun ja hyvän vesitalouden ylläpitoon kannattaa panostaa Lajikkeiden taudinkestävyys olisi tarpeen 25
26 Kiitos!