Marjanviljelyn edellytykset

Samankaltaiset tiedostot
Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Marjanviljely elinkeinona

Hedelmän- ja marjanviljely

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Karhunvadelman viljely

Herukkaviljelmän perustaminen

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ (perustamiskust.) TUOTOT, perustaminen ja 1. sadonkorjuuv.) PERUSTAMISKUSTANNUKSET 14974

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Hajahuomioita marjakasvuston perustamisvaiheen töihin pl.maan kasvukuntoon liittyvät asiat

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Katevaihtoehdot marjanviljelyssä

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Koneet ja työtekniikka luomuvihannesviljelyssä

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Emotaimien kasvatus emotaimimaalla, 0,25 ha (taimet 10 ha:lle) ja juurrutuspellon (0,5 ha) valmistaminen pistokkaiden istuttamista varten 1 vuosi

VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Biologinen kasvinsuojelu

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

SANEERAUSKASVIT 2016

Siirtyisinkö luomuun?

Luomutuotannon kannattavuus

Rehumaissin viljelyohjeet

Kausihuonelaskelma

MATKARAPORTTI SERBIAN OPINTOMATKALTA Koneellisen marjankeruun mahdollisuudet Satakunnassa -hanke. Elli Ruutiainen ProAgria Länsi-Suomi

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)

Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Mistä saisi luomutaimia?

Peltomaan rakenteen arviointi

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Avomaan vihannesviljely

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Säilörehun tuotantokustannus

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Marjamaat-hanke. Marjamaat- tiedonvälityshanke. Hankenumero 15667

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Satovarmuutta luonnonkasvien viljelyllä. Jaana Väisänen, OAMK Luonnonvara-ala, Arvopilotti-hanke

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli Marja Suutarla

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Transkriptio:

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1.

Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä (karjanhoidosta) puutarhaviljelyyn? Tuotannon intensiivisyys kasvaa. Liikevaihto/ha kasvaa. Tarvitaan erikoiskoneita. Varastot. Kastelu. Hallantorjunta. Tautien ja tuholaisten määrä lisääntyy. Rikkakasvien (torjunnan) merkitys kasvaa. Markkinointi. Työmäärä nousee merkittävästi (pelto -> puutarha). Työnantajarooli.

Selvitä oman alueesi markkinatilanne Paljonko marjanviljelyä lähialueella? Paljonko potentiaalista asiakaskuntaa: paikalliset asukkaat, mökkeilijät, ohiajoliikenne läheisillä teillä, paikalliset tapahtumat Mikä olisi markkinakanavasi? Suoramyynti tilalta, toreilta, muilta omilta myyntipisteiltä Toimitus lähialueen kauppoihin Pakastamot Marjan välittäjät: Etelä-Suomi Oma jatkojalostus Vaikka marjojen kysyntä on tällä hetkellä hyvä, on uuden viljelijän aina tehtävä töitä oman tuotteensa markkinoille saamiseksi ja tullakseen tunnetuksi

Ovatko viljelymaat sopivat ja onko niitä riittävästi? Maalaji: hieno hieta, karkea hieta, hietamoreeni, varauksin hiesu/savimaat. Vadelma vaateliaampi kuin herukka kasvupaikan suhteen. Kastelumahdollisuus. Monivuotisia -> pellon tarve melko vähäinen. Viljelykiertoa kuitenkin tarvitaan. (Loivat) rinteet hyviä. Hallanarkoja paikkoja vältettävä. VÄLTÄ jäykkää savimaata Alavia, hallanarkoja paikkoja kylmiä turvemaita paikkoja, missä vesi seisoo Kuva: Ismo Ruutiainen

Kasvupaikan valmistelu Huolellinen valmistelutyö maksaa itsensä varmasti takaisin satovuosina: Vesitalous: toisaalta ojitus, toisaalta kastelun järjestäminen Sopivat esikasvit (esim. viljat, typensitojakasvit, retikka, sinappi..) Kalkitus Rikkakasvien hävittäminen!

Tarvitset pakkaus- ja varastotilaa Pakkaamo, jossa hyllytilaa poimintakopille Jäähdyttämö Tilaa pahvilaatikoiden taittelulla ja taitelluille laatikoille Varastotilaa rasioille laatikoille ym. tarvikkeille Herukalla pakkaus poimintakoneella, mutta jäähdyttämö tarvitaan https://www.youtube.com/watch?v=6dhtmn9kl_o

Kuva: Marjo Marttinen Kuva: Marjo Marttinen

Tarvittavat koneet Mansikka Pääasiassa pienehköllä traktorilla pärjää. Penkin teko, muovinlevitys, kasvinsuojeluruisku, kastelukalusto, (istutuskone), muovin poistoon irrotusrauta Vadelma Konetarve vähäisempi, mahdollisimman kapea traktori mahdollistaa pienemmän rivivälin Herukka Leikkaus ja sadonkorjuu yleensä koneellista -> mieti yhteiskäyttöä muiden viljelijöiden kanssa. Kasvinsuojeluruisku.

Mistä työntekijät? Mansikanpoiminnassa yleisohje 10 poimijaa / ha. Vaihtelee paljon satomäärän ja työntekijöiden tahdin mukaan. Myös muut tilan työt vaativat työvoimaa: muovin levitys, istutus, kitkentä, kauppakunnostus / pakkaaminen, leikkaus (herukka ja vadelma), tuenta (vadelma), kasvustojen raivaus.. Esim. vadelman tuenta ja leikkaus n. 120 h / ha. Poimintatyössä pääosin ulkomaista työvoimaa Ukraina suosituimpia maita Eures järjestelmä, omat kontaktit. Ulkomaisen työvoiman välittäjät suhtaudu varauksella Suomalaisia sitoutuneita työntekijöitä on vaikea saada. Pääosin nuoria alle 18 vuotiaita.

Marjanviljelijältä vaadittavat ominaisuudet Suunnitelmallisuus Jaksaminen / venymiskyky Korkea stressinsietokyky Työnjohtajuustaidot Organisointikyky Työnjako ja delegointi Suoramyynnissä asiakaspalvelutaidot Markkinointi- / neuvottelutaidot Viljelyosaaminen, tiedonhaku

Korkeat aloituskustannukset, mansikka Mansikkamaan perustamiskustannukset (muuttuvat kulut + työ) ovat n. 14 000 /ha (25 000 kpl/ha, käsin istutus). Ei sisällä sadonkorjuusta aiheutuvia kustannuksia eikä kiinteitä kustannuksia Talvehtiminen aiheuttaa paljon taloudellista riskiä. Tukipotti on luokkaa 1100 /ha. Tukipotin kotiuttaminen ei ole taloutta ratkaiseva tekijä, vaan ratkaisevaa on hyvä sato, hyvä kilohinta ja mahdollisimman tarkkaan sadon saaminen markkinoille. Kts. Mansikan tuotantokustannuslaskuri, Markku Kajalo, Oulun yliopisto https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasper/puutarha/marjat/mansikka/m ansikkatalous

Korkeat aloituskustannukset, vadelma Vadelman perustamiskustannukset avomaalla ovat n. 16 000 19 0000 / ha Maanparannus, lannoitus, muovi, taimet, tukirakennelmat, kasvinsuojelu, tihkukastelu, työkoneet, työ Toisena vuonna yleensä vasta pieni sato, kunnolla satoikään 3. viljelyvuonna Kuva: Ismo Ruutiainen

Korkeat aloituskustannukset, herukka Mustaherukan perustamiskustannukset ovat n. 8000 / ha Satoikään mustaherukka tulee vasta 3. tai 4. vuonna istutuksesta Kuva: Marjo Marttinen