HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Systemaattinen kirjallisuuskatsaus kansainvälisestä tutkimuksesta 28.5.2014 Emilia Leinonen, Jyväskylän yliopisto
ESITYKSEN RAKENNE Taustoitus Henkilökohtaisen budjetin käytön kuvaaminen Englannissa ja Hollannissa Tutkimustehtävä Menetelmä Aineisto Tulokset
HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Henkilökohtaisella budjetilla tarkoitetaan tarpeenarvioinnissa määriteltyä rahasummaa, joka myönnetään henkilön käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaan Erona palveluseteliin se, että asiakas voi vaikuttaa myös palvelun sisällön valintaan eikä pelkästään tuottajan valintaan Palveluita voi hankkia paitsi ulkopuolisilta palveluntuottajilta myös omalta perheeltä, omaisilta tai ystäviltä
TAUSTA Taustalla julkisen sektorin markkinoistuminen sekä aktiivinen kansalaisuus: valinnanvapaus, vastuu ja valtaistuminen Henkilökohtaisella budjetilla pyritään aktivoimaan kansalaisia lisäämällä heidän valinnanmahdollisuuksiaan Henkilökohtainen budjetti on nähty myös systeeminä, jossa kaikki voittavat: asiakkaat voidaan valtaistaa ja heidän valinnanmahdollisuuksia voidaan kasvattaa, hoivasta tulee yksilöllisempää ja humaanimpaa, sosiaali- ja terveydenhuoltomenot vähenevät ja naisten tekemä informaali hoiva saa arvostusta (Grootegoed et al. 2010)
HB HOLLANNISSA Henkilökohtainen budjetti on ollut käytössä Hollannissa jo 1990-luvulta lähtien Luomiseen vaikuttivat kansalaisjärjestöt, jotka vaativat enemmän itsemääräämisoikeutta - Per Saldo Vuonna 1997 asiakkaiden painostuksen vuoksi mahdollistettiin omaisen tai ystävän palkkaaminen palveluntuottajaksi Henkilökohtaisen budjetin voi Hollannissa saada esimerkiksi vammais- ja vanhuspalveluiden hankintaan Vuonna 2009 10 prosenttia kaikista hoivapalveluita käyttävistä ihmisistä oli henkilökohtaisen budjetin piirissä keskimääräisen budjetin ollessa noin 14 800 euroa per henkilö/vuosi (Decruynaere 2010)
HB HOLLANNISSA: TARPEENARVIOINTI Tarpeenarvioinnissa määritellään asiakkaan hoitotarve luokittain, joita kuvaavat tietyt vähimmäis- ja enimmäistuntimäärät Tarpeenarvioinnissa arvioidaan asiakkaan yleistä terveydentilaa, psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä, asumisoloja, sosiaalisia oloja sekä hoidon tarvetta ja intensiteettiä Asiakkaan on valittava joko henkilökohtainen budjetti tai hänelle nimetty palveluntuottaja. Asiakas voi myös yhdistää edelliset vaihtoehdot, jolloin hän saa osan henkilökohtaisesta budjetista haluamiensa palveluiden hankintaan ja osan palveluista arviointikeskuksen osoittamalta palveluntuottajalta
HB HOLLANNISSA: TILIVELVOLLISUUS Budjetti maksetaan tarpeenarvioinnin jälkeen suoraan asiakkaan tilille, jolloin asiakkaasta tulee myös tilivelvollinen. Jos asiakas saa palveluita enempänä kuin kolmena päivänä viikossa, tulee hänen pitää palkkarekisteriä sekä maksaa verot tehdystä työstä Budjetti koostuu kolmesta komponentista eli henkilökohtaisesta budjetista, kertasummasta ja asiakasmaksuosuudesta. Mikäli asiakas ei käytä kokonaan kertasummaa tai asiakasmaksuosuutta, on hänellä oikein pitää jäljelle jääneet rahat itsellään Henkilökohtaisen budjetin haltijalla on oikeus käyttää 1,5 prosenttia budjetistaan täysin vapaasti, jolloin hänen ei tarvitse tehdä erillistä selvitystä rahan käytöstä.
HB HOLLANNISSA: LOPPUTULOS Henkilökohtaisen budjetin suosio nousi 2000-luvulla kymmenkertaiseksi (13 000 käyttäjästä 130 000 käyttäjään) ja sen kautta muodostuivat uudet hoivamarkkinat Vuonna 2012 jopa 45 prosenttia budjetin käyttäjistä oli alle 18-vuotiaita (asiakkaiden muutos) Budjetin kustannukset kasvoivat 0,4 miljardista 2,2 miljardiin euroon vuosien 2002 ja 2010 välillä Kustannusten kasvu oli siten nopeampaa kuin ilman henkilökohtaista budjettia hoidettavien asiakkaiden parissa Suosion suuruudesta ja raportoiduista väärinkäytöksistä (työnantajavelvollisuuksien kiertäminen) johtuen Hollanti on päättänyt lakkauttaa henkilökohtaisen budjetin tarjoamisen 90 prosentilta sen 128 000 asiakkaasta vuoden 2014 aikana
HB ENGLANNISSA Personal budget and direct payment (hb:n maksu- ja hallinnointitapa): käyttöön ensimmäistä kertaa vuonna 1996 (nimellä individual budget) HB:ta on nykyään pakollista tarjota kaikille sosiaalipalveluiden asiakkaille vuonna 2014 myös terveyspalveluissa pilotti Valkoinen paperi 2006: tarkoituksena oli auttaa ihmisiä huolehtimaan itse omasta hyvinvoinnistaan Newmanin (2011, 112) mukaan kansalaisliikkeillä (esim. InControl) oli merkittävä vaikutus aikuisten sosiaalipalveluiden yksilöllistämiseen, mikä sopi hyvin hallituksen ja erityisesti New Labour-puolueen näkemyksiin sosiaali- ja terveyspalveluiden modernisoimisesta
HB ENGLANNISSA Englannissa henkilökohtaista budjettia voi hakea henkilö, joka on yli 16-vuotias ja jonka on tarpeenarvioinnissa todettu tarvitsevan hoivaa ja tukipalveluita Henkilökohtaisen budjetin voi saada esimerkiksi kotipalveluiden hankintaan tai henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen Mikäli asiakas valitsee henkilökohtaisen budjetin suoramaksuna (direct payment), on asiakkaan raportoitava ostamansa palvelut ja niihin käyttämänsä rahat Mikäli hän on palkannut itselleen hoivatyöntekijän, pätee häneen samat lailliset velvoitteet kuin muihinkin työnantajiin Visa-kortti estämään väärinkäytöksiä
HB ENGLANNISSA: NYKYTILANNE Englannissa oli vuonna 2012 noin 432 000 henkilökohtaisen budjetin käyttäjää, mikä tarkoittaa sitä, että 52,8 prosenttia henkilökohtaiseen budjettiin oikeutetuista henkilöistä käytti sitä Käyttäjistä 39 prosenttia oli 16 65-vuotiaita ja 61 prosenttia yli 65-vuotiaita Henkilökohtaisen budjetin osuus aikuisten sosiaalipalveluista oli noin 15 prosenttia vuonna 2012 Käyttäjistä 93 000 tarvitsi yli 10 000 punnan henkilökohtaisen budjetin
SITRAN EHDOTUS HB:STA Sitra ajamassa henkilökohtaista budjettia Suomeen Henkilökohtaisen budjetin kokeilulain lähtökohdat: henkilökohtainen budjetti ei poista kunnan järjestämisvelvollisuutta kaikilla kansalaisilla ja asiakkailla on mahdollisuus henkilökohtaisen budjettiin tuloista riippumatta asiakkaan hyvinvointia ei saa heikentää asiakkaalla on oikeus kieltäytyä henkilökohtaisesta budjetista Käytettäisiin erityisesti omaishoidossa henkilökohtaisen budjetin käsite määritellään laajasti, jotta budjetilla hankittavat palvelut olisivat mahdollisimman monipuolisia ja ne vastaisivat asiakkaan tarpeita
SOVELLUS Sosiaalihuoltolaki ei tunne henkilökohtaista budjettia sosiaalipalveluiden järjestämisen muotona, mutta ei varsinaisesti kiellä antamasta palvelua rahana Tästä joutuisi kuitenkin maksamaan veroa Palvelusetelilakia sovellettaessa HB olisi nippu palveluseteleitä Pilotteja: Tiedän mitä tahdon projekti ja Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko hanke
TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuskysymykset 1. Miten asiakkaiden valtaistaminen ja valinnanvapaus näkyvät henkilökohtaisessa budjetissa? 2. Millaisia kokemuksia henkilökohtaisen budjetin eri osapuolilla on budjetin käytöstä? 3. Millaisia etuja ja haittoja henkilökohtaisessa budjetissa näyttäisi olevan?
SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS MENETELMÄNÄ Kokonaisvaltainen tutkimus ja tulkinta valitun aihepiirin kirjallisuudesta Seurataan tiettyä tutkimuspolkua, joka alkaa protokollan eli tutkimussuunnitelman teolla Protokollan avulla pyritään takaamaan tutkimuksen teon systemaattisuus ja läpinäkyvyys Sisäänotto- ja poissulkukriteerit: tutkimuskysymykset ja käytännölliset asiat Vaatii tarkkaa prosessin suunnittelua ja kuvausta Aineistolähtöisyys Sisältää koodausta ja teemoittelua
AINEISTO Aineisto kerättiin elektronisista tietokannoista sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla Artikkeleita kertyi yhteensä 18, joista 12 käsitteli Englantia, 4 Hollantia ja kaksi näitä molempia Aineisto analysoitiin käyttämällä narratiivisen synteesin menetelmää 1. Taulukointi eli tiedonkeruulomake 2. Koodaus ja ryhmittely 3. Teemoittelu 4. Synteesi
AINEISTOSTA NOUSSEET TEEMAT 1. Asiakkaan valinnanmahdollisuudet ja valtaistuminen 2. Perhesuhteet 3. Hoivatyöntekijöiden asema 4. Hallinto ja informaation tarve
TULOKSET: ASIAKKAAN VALTAISTUMINEN JA VALINNANVAPAUS Henkilökohtainen budjetti lisää asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja kontrollia omasta elämästään sekä joustavoittaa palveluiden järjestämistä Budjetin kautta asiakkaat tuntevat saavansa äänensä kuuluviin kyetessään valitsemaan sen, millaista hoivaa, keneltä ja milloin he saavat Henkilökohtaisen budjetin käyttäjillä oli valta valita työntekijänsä, muovata ja rajoittaa suhdetta haluamallaan tavalla sekä asettaa omat etunsa etusijalle Julkisen terveydenhuollon hoitajien koettiin antavan vain hyvin tarkkarajaista ja terveyteen liittyvää hoivaa, kun taas palkatut henkilökohtaiset avustajat pystyivät tarjoamaan myös "sosiaalista hoivaa", kuten ulkoilua
TULOKSET: BUDJETIN HALLINNOINTI ASIAKKAAN KANNALTA Henkilökohtaisen budjetin hallinnoimisessa on koettu sekä ongelmia että onnistumisia Asiantuntijuus ja uudet kokemukset, mutta toisaalta oppiminen tapahtunut yrityksen ja erehdyksen kautta Vastuullisuuden tunne: aikataulujen suunnittelua, työvuorolistojen laatimista sekä verotukseen ja palkanmaksuun liittyviä asioita Budjetin käyttäjät tarvitsisivat enemmän tukea ja neuvontapalveluita budjetin hallinnoinnissa, jäävät monesti yksin
TULOKSET: PERHESUHTEET Hollannissa informaalista hoivasta ensimmäistä kertaa palkkaa HB:n avulla Vaikeudet poistua hoivasuhteesta Tyytyväisyys kuitenkin suurta Työminä ja perheminä Perhesuhteissa sopimuksellisuus on sekä etu että haitta: toisaalta sopimus turvaa perheenjäsenen aseman työntekijänä, toisaalta taas sopimus saattaa vähentää arvostusta Henkilökohtaisen budjetin voidaan katsoa korostavan perheen sisällä tehtävää hoivatyötä Sukulaisen palkkaaminen avustajaksi on lisääntynyt myös Englannissa
TULOKSET: HOIVATYÖNTEKIJÄT Työntekijöiden asema monimutkainen: laillisia oikeuksia ei käytetä, palkat alhaisia, ei lasketa työksi, kouluttamattomuus, ystävyystunnit Englannin hoivamarkkinoille tyypillistä oli avustajien alhainen koulutus- ja vaatimustaso, alhaiset palkat sekä hoivatyön organisoimattomuus Vaikeudet poistua hoivasuhteesta Työsuhteista puuttuivat joissakin tapauksissa selkeät roolit ja vastuualueet Tyytyväisyys kuitenkin suurta
TULOKSET: HALLINTO Hallinnossa tulisi kiinnittää huomiota budjetin määrän suuruuteen, henkilöstön koulutukseen ja virkojen perustamiseen sekä tuki- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen Henkilökohtaisen budjetin käyttöä tulisi joustavoittaa, jotta se vastaisi paremmin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin
SOPIMUSSUHTEET
TULOKSET: ERI RYHMÄT Englannissa nuoret kehitysvammaiset ja liikuntavammaiset henkilöt ovat todennäköisin henkilökohtaisen budjetin käyttäjäryhmä Ikääntyneet käyttivät sitä suhteellisesti hyvin vähän: hallinnoinnin aiheuttama stressi Mielenterveyspalveluiden asiakkaat kokivat HB:n positiivisena asiana Työntekijöiden asenne: ikääntyneille tai mielenterveyspalveluiden asiakkaille ei välttämättä kerrottu HB:sta
EDUT JA HAITAT: ASIAKAS Edut valtaistuminen valinnanmahdollisuudet päätösvalta ja itsemääräämisoikeus itseluottamus hallinto-osaaminen läheinen suhde avustajaan Haitat heikko palkanmaksukyky, vähentää valinnanmahdollisuuksia ikääntyneet kokivat itsemääräämisoikeuden sijaan stressiä vastuu kokonaan itsellä (esim. hyvän avustajan palkkaamisessa) ystävyyden ja työnantajan roolin erottaminen kokemukset tuen ja informaation puutteesta väärinkäytökset heikot kannustimet neuvotella hoivaa alhaisemmalla hinnalla asiakasryhmien väliset erot sosiaaliviranomaisten suhtautumisessa
EDUT JA HAITAT: PERHESUHTEET Edut sopimuksellisuus motivaatio työn ja perheen erottaminen toisistaan tyytyväisyys Haitat sopimuksellisuus arvostuksen puute syyttely
EDUT JA HAITAT: HOIVATYÖNTEKIJÄT Edut joustavuus sosiaalinen hoiva Läheinen suhde asiakkaaseen Hollannissa palkkaa informaalista hoivasta ensimmäistä kertaa Avustaja vähensi perheen hoivavastuuta arvostus Haitat Alhainen koulutustaso Työntekijäoikeudet, eivät kuulu ammattiliittoon Vaikeus poistua työsuhteesta Ylityöt palkatta Kyky vaikuttaa työoloihin pieni Vertaistuen puute Hollannissa hoivaamista ei katsota työkokemukseksi
EDUT JA HAITAT: HALLINTO Edut Yksilökeskeinen suunnittelu Uudet innovaatiot Uudet työpaikat Yhteistyö kansalaisliikkeen kanssa Asiantuntija-asiakkaat Haitat/kehittämiskohteet Resurssit Asiakkaiden valikointi ja holhoava suhtautuminen Informaatio, asiakasohjaajat Ikääntyneiden ryhmä tarvitsee paljon opastusta Budjetin joustava käyttö Päätösten tekeminen tarpeeksi ajoissa (palveluntuottajat) Budjetin koko, kustannukset (eivät laskeneet kuin yhdellä alueella) Väärinkäytösten estäminen
KYSYMYKSIÄ Miten ottaa opiksi Hollannista? Hallinnolliset kustannukset? Resurssit? Osaaminen? Informaatio? Muodostuisiko avustajien myötä matalapalkkainen ja organisoimaton hoivatyösektori? Asiakkaiden oltava valmiiksi valtaistuneita? Tulotaso? Asiakkaan vastuu? Todelliset valinnanmahdollisuudet? Asiakasmaksuosuudet? Omaishoidontuen korvaaminen henkilökohtaisella budjetilla? Voisiko henkilökohtainen budjetti laajentaa niiden omaishoitajien lukumäärää, jotka saavat omaishoidontukea? Vai olisiko tavoitteena vain lisätä informaalia hoivaa pienellä henkilökohtaisella budjetilla?
JATKOTUTKIMUSAIHEITA Pitkittäistutkimus HB:n kaikista osapuolista (asiakkaat, hallinto, perhe, hoivatyöntekijät, palveluntuottajat) Kustannusseuranta Markkinoiden muodostuminen, uudet työpaikat, hallinnollinen muutos