1 (5) Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa. 1 Mikä on henkilökohtainen budjetti?

Transkriptio

1 (5) Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa 1 Mikä on henkilökohtainen budjetti? Henkilökohtainen budjetti on asiakkaalle palveluiden sijasta annettavaa rahaa, jota hän käyttää tarvitsemiensa palveluiden ostoon. Budjettiin käytettävä raha ei ole uutta, vaan se otetaan samoista määrärahoista mistä palvelut on aiemminkin maksettu. Henkilökohtaisen budjetin summan laskutapa ja rahoitus on eri maissa ratkaistu kunkin maan toimintatapojen mukaan 1. Suomessa henkilökohtainen budjetti voisi perustua palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määriteltyihin palveluihin. Palvelu- ja hoitosuunnitelma on määritelty laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Henkilökohtaisen budjetin tarkoitus on tarjota valinnanvapautta asiakkaille, jotka nykytilanteessa saavat palvelut viranomaiselta annettuina. Perimmäinen ajatus henkilökohtaisessa budjetissa on, että asiakkaat itse tietävät parhaiten, mikä heidän jaksamistaan ja mahdollista kuntoutumistaan tukee parhaiten. Henkilökohtainen budjetti antaa asiakkaille paitsi vapautta, myös vastuuta. Siksi budjetti ei sovi kaikille asiakkaille tai kaikkiin palveluihin. Henkilökohtainen budjetti tuo myös taloudellista säästöä joko sitä kautta, että palvelut mitoitetaan ja kohdennetaan oikein, jolloin palvelutarve on määritelty oikein tai niin, että samalla rahallisella panoksella saadaan tyytyväisempiä asiakkaita. Iso-Britanniassa tehdyn IBSEN-koontitutkimuksen mukaan asiakkaat ostivat henkilökohtaisella budjetillaan tyypillisesti tavanomaisia palveluita ja olivat näihin palveluihin, esimerkiksi kotipalveluun, tyytyväisempiä kuin julkisen sektorin tarjoamaan vastaavaan palveluun. Omaishoitoperheen arkea helpottaa heille yksilöllisesti räätälöidyt palvelut. Eritoten omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon järjestäminen henkilökohtaisen budjetin avulla saataisiin hoitopaikan tai hoitajan valintaan enemmän vapautta ja mahdollisuus palvelun tarkempaan räätälöintiin. Omaishoitajat ovat motivoituneita jatkamaan omaishoitotilannetta ja pienikin tuki auttaa heitä jaksamaan paremmin pidempään ja pitämään omaishoidon laadun lain vaatimalla tasolla, eli hoidettavan edun mukaisena. Elinkeinoelämän kannalta henkilökohtaisella budjetilla olisi osaltaan virkistävä vaikutus. Hyvinvointipalveluiden osuus BKT:stä kasvaa ja samalla kasvaa myös palveluiden työllis-tävä merkitys. Henkilökohtaisen budjetin hyväksyminen yhdeksi sosiaalipalveluiden järjestämisen tavaksi lisäisi palvelusektorin uskoa markkinoiden kasvuun, koska asiakkaiden ostovoima lisääntyy, kun asiakkaille tarjotaan henkilökohtainen budjetti palveluiden ostoon. Tämä toisi myös lisää työpaikkoja ja uusia yrittäjiä. 1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000: 7 Palvelu- ja hoitosuunnitelma. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan.. taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa.

2 2 (5) 2 Henkilökohtaisen budjetin toimintamalli Asiakas hakeutuu palveluun tai on jo omaishoidon tuen asiakas. Palveluohjaaja arvioi palvelutarpeen ja tekee sen perusteella palvelu- ja hoitosuunnitelman, johon kirjataan asiakkaan tarvitsemat palvelut Palveluohjaaja kertoo asiakkaalle, että palveluiden hankkimista varten on mahdol-lista saada tietty summa rahaa, jolla asiakas voi hankkia palvelunsa itse haluamil-taan palveluntuottajilta. Asiakas hyväksyy palvelunsa rahana Budjetti lasketaan palvelu- ja hoitosuunnitelman perusteella hintataulukkoa apuna käyttäen. Laskennassa tulee huomioida asiakasmaksulain rajoitukset, eli maksut-tomista palveluista ei saa jäädä asiakkaalle omavastuuosuutta ja omavastuuosuu-den katto tulee huomioida niissä palveluissa, joihin sellainen on säädetty. Esimer-kiksi omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikainen hoito korkeintaan 10,60/ vrk. Asiakas saa päätöksen budjettinsa suuruudesta. Lisäksi hänelle selvitetään hänen asemansa henkilökohtaisen budjetin käyttäjä-asiakkaana. Budjetin rahasumma toimitetaan asiakkaalle Asiakas etsii itselleen sopivan palveluntuottajan ja tilaa palvelun Asiakas ja palveluntuottaja tekevät keskenään sopimuksen Asiakas saa palvelun ja maksaa sen palveluntuottajalle Palveluun tyytymätön asiakas vaihtaa palveluntuottajaa, riidat ratkaistaan Kuluttajariitalautakunnassa. Asiakas huolehtii itse siitä, että hänen budjettinsa riittää hänen tarvitsemiinsa palveluihin Asiakas raportoi budjetin varojen käytöstä ja asiakkaan tulot ja palveluntarve arvioi-daan määräajoin ja tarvittaessa. Asiakkuuden loppuessa tilillä mahdollisesti olevat rahat palautuvat kaupungin haltuun 3 Asiakasohjauksen haasteet Henkilökohtaisen budjetin mukanaan tuomia asiakasohjauksen haasteita on luopua asiantuntijavallan käytöstä. Toisin sanoen ajattelutavasta, jossa asiakkaan tarpeeseen tarjotaan olemassa olevasta palveluvalikosta sellaista palvelua, jota ennenkin on totuttu tarjoamaan. Asiakas on sopeutunut palveluun, joka hänelle on myönnetty. Yli- tai alimitoitetut palvelut hukkaavat resursseja ja turhauttavat asiakkaita. Henkilökohtainen budjetti on vastaus palveluiden mitoittamisen ongelmaan, kun asiakas itse saa päättää, millainen palvelu täyttää hänen palvelutarpeensa parhaiten. Uudenlaisen asiakasohjauksen tulisi auttaa asiakasta kertomaan, mitä hän tarvitsee ja näin osallistumaan omien palveluidensa suunnitteluun ja määrittelemiseen, sekä tilaamaan nämä palvelut itselleen. Asiakasta kannustettaisiin ottamaan vastuuta omista palveluistaan ja vastineeksi hän saisi itselleen paremmin sopivia palveluita, jotka tarvittaessa joustavat vastaamaan hänen tarpeitaan. Asiakkaan elämänlaatu paranisi ja valta omaan itseensä kasvaisi. Omaishoidon tuki ei kuulu subjektiivisten oikeuksien joukkoon, vaan sitä myönnetään määrärahojen puitteissa. Omaishoidon tuen hoidon järjestämisen muotona toivotaan

3 3 (5) lisääntyvän, koska yleensä hoidettavien kunto edellyttää vaihtoehtoisesti laitoshoitoa, eli kunnan palveluilla ei voida järjestää heidän hoitoaan kotiin. Omaishoitotilanteissa tyytyväisempi asiakas/perhe saattaa tarkoittaa hoidettavan laitostumisen lykkääntymistä, joka on asiakkaan kannalta inhimillinen ratkaisu ja kunnan kannalta kustannustehokas tapa järjestää palveluita. 4 Tamperelaisten omaishoidon tuen asiakkaiden tarve Tampereella tehdyssä otoksessa tutkittiin omaishoidon tuen asiakkaiden saamien tukipalvelujen sisältöä vuonna Otos oli viisi prosenttia tamperelaisista omaishoidettavista, määränä tämä tarkoitti 40 asiakasta. Tuloksena selvisi seuraavaa: Palkkion keskiarvo oli /vuodessa, eli 570 /kuukaudessa. Palvelupaketin hinta kaupungille keskiarvo oli /vuodessa (asiakas-maksuja ei vähennetty) Yhteensä palkkion ja palveluiden keskiarvo oli /vuodessa Omaishoidontuen asiakkaan asiakasmaksujen keskiarvo oli 750 /vuodessa Kaupungin maksaman tuen ja asiakasmaksujen yhteenlaskettu keskiarvo oli /vuodessa Omaishoidon tuen osana saatiin mm. seuraavia palveluita: kotihoitoa, apuvälineitä, päiväkeskuspäiviä, kuljetuksia ja henkilökohtaisen avustajan käyttö. Tukipalvelujen ja palkkioiden koko vaihteli huomattavasti. Osa asiakkaista halusi vain vähän palveluita, osa ei halunnut ottaa vastaan palkkiota hoitotyöstä. Toisaalta tutkitussa aineistossa oli hyvin suuria vuosittaisia palkkiota ( euroa/vuodessa) ja tukipalveluja ( euroa/vuodessa). Seuraavassa joitakin esimerkkejä omaishoidonpalkkioista ja tukipalveluista hintoineen. (Apuvälineet on laskettu uuden apuvälineen hankintahinnalla.) Asiakas 1. omaishoidon palkkio (196 /kk) 3 palveluseteliä omaishoitajan vapaan ajaksi 300 yhteensä vuodessa Asiakas 2. Omaishoidon palkkio 0 vammaiskuljetuksia 442 Istuintyynyt ja alustat painehaavojen ehkäisyyn 75 Wc-tuoli 58 Pyörätuoli 2kpl 1180 Liukulauta ja lakanat 100 3kpl kääntölevyjä 300 Sängyn lisävarusteet 115 Vaipat 400 yhteensä vuodessa

4 4 (5) Asiakas 3. omaishoidon palkkio (622 /kk) vammaiskuljetuksia kotihoidon käyntejä 261 kotihoidon tukipalveluita, kuten turvapuhelin ja kaatumisvahti 321 omaishoitajan vapaan aikaista lyhytaikaishoitoa 17 päivää palvelukodissa sairaalasänky lisävarustein vaippoja hoitotarvikejakelusta 544 diabetestarvikkeet 102 yhteensä vuodessa Asiakas 4. omaishoidon palkkio (588 /kk) kotihoidon käyntejä palveluseteliä omaishoitajan vapaan ajaksi pyörätuolit 2kpl kääntölevyt 100 nostovyö- ja valjaat 100 yhteensä Lainsäädännöllinen tausta 2 Henkilökohtainen budjetti voidaan toteuttaa palveluseteli- tai sosiaalihuoltolain kautta. Palvelusetelilakiin pohjautuvassa mallissa palveluseteli kattaisi hoito- ja palvelusuunnitelmassa hyväksytyn palvelupaketin. Palvelut hankittaisiin maksukortilla. Kunta hallinnoisi maksukorttiin liittyviä tilejä ja asiakkaalla olisi maksukortin käyttöoikeus. Maksukortti mahdollistaisi sähköisen seurannan ja vähentäisi byrokratiaa. Palvelut voisi hankkia hyväksytyiltä palvelun tuottajilta. Sen sijaan sosiaalihuoltolain kautta toteutettuna henkilökohtainen budjetti vaatisi lainsäädäntöön muutoksia, koska se ei tunne henkilökohtaisen budjetin käsitettä. Myöskään valtionosuuslaki ei tunne henkilökohtaista budjettia sosiaalipalvelujen järjestämisen tapana. Siksi on epäselvää, täyttäisikö rahan antaminen henkilökohtaisena budjettina kunnan järjestämisvastuun sosiaalihuoltopalveluista, jonka lait kunnalle asettavat. Jos henkilökohtaista budjettia ei ole määritelty lain tasolla, on mahdollista, että budjetin saanut asiakas väärinkäyttää budjettiin tarkoitetun rahasumman ja sen jälkeen vaatii kuntaa järjestämään sosiaalipalvelut, joihin budjetti oli tarkoitettu. Sosiaalihuoltolain 3. lukuun ja valtionosuuslakiin tarvittaisiin uusi kohta, joka määrittelee henkilökohtaisen budjetin yhtenä vaihtoehtoisena sosiaalipalveluiden järjestämisen tapana. 2 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki omaishoidon tuesta 937/2005 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992 Tuloverolaki 1535/1992

5 5 (5) Tuloverolain 92 :ssä luetellaan verottomat sosiaalietuudet. Pykälään pitäisi saada uusi kohta, joka vapauttaa henkilökohtaisen budjetin tuloverosta sillä perusteella, että se on katsottava sosiaalietuudeksi. Muussa tapauksessa henkilökohtaisen budjetin käyttäjä maksaa tuloveron henkilökohtaisesta budjetistaan. Yhteystiedot projektijohtaja Mari Patronen puh erikoissuunnittelija Sirpa Laaksonen puh projektisuunnittelija Wilhelmina Karikko puh