OSALLISTUJAT Arola Mika puheenjohtaja Päätöksentekijät Räsänen Veikko varapuheenjohtaja

-1, LIILA 25.9.2014 17:00 OSALLISTUJAT Arola Mika puheenjohtaja Päätöksentekijät Räsänen Veikko varapuheenjohtaja Heino Leena jäsen Hirvonen Arto jäsen Holmberg Mia Hynninen Marja Koch Gerhard Leppänen Hannu Martikainen Natalia Metsola Matti Paasi Heli Järnstedt Teppo Muut osallistujat Merivirta Jorma-Kalevi kaupunginhallituksen edustaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Mattila Antti liikuntajohtaja Rantala Mikko liikuntapalvelupäällikkö Vainio Marjo Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Aura Mila nuorisovaltuutettu Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA Mika Arola Sanna Koskimies PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät 40 PÖYTÄKIRJAN Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 30.9.2014 TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 1.10.2014, klo 9.00 12.00 Sihteeri Sanna Koskimies

40, LIILA 25.9.2014 17:00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan. Oikaisuvaatimusohje

41, LIILA 25.9.2014 17:00 Pöytäkirjan tarkastajat Ei oikaisuvaatimusohjetta Tarkastusvuorossa ovat Seuraavana vuorossa ovat

42, LIILA 25.9.2014 17:00 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

43, LIILA 25.9.2014 17:00 KH: 1008/2014 Liikuntalautakunnan talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2019 Liila 25.9.2014 Valmistelijat: Liikuntajohtaja Antti Mattila, puh. 040 538 5479 Controller Maija Spännäri, puh. (05) 234 5214 Kaupunginhallitus on käsitellyt kokouksessaan (16.6.2014 163) vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2019 taloussuunnitelman valmistelun lähtökohtia ja ohjeistusta. Kaupunginhallitus toteaa, että talouden tasapainotilanteen saavuttamiseksi on jatkettava palvelutoiminnan tehostamista. Kaupungin tehtävien ja palveluiden karsintaa tulee jatkaa. Mahdollisten uusien toimintojen aiheuttama taloudellinen paine on katettava muista toiminnoista saatavilla säästöillä. Toimielinkohtaiset talousarviokehykset on vahvistettu kaupunginhallituksen kokouksessa 8.9.2014. Kokonaisuutena kaupungin toimintakatteen muutostavoite on tilinpäätökseen 2013 verrattuna -1,8 %. Kehys on annettu ulkoiselle toimintakatteelle, kaupungin tulokseen vaikuttavat toimenpiteet on kohdistettava ulkoisiin menoeriin, kuten palkkoihin, avustuksiin, tarvikehankintoihin ja palveluiden ostoihin. Lisäämällä myös palveluiden käyttäjien omavastuisuutta palvelujen käytöstä perittäviä maksuja ja taksoja nostamalla parannetaan toimintakatekehyksen tulosta. Vuoden 2015 investointiohjelma on valmisteltava tasolle, jossa nettoinvestointien määrä jää 19 miljoonaan euroon. Suunnitelmavuosien 2015 2019 investoinnit sopeutetaan kaupungin kokonaistarkastelussa vuosikatteen eli tulorahoituksen suuruiseksi. Näin tavoitellaan tilannetta, jossa velkamäärä ei kasva../. KH 8.9.2014 228 ote esityslistan liitteenä. Liikuntalautakunnan ulkoisen toimintakatteen kehys vuodelle 2015 on -699 000 euroa. Kehys on -70 000 euroa (-8,5 %) vuoden 2013 tilinpäätöstä alhaisempi. Vuoden 2014 talousarvioon nähden tuotto-odotusten nousu on noin viisi prosenttia, toimintakulujen muutos -2,6 %. Liikuntalautakunnalle valmisteltu talousarvioesityksen ulkoinen toimintakate päätyy -708 355 euroon, mikä ylittää annetun kehystavoitteen 9 355 eurolla. Kaupunginhallitus on myös käsitellyt sisäisten vuokrien määräytymisperusteita ja päättänyt, että sisäinen vuokra muodostuu 1.1.2015 alkaen erillisistä pääoma- ja ylläpitovuokrasta. Ylläpitovuokra lasketaan kullekin rakennukselle kohdistuvista vuosittaisista ylläpitokuluista, jolloin myös tilojen käyttäjien mahdollisuus vaikuttaa tilakustannuksiin omassa toiminnassaan paranee ja selkeytyy. Liikuntalautakunnan osalta sisäisten vuokrien taso kuluvan vuoden arvioon nähden on noussut 18 411 euroa. Pääomavuokran osuudeksi on arvioitu 2 540 844 euroa ja ylläpitovuokran osuudeksi 2 240 177 euroa. Talousarvion käsittelyn yhteydessä tulee valmistella myös henkilöstösuunnitelma yhdessä henkilöstöpalveluiden kanssa. Suunnitelma liitteessä.

43, LIILA 25.9.2014 17:00 KH: 1008/2014 LIIKUNTALAUTAKUNTA TA 2015 LTK LTA 2014 TP 2013 3 Toimintatuotot 300 Liiketoiminnan myyntituotot 0 0 50 E s i t y k s e t l i i k u n t a l a u t a k u n n a n i n v e s t o i 30 Myyntituotot 0 0 50 329 Muut palvelumaksut 988 800 953 782 939 015 32 Maksutuotot 988 800 953 782 939 015 330 Tuet ja avustukset 0 0 6 639 33 Tuet ja avustukset 0 0 6 639 350 Muut toimintatuotot 254 000 221 487 243 454 34 Muut toimintatuotot 254 000 221 487 243 454 1 242 800 1 175 270 1 189 158 4 Toimintakulut 400 Palkat ja palkkiot -1 015 042-1 029 228-1 038 248 410 Henkilösivukulut -400 913-393 851-424 024 40 Henkilöstökulut -1 415 955-1 423 079-1 462 273 434 Muiden palvelujen ostot -202 300-213 029-204 314 43 Palvelujen ostot -202 300-213 029-204 314 450 Ostot tilikauden aikana -150 400-186 696-144 128 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -150 400-186 696-144 128 470 Avustukset kotitalouksille 0-118 632 0 474 Avustukset yhteisöille -117 000 0-106 655 47 Avustukset -117 000-118 632-106 655 480 Vuokrat -61 000-56 742-30 239 490 Muut toimintakulut -4 500-8 750-5 852 48 Muut toimintakulut -65 500-65 492-36 091-1 951 155-2 006 928-1 953 461 Ulk. Toimintakate -708 355-831 658-764 303 4S Sisäiset erät S98 Sisäiset tuotot 0 0 13 502 S8 Sisäiset tuotot 0 0 13 502 S99 Sisäiset kulut -5 402 403-5 357 359-5 170 406 S9 Sisäiset kulut -5 402 403-5 357 359-5 170 406-5 402 403-5 357 359-5 156 904 Toimintakate -6 110 758-6 189 017-5 921 207 Vuosikate -6 110 758-6 189 017-5 921 207 6S Sisäinen korko SK9 Sisäinen korko 0 0-44 290 7 Poistot ja arvonalentumiset SK Sisäinen korko 0 0-44 290 710 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0-44 290-276 766-286 188-358 321 70 Poistot ja arvonalentumiset -276 766-286 188-358 321-276 766-286 188-358 321 Tulos -6 365 857-6 475 205-6 323 818 Esitykset liikuntalautakunnan investointeihin vuodelle 2015 ovat irtaimen omaisuuden hankinnan osalta -50 000, kuntosalilaitteiden kunnostus ja uusiminen sekä kilpailuvälineiden hankinta. Lähiliikuntarakenteiden uusimiseen/kunnostamiseen sekä kuntoratojen kunnostukseen -150 000 euroa. Lähiliikuntarakentamisen määräraha kohdentuu Hovinsaaren lähiliikuntakentän rakentamisen loppuunsaattamiseen (-150 000 ), johon kohdistetaan 50 000 euroa jo myönnettyä valtionavustusta, jolloin hankkeen nettokuluksi jää -100 000 euroa vuonna 2015.

43, LIILA 25.9.2014 17:00 KH: 1008/2014 Suunnitelmavuosien investointiesitykset 2015 2019 liitteessä. Investointiesitykset kohdistuvat lähinnä Urheilukeskuksen ja Arto Tolsa Areenan peruskunnostamiseen, jossa on mm. esitys Arto Tolsa Areenan peruskunnostuksen aloittamisesta v. 2015 sekä valtiontuen hakemisesta jossa edellytetään rakennepiirustuksien ja kustannusarvioiden lähettämistä 31.12.2014 mennessä. Tästä syystä suunnitelmat Arto Tolsa Areenan peruskunnostuksen toteuttamisesta tulee toteuttaa KRV-urakkakilpailun yhteydessä jo tämän vuoden 2014 puolella../. Liikuntalautakunnan talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2015 2019 esityslistan liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Liikuntajohtaja Antti Mattila Liikuntalautakunta päättää hyväksyä ehdotetun liitteen mukaisen talousarvion vuodelle 2015 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2015 2019 sekä esittää ne edelleen kaupunginhallitukselle käsiteltäväksi. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Controller Maija Spännäri Ei oikaisuvaatimusohjetta

43, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: talousarvioehdotus 2015 Talousarvio 2015 Liikuntalautakunta

43, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: talousarvioehdotus 2015 LIIKUNTALAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Liikuntalautakunnan yleisenä tehtävänä on kehittää liikuntapalveluita Kotkassa. Lautakunta vastaa liikuntapalveluiden kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Erityistehtävänä on kehittää liikuntapalveluiden toimintaa, taloutta ja organisaatiota, ohjata ja valvoa niiden suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä kaupungin muiden vastuualueiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tuloslaskelma LIIKUNTALAUTAKUNTA TA 2015 LTK LTA 2014 TP 2013 3 Toimintatuotot 300 Liiketoiminnan myyntituotot 0 0 50 30 Myyntituotot 0 0 50 329 Muut palvelumaksut 988 800 953 782 939 015 32 Maksutuotot 988 800 953 782 939 015 330 Tuet ja avustukset 0 0 6 639 33 Tuet ja avustukset 0 0 6 639 350 Muut toimintatuotot 254 000 221 487 243 454 34 Muut toimintatuotot 254 000 221 487 243 454 1 242 800 1 175 270 1 189 158 4 Toimintakulut 400 Palkat ja palkkiot -1 015 042-1 029 228-1 038 248 410 Henkilösivukulut -400 913-393 851-424 024 40 Henkilöstökulut -1 415 955-1 423 079-1 462 273 434 Muiden palvelujen ostot -202 300-213 029-204 314 43 Palvelujen ostot -202 300-213 029-204 314 450 Ostot tilikauden aikana -150 400-186 696-144 128 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -150 400-186 696-144 128 470 Avustukset kotitalouksille 0-118 632 0 474 Avustukset yhteisöille -117 000 0-106 655 47 Avustukset -117 000-118 632-106 655 480 Vuokrat -61 000-56 742-30 239 490 Muut toimintakulut -4 500-8 750-5 852 48 Muut toimintakulut -65 500-65 492-36 091-1 951 155-2 006 928-1 953 461 Ulk. Toimintakate -708 355-831 658-764 303 4S Sisäiset erät S98 Sisäiset tuotot 0 0 13 502 S8 Sisäiset tuotot 0 0 13 502 S99 Sisäiset kulut -5 402 403-5 357 359-5 170 406 S9 Sisäiset kulut -5 402 403-5 357 359-5 170 406-5 402 403-5 357 359-5 156 904 Toimintakate -6 110 758-6 189 017-5 921 207 Vuosikate -6 110 758-6 189 017-5 921 207 6S Sisäinen korko SK9 Sisäinen korko 0 0-44 290 SK Sisäinen korko 0 0-44 290 7 Poistot ja arvonalentumiset 0 0-44 290 710 Suunnitelman mukaiset poistot -276 766-286 188-358 321 70 Poistot ja arvonalentumiset -276 766-286 188-358 321-276 766-286 188-358 321 Tulos -6 365 857-6 475 205-6 323 818

43, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: talousarvioehdotus 2015 Liikuntalautakunnan ulkoisen toimintakatteen kehys vuodelle 2015 on -708 355 euroa. Kehys on n. 123 000 euroa (-14,8 %) vuoden 2014 talousarviota pienempi. Taloudellinen tulostavoite edellyttää n. 5 % tulojen lisäystä ja kaikkiaan n. 15 % toiminnan tehostamista. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Talous on tasapainossa /käynti nettokustannus 4,00 LIIKUNTAYKSIKKÖ Toiminta-ajatus Liikuntayksikkö vastaa kaupungin julkisista liikuntapalveluista luoden edellytyksiä kotkalaisten terveyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistäville harrastuksille sekä toimille. Liikuntayksikkö edistää toiminnallaan myös kaupungin muuta virkistys- ja vapaa-aikatoimintaa suunnittelemalla ja rakennuttamalla laadukkaita ihmisten liikkumiseen/liikunnan harrastamiseen tarkoitettuja tiloja ja alueita. Liikuntayksikkö luo edellytyksiä sekä omaehtoisen liikuntatoiminnan kehittymiselle että järjestää terveyttä edistävää liikuntatoimintaa yhteistyössä alan järjestöjen ja yritysten kanssa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Lautakuntaan ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ovat yhteneväiset. 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Liikuntatilojen aukiolo ja käyttö Uimahallipalveluja 352 pv:nä. Jäähallipalveluja 330 pv:nä. Sisäliikuntatilojen käyttö 730 000 käyntiä. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Sairauspoissaolojen määrä Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 päivällä. Henkilöstötilaisuudet toteutuvat Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 1. Terveysliikuntapalveluiden ydinosaamisen kehittäminen terveyden ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyössä mm. terveyden- ja vanhustenhuollon kanssa. 2. Seudullisesti merkittävimpien liikuntakiinteistöjen ja -palveluiden (mm. Kotkan jäähallit ja Kotkan urheiluhalli Ruonala) kehittämiseen liittyvä selvitystyö toteutetaan valmistuvan liikuntapalveluita koskevan selvitystyön jatkeeksi. Tällä uudella selvitystyöllä haetaan taloudellisesti kestävää ja toiminnallisesti kehittämiseen tähtäävää ratkaisua, jossa pääpaino on liikuntakiinteistöihin kohdistuvien kustannusten hillitsemisessä ja käyttäjäportaan aiheuttamisperiaatteen korostamisessa. 3. Ulkoliikuntatilojen huolto- ja hoitotöiden osavastuuta valvontatehtävien osalta laajennetaan seurayhteistyötä kehittämällä.

43, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: talousarvioehdotus 2015 Talousarvio Tulokertymätavoitteen saavuttaminen edellyttää vähintään toimintavuoden 2013 kaltaista toiminta-aktiivisuutta ja edelleen kehittää palvelutehtävien kustannustehokkuutta lisääviä toimintatapoja/-malleja. Toimintavuonna 2015 tulee kiinnittää erityistä huomiota liikuntakiinteistöjen kustannustehokkuuteen ja toimintatilojen käytön tehostamiseen. Taloussuunnitelma 2015-2017 Työtehtävien uudelleen organisoinnilla ja seurayhteistyösopimuksilla pyritään liikuntapalvelujen osalta alentamaan henkilöstökustannuksia ja parantamaan liikuntatilojen käyttäjävastuuta. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Suunnittelemattomat henkilöstöresurssisiirrot vastuualueelta toiselle ja liikuntakiinteistöjen hallinnointi nykyisen organisointimallin mukaan vaarantaa sujuvan liikuntapalveluiden tuottamisen jatkossa. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Liikuntalautakunnan ja liikuntapalveluiden nykyistä käytäntöä tiukasta ja säännöllisestä talouden seurannasta jatketaan sekä liikuntapaikka- että vastuualuetasolla. Talouden toteumaa seurataan liikuntalautakunnan määrittämän raportointiaikataulun mukaisesti. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 TA2014 TA2015 Suoritetavoitteet Uimahallikäynnit 313 481 330 000 330 000 Sisäliikuntatilojen kävijöitä (sis. koulusalit) 715 246 730 000 720 000 Koulusalien käyttäjät 62 354 70 000 70 000 Terveys- ja soveltava liikunta (käyntiä) 15 549 15 000 15 000 Tehokkuus/Taloudellisuus Liikuntapalveluiden kustannukset /asukas/v. 108,11 118,11 110,00 Käyttökustannus /käynti 3,66 4,20 4,00 Käyttökustannus /käynti: uimahallit 5,60 6,41 6,50 Käyttökustannus /käynti: jäähallit 8,85 7,51 7,50 Käyttökustannus /käynti: muut hallit 5,21 5,06 5,00 Käyttökustannus /käynti: kentät ja ulkoliikunta 0,99 1,04 1,00 Toiminnan laajuus Hoidettavia latuja km 100 100 100 Hoidettavia luistinratoja kpl/ha 19/6 19 /6 19 /6 Hoidettavat kentät kpl 28 28 28 Ruohokentät kpl/ha 6/3,75 6/3,75 6/3,75 Tekonurmikentät kpl 4 4 4 Lähiliikuntapaikat 10 10 11 Hiekkakentät kpl/ha 16/5 16 /5 16 /5 Kuntoradat, ladut kpl/km 9/32 9 /32 9 /32

43, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: talousarvioehdotus 2015 Henkilöstösuunnitelma liikuntapalvelut Hyvinvointipalvelut Virka*/ Tehtäv ä Virat/tehtäv ät 2014 HTV2, täytetyt virat/tehtäv ät 2014 Virat/tehtäv ät 2015 HTV2, täytetyt** virat/tehtäv ät 2015 Virat/tehtäv ät 2016 HTV2, täytetyt virat/tehtäv ät 2016 Virat/tehtäv ät 2017 HTV2, täytetyt virat/tehtä vät 2017 Liikuntayksikkö Liikuntajohtaja v 1 1 1 1 1 1 1 1 Liikuntapalvelusihteeri t 1 1 1 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri t 1 1 1 1 1 1 1 1 Liikuntapalvelupäällikkö t 2 2 2 2 2 2 2 2 Järjestö- ja vapaa-aikasihteeri t 1 1 1 1 1 1 1 1 Liikuntapaikkamestari* t 1 0,5 0 0 0 0 0 0 Liikuntapaikkojen hoitaja t 18 17 17 17 17 15 15 14 Hallimestari t 1 1 1 1 1 1 1 1 Uimavalvoja-lippukassanhoitaja / liikunnanohjaaja t 6 6 6 6 6 6 6 6 Erityisryhmien liikunnanohjaaja t 1 0,6 1 0,6 1 1 1 1 Yhteensä: 33 31,1 31 30,6 31 29 29 28 * Liikuntapaikkamestarin vakanssi lakkautetaan 2015 aikana. Liikuntapalvelun vastuualue yhteensä: 33 31,1 31 30,6 31 29 29 28

43, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: talousarvioehdotus 2015 Investointiesitys 2015-2019 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Valtionapu INVESTOINTISELITE 1. Talorakennuksen operoimat investoinnit Kamppailu-urheilukeskus 0 0 0 0-100 000 Ilta- ja liikuntakäytön osalta ei uudistustarvetta. Tarveselvitys ja hankesuunnitelma tehty. Karhulan liikuntahalli 0 0 0 0-100 000 Ilta- ja liikuntakäytön osalta ei uudistustarvetta. Tarveselvitys ja hankesuunnitelma tehty. Mussalon liikuntahalli 0 0 0 0-100 000 Ilta- ja liikuntakäytön osalta ei uudistamistarvetta. Tarveselvitys hyväksytty 2012. Kotkan urheiluhalli (Ruonala) Urheilukeskuksen aurinkokatsomo 0 0 0 0 0 Perusparannus-kunnostus esitetään siirrettäväksi investointikauden lopulle 2020. Tarveselvitys hyväksytty liila ja tela 2009. KH ei käsitellyt asiaa. 0-1 300 000 0 0 0 Aurinkokatsomon uudisrakennusinvestointi jossa käyttömäärien lisääntymisen vuoksi tarvittavien pukukoppien ja pesutilojen sekä varastotilojen rakentaminen katsomorakenteiden alle. Leasing-rahoitus? YHTEENSÄ 0-1 300 000 0 0-300 000 Selvitetään mahdollisuutta rakentaa leasing-rahoituksella. Rahoitusvaihtoehto toteutuessaan poistaa 1.3 milj. Urheilukeskuksen Aurinkokatsomon investointihankkeen kaupungin investointiohjelmasta.

43, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: talousarvioehdotus 2015 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Valtionapu INVESTOINTISELITE 2. Kuntatekniikan operoimat investoinnit Urheilukeskus -800 000 0-600 000 0 0 Kyllä +100 000 v. 2015 +100 000 v. 2017 Puistola 0 0 0-1 500 000 0 Kyllä +300 000 v. 2018 YHTEENSÄ -800 000 0-600 000-1 500 000 0 Pääpelikentän ja pohjoisen hiekkakentän päällystäminen tekonurmipintaiseksi 2015. Mahdollisuus saada sekä harkinnanvaraista valtion tukea että UEFAn myöntämää jalkapalloolosuhteiden parantamiseen tarkoitettua HatTrick-avustusta. 2017 pääkentän itäpuoleisen hiekkakentän päällystäminen tekonurmipintaiseksi viralliset mitat täyttäväksi kentäksi. Esitetään aloitettavaksi 2018. Tarveselvitys aloitetaan 2014. 3. Lähiliikuntarakentaminen + irtaimen investoinnit Lähiliikunta -150 000-200 000-200 000-200 000-200 000 Kyllä Myönnetty 50 000 vuodelle 2014 Esitetään 150 000 Hovinsaaren lähiliikuntakentän rakennushankkeen saattamiseksi loppuun. Jo myönnetty valtiontuki 50 000 kohteeseen haetaan rakennusprojektin 2. vaiheessa vuonna 2015. Irtain -50 000-50 000-50 000-50 000-50 000 Kilpailuvälineiden hankintoja ja rikki menneiden kuntosalilaitteiden uusimista kuudella eri Kotkan kaupungin omistamalla kuntosalilla. YHTEENSÄ -200 000-250 000-250 000-250 000-250 000 TULOT YHTEENSÄ 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 Haettavat ja arvioitavat valtiontuet lähiliikuntarakentamiseen. NETTO -150 000-200 000-200 000-200 000-200 000-200 000

43, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: kh 8.9.2014 228 KOTKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä Kaupunginhallitus 8.9.2014 1 KH: 1008 /2014 228 Talousarvion 2015 kehys Kh 8.9.2014 / 228 Valmistelija: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Kaupunginhallituksen käsittelemän ennusteen mukaan tilinpäätös 2014 on jäämässä lähes 26 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Arvio kaupungin taloudellisesta tilanteesta perustuu tällä hetkellä heinäkuun lopun kirjanpidon seurantatietoihin. Ennuste sisältää arvion lakisääteisesti yhtiöitettävien kiinteistöjen tytäryhtiöön siirtämisestä aiheutuvasta myyntivoitosta. Kertaluonteinen tapahtuma osaltaan pienentää kaupungin taseeseen kertynyttä kumulatiivista alijäämää. Talousarviokehyksen valmistelussa on lähdetty siitä, että kaupungin käyttötalous ilman kertaluonteisiksi katsottavia tapahtumia on saatava tasapainoon. Talousarvion laadinta-aikataulun mukaisesti kaupunginhallituksen käsiteltävänä on toimielinkohtainen talousarviokehys. Talous on edelleen hyvin epävarmassa tilanteessa ja paineet kuntataloudelle ovat suuret. Kaupungin on tasapainotettava taloutensa ylijäämäisillä tilinpäätöksillä suunnitelmakautena 2015-2019, sillä kaupungilla ei ole aikaisempien vuosien talouspuskureita käytettävänään. Talousarviokehyksen tulolinjaukset perustuvat kaupunginhallituksen 16.6.2014 / 163 linjauksiin. Talouden vastuualue on valmistelussaan korjannut tulo-odotusta kiinteistövero- ja tytäryhtiöiltä odotettavien osinkotulotuottojen osalta. Valmistelussa kiinteistöveroprosentteja esitetään korotettavaksi oheisen taulukon mukaisella tavalla, jolla lasketaan olevan 766 tuhannen euron verotuloja kasvattava vaikutus: Nykyinen Esitys Yleinen 1,27 % 1,35 % Vakituinen asuinrakennus 0,53 % 0,55 % Muut asuinrakennus 1,00 % 1,15 % Voimalaitokset 2,85 % 2,85 % Yleishyödylliset yhteisöt 0,50 % 0,50 % Rakentamaton 1,27 % 1,27 % Osinkotuotto-odotusta ja rahoitustuottojen tavoitetta on nostettu 1,2 miljoonalla eurolla. Otteen oikeaksi todistaa Kotkassa 16.9.2014 Kaupunginsihteeri Raino Hassinen

43, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: kh 8.9.2014 228 KOTKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä Kaupunginhallitus 8.9.2014 2 Edellä mainittujen tulolinjausten tarkennusten jälkeen kaupungin talousarvion 2015 toimintakatteen tasoksi esitetään -288,0 miljoonaa euroa, kun kaupunginhallitus 16.6.2014 kokouksessa päätti -285,6 miljoonan euron toimintakatteen tasosta. Valtion talousarviotyöskentelyn veroratkaisuvaikutukset sekä näihin liittyvät mahdolliset kompensaatiot ovat vielä avoimia ja valtionosuusennuste perustuu alustaviin kuntatason laskelmiin. Kokonaisuutena kaupungin toimintakatteen muutostavoite tämän vuoden ennusteesta on -0,8 %. Tilinpäätökseen 2013 verrattuna toimintakatteen lasku talousarviossa 2015 on -1,8 %. Taloussuunnittelujärjestelmään on sisällytetty 1,0 %:n palkkaratkaisujen vaikutus. Kehys on annettu ulkoiselle toimintakatteelle. Sisäisten erien muutoksilla ei ole toimielimen kehykseen ja talousarviovalmisteluun vaikutusta, vaan kaupungin tulokseen vaikuttavat toimenpiteet on kohdistettava ulkoisiin menoeriin, kuten palkkoihin, avustuksiin, energiakustannuksiin, vedenkäyttöön, kunnossapitoon, tarvikehankintoihin ja palvelujen ostoihin, joissa neuvottelut palvelutuottajan kanssa ovat ensiarvoisessa asemassa. Toimintakatekehyksen tavoitteet on myös mahdollista saavuttaa lisäämällä käyttäjien omavastuisuutta palvelujen käytöstä perittäviä maksuja ja taksoja nostamalla. Koko kaupungin toimintakatekehys vuonna 2015 on -288,0 miljoonaa euroa. Toimielinkohtainen ulkoisen toimintakatteen talousarviokehys käy ilmi laskelmasta. Laskentamallissa on otettu huomioon myös tiedossa olevat toiminnalliset muutokset, jotka osaltaan vaikuttavat muutosprosenttien vertailukelpoisuuteen. Tilapalveluihin liittyvää, valmisteilla olevaa organisaatiomuutosta ei ole huomioitu tässä tarkastelussa. Lautakuntien käsittelyyn talousarviota valmistelevan työskentelyn perusteella voidaan todeta, että esitettyyn raamiin pääseminen tulee kaikkien lautakuntien ja edelleen koko kaupungin tasolla olemaan erittäin haasteellista. Investointiohjelma 2015 on valmisteltava kokonaisuutena sille tasolle, että nettoinvestoinnit jäävät 19 miljoonaan euroon. Investointisuunnitelma 2015-2019 sopeutetaan kaupungin kokonaistarkastelussa vuosikatteen eli tulorahoituksen suuruiseksi. Näin päästään tilanteeseen, jossa velkamäärää ei kasvateta. Otteen oikeaksi todistaa Kotkassa 16.9.2014 Kaupunginsihteeri Raino Hassinen

43, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: kh 8.9.2014 228 KOTKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä Kaupunginhallitus 8.9.2014 3 TULOSLASKELMA, Ulkoinen toimintakate 1000 euroa Muutosprosentit TP2012 TP2013 Enn 2014* TA2015 Enn14/TA15 Tp2013/TA15 Konsernipalvelut -48 715-47 496-44 925-43 683-2,8 % -8,0 % Keskusvaaliltk -184 3-41 -41 1,1 % -1466,7 % Tarkastusltk -89-59 -58-19 -67,1 % -67,9 % Kaupunginhallitus -22 234-21 673-21 225-21 621 1,9 % -0,2 % Ympäristöltk -901-1 091-964 -972 0,8 % -10,9 % Kulttuurilautakunta -3 459-3 609-3 568-3 465-2,9 % -4,0 % Kaupunkisuunnittelultk 12 456 12 404 12 963 13 054 0,7 % 5,2 % Tekninen ltk -34 304-33 471-32 034-30 619-4,4 % -8,5 % Hyvinvointipalvelut -234 927-247 037-246 943-245 466-0,6 % -0,6 % Sosiaali- ja terveysltk -175 169-187 577-186 899-186 517-0,2 % -0,6 % Liikuntaltk -958-764 -832-699 -15,9 % -8,5 % Lasten ja nuorten ltk -58 800-58 696-59 213-58 250-1,6 % -0,8 % Liikelaitokset -135 1 374 1 415 1 160-18,0 % -15,6 % Kymenlaakson pel.keskus 820 1 320 1 221 1 000-18,1 % -24,2 % Kymijoen työterveys -972-120 178 150-15,7 % 225,0 % ICT Kymi 17 174 16 10 0,0 % -94,3 % TOIMINTAKATE -283 776-293 158-290 453-287 989-0,8 % -1,8 % Verotulot 189 039 207 651 209 512 213 266 1,8 % 2,7 % Kunnallisvero 169 378 185 757 184 932 187 600 1,4 % 1,0 % Yhteisövero 7 032 8 583 10 103 10 400 2,9 % 21,2 % Kiinteistövero 12 629 13 312 14 477 15 266 5,5 % 14,7 % Valtionosuudet 85 662 90 210 90 840 93 500 2,9 % 3,6 % Rahoitustuotot- ja kulut -1 221 1 262 0 1 200 VUOSIKATE -10 296 5 965 9 899 19 977 Poistot ja arvonalentumiset -19 000-21 345-20 230-19 800 Satunnaiset erät 1 869 1 427 35 000 0 TILIKAUDEN TULOS -27 427-13 953 24 669 177 ARVIO KUMULATIIVISESTA -30 119-42 819-16 950-15 573 ALIJÄÄMÄSTÄ TILIKAUDEN LOPUSSA INVESTOINTIMENOT, Brutto -35 300-17 000-16 644-19 000 Investointeihin saatu rahoitus 900-200 144 0 Omaisuuden myynnit 4 100 5 100 2 000 0 INVESTOINTIMENOT, Netto -30 300-12 100-14 500-19 000 Velkarahoituksen lisäys(-)/vähennys(+) -38 727-4 708-4 601 977 * tilanne seurantaraportilla kh 25.8. (1-7/2014), sisältää lakisääteisesti yhtiöitettävien kiinteistöjen myyntivoittovaikutuksen tuloslaskelman rivillä 'Satunnaiset erät'. Otteen oikeaksi todistaa Kotkassa 16.9.2014 Kaupunginsihteeri Raino Hassinen

43, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: kh 8.9.2014 228 KOTKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä Kaupunginhallitus 8.9.2014 4 Toimielinten euromääräiset talousarvioehdotukset ja tuloskortit tavoitteista on oltava valmiina viimeistään 26.9.2014. Tavoiteasetannan pohjana on valtuuston 19.8.2013 hyväksymä kaupunkistrategia. Talousarviovalmistelu etenee tämän jälkeen seuraavasti: 20.10.2014 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus julkistetaan 20.10.2014 Kaupunginhallituksen 1. talousarviokäsittely, veroprosenttiehdotukset 27.10.2014 Valtuuston ja kaupunginhallituksen talousarvioseminaari 27.10.2014 Kaupunginhallituksen 2. talousarviokäsittely 10.11.2014 Valtuusto käsittelee talousarvion 2014 ja päättää veroprosentit Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketuksi toimintakatetavoitteeksi -288,0 miljoonaa euroa sekä toimielinkohtaiset toimintakatteet talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2015-2019 jatkovalmistelun pohjaksi lautakunnissa ja johtokunnissa. Talousarvio 2015 valmistellaan koko kaupungin osalta tavoitteena +0,2 miljoonan euron suuruinen tulos. Asian käsittely: Kaupunginhallitus edellyttää, että myös tytäryhtiöt ottavat konsernin heikon taloudellisen tilanteen huomioon omia talousarvioita laatiessaan, jotta konsernitason kumulatiivista alijäämää päästään pienentämään. Jäsen Marika Kirjavainen ehdotti, että päätösehdotuksen ensimmäisen kappaleen ensimmäisen virkkeen loppuun lisätään seuraavaa:, kuitenkin niin, että kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Jäsen Pasi Hirvonen kannatti ehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Kaupunginjohtajan ehdotus: JAA; jäsen Kirjavaisen lisäysehdotus: EI. Kenelläkään ei ollut huomauttamista äänestysehdotukseen. Toimitettiin nimenhuutoäänestys: JAA Bohm Haakana Pitko Tujula EI Elomaa Posti Hirvonen Kirjavainen Luumi Merivirta Olsson Taavitsainen Tiusanen Kari Otteen oikeaksi todistaa Kotkassa 16.9.2014 Kaupunginsihteeri Raino Hassinen

43, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: kh 8.9.2014 228 KOTKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä Kaupunginhallitus 8.9.2014 5 Äänestyksen tulos: Kaupunginjohtajan ehdotus 4 ääntä ja jäsen Kirjavaisen lisäysehdotus 9 ääntä. Päätös: Kaupunginhallitus päätti hyväksyä kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketuksi toimintakatetavoitteeksi -288,0 miljoonaa euroa sekä toimielinkohtaiset toimintakatteet talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2015-2019 jatkovalmistelun pohjaksi lautakunnissa ja johtokunnissa, kuitenkin niin, että kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Talousarvio 2015 valmistellaan koko kaupungin osalta tavoitteena +0,2 miljoonan euron suuruinen tulos. Kaupunginhallitus päätti edellyttää, että myös tytäryhtiöt ottavat konsernin heikon taloudellisen tilanteen huomioon omia talousarvioita laatiessaan, jotta konsernitason kumulatiivista alijäämää päästään pienentämään. Toimeenpano: Ote: lautakunnat ja johtokunnat Intranet, Ontietoo-järjestelmä talous- ja rahoitusjohtaja Cursor Oy HaminaKotka Satama Oy Kotka Maretarium Oy Kotkan Asunnot Oy Kotkan Energia Oy Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy Kotkan Kaupunginteatteri Oy Kotkan Toriparkki Oy Kyamk-kiinteistöt Oy Kymen Vesi Oy Kymenlaakson Orkesteri Oy Kymenlaakson Vesi Oy Kymijoen Ravintopalvelut Oy Ei oikaisuvaatimusohjetta Otteen oikeaksi todistaa Kotkassa 16.9.2014 Kaupunginsihteeri Raino Hassinen

44, LIILA 25.9.2014 17:00 SOTE: 1554/2013 Lähiliikuntapaikan rakentamissuunnitelmien hyväksyminen Liila 3.4.2014 19 Valmistelijat: Liikuntapalvelupäällikkö Mikko Rantala, puh. 234 5434 Järjestö- ja vapaa-aikasihteeri Juha Porkka, puh. 234 5414 Liikuntalautakunnan periaatteiden mukaan lähiliikuntapaikat pyritään sijoittamaan koulujen läheisyyteen, jotta ne toimisivat kotkalaista koulu- ja lähiliikuntaa palvelevina liikuntakohteina. Kotkan lähiliikuntapaikkasuunnitelmassa vv. 2010 2015 (tarkistettu 8.12.2011) vuodelle 2014 oli suunnitelmissa rakentaa lähiliikuntapaikka Tiutisen koulun alueelle. Tiutisen koulun jatkon epävarmuudesta johtuen, lautakunta päätti käyttösuunnitelmassaan 16.1.2014 5 sijoittaa lähiliikuntapaikan Hovinsaaren Kotkansaaren alueelle. Esittelijä: Ehdotus: Liikuntajohtaja Antti Mattila Liikuntalautakunta päättää hyväksyä lähiliikuntapaikan suunnittelun aloittamisen Hovinsaarelle, koulun lähellä olevalle pienpalloilukentälle myönnetyn investointirahan puitteissa. Asian käsittely: Jäsen Mia Holmberg esitti, että hovinsaarelaisille järjestetään nimikilpailu uuden lähiliikuntapaikan nimestä. Jäsen Arto Hirvonen kannatti asiaa. Puheenjohtaja totesi, että esitys lisätään päätökseen. Päätös: Liikuntalautakunta päätti hyväksyä lähiliikuntapaikan suunnittelun aloittamisen Hovinsaarelle, koulun lähellä olevalle pienpalloilukentälle myönnetyn investointirahan puitteissa. Lisäksi lautakunta päätti, että lähiliikuntapaikan nimestä järjestetään nimikilpailu. Liila 25.9.2014 Valmistelijat: Liikuntapalvelupäällikkö Mikko Rantala, puh. 234 5434 Järjestö- ja vapaa-aikasihteeri Juha Porkka, puh. 234 5414 Kokouksessaan 3.4.2014 19 liikuntalautakunta päätti aloittaa suunnittelun lähiliikuntapaikan rakentamisesta Hovinsaarelle. Suunnitelma on valmistunut 12.9.2014 ja kustannusarvio hankkeelle on 172 300 (ALV 0 %). Hanke sisältää tekonurmikentän, 2-rataisen juoksusuoran, pituushyppypaikan, kuulantyöntöringin ja pienen petankki-kentän. Hanke sisältää myös alueen yleisvalaistuksen. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi kaksivuotisena, jolloin tekonurmipäällyste ja lopputyö tehdään keväällä 2015. Hankkeeseen on myönnetty AVI:n toimesta (päätös ESAVI/4862/07.03.05/2014) 50 000 valtion harkinnanvaraista liikuntarakentamisen investointitukea. Nimikilpailu kentän nimestä käynnistetään keväällä 2015. Nimiehdotukset kerätään viestintäosaston toimesta ja lähiliikuntatyöryhmä tekee päätöksen nimestä../. Asemapiirustus liitteenä.

44, LIILA 25.9.2014 17:00 SOTE: 1554/2013 Esittelijä: Ehdotus: Liikuntajohtaja Antti Mattila Liikuntalautakunta päättää hyväksyä Hovinsaaren lähiliikuntapaikan rakentamisen suunnitelman mukaisena. Päätös: Oikaisuvaatimusohje

44, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: asemapiirustus

45, LIILA 25.9.2014 17:00 KH: 1218/2014 Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Liila 25.9.2014 Valmistelijat: Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh. 234 7278 ja palvelupäällikkö Tiina Palviainen, puh. 040 643 3263 Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 on luettavissa osoitteessa http://galleria.kotka.fi/lasu2014-2017.pdf Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ensimmäinen suunnitelma laadittiin vuosille 2009 2012. Väliarviointi suoritettiin vuonna 2010. Loppuarviointi koottiin kaupungin valtuuston kokouksessa 28.1.2013. Terveydenhoitolaki (1326/2010) tuli voimaan 1.1.2011. Sen myötä kunnat saivat velvoitteita, joiden työstäminen siirsi suunnitelman päivittämistä. Suunnitelma on nyt laadittu vuosille 2014 2017 ja sen on laatinut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Kasva Kotkassa -työryhmä. Suunnitelman liitteenä on oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma. Myöhemmin tähän liitetään syksyllä päivitykseen tuleva Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma. Jatkossa Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kaupungin sähköistä hyvinvointikertomusta. Seuranta ja arviointi tapahtuvat hyvinvointikertomuksen kautta. Lisäksi suunnitelmakauden päämäärien ja tekojen toteutumista seurataan Kasva Kotkassa -työryhmässä. Suunnitelma sisältää tietoja: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista 2) hyvinvointia edistävistä, tukevista ja turvaavista toimista ja palveluista 3) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kotkan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman punaisena lankana on siirtää palveluiden painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan. Palveluissa halutaan korostaa käyttäjälähtöisyyttä ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta. Tärkeänä nähdään myös turvallinen kasvu- ja toimintaympäristö sekä sen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden yhteiset tavoitteet ovat: Edistää Tukea Turvata lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen Esittelijä: Ehdotus: Liikuntajohtaja Antti Mattila Liikuntalautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2014 2017. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus

45, LIILA 25.9.2014 17:00 KH: 1218/2014 Ei oikaisuvaatimusohjetta

46, LIILA 25.9.2014 17:00 KH: 375/2012 Hyvinvointikertomus Liila 25.9.2014 Valmistelija: Liikuntapalvelupäällikkö Marjo Vainio, puh. 0400 541 872 Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus täsmentää kuntastrategian ja toiminnan ja talouden suunnitelman hyvinvoinnin edistämistä koskevia näkökulmia. Laaja hyvinvointikertomus on tarkoitettu valtuustokauden aikaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on vuosittainen raportointi ja valtuustokausittaisen suunnitelman tarkentaminen. Kyseessä on lyhyt tietokatsaus väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja se toimii toiminta- ja taloussuunnittelun välineenä. Vuosittaisessa kertomuksessa tarkennetaan laajan kertomuksen tavoitteita, toimenpiteitä, resursointia ja arviointimittareita hyödyntäen erityisesti kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita. Hyvinvointityöryhmä, jonka hyvinvointipalvelujen johtoryhmä nimesi syyskuussa 2013, valmistelee hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointityöryhmässä on edustajat kaupungin eri vastuualueilta, Yksillä purjeilla -hankkeesta, järjestöjen sekä seurakunnan edustaja../. Hyvinvointikertomus liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Liikuntajohtaja Antti Mattila Liikuntalautakunta päättää merkitä hyvinvointikertomuksen tiedoksi. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2012-2013 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2014

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN... 1 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 2 2.2 Lapset, lapsiperheet ja nuoret... 3 2.3 Työikäiset... 4 2.4 Ikäihmiset... 5 3 HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ KOSKEVAT JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 4 SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ VUONNA 2014... 6 LIITTEET Liite 1: Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa Liite 2: Hyvinvointityöryhmä

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus 1 1 JOHDANTO Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus täsmentää kuntastrategian ja toiminnan ja talouden suunnitelman hyvinvoinnin edistämistä koskevia näkökulmia. Laaja hyvinvointikertomus on tarkoitettu valtuustokauden aikaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on vuosittainen raportointi ja valtuustokausittaisen suunnitelman tarkentaminen. Kyseessä on lyhyt tietokatsaus väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja se toimii toiminta- ja taloussuunnittelun välineenä. Vuosittaisessa kertomuksessa tarkennetaan laajan kertomuksen tavoitteita, toimenpiteitä, resursointia ja arviointimittareita hyödyntäen erityisesti kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita. Hyvinvointityöryhmä, jonka hyvinvointipalvelujen johtoryhmä nimesi syyskuussa 2013, valmistelee hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointityöryhmässä on edustajat kaupungin eri vastuualueilta, Yksillä purjeilla -hankkeesta, järjestöjen sekä seurakunnan edustaja. Tähän raporttiin koottiin hyvinvointitietoa ja arvioitiin toteutunutta toimintaa 2012-2013. Se sisältää myös suunnitelman hyvinvoinnin edistämiseksi vuodelle 2014. Suunnitelma valmisteltiin niin, että tavoitteet ovat kaupunkistrategian mukaisia. Tämä raportti perustuu Kotkan valtuustokaudeksi 2013-2016 laadittuun ensimmäiseen laajaan hyvinvointikertomukseen. Laaja kertomus on lähinnä katsaus kotkalaisten hyvinvoinnin tilaan. Se ei sisällä tarkoin asetettuja tavoitteita eikä toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Näin ollen myös tässä raportissa toimintakauden 2012-2013 arviointi on enemmänkin yleinen katsaus hyvinvointiin ja sen muutoksiin. Tämä vuosittainen hyvinvointikertomus koottiin nykyisin Kuntaliiton ylläpitämään sähköiseen hyvinvointikertomuspohjaan, joka jatkossa on hyvinvointikertomuksen suunnittelun ja arvioinnin työväline. Vuosien 2012-2013 kotkalaisten hyvinvoinnin tilannekatsaus perustuu Kaste Ester -hankkeen tuottamiin keskeisimpiin indikaattoreihin, kunnan omaan hyvinvointitietoon sekä tuoreen kouluterveyskyselyn tuloksiin. Hyvinvoinnin tilaa havainnollistetaan indikaattorikuvaajien avulla. Vertailukunniksi valittiin Lappeenranta ja Vaasa ja lisäksi vertailukohteena käytettiin koko maata.

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus 2 2 TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan demografinen huoltosuhde on heikentynyt koko maahan verrattuna nopeasti 2010 -luvulla. Noin 20 %:a väestöstä on yli 65 -vuotiaita ja alueella vallitsee korkea työttömyys. Tämä heijastuu lisääntyvänä palveluiden ja tuen tarpeena. Vähenevät verotuotot ja kasvava palvelutarve edellyttävät toimintojen ja palvelukokonaisuuksien huolellista tarkastelua ja yhteensovittamista. Kuva 1. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä.) (Kansaneläkelaitos 2012) Kotkan aktiivinen maahanmuuttajapolitiikka ja rajan läheisyys näkyvät siinä, että Kotkassa on vertailukuntia enemmän asukkaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kotkaan muutetaan ulkomailta työn, opiskelun, perhesiteen, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi. Työperäinen maahanmuutto lisääntyy edelleen voimakkaasti. Valtaosa muutoista tapahtuu omaehtoisesti joko suoraan ulkomailta tai muualta Suomesta.

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus 3 2.2 Lapset, lapsiperheet ja nuoret Lasten pienituloisuusaste on korkea ja yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on vertailukuntia korkeampi. Nämä esimerkit osoittavat, että keinoja perheiden tukemiseen, on jatkuvasti kehitettävä. Kuva 2. Lasten pienituloisuusaste [Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna.] (Tilastokeskus 2011) Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskus Vatupassin toiminta käynnistyi 1.9.2013. Vatupassityöllä tarkoitetaan työtä, jossa tuetaan lasta, perhettä tai nuorta yhdessä ja monitoimijaisesti perheen kokonaistilanne huomioiden. Vatupassissa työskentelevät palvelupäällikön johdolla puhe- ja toimintaterapeutit, perheneuvolan työntekijät, neuvolan perhetyöntekijä ja -ohjaajat, psykologi, lääkäri, koulupsyykkarit ja toimistosihteeri. Työ vastaa laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteeseen varhaisesta puuttumisesta ja palvelujen tehostamisesta sekä uudistamisesta. VATU- työn sisältö, kokonaisuus ja toimijat on määritelty ja tiedotettu sidosryhmille. VATU -työtä suunniteltiin ja käynnisteltiin loppuvuonna 2013. Varsinainen toiminta käynnistettiin vuoden 2014 alussa. Painopisteen siirtäminen varhaisen tuen palveluihin uskotaan vaikuttavan kodin ulkopuolisten sijoitusten määrään. Psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen ja seurantaan on panostettu sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Esiopetus tekee esimerkiksi yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa vahvuudet ja vaikeudet -lomaketta hyödyntäen. Viidesluokkalaisten laajaan terveystarkastukseen sisältyy oppilas- ja luokkakohtaisen hyvinvoinnin seuranta. Perusopetuksessa kehitetään edelleen käytäntöä hyvinvoinnin seurantaan perustuvien vanhempainiltojen toteuttamiseksi. Nuorisotakuun tarkoitus on auttaa nuoria eteenpäin, oli sitten kyse työpaikasta, koulutuksesta tai muusta elämässä tarvittavasta tuesta. Nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun mukaan kaikille peruskoulun päättäneille taataan jatko -opintopaikka lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Kotkalaiset nuoret ovat tähän asti saaneet hyvin koulutuspaikan ja yhteistyötä siirryttäessä eri kouluasteelta toiselle on kehitetty. Koulutuksen ulkopuolelle jäädään pääosin koulutuksen keskeytymisen vuoksi. Voimaan tulleen nuorisotakuun toteutumisen seurannan tietoja käytetään seuraavissa hyvinvointisuunnitelmissa. Toteutumista seuraa Kasva Kotkassa -työryhmä. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa luotu päihteisiin puuttumisen toimintamalli.

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus 4 Kuva 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilastokeskus 2011) 2.3 Työikäiset Kotkassa on heikko työllisyysaste ja runsas toimeentulotukea saavien määrä, josta seuraa eriarvoistumisen uhkaa. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä lisääntyi 3.2 % vuodesta 2012. Työikäisen väestön työttömyysaste oli joulukuussa vuoden 2013 lopussa 19.3 % (TP 2013). Kuva 4. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012) HaKo -hanke - työllisyyden kuntakokeilu on tarjonnut pitkäaikaistyöttömien ryhmälle toimenpiteitä vuoden 2013 aikana yhteensä 856 henkilölle. Toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi TE -toimiston kanssa tehty kartoitus ja kutsu infotilaisuuksiin 358 henkilölle, erilaiset ryhmäpalvelut 149 henkilölle, yksilöllinen ohjaus 34 henkilölle. Työkokeilupaikka on löydetty 17 henkilölle, 10 henkilölle koulutuspaikka, kuudelle henkilölle työpaikka ja palkkatukipaikka yhdelle henkilölle.

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian toimeenpano on aloitettu vuoden 2013 loppupuolella. Yhteistyössä mielenterveyspalveluiden, avoterveydenhuollon ja A -klinikkasäätiön kanssa on kehitetty palveluja. Terveysasemilla on toteutettu matalan kynnyksen mielenterveysneuvontaa, -ohjausta ja lyhytkestoista tukea työikäiselle väestölle psykiatristen sairaanhoitajien työnä. 2.4 Ikäihmiset Vanhustenhuollon palvelurakenneuudistus eteni suunnitelmien mukaisesti. Pääpaino oli hoivapalvelujen riittävyyden turvaamisessa huomioiden korkea dementiaindeksi ja yli 85 -vuotiaiden vuosittainen n. 100 henkilön lisäys. Vanhustenhuollon palvelurakennemuutoksen ansiosta Kotkassa on luovuttu vanhusten pitkäaikaislaitoshoidosta; vanhukset eivät enää asu sairaalan vuodeosastoilla vaan hoivakodeissa. Kaikilla asukkailla on oma huone ja huoneissa inva -mitoitettu kylpyhuone/wc. Jokaiselle asukkaalle laaditaan yhteistyössä asukkaan, omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. 5 Kuva 5. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012) Ikääntyneille tarjottavista palveluista on tehty palveluopas. Palveluista on tiedotettu aktiivisesti kuntalaisille. Kotona asumista on tuettu 80- ja 85 -vuotta täyttävien ei kotihoidon piirissä olevien henkilöiden hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä ja ryhmätapaamisilla, palveluohjauspäivillä, erilaisilla tapahtumilla sekä lisääntyneellä järjestöyhteistyöllä. Ennaltaehkäiseviin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin sekä ylläpitäviin palveluihin on panostettu. Liikuntaan ja virike- ja virkistystoimintaan on resursoitu fysioterapeuttien, liikunnanohjaajan ja viriketyöntekijän työpanosta. Säännölliset ryhmätoiminnat ovat tukeneet iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia sekä mielekästä arkea. Vuosina 2012 ja 2013 uimahallien kokonaiskävijämäärästä oli eläkeläiskäyntejä reilu neljännes. Uimala Katariinaan avattiin seniorikuntosali, jossa harjoittelu on tehty helpoksi ja vaivattomaksi ikääntyville. Liikuntatarjontaan on lisätty mm. henkilökohtaista opastusta kuntosaliharjoitteluun sekä tasapainoryhmiä. Eri toimijoiden yhteistyön tuloksena on saatu aikaan mm. 60+ liikuntapäivä sekä 70 -vuotiaiden terveystapaamiset ja tilaisuudet. Yhteistyössä eri vastuualueiden kanssa järjestettiin 70 vuotta täyttäneille tietoisku palveluista, heille lähetettiin kattava tietopaketti itsehoidon tueksi ja kaikille halukkaille järjestettiin mahdollisuus terveystapaamiseen terveyskioskissa tai Länsi-Kotkan terveysasemalla. Infotilaisuuteen ja terveystapaamisiin osallistui noin kolmannes 70 vuotta täyttävistä. Tietopaketti sai hyvää palautetta. Molemmissa tapahtumissa on tiedotettu liikunnan, ravitsemuksen ja hyvinvoinnin tärkeydestä toimintakyvyn ylläpidossa sekä annettu palveluohjausta.

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus 6 3 HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ KOSKEVAT JOHTOPÄÄTÖKSET Kotkan pitkään jatkunut heikko työllisyystilanne vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin niin lasten, lapsiperheiden, nuorten kuin työikäistenkin osalta. Työ edustaa yksilöille ja perheille osallisuuden ja arvostuksen kokemusta, mutta myös perustaa taloudelliselle hyvinvoinnille. Vuoden 2014 osalta hyvinvointisuunnitelmaan ei ole sisällytetty työllisyyteen vaikuttavia toimenpiteitä. Ikäkausittaisten hyvinvointia edistävien toimenpiteiden laajuus ja vaikuttavuus peilautuu heikon työllisyyden kontekstissa ja voi siksi vaikuttaa ohuelta. Työllisyyteen liittyviä haasteita ei haluta kieltää, mutta niiden ratkaiseminen ei onnistu pelkästään julkishallinnon toimenpitein. Vuoden 2014 hyvinvointisuunnitelmaan asetetut toimenpiteet ovat kaupunkistrategian mukaisia. Suunnitelmassa painottuvat yhteisesti kaikkien ikäryhmien kohdalla osallistumisen ja osallisuuden edistäminen, eriarvoisuuden väheneminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. 4 SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ VUONNA 2014 Kaupunkistrategian 2013-2016 painotukset ja linjaukset on huomioitu ja ne vaikuttavat hyvinvointisuunnitelman taustalla. Seuraavassa on esitelty kaupunkistrategian strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät: 1 Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut (Palvelut ovat laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä, Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa) 2 Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri (Toimiva elinkeinopolitiikka lisää työpaikkoja, Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu) 3 Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö (Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää, Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu) 4 Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö (Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta, Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista) 5 Talous on tasapainossa 6 Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Vuoden 2014 hyvinvointisuunnitelmassa on hyödynnetty myös muita Kotkan kaupungin voimassa olevia strategioita, jotka ovat nähtävissä osoitteessa http://www.kotka.fi/hallinto_ja_talous/strategiat. Hyvinvointisuunnitelman lasten ja nuorten osuutta on työstänyt pääasiassa Kasva Kotkassa -työryhmä. Työikäisten osuutta on työstetty hyvinvointityöryhmässä kuin myös ikääntyneiden osuutta. Ikääntyneiden suunnitelmaan ovat ottaneet kantaa sekä Oppia ikä kaikki -yhteistyöryhmä että Vanhusneuvosto. Hyvinvointityöryhmä kokosi myös kaikkien ikäryhmien yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet.

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus 7 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä ei ole käytössä palaute- ja huolikanavaa. Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Luodaan vuorovaikutteinen, sähköinen ja anonyymi palautekanava. Tietohallintoyksikkö aloittaa suunnittelutyön yhteistyössä Vatupassin kanssa. Suunnittelutyön aloittaminen toteutunut/ ei toteutunut Vastuutahona tietohallintoyksikkö. Vatupassi koordinoi valmista toimintaa. Yhteistyötahoina ne tahot, ketä palaute tai huoli koskee. 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on liian vähän. Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Yhteistyö ja kasvatuskumppanuus vahvistavat vanhemmuutta. Vanhempainverkostojen muodostuminen vertaisryhmien ja vanhempainiltojen kautta Vanhemmuutta tukevien vertaisryhmien lisääminen Vuorovaikutteiset, moniammatillisesti toteutettavat vanhempainillat (esim. 5. luokka) ja tapaamiset Vertaisryhmien määrä, osallistuminen ja palaute Moniammatillisesti toteutettujen vanhempainiltojen määrä, osallistuminen, palaute Vastuutahot: opetustoimi ja varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi Yhteistyötaho: seurakunta

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus 8 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 3. Lapsilla ja nuorilla ei ole riittävän yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastus- ja vapaa -ajantoimintaan. Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit 1. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua vapaa -ajan toimintaan. Tavoite 1. Koulunuorisotyötä kehitetään kouluissa (Opetustoimi, nuorisoyksikkö, seurakunta) Koulujen kerhotoiminnan monipuolistaminen (Opetustoimi ja kolmas sektori) Monipuolinen ja kattava harrastustoiminta (Lasten ja nuorten palvelut, järjestöt, seurakunta, liikuntayksikkö ja kulttuuritoimi) Kulttuuripolun aikaansaaminen (Nuoriso yksikkö, varhaiskasvatus ja kulttuuritoimi) Järjestöavustusten kehittäminen (Hypa) Tehty tuntimäärä Kerhotarjonnan monipuolisuus Harrastuspassi -päätös tehty/ ei tehty. Kulttuuripolun aikaansaaminen toteutunut/ei toteutunut Tavoite 2. Järjestöavustusten myöntämisperusteiden yhdenmukaistaminen 2. Kaupunkirakenne on tiivis ja turvallinen. Lähiliikunta- ja leikkipaikat ovat kaikkien saavutettavissa. Uusia virkistysalueita /-reittejä, lähiliikuntaja leikkipaikkoja rakennetaan ja olevien laadusta huolehditaan (Katariinan meripuiston ja Karhulan jokipuiston jatkokehitys). Kevyenliikenteenreittien rakentaminen mm. Pernoontie ja Räski sekä verkoston kehittäminen Karhulan alueella. Virkistysreittien kehittäminen: kansallinen kaupunkipuisto, Korkeakoskenhaara ja Aleksanterinraitti. Uusien asuinalueiden aktiviteettien varmistaminen (Räski ja Karhulanniemi). 2. tavoitteen toimenpiteet toteutunut/ ei toteutunut Vastuutahot: kaupunkisuunnittelu puistotoimi, kuntatekniikka sekä liikuntayksikkö

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus 9 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Mielenterveys- ja päihdeongelmat Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Asiakas saa tarvitsemaansa apua matalalla kynnyksellä. Asiat otetaan puheeksi joka organisaatiossa/ kaikki vastuutahot Psykiatrinen sairaanhoitaja perusterveydenhuoltoon terveysasemille vähintään osa-aikaiseksi työntekijäksi/ mielenterveystyön palvelualue Terveysasemilla järjestetään mielenterveys- ja päihdetyön teemajakso helmikuun kahdella ensimmäisellä viikolla: audit ja mielenterveysresepti kaikille kävijöille + tarvittavan neuvonnan ja ohjauksen lisäämisen huomiointi mielenterveys- ja päihdetyön tuella. Vastuutahona terveysasemien osastonhoitajat. Laadullinen kysely henkilöstölle matalan kynnyksen toteutumisesta. Toteutunut/ ei toteutunut Tehtyjen audit -testien ja jaettujen mielenterveysreseptien määrä. 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Ylipaino ja lihavuus Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit 1. Tavoitteena ennaltaehkäistä ja vähentää väestön ylipainoa ja lihavuutta. Tavoite 1. Järjestetään paínonhallintaryhmiä. Neuvokas perhe - ohjausmenetelmä käytössä hyvinvointineuvolassa perheiden liikunta- ja ravitsemusohjauksessa. Liikunta- ja ravitsemusasiat esillä terveyden edistämiseen liittyvillä teemaviikoilla. Ryhmien määrä, osallistujien määrä, palautteet, toteutuneet teemapäivät ja -viikot, indikaattoritieto ATH - tutkimuksesta: lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 30kg/m2) (%) 2. Kaupunkirakennetta kehittämällä luodaan kestävää liikenneympäristöä joka kannustaa ihmisiä hyöty- ja vapaa-ajan liikuntaan sekä joukkoliikenteen käyttöön. Vastuutahot: terveyskioski, hyvinvointineuvola, terveydenedistämisyksikkö, liikuntayksikkö Tavoite 2. Kaupunkirakenteen muutosten myötä kohti tiiviistä, toimivaa ja viihtyisää ympäristöä sekä elävää keskustaa. Parannetaan kävely- ja pyöräilyreittien laatua ja kattavuutta (Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030). Lisätään polkupyörien säilytys- ja parkkipaikkoja. Uusien alueiden suunnittelussa huomioidaan erityisesti kestävä liikenneympäristö (Räski, Toteutunut/ ei toteutunut

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus 10 Karhulanniemi, Kantasatama). Vastuutahot: kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, liikuntayksikkö sekä työnantajat

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus 11 6) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Nettiosallisuus on vähäistä iäkkäiden kohdalla. Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Tavoitteena edistää kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja. Järjestetään internet-, e-aineisto ja laiteopastuksia. Vertaiskouluttajien kouluttaminen ja omaisten osallistuminen Muistelutyö, muistelutikku Riittävä määrä tietokoneita julkisesti käytettävissä Tilaisuuksien määrä, ohjauksiin/opetuksiin osallistuneiden määrä, vertaiskouluttajien määrä Vastuutahot: kirjasto, Kotkan opisto, eläkeläisjärjestöt, kaupungin hallinnon alat 7) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Riskiryhmien tunnistamisen haaste (pienituloiset, yksinasuvat) Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit 1. Yksinasumisen tunnistaminen Tavoite 1. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Palveluohjaus Diakoniatyö Terveyskioskitoiminta 70 -vuotiaiden infopaketti Kotikäyntien määrä, palveluohjauskertojen määrä/osallistujat, pienituloisten ja yksinasuvien yli 75 -vuotiaiden määrä, seurakunnan taloudellista apua saaneiden määrä, liikuntasuunnitelmien määrä Vastuutahot: kunta, kolmas sektori, vanhusneuvosto, seurakunta 2. Sosiaalisten verkostojen vertaistuen kehittäminen Tavoite 2. Eläkeläisjärjestöjen toiminnasta tiedottaminen --> selvitystyö tiedottamisesta järjestöjen yhteistapaamisessa. Eläkeläisjärjestöjen ja niiden jäsenten määrät Vastuutahot: vanhustenhuolto, vanhusneuvosto ja kolmas sektori

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus 12 8) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 3. Ikääntyneet elävät aktiivista arkea ja osallistuvat erilaiseen toimintaan kotona ja hoivaasumisen yksiköissä. Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit 1. Tavoitteena edistää ja ylläpitää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä kaikissa elämänvaiheissa (kattava tiedotustoiminta ja osallisuutta lisäävät rakenteet sekä toimintamallit). Tavoite 1. Ikinä -toimintamalli käytössä hoivapalveluissa ja kotihoidossa. Kymenlaakson museo tarjoaa ikäihmisille lainalaukkuja, elämyskahveja ja räätälöityjä opastuskierroksia. Kirjasto järjestää ikäihmisille suunnattuja tapahtumia, luentoja ja lukupiirejä Kirjastovipinät senioreille hankkeen puitteissa. Aktiivista arkea ikääntyvälle - esitteen sisällön markkinointi. Vertaistuki aktiiviseen toimintaan. Hoivapalveluissa Haiprojen määrä (kaatumiset), kotihoidossa turvahälytysten määrä (kaatumiset) Eri tapahtumiin osallistuneiden määrä, liikuntaryhmiin osallistuneiden määrä, Korttelikotitoimintaan osallistuneiden määrä, interventioiden määrä Vastuutahot: vanhustenhuolto, kaupungin muut vastuualueet, Kymenlaakson museo, kirjasto, hankkeet, eläkeläisjärjestöt, korttelikodit, omaiset 2. Ikääntyvän ja tukea tarvitsevan väestön pitäminen aktiivisena asuinympäristön myötävaikutuksella. Tavoite 2. Esteettömän kaupunkiympäristön varmistaminen. Senioritalojen ja muiden erityisasumisyksiköiden sijoittaminen osaksi aktiivista kaupunkirakennetta. Toteutunut/ ei toteutunut Vastuutahot: kaupunkisuunnittelu sekä yksityiset ja julkiset asumispalveluiden tuottajat

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus 13 9) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 1. Kotkalaisten osallistamisessa on parantamisen varaa. Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit 1. Vertaistuen edelleen kehittäminen mielenterveys- ja päihdeasioissa. Tavoite 1. Selvitetään mielenterveys- ja päihdepalveluita käyttävän työikäisen väestön vertaistuen tarvetta kyselyllä ja haastattelulla/ mielenterveystyön palvelualue Toteutunut/ ei toteutunut 2. Palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta. Tavoite 2. Jokaisella vastuualueella mietitään, miten kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää / kaikki vastuualueet Toteutunut/ ei toteutunut 3. Kaupunkiympäristö luo puitteet osallistumiseen. Tavoite 3. Vuorovaikutuksen kehittäminen mm. Avoin Kotka -hankkeella sekä erilaisissa työpajoissa. Virikkeellistä kaupunkiympäristöä tavoitellaan mm. keskusta-alueilla käynnissä olevilla asumisen ja kaupan hankkeilla. Vastuutahot: kaikki vastuualueet Avoin -Kotka järjestelmän kävijämäärät sekä hanke - esittelyjen ja mielipidetutkimusten määrä 10) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 2. Päihdehaitat Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Pakka -toimintamallin jalkauttaminen Kotkaan Ohjausryhmän perustaminen Kysyntä- ja tarjontatyöryhmän perustaminen Ostokokeet Kuntakumppanuus Seutulupalausunto (paikallista vaikuttamista anniskeluoikeuksiin) Opinnäytetyö Toteutunut/ ei toteutunut Vastuutaho: terveydenedistämisyksikkö/ ehkäisevän päihdetyön koordinaattori

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus Liite 1/1

46, LIILA 25.9.2014 17:00 / Pykälän liite: hyvinvointikertomus Liite 1/2